Kuntalain uudistus läpinäkyvyys ja luotettavuus Kari Prättälä

Transkriptio

1 Kuntalain uudistus läpinäkyvyys ja luotettavuus Kari Prättälä 1

2 Kuntalain kokonaisuudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä» pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta» pj. ylijohtaja Päivi Laajala, VM» jäseninä valmistelujaostojen puheenjohtajat Valmistelujaostot» Toimielimet ja johtaminen jaosto, pj. Kari Prättälä, Kuntaliitto Kunnan poliittinen ja ammatillinen johtaminen, toimielimet, kuntakonserni, yhteistoiminta» Demokratiajaosto, pj. Inga Nyholm, VM Edustuksellinen demokratia sekä asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet» Talousjaosto, pj. Arto Sulonen, Kuntaliitto Kunnan talouden ohjaus, yhteistoiminnan talouden ja kuntakonsernin ohjaus, talouden tasapainotus sekä hallinnon ja talouden tarkastus» Kunnat ja markkinat jaosto, pj. Auli Valli-Lintu, VM Säännökset, joilla selkeytetään EU-kilpailuoikeuden vaikutuksia kuntien toimintaan, erityisesti kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan mahdollisuudet tukea yritystoimintaa 2

3 Kuntalain kokonaisuudistus aikataulu asettamispäätös Alustavat linjaukset kuuleminen kevät-kesä 2013 Jaostojen toimikausi Eduskunta syksy 2014 Uusi kuntalaki voimaan

4 Demokratiajaosto: Luottamushenkilöiden toimintaedellytykset Selvitetään luottamushenkilöiden toimintaedellytysten turvaamiseksi lainsäädäntöä, jolla laajennettaisiin luottamushenkilön oikeutta saada vapaata työstään kunnan toimielimen kokoukseen osallistumista varten lainsäädäntöä, jolla koko- ja puolipäivätoiminen kunnanhallituksen puheenjohtaja saisi oikeuden saada virka-/työvapaata työstään kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävien hoitamista varten kunnanhallituksen toimikauden ajaksi lainsäädäntöä, jossa koko- ja puolipäivätoimisen kunnanhallituksen puheenjohtajan palkkauksesta, korvauksista, vuosilomaoikeudesta ja oikeudesta saada sairauslomaa ja perhevapaata säädettäisiin samalla tavalla kuin nykyisessä laissa säädetään pormestarin ja apulaispormestarin palkasta, korvauksista ja vapaista Kunt a- ja alueh allint o- osast

5 Lainsäädännön kehittämistarpeet Kunnilla oltava laaja mahdollisuus toteuttaa erilaisia toiminnan organisoimisen ja poliittisen johtamisen malleja.» Lainsäädäntöä ei voida rakentaa yhden mallin pohjalle. Arvioitava, pitäisikö laissa nykyistä selkeämmin tyypitellä organisaatiomalleja, joiden sisällä on kuitenkin riittävästi kuntakohtaista liikkumavaraa.» Esimerkiksi: valiokuntamalli vahva poliittinen johtajuus (koko- tai osa-aikainen kunnanhallituksen puheenjohtaja); ministerimalli hallituksen jäsenet lautakuntien puheenjohtajina: vastuu toimialansa poliittisesta johtamisesta Keskeisinä kriteereinä päätöksenteon demokraattisuus ja pitkän aikavälin vastuullisuus 5

6 Toimielimet ja johtaminen -jaosto Valtuustokauden alun (ja kunnallisvaalien) aikaistaminen» Kunnallisvaalien ja eduskuntavaalien yhdistäminen Vastuullinen poliittinen päätöksenteko» Vaalikelpoisuus» Sidonnaisuuksien ilmoittaminen» Kunnallisen puoluerahoituksen läpinäkyvyys Kuntien sähköinen hallinto» Lainsäädäntöselvitys Tomi Voutilainen, Joensuun yliopisto» Sähköinen osallistuminen ja vaikuttaminen Sähköiset aloitepalvelut, velvoitteet verkkosivuston ylläpitoon Kunnallisen kansanäänestyksen menettelyn yksinkertaistaminen Ajasta ja paikasta riippumaton päätöksenteko (verkossa) Sähköinen asiakirjahallinto 6

7 Valtuuston toimikauden (ja kunnallisvaalien) aikaistaminen Perusteet kunnan taloudesta päättämisessä. Valtuuston toimikauden alkamista on mahdollista aientaa: aientamalla kunnallisvaaleja. säätämällä toimikausi alkamaan heti vaalien jälkeen. Valtuuston toimikauden tulisi alkaa viimeistään lokakuun alussa, jotta seuraavan vuoden talouteen pystyisi vaikuttamaan. Vaalit syyskuun puoliväliin, jolloin vaalikampanjointi alkaisi elokuun puolella ja ehdokkaiden hankkiminen tapahtuisi kesällä. Talousarvion valmistelu alkaa kunnissa jo keväällä, joten vaihtoehtona on vaalien siirtäminen keväälle. Tällöin samaan vuodenaikaan kuin eduskuntavaalit, joten pohdintaan on otettava myös eduskuntavaalien ja kunnallisvaalien yhdistäminen. 7

8 Kunnallisvaalien ja eduskuntavaalien yhdistäminen Kunnallisvaalien ja eduskuntavaalien yhdistäminen mahdollista ilman perustuslain muutosta. Kunnallisvaalit siirtyisivät huhtikuulle ja järjestettäisiin joka neljäs vuosi samanaikaisesti eduskuntavaalien kanssa. Valtuustojen toimikausi voisi alkaa jo kesäkuussa vaalien jälkeen. Ongelmana ennenaikaiset eduskuntavaalit. Tarvitaan sääntelyä siitä, miten eri tilanteissa palataan yhtenäiseen vaalirytmiin. 8

9 Luottamushenkilöiden vaalikelpoisuus Eniten muutospaineita kunnanhallituksen vaalikelpoisuuteen. Ongelmana kunnan ja kuntakonsernin henkilöstön osallistuminen kunnanhallitustyöskentelyyn. Sääntelyn vaihtoehtoja:» Kukaan organisatorisesti kunnanhallituksen alaisena kunnan palveluksessa oleva henkilö ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Nykyisen kuntalain tulkinnanvarainen viittaus keskushallinnon henkilöstöön poistettaisiin.» Rajoituksia laajennetaan kunnanhallituksen tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön ja säätiön koko henkilöstöön.» Enemmistö muita -rajoitusta tiukennettaisiin esimerkiksi niin, että kahden kolmasosan kunnanhallituksen jäsenistä tulisi olla muita kuin kunnan taui kuntakonsernin palveluksessa olevia.» Hallituksen puheenjohtajistoon ei voitaisi valita kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa olevia. 9

10 Sidonnaisuuksista ilmoittamisen sääntely Perusteita lainsäädännön kehittämiselle:» Sidonnaisuuksien ilmoittamisella voidaan lisätä kunnallisen päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Sidonnaisuuksilla on ennen muuta merkitystä esteellisyyden ja vaalikelpoisuuden arvioinnissa.» Nykysääntely ei aseta luottamushenkilöille yleistä velvollisuutta julkistaa sidonnaisuuksiaan. Vaihtoehtoja: 1. Laissa säädetään sidonnaisuusrekisteri pakolliseksi. Sidonnaisuuksien ilmoittaminen voisi koskea elinkeino- ja yritystoiminnan sidonnaisuuksia sekä yhdistys- ja säätiörekisterin julkisia tietoja. Ilmoitusvelvollisia olisivat ainakin kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet, valtuuston puheenjohtajisto sekä kunnanjohtaja. Paineita laajempaankin sääntelyyn. 2. Lakiin otettaisiin perussäännökset sidonnaisuusrekisterin perustamisesta, mutta sen käyttöön ottaminen kunnassa edellyttäisi kunkin kunnan (valtuuston) päätöstä. 3. Lisäsääntely ei ole tarpeen. 10

11 Kunnallinen puoluerahoitus (1) Luottamushenkilömaksu kehittynyt puoluetoiminnan tukimuodoksi mm. sen vuoksi, että kunnan harjoittamaan puoluetoiminnan rahoitukseen suhtauduttiin oikeuskäytännössä torjuvasti. Luottamushenkilömaksu on verovähennyskelpoinen. Kuntalain valtuustoryhmien toiminnan tukemista koskeva säännös selvensi tilannetta. Yhteiskunnan puoluetoiminnalle maksaman tuen tulee olla läpinäkyvää ja perustua laissa säädetyille periaatteille. Paikallistasolle suunnattavaa valtakunnallista puoluetukea on selvitetty, mutta sitä ei ole toteutettu. 11

12 12

13 Kunnallinen puoluerahoitus (2) sääntelyn vaihtoehtoja Lähtökohtana nykyisen luottamushenkilömaksun turvaama tulopohja. Verovähennyskelpoisuus poistettaisiin eikä kunta osallistuisi maksun perintään. Valtuustossa edustettuina olevien puolueiden ja muiden ryhmien suora tuki, joka voisi olla kunnan päättämä euromäärä valtuutettua tai kunnallisvaaleissa saatua ääntä kohden. Tuki kohdistettaisiin puolueen ehdokkaat vaaleissa asettaneelle paikalliselle tai alueelliselle yhdistykselle. Tuen maksaminen puolueiden ulkopuolisille ryhmille edellyttäisi, että niiden takana olisi rekisteröity yhdistys tai muu oikeushenkilö. Tuen maksamiseen olisi liitettävä tuen käytön valvonnan järjestäminen. 13

14 14

15 Kunnanhallituksen puheenjohtajan asema Kunnanhallituksen puheenjohtajan aseman vahvistaminen lainsäädännöllä voidaan nähdä pormestarimallille vaihtoehtoisena tapana kehittää kunnan poliittista johtamista. Pormestarimalli ei ainakaan nykyisessä muodossa näytä leviävän kuntiin. Kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävästä, toimivallasta ja asemasta voidaan säätää kuntalaissa täsmällisemmin. Eri mallit vaikuttavat kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaan eri tavoin. Tämä on otettava huomioon sääntelyn tarvetta arvioitaessa. Eri mallien vaikutus ja toimivuus olisi selvitettävä ennen kuin on mahdollista esittää tarkkoja sääntelyehdotuksia. Mikäli sääntelyä lisätään, on myös arvioitava, onko tarvetta säätää puheenjohtajan erottamisesta epäluottamuksen perusteella. 15

16 Pormestarin asema Pormestari on luottamushenkilö, joka valitaan vaalikaudeksi. Pormestari toimii suoraan lain nojalla kunnanhallituksen puheenjohtajana. Pormestarin valitsee valtuusto. Suora kansanvaali ei lain mukaan tule kysymykseen. Valtiovarainministeriön asettamassa Kuntajohtamisen kehittämishankkeessa selvitettiin suoralla kansanvaalilla valittavan pormestarijärjestelmän etuja ja haittoja. Selvitys ei johtanut lainsäädäntötoimiin. Arvioitava, onko pormestarin suoraan vaaliin siirtymisen halukkuus kasvanut. Arvioitava, tulisiko myös pormestari-järjestelmässä olla laissa määritelty ammattijohtaja, jonka nimike olisi kunnan päätettävissä - mahdollinen rajaus: nimike ei voine olla kunnanjohtaja. 16

17 Sähköiset toimintatavat Tomi Vuotilaisen selvityksen jatkotyö Sähköinen päätöksenteko» Ajasta ja paikasta riippumaton päätöksenteko sähköisessä päätöksentekojärjestelmässä Pöytäkirjan sijasta sähköinen asialuettelo» Pöytäkirjan sähköinen tarkastaminen» Pöytäkirja-käsitteestä luopuminen ja sähköisen toimintatavan muutokset tulisi arvioida koko hallinto-oikeuden alalla. Päätösten nähtävillä pitäminen ja julkisten kuulutusten julkaiseminen verkossa Kuntien tiedottamiskäytännöistä kuntalakiin voitaisiin ottaa kunnan verkkosivujen vähimmäissisältöä koskevaa sääntelyä. Verkkoon esim.» hallintosäännöt ja johtosäännöt» sähköinen julkisten kuulutusten ilmoitustaulu» toimielinten esityslistat (pl. salassa pidettävät asiat)» toimielinten asialistat» talousarvio ja -suunnitelma sekä tilinpäätös» kunnan strategia» luettelo sähköisistä asiointipalveluista sekä niiden yhteystiedoista» luottamushenkilöiden yhteystiedot 17