KUNTALAKI JA KESKEISET SÄÄDÖKSET

Transkriptio

1 KUNTALAKI JA KESKEISET SÄÄDÖKSET Professori Aimo Ryynänen Tampereen yliopisto Päijät-Hämeen kesäyliopiston kuntapäättäjien seminaari 4. ja AR/2009 1

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä luottamushenkilön tulee tietää kunnan toiminnan peruslaista, kuntalaista Kunnan toimintajärjestelmän keskeiset periaatteet kuntalaissa Mitä kunta saa tehdä, miten päätökset tehdään ja mikä on kunnan asema AR/2009 2

3 AR/2009 3

4 MIKÄ ON KUNTALAKI? 365/1995, useita muutoksia Kunnan toiminnan peruslaki Mahdollistava laki Yhtenäistävä laki AR/2009 4

5 MIKÄ ON KUNNAN ASEMA JA TEHTÄVÄ? Valtion pitkä käsi? Hallintotaso? Palveluyritys? Yhteisö? Demokratian koulu? AR/2009 5

6 MITEN KUNNAN TEHTÄVISTÄ ON SÄÄDETTY? Kunta hoitaa itsehallintonsa nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. (Kuntalain 2 ) Yleinen toimiala erityistoimiala Ajallinen ja alueellinen joustavuus yleisessä toimialassa AR/2009 6

7 KUNNAN TOIMINTAKYVYN KuntaL 1.3 TURVAAMINEN Kunnalliskomitea 1993:33: kunnan toimialaan ei kuulu sellaisten riskien ottaminen, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa kunnan toiminnan jatkuvuuden. Isolla kunnalla paremmat edellytykset kestävään kehitykseen AR/2009 7

8 KHO T 1820 Kunnanvaltuusto oli talousarviossaan varannut määrärahan kahden omakotitalon rakennuttamiseen myyntiä varten. Kunnan ei katsottu esittäneen sellaisia työllisyyden hoitamiseen liittyviä taikka elinkeinopoliittisia tai muita erityisiä syitä, että omakotitalojen rakennuttaminen elinkeinotoimintana olisi kuulunut kunnan yleiseen toimialaan. Kunnanvaltuuston katsottiin ylittäneen toimivaltansa ja kunnanvaltuuston päätös kumottiin. Toimintaan liittyy myös taloudellisia riskejä. AR/2009 8

9 KUNNAN LIIKETOIMINNAN SALLITTAVUUS Perustuslaillisesti taatun kunnallisen itsehallinnon, elinkeinovapauden perusoikeuden ja esteettömän kilpailun periaatteiden kanssa sopusoinnussa kunnallinen liiketoiminta on ainoastaan silloin, kun se on erityisen ja merkittävän julkisen vaatimuksen johdosta kunnallishallinnolle oikeutettua. AR/2009 9

10 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen peruskysymys Haluammeko tehokkaan teknokraattisesti ylhäältä hallinnoitua valtiota ja siihen kuuluvia suuria keinotekoisia kuntayksiköitä? Haluammeko ihmisen mittaisia, pitkään historialliseen jatkuvuuteen, omaan vahvaan paikallisidentiteettiin ja aktiiviseen kansalaisyhteiskuntaan nojaavia kuntia? AR/

11 AJATTELUN MUUTOS AR/

12 Kunnallisen toiminnan perusta asukkaiden itsehallinto Asukkaiden itsehallinto edellyttää kansanvaltaisuusvaatimusta Perustuslain 121 ja kuntalain 1 Kun kunnallisen demokratian lähtökohdan muodostavat kunnan asukkaat, kuntalaki ja muukin lainsäädäntö pyrkii mahdollistamaan niin osallistumisen kuin vaikuttamisen. AR/

13 Osallistuminen perusoikeus (Perustuslain 2.2 ) Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Perustuslaki eräänlaisena lakien lakina asettaa näin vaatimuksen paitsi lainsäätäjälle itselleen, myös hallinnolle edesauttaa tämän tavoitteen toteutumista AR/

14 KUNNALLISEN ITSEHALLINNON ARVO JA MERKITYS Osallisuuden, kiinnittymisen kannalta: luo edellytyksiä kansalaisten sitoutumiseen, laajat kontaktipinnat valitsijoiden ja valittujen kesken, valvonnan, tietoa, sekä poliittisia tehtäviä, jotka houkuttavat Läheisyyden kannalta: tarjoaa erilaisiin olosuhteisiin soveltuvan tavan asioidenhoitoon, prioriteettien asettamismahdollisuudet, joustavuuden ja moninaisuuden kehittämisen Kokonaisnäkemyksen kannalta: tarjoaa mahdollisuuden päätöksenteon ja talouden asettamien rajojen välisen suhteen ymmärtämiseen Goda argument för kommunal och regional självstyrelse (2004) AR/

15 VALTUUSTON KESKEINEN ASEMA Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. (Kuntalain 1 ) Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. (Kuntalain 13 ) AR/

16 KUNNAN ORGANISAATIO JA TOIMINTAJÄRJESTELMÄ Kunnalla vapaus: vain valtuusto, kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta lakisääteisiä Tarkemmin organisaatiosta ja toimivallan jaosta päätetään kuntakohtaisin johtosäännöin Hallintosääntö keskeisin (Kuntalain 50 ) AR/

17 KUNNAN TOIMINNAN PERUSRAKENNE Dualistinen periaate: päätöksenteon ja hallinnon erottelu Valtuusto käyttää päätösvaltaa, kunnanhallitus ja sen alainen organisaatio vastaa valmistelusta ja täytäntöönpanosta Sovellettu parlamentarismi Valtuuston asioiden valmistelupakko Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. AR/

18 MIHIN LUOTTAMUSHENKILÖN VAIKUTUSVALTA KATOSI? Viranhaltijakunnan kasvu Delegointi Uusi julkisjohtamisoppi: politiikan vetäydyttävä yksittäispäätösten teosta Perusoikeussääntely: normien lisääntyminen 90-luvun lopulta Hallintotuomioistuinten rooli EU: kilpailuttamisvaatimus Asenneilmasto: vastuunotto ei houkuta Aimo Ryynänen

19 LUOTTAMUSHENKILÖN ASEMAN VAHVISTAMINEN Pormestarimallin mahdollistaminen Luottamushenkilön oikeus saada vapaata tehtävän hoitoon Valtuustoryhmän toiminnan tukeminen mahdolliseksi Otto-oikeus myös johtokunnalle Muutokset voimaan (kuntalain muutos 578/2006) AR/

20 LUOTTAMUSHENKILÖN TOIMINTA Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. (Kuntalain 32 ) Sekä poliittinen vastuunalaisuus että rikosoikeudellinen virkavastuu koskevat luottamushenkilöitä. AR/

21 VALTUUSTORYHMÄ JA SEN TOIMINNAN TUKEMINEN (15 b ) Valtuustotyöskentelyä varten valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu. Valtuustoryhmien toimintaedellytyksien parantamiseksi kunta voi tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tukea myönnettäessä on yksilöitävä tuen käyttötarkoitus. AR/

22 LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEITA Delegoinnin aste Pormestarin valinta (suora vaali) Kansanäänestyksen tuloksen sitovuus Toisen asteen kunnan tehtävien (kuntayhtymät, yhteistoiminta) kokoaminen ja kansanvaltainen vastuuttaminen 16-vuotiaiden äänioikeus Vapaaehtoistyön esteiden poisto AR/

23 DEMOKRATIA MERKITSEE VASTUUNOTTOA Kunnallisen itsehallinnon idea: kaikilla yhteinen vastuu asuinpaikkakuntansa kehityksestä ja hyvinvoinnin turvaamisesta Katselijademokratialla tai pelkällä virkamieshallinnolla ei tätä toteuta AR/

24 TOTEUTUUKO ITSEHALLINNON IDEA ENÄÄ? Vieraantumiskehitys Julkisen toiminnan erikoistuminen (ammatillistuminen) Läpinäkymättömyys Etäisyys kansalaisen ja julkisen vallan välillä kasvanut (tehtävien siirtyminen ns. peruskunnasta alueelliselle tasolle) AR/

25 INFORMAATIOPARADOKSI JA KANSALAISVAIKUTTAMINEN Aimo Ryynänen

26 Avoimia kysymyksiä Toimivan vuorovaikutuskulttuurin aikaansaaminen Kunnan asukkaiden kiinnostus yleensä ( informaatioparadoksi ) Kansalaisvaikuttamisen uhkia: kunnan toiminnan virkamiesvetoisuus, toimintojen pirstoutuminen, läpinäkymättömyys Edustuksellisen ja suoran demokratian yhteensovittaminen AR/

27 MUUTOKSENHAKU Periaate Euroopan ihmisoikeussopimuksesta: hallintopäätökset voitava saattaa puolueettoman tuomioistuimen ratkaistaviksi Kunnallisvalitus erikoisuus: kunnan asukkaan valitusoikeus (Kuntalain ) Laillisuusvalitus AR/

28 LISÄTIETOA Aimo Ryynänen: Kunnan luottamushenkilö. Edustaja päättäjä poliitikko. Sisäasiainministeriön julkaisu 23/2006. Helsinki Aimo Ryynänen Heikki Telakivi: Eurooppalainen mallikunta. Edita Aimo Ryynänen: Kansallisvaltiosta kansalaisvaltioon. Kansallinen sivistysliitto KANSIO, Yliopistopaino Kauko Heuru Erkki Mennola Aimo Ryynänen: Kunta. Kunnallisen itsehallinnon perusteet. Edita AR/