Huomioita kuntajohtamisesta eri Pohjoismaissa Kuntalaki uudistuu seminaari

Transkriptio

1 Huomioita kuntajohtamisesta eri Pohjoismaissa Kuntalaki uudistuu seminaari Marianne Pekola-Sjöblom tutkimuspäällikkö

2 Yhtäläisyyksiä - eroavaisuuksia Kuntavaalit Valtuustokoko Luottamushenkilöorganisaatio Luottamushenkilöpalkkiot Kuntajohtajien asema

3 Kuntavaalit Suomi: Henkilövaalit Muut Pohjoismaat: Listavaalit (puolue/lista) Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa mahdollista vaikuttaa ehdokkaiden keskinäiseen järjestykseen

4 Valtuustokoko

5 Valtuustokoot Pohjoismaissa RUOTSI: Äänioikeutettujen määrän mukaiset vähimmäismäärät» valtuutettua sekä Tukholmassa 101 valtuutettua. Norja: Asukasluvun mukaiset vähimmäismäärät» valtuutettua. Tanska: Asukasluvun mukaiset min- ja max-määrät» 9-31 valtuutettua sekä Kööpenhaminassa 55 valtuutettua. Islanti: Asukasluvun mukaiset min- ja max-määrät» 5-31 valtuutettua. Suomi: Asukaslukuluokkien mukaiset tarkat valtuustokoot» valtuutettua. (alle 2000 as. kunnissa mahdollista valita 13 tai 15 valtuutettua)

6 Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuntien keskimääräiset valtuustokoot Suomen kuntien valtuustokokoluokissa 2012 max 2000 as as as as as as as as as yli as valtuustopaikkoja keskimäärin TANSKA NORJA RUOTSI SUOMI

7 Eri Pohjoismaiden pääkaupungit: Asukkaiden ja valtuutettujen määrät sekä asukkaiden määrä valtuutettua kohti Maa Pääkaupunki Asukasmäärä 2012: Valtuutettujen lkm Asukkaita/ valtuutettu Tukholma Oslo Kööpenhamina Helsinki Reykjavik

8 Luottamushenkilöorganisaatio

9 Luottamushenkilöorganisaatio RUOTSI: Hallitus valitaan 4 vuodeksi. Vähintään 5 jäsentä. Ei tarvitse olla istuva valtuutettu. Ei sukupuolikiintiösäännöstä. Hallituksen puheenjohtaja valitaan 4 vuodeksi. Lähes aina kokopäiväinen (kommunalråd). NORJA: Hallitus (formannskapet) valitaan 4 vuodeksi. Vähintään 5 jäsentä. Valitaan valtuutettujen keskuudesta. Sukupuolikiintiösäännös samantapainen kuin Suomessa. Hallituksen puheenjohtaja (ordförer) valitaan 4 vuodeksi. Johtaa sekä valtuuston että hallituksen kokouksia. Yleensä kokopäiväinen. TANSKA: (Valiokuntajärjestelmä) Hallitus (ekonomiutskott) valitaan 4 vuodeksi valtuutettujen keskuudesta. Ei sukupuolikiintiötä. Valtuuston valitsema pormestari (borgmästare) toimii valtuuston ja hallituksen puheenjohtajana sekä kunnan hallinnon johtajana. Kokopäiväinen. ISLANTI: Hallitus valitaan tavallisesti vuodeksi kerrallaan valtuutettujen keskuudesta. Max 9 jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja voi olla kokopäiväinen, voi toimia myös valtuuston puheenjohtajana.

10 Luottamushenkilöpalkkiot

11 Luottamushenkilöpalkkiot Kaikissa Pohjoismaissa palkkioita ja korvauksia koskevat säännökset perustuvat seuraavaan kolmijakoon: - Oikeus palkkioon ja kokouspalkkioon - Ansionmenetyskorvaus - Korvaus muista kustannuksista kuten matkat ja lastenhoito Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa kunnanvaltuusto päättää palkkioista. Tanskassa talous- ja sisäasiainministeriö päättää palkkioiden ja korvausten ala- ja ylärajoista, kunnanvaltuusto päättää tasosta ministeriön määrittämien rajojen sisällä. Muissa Pohjoismaissa yleensä vähintään yksi kokoaikainen luottamushenkilö heijastuu palkkioiden suuruuteen verrattuna luottamushenkilöiden palkkiotasoon Suomessa. Muissa Pohjoismaissa lakiin perustuva kunnallinen puoluetuki.

12 RUOTSI: Kunnanjohtajan asema Kuntalaissa ei mainintaa kunnanjohtajasta. Viranhaltijaorganisaation ylin viranhaltija, mutta hallintoa johtaa hallituksen puheenjohtaja. NORJA: Kuntalain säännösten mukaan joka kunnassa oltava hallintojohtaja (viittaa kuntajohtajaan, yleisin nimitys rådman ). Valtuusto valitsee. Johtaa kunnan hallintoa. TANSKA: Kuntalaissa ei mainintaa kunnanjohtajasta. Käytännössä kunnissa pormestarin alaisuudessa toimiva kunnanjohtaja, joka hallinnon ylin virkamies. Pormestari kuitenkin johtaa myös hallintoa. ISLANTI: Kuntalain mukaan kussakin kunnassa oltava kunnanjohtajaa vastaava henkilö. Kunnilla voi olla myös yhteinen kunnanjohtaja. Kirjallinen työsopimus valtuuston kanssa. Toimiaika yleensä sama kuin valtuustollakin. Muissa Pohjoismaissa ei poliittisesti nimitettyjä kunnanjohtajia.

13 Pohjoismainen kuntasimulointi Nordisk kommunsimulering Mitäpä jos Kokkola olisi. Enköping / Asker / Ballerup / Kopavogur Entäpä jos Loviisa olisi Håbo / Oppegård / Glostrup / Hafnarfjördur Ruotsin ja Suomen kuntaliittojen yhteistyöprojekti Anna Lindström & Christine Feuk, SKL Marianne Pekola-Sjöblom & Kristina Wikberg, Kuntaliitto