SUOMI 1 ELÄKEJÄRJESTELMÄN PÄÄPIIRTEET
|
|
- Päivi Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMI 1 ELÄKEJÄRJESTELMÄN PÄÄPIIRTEET Lakisääteinen eläketurva muodostuu kansaneläkejärjestelmästä, jolla pyritään takaamaan vähimmäistoimeentulo kaikille eläkkeensaajille, ja ansioeläkejärjestelmästä. Viimeisin suuri eläkeuudistus käynnistettiin ansioeläkejärjestelmässä vuoden 2005 alussa. Sillä täydennettiin kahden aiemman vuosikymmenen aikana käynnistettyjä uudistuksia. Kansaneläke tarjoaa eläkkeensaajalle asumisperusteisen vähimmäiseläkkeen. Yksin asuvalla sen määrä voi asuinpaikasta riippuen yltää 40 asumisvuoden jälkeen noin 495 euroon kuukaudessa (noin 21 prosenttiin palkansaajien keskiansioista). Kansaneläke pienenee ansioeläkkeen kasvaessa ja lakkaa, kun ansioeläke nousee 50 prosentin tasoon (vain ansioeläke vaikuttaa tarveharkintaan). Kansaneläkettä ei makseta ansioeläkkeen noustua tietyn tason yli. Pienituloisilla ja erityisesti niillä, joilla on lyhyt työura, työskentelyn jatkaminen nostaa kokonaiseläkettä vain osittain, koska ansioeläke pienentää kansaneläkkeen määrää (vuodesta 2005 alkaen tämä ei koske oikeuksia, jotka ovat kertyneet 63. ikävuoden jälkeen). Kansaneläkkeen saamisen ikäraja on 65 vuotta. Pelkkää kansaneläkettä saavien eläkkeensaajien osuus on laskussa. Vuonna 2004 täyttä kansaneläkettä sai vain 8 prosenttia kaikista eläkkeensaajista, ja 52 prosenttia sai kansaneläkettä ansioeläkkeen lisänä. Ansioeläkejärjestelmä takaa vakuutuspohjaiset eläkkeet kaikille palkansaajille (ilman tulorajaa) ja yrittäjille. Yksityisen sektorin palkansaajien vanhuuseläke alkaa nykyään karttua 18 vuoden iästä. Käytössä on joustava vuoden eläkeikä, ja eläkeoikeuksien karttumaprosentti on työuran viimeisinä vuosina korkeampi: se on 1,9 prosenttia vuodessa ikävälillä vuotta ja 4,5 prosenttia vuodessa ikävälillä vuotta 1,5 prosentin normaalikarttuman sijaan 1. Vuodesta 2005 lähtien eläke-etuuksien laskenta on perustunut koko työuran ansioihin, ja sitä tarkistetaan kokonaisuudessaan keskipalkkojen nousun mukaisesti 2. Kansaneläkkeen indeksoinnissa käytetään kuluttajahintaindeksiä, kun taas ansioeläkkeen indeksoinnissa käytetään painotettua indeksiä, jossa palkkatason vaikutus on 20 prosenttia ja hintatason vaikutus 80 prosenttia. Lakisääteisessä ansioeläkejärjestelmässä otettiin 1960-luvulla käyttöön pakollinen osittain rahastoiva järjestelmä. Tällä hetkellä ne muodostavat noin neljänneksen rahoituksesta. Yksityisen sektorin työntekijöiden osalta näitä varoja hoitavat yksityiset eläkelaitokset, jotka kilpailevat keskenään asiakaspalvelun ja sijoitustoiminnan tuoton perusteella. Niiden on noudatettava yksityiskohtaisia sääntelypuitteita. Etuuksien turvaamista varten on olemassa takuujärjestelmä yksittäisen eläkelaitoksen maksukyvyttömyystilanteessa. Myös kuntien ja valtion eläkkeitä varten on perustettu työeläkerahastoja, joiden tavoitteena on nostaa rahastointi samalle tasolle kuin yksityisen sektorin eläkejärjestelmissä. Kaikkien pakollisten järjestelmien työeläkerahastojen arvo oli vuonna 2004 yhteensä 2 Eläkettä laskettaessa eläköitymishetkellä aiempia ansioita mukautetaan senhetkisiin tasoihin: tämä palkkakerroin painottaa palkkamuutoksia 80 prosenttia ja hintamuutoksia 20 prosenttia.
2 59 prosenttia BKT:stä, ja sen arvioidaan nousevan vuoteen 2020 mennessä lähelle 80:tä prosenttia BKT:stä. Varhaiseläkkeelle ja työttömyyseläkkeelle pääsyn ehtoja on muutettu huomattavasti. Nykyään työttömyyseläkkeelle 3 voi jäädä 60 vuoden ja osa-aikaeläkkeelle 58 vuoden iässä (vuonna 2001 osa-aikaisesti työskentelevien vuotiaiden osuus oli 5 prosenttia kaikista palkansaajista, ja noin 11 prosenttia kyseiseen ikäryhmään kuuluvista palkansaajista). Lakisääteisen turvan kattavuuden, suhteellisen korkean korvausasteen ja eläkemaksujen ylärajan puuttumisen takia lisäeläketurvan kysyntä on hyvin vähäistä. Vuonna 2002 työeläkkeet kattoivat noin 5 prosenttia työikäisestä väestöstä ( vuotiaat), ja ammatillisista eläkejärjestelmistä maksettujen etuuksien osuus oli 3,3 prosenttia kaikista eläke-etuuksista, kun taas yksityisten eläkkeiden osuus oli 1,3 prosenttia. Yksityisten eläkevakuutuksien määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Vuoden 2003 lopulla noin 12 prosenttia vuotiaista kuului suomalaisten vakuutusyhtiöiden hallinnoimien yksityisten eläkevakuutusten piiriin. Eläke-etuuksia täydentävät eläkkeensaajien asumistuki (jota vuonna 2004 sai 22 prosenttia eläkkeensaajista), kotona asumista ja omatoimista selviytymistä tukeva eläkkeensaajien hoitotuki (jota vuonna 2004 sai 24 prosenttia eläkkeensaajista), eläkkeiden erityinen verokohtelu, joka sallii verottomat tulot kansaneläkettä vastaavaan tasoon saakka, sekä julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Erityistarpeiden vuoksi sosiaaliavustusta saavien 65 vuotta täyttäneiden osuus on viime vuosina ollut alle 4 prosenttia. Kansaneläke tarjoaa korkeamman vähimmäistoimeentulon kuin tavanomainen sosiaaliavustus. 2 TILANNE JA NÄKYMÄT YHTEISTEN TAVOITTEIDEN SUHTEEN 2.1 Tämänhetkinen tilanne Riittävyys Eläkkeensaajien tulotaso on noin 75 prosenttia muun väestön tulotasosta (ja on lähempänä sitä, jos otetaan huomioon omistusasuntojen laskennalliset vuokrat; eläkkeensaajat asuvat omistusasunnossa työikäistä väestöä useammin). Indikaattorityöryhmän laskelmien mukaan 65 vuoden iässä 40 työssäolovuoden jälkeen eläköityvän keskipalkkaisen työntekijän bruttokorvausaste on tällä hetkellä 57 prosenttia (nettokorvausaste on 63 prosenttia). Vuoden 2003 lopulla vanhuuseläkkeen saajien keskimääräinen kokonaiseläke (sisältäen perhe-eläkkeet) oli noin euroa kuukaudessa eli 49 prosenttia palkansaajien keskiansioista. Lakisääteisillä eläkejärjestelmillä varmistetaan, että ikääntyneen väestön köyhyysraja on vain hieman korkeampi (17 prosenttia köyhyysrajan ollessa 60 prosenttia) kuin 0 64-vuotiailla (10 prosenttia) 4. Lisäksi tietyt riskit näyttävät uhkaavan erityisesti 65 vuotta täyttäneitä naisia (20 prosentin köyhyysaste) ja vanhempia eläkkeensaajia (75 vuotta täyttäneiden köyhyysriski on 25 prosenttia). Taustalla on se, että kaikkein 3 Työkyvyttömyys on varhaiseläkkeelle siirtymisen yleisin syy. 4 Eläkkeensaajien tulot reagoivat sovellettuun köyhyysriskirajaan erityisen herkästi. Ikääntyneiden suhteellinen köyhyysriski on viime vuosina ollut hyvin lähellä koko väestön suhteellista köyhyysriskiä, kun köyhyysriskirajana on käytetty 50:tä tai 40:ää prosenttia mediaanituloista. Jos köyhyysriskiraja nostetaan 60 prosenttiin, ikääntyneiden köyhyysriski nousee selkeästi. Näin ollen suhteellisen suurella osalla ikääntyneistä on tulot, jotka ovat prosenttia mediaanituloista. Lisäksi vuoden 2001 kansallisten tilastojen mukaan yli 65-vuotiaiden köyhyysriski on 10,5 prosenttia ja alle 65-vuotiaiden 10,8 prosenttia, kun otetaan huomioon laskennallinen asuntotulo.
3 vanhimmat naiset eivät aktiivielämänsä aikana osallistuneet työelämään, mistä syystä suurempi osa heistä saa ainoastaan kansaneläkettä. Rahoituksen kestävyys Vuonna 2003 eläkemenot olivat 11,4 prosenttia BKT:stä (ESSPROS-tietojen mukaan alle EU25:n keskiarvon, joka oli 12,6 prosenttia). Jo 1990-luvulla oli toteutettu lukuisia uudistuksia, joiden tavoitteena oli rajoittaa eläkemenojen kasvua. Vuosina 2001 ja 2002 hyväksyttiin tärkeitä uudistuksia, jotka tulivat voimaan vuonna Suomi on toteuttanut huomattavia toimia varsinkin varhaiseläkkeiden alalla ja tiukentanut erityisesti työttömyyseläkejärjestelmään pääsyn ehtoja. Laskettuaan huomattavasti 1990-luvun alussa työllisyysaste nousi vuosikymmenen jälkimmäisen puoliskon aikana ja on nyt yli Euroopan keskiarvon, mikä johtuu suurelta osin ikääntyneitä työntekijöitä koskevan työllisyyspolitiikan harjoittamisesta ja eläkejärjestelmien asteittaisesta mukauttamisesta. Viime vuosikymmenen aikana vuotiaiden työllisyysaste nousi noin 15 prosenttiyksiköllä, ja eläkejärjestelmän tuoreimmat uudistukset, jotka otettiin käyttöön vuoden 2005 alussa, lisäävät edelleen kannustimia työssäolon pidentämiseksi. Vuonna vuotiaiden työllisyysaste oli 51 prosenttia yhdenmukaisesti Lissabonin tavoitteen kanssa. Aikaisemmassa kansallisessa strategiaraportissa vuotiaiden miesten työttömyysastetta pidettiin erityisen haasteellisena. Vuonna 2004 miesten työttömyysaste nousi 42 prosentista 51 prosenttiin. Naisten työllisyysaste on samansuuntainen eli 50 prosenttia, ja se nousi vuosina noin kahdella prosenttiyksiköllä. Vuonna 2004 eläkkeelle jäävistä suomalaisista 83 prosenttia oli alle 65-vuotiaita, mikä on hienoinen parannus aikaisemmalta raportointikierrokselta, jolloin vastaava luku oli 86 prosenttia. Kaksi kolmesta vuotiaasta on nykyään eläkkeellä. Yleisin syy eläkkeelle jäämiseen on työkyvyn heikkeneminen. Parannuksia ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteessa on pääosin tapahtunut vuotiaiden ryhmässä, mikä johtuu osittain vuoden 2005 uudistuksista. Nykyaikaistaminen Sukupuolten väliset elintasoerot ja ikääntyneen väestön alhaisen tulotason riskit ovat edelleen huomattavia. Erityisesti 65 vuotta täyttäneiden köyhyysaste on miehillä 11 prosenttia ja naisilla 21 prosenttia. Tämä johtuu pääosin naisten alhaisemmasta työhön osallistumisen asteesta ja alhaisemmista keskiansioista. Vuodesta 2005 alkaen eläkettä alkaa karttua palkattomilta lastenhoito-, työttömyys-, koulutus-, sairaus- ja kuntoutusjaksoilta. 2.2 Kehitysnäkymät, uudistustoimet ja toimenpidekeskustelut Eurostatin tuoreimpien väestönkehitysennusteiden mukaan Suomen väestö ikääntyy epätyypillisesti vuoteen 2025 asti: huoltosuhde kasvaa nopeammin kuin EU:n 25 jäsenvaltiossa vuoteen 2025 asti, minkä jälkeen kasvu hidastuu. Huoltosuhteen odotetaan nousevan tämänhetkisestä (vuonna 2004) 23 prosentista (EU:n 25 jäsenvaltiossa 25 prosenttia) 45 prosenttiin vuonna 2030 (EU:n 25 jäsenvaltiossa 40 prosenttia) ja tämän jälkeen nousevan hitaasti 47 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä (jolloin EU:n keskiarvo olisi 52 prosenttia). Kokonaisstrategia, jolla näihin eläkemenoihin kohdistuviin suuriin paineisiin tartutaan, perustuu ansioeläkejärjestelmän ennakkorahoittamisen lisäämiseen enemmän kuin mitä lainsäädännössä edellytetään, julkisen velan vähentämiseen sekä terveen makrotalouspolitiikan harjoittamiseen työvoiman tuottavuuden, talouskasvun ja työllisyysasteen nostamiseksi (etenkin ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nostamiseksi, jolloin tosiasiallinen eläkeikä nousee). Hallituksen
4 tavoitteena on nostaa kokonaistyöllisyysaste 75 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä. Viimeaikaisten uudistusten tavoite on myös nostaa ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysaste 55 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä (51 prosentista vuodelta 2004). Uusimpien ennusteiden mukaan tarvitaan lisäuudistuksia eläkeiän nostamiseksi noin kahdella tai kolmella vuodella vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2005 ansioeläkejärjestelmän uudistuksen tavoitteena on rohkaista ihmisiä olemaan siirtymättä varhaiseläkkelle. Uudistuksen myötä otettiin käyttöön joustava vuoden eläkeikä sekä nostettiin eläkeoikeuksien karttumaprosenttia työuran viimeisien vuosien osalta ja osa-aikaeläkkeen alaikärajaa. Lisäksi vuonna 1944 ja sen jälkeen syntyneet eivät enää pääse varhaiseläkkeelle ennen 62. ikävuotta, ja varhaiseläkkeen lykkäämiseksi 63. ikävuoteen käytetään vahvoja kannustimia 5. Uudistuksen myötä myös laskettiin eläkeoikeuksien kertymisen alaikärajaa (23 vuodesta 18 vuoteen) sekä poistettiin asteittain työttömyyseläkejärjestelmä ja yksilöllinen varhaiseläkejärjestelmä (työkyvyttömyysetuusjärjestelmä). Vuoden 2005 tammikuun 1. päivästä alkaen eläke-etuudet lasketaan koko työuran tulojen perusteella ja eläkkeiden yhteensovitus (entinen 60 prosentin katto) poistetaan, jolloin työnteko nostaa aina eläkkeen määrää. Lisäksi yksi viimeisimmän uudistuksen uutuuksista on mekanismi, joka ottaa huomioon eliniänodotteen nousun tulevaisuudessa (otetaan käyttöön elinaikakerroin). Tämän mekanismin vaikutukset alkavat näkyä eläkkeiden tasossa vuonna 2010 (sen odotetaan olevan noin 95 prosenttia vuonna 2020 ja 90 prosenttia vuonna 2040), mutta eläköitymisen lykkäämiseen tähtäävien vahvistettujen kannustimien vaikutusten odotetaan tulevan näkyviin nopeammin. Indikaattorityöryhmän vuonna 2005 antamien ennusteiden mukaan 65 vuoden iässä 40 työssäolovuoden jälkeen eläköityvän keskipalkkaisen työntekijän nettokorvausaste pysyy suhteellisen vakaana: se oli 63 prosenttia vuonna 2005 (bruttokorvausasteen ollessa 57 prosenttia) ja laskee 62 prosenttiin vuonna 2050 (bruttokorvausasteen ollessa 52 prosenttia). Hyväksyttyjen uudistusten tuloksena korvausasteen ennustetaan laskevan nousevan palkkakehityksen työuran osalta (61 prosentista 53 prosenttiin), mikä johtuu eläkkeiden laskennan laajentamisesta koko työuralle. Korvausasteen ennustetaan laskevan myös sellaisen työntekijän osalta, joka eläköityy 65 vuoden iässä 40 työssäolovuoden jälkeen ansaittuaan kaksi kolmasosaa keskiansiosta (74 prosentista vuonna prosenttiin vuonna 2050). Eläkejärjestelmän viimeaikaisilla uudistuksilla on määrä vähentää merkittävästi eläkemenojen paineita kasvaa suhteessa BKT:hen. Suomen odotetaan kohtaavan suhteellisen vahvoja paineita julkisen talouden alalla, mikä johtuu väestön ikääntymisestä ja sitä kautta kasvavista ikään liittyvistä julkisista menoista. Ikääntymistä käsittelevän työryhmän vuonna 2005 antamien ennusteiden mukaan julkisten eläkemenojen osuus BKT:stä kasvaa 3 prosenttiyksiköllä vuoteen 2050 mennessä. Eläkemenojen kasvu tapahtuu kokonaisuudessan vuosina Huippu eli 14 prosenttia BKT:stä saavutetaan vuonna 2030, minkä jälkeen eläkemenot laskevat hieman. Kaikkien ikään liittyvien menojen ennustetaan kasvavan 23,7 prosentista 27 prosenttiin vuosina suurimman menoerän ollessa eläkemenot. Yksityisten eläkejärjestelmien eläkemaksujen ennustetaan nousevan noin 6 prosenttiyksikköä vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 21,6 prosentista ja sitten pysyvän 5 Varhaiseläkkeestä vähennetään 0,6 prosenttia kuukautta kohden, kunnes eläkkeensaaja täyttää 63 vuotta.
5 vakaina (nousu on noin puolet siitä, mitä se olisi ollut ilman eläkeuudistusta, joka alentaa huomattavasti paineita nostaa eläkemaksuja yksityisellä sektorilla). Lisäksi kaikkien ansioeläkkeiden osittainen rahastointi vähentää tulevaisuudessa paineita nostaa maksuja, koska puolet eläkemenojen ennustetusta kasvusta on tarkoitus rahoittaa rahastojen tuotolla. Suomi on tähän mennessä onnistunut mukauttamaan järjestelmäänsä yhteiskunnalliseen kehitykseensä. Useat peräkkäiset uudistukset ovat toisaalta monimutkaistaneet lainsäädäntöä, mutta toisaalta ne ovat tarjonneet mahdollisuuden tehostaa järjestelmää ja lähentää erilaisia järjestelmiä toisiinsa. Yksi parhaillaan esillä olevista asioista on eläkejärjestelmien yhdistäminen (suunniteltu vuodeksi 2007), jolla pyritään edistämän erilaisten järjestelmien sisäisen toiminnan periaatteiden asteittaista yhdenmukaistamista. 3 PÄÄTELMÄ Vuoden 2005 uudistukset ovat merkittävä edistysaskel ja vahvistavat osaltaan Suomen eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä. Uudistuksilla varmistetaan riittävät eläkkeet ja otetaan huomioon muuttuvat yhteiskunnalliset olot muun muassa soveltamalla mekanismia, jonka avulla eläkkeitä mukautetaan elinajanodotteen nousuun. Pitkällä aikavälillä uudistukset johtavat siihen, että eläkeikä nousee kahdella tai kolmella vuodella vuoteen 2050 mennessä. Suomi on kehittänyt ylijäämiä koskevan strategian sekä yksityiselle että julkiselle sektorille (lakisääteiset työeläkerahastot olivat vuonna 2004 yhteensä 59 prosenttia BKT:stä). On kuitenkin odotettavissa, että maksuja joudutaan korottamaan yksityisen sektorin lakisääteisessä järjestelmässä. Tämän strategian ratkaisevan tärkeitä edellytyksiä ovat talouden ja tuotannon kasvu sekä työllisyysasteen nouseminen, joiden avulla on pyrittävä pitämään julkinen talous ylijäämäisenä ja kartuttamaan eläkerahastoja.
6 4. TAUSTATILASTOT FI EU25 Eläkkeiden riittävyys Nykytilanne Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Köyhyysaste vuotiaat Yli 65-vuotiaat Yli 75-vuotiaat Ei tietoja Ei tietoja Ei tietoja Tuloerot vuotiaat 3,6 Yli 65-vuotiaat 2,8 65 vuotta täyttäneiden tulojen suhde 0 64-vuotiaiden 0,75 0,81 0,72 tuloihin 1 Mediaanieläkkeet suhteessa 2 mediaaniansioihin 0,53 0,52 0,54 Pitkän aikavälin ennusteet Teoreettiset korvausasteet Kokonaisnettokorvausaste Kokonaisbruttokorvausaste Bruttokorvausaste 1. pilari Bruttokorvausaste 2./3. pilari * * * Rahoituksen kestävyys Nykytilanne ESSPROSin mukaisten eläkemenojen 4 prosenttiosuus BKT:stä , , , , ,6 Työllisyys (2004) 5 Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Työllisyysaste ( vuotiaat) 81,0 83,8 78,2 76,8 85,2 68,5 Työllisyysaste ( vuotiaat) 50,9 51,4 50,4 41,0 50,7 31,7 Tosiasiallinen työmarkkinoilta 6 poistumisikä (vuonna 2004) 60,5 60,7p Julkinen talous (2003) 7 Julkisen velan prosenttiosuus 45,6 BKT:stä 63,3 Julkisen talouden rahoitusaseman 2,3 prosenttiosuus BKT:stä -2,8 Pitkän aikavälin ennusteet (EPC 2006) Taso Nousu Taso Nousu vuosina vuosina Vanhushuoltosuhde 8 23,3 46,9 46, % % Julkisten eläkemenojen 9 10,7 14,0 13,7 +3,1 10,6 11,9 12,8 +2,2 prosenttiosuus BKT:stä Julkisten eläkemenojen kehittymiseen vaikuttavat Muutosvaikutus prosenttiyksikköinä BKT:stä Muutosvaikutus prosenttiyksikköinä BKT:stä tekijät ( ) 10 Demografinen huoltosuhde 8,8 8,6 Työllisyys -0,9-1,1 Kelpoisuus -3,1-2,1 Etuuksien taso -0,9-2,7 Yhteensä (mukaan luettuna jäännös) 3,3 2,2
7 Huomautukset: 1. Lähde: Eurostatin tiedonkeruu Köyhyysraja 60 prosenttia mediaanitulosta; tulonjaon epätasaisuuden mittari: tulonjaon osuussuhde S80/S20. Yhdenmukaistettuihin eurooppalaisiin tulo- ja elinolotilastoihin (EU-SILC) siirryttäessä sovittiin, että yhteisen menettelyn mukaisesti käytettäisiin kansallisista lähteistä johdettuja indikaattoreita. Tulotietojen vertailukelpoisuus on pyritty varmistamaan mahdollisimman pitkälle, vaikka tällaisia indikaattoreita ei voidakaan pitää täysin toisiinsa verrattavina, mikä johtuu erilaisten tutkimusmenetelmien tai viitevuosien käytöstä. On huomattava, että EU-SILC-tutkimuksia käyttää jo 12 jäsenvaltiota (BE, DK, EL, ES, FR, IE, IT, LU, AT, PT, FI ja SE; SILC 2004, tulotiedot 2003), kun taas muut jäsenvaltiot luottavat kansallisiin lähteisiin (tulotiedot 2003), paitsi MT (2000), CZ, DE ja SK (2002). 2. Lähde: Eurostat vuotiaiden eläkkeensaajien mediaanitulot suhteessa vuotiaiden palkansaajien mediaaniansioihin, lukuun ottamatta muita sosiaalietuuksia kuin eläkkeitä. 3. Lähde: Kansalliset laskennat, jotka ovat sosiaalisen suojelun komitean indikaattoreita käsittelevän alakomitean määrittelemän menetelmän mukaisia. Sellaisen keskipalkkaisen miespuolisen työntekijän teoreettinen korvausaste, joka eläköityy 40 työssäolovuoden jälkeen 65 vuoden iässä vuonna 2005 ja on suorittanut maksuja ensimmäisen ja toisen pilarin eläkejärjestelmään. 4. Lähde: ESSPROS, Eurostat. Sisältää tiettyjen yksityisten sosiaalisen suojelun järjestelmien menoja. 5. Lähde: European Labour Force Survey, Lähde: European Labour Force Survey, Lähde: Euroopan komissio, talouden ja rahoituksen pääosasto. 8. Lähde: Eurostat (2005), väestölaskelmat. 65 vuotta täyttäneiden osuus suhteessa vuotiaisiin. 9. Lähde: talouspoliittinen komitea Julkiset eläkemenot (sis. useimmat julkiset tulonsiirrot 55 vuotta täyttäneille, mukaan luettuna lakisääteisten rahastoitujen järjestelmien eläkemenot) ennen veroja. 10. Lähde: talouspoliittinen komitea Julkiset eläkemenot (sis. useimmat julkiset tulonsiirrot 55 vuotta täyttäneille, lukuun ottamatta lakisääteisten rahastoitujen järjestelmien eläkemenoja) ennen veroja. * Häviävän pieni osuus.
LIITTEET. asiakirjaan
ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä
LisätiedotYksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006
Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa
LisätiedotEläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia
Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia
LisätiedotTYÖELÄKEUUDISTUS 2017
TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa
LisätiedotEläketurvakeskus Muistio 1 (6)
Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
LisätiedotOsatyökykyiset ja työssäkäynti
Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen
LisätiedotEläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen
Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde
Lisätiedot1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä
1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa
LisätiedotValtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut
IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014
01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja
LisätiedotMaatalousyrittäjien eläkevakuutus
Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella
LisätiedotVäestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä
Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi
R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja
LisätiedotHE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua
HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.
LisätiedotSuomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008
Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden
LisätiedotEUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET
EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?
Lisätiedot40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007
40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.
Lisätiedottilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä
Lisätiedot40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut
Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan
LisätiedotVäestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen
Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen
LisätiedotHE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotEläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari
Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason
LisätiedotPalkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta
Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-
LisätiedotPakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen
Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg, Antti Mielonen, Elina Kirjalainen
LisätiedotMistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?
Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista
LisätiedotKansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti
Lisätietoja: 06.05.2009 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti vuonna 2008 Vuosina 2001 2007 sekä kansaneläkkeensaajien lukumäärä,
LisätiedotVuoden 2005 eläkeuudistuksen
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen Roope Uusitalo HECER, Helsingin yliopisto Aktuaariyhdistys 23.10. 2013 Tutkimuksen tavoite Arvioidaan vuoden 2005 uudistusten kokonaisvaikutus
Lisätiedot40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet
40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä
LisätiedotPentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006
Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa
Lisätiedot22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19
22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä
LisätiedotEnergia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa
Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia
LisätiedotEläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä
Lisätiedot40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008
40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.
LisätiedotHE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen
Lisätiedot02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA
02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen
LisätiedotPaneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely
Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Edustavat tulokset Euroopan unionin jäsenmaasta Paketti sisältää Suomen ja EUjäsenvaltion tulokset Mielipidekyselyn muotoilu Paneurooppalainen
LisätiedotKestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa?
Olli Rehn Suomen Pankki Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa? Suomen Pankin vuosikertomuksen 2018 julkaisutilaisuus 26.4.2019 26.4.2019 1 Maailmantalouden kasvu on hidastunut
LisätiedotKevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä
Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden
LisätiedotEläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi
Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet
LisätiedotSuomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008
Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008 Politiikkaohjelman tavoitteet Turvata talouskasvu, työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja,
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotTyöeläkelaitokset julkisessa taloudessa
Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden
LisätiedotNykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä
Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä
LisätiedotRuokamenot kuluttajan arjessa
Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?
LisätiedotTiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183
LisätiedotTilastotiedote 2007:1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa
LisätiedotKöyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa
Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 112 final LIITTEET 1 9.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2017 (OR. en) 7057/17 ADD 1 TRANS 97 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 6. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET
LisätiedotEsimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK 31.10.2014
Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - ETK 31.10.2014 1. Vuonna 1995 syntynyt, työura alkanut 22-vuotiaana, työkyvyttömyyseläke 35-vuotiaana / vanhuuseläke
LisätiedotEläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi
Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi
LisätiedotSyrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa
Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala
LisätiedotPositiivista puhetta isien perhevapaista. Turku
Positiivista puhetta isien perhevapaista Turku 21.11.2018 Perhevapaalaskelmat 20.11.2018 1 Lähde: Närvi, J. Isä hoitaa vai hoitaako? https://bit.ly/2uvctuh 20.11.2018 2 Esityksen nimi / Esittäjä 20.11.2018
LisätiedotHE 77/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijän
Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijän eläkelakia,
LisätiedotTervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta
Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotTalouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon
Suomen Pankki Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon 27.9.2016 1 Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelma osin alueellinen Kuukauden aikana avoinna olleet työpaikat työtöntä kohti 2012 Asuntomarkkinoiden
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
Lisätiedot20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotSOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1
SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on
LisätiedotCase 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit. Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela
Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @Jiipelkonen Miten eri ikäluokkien välinen oikeudenmukaisuuden tavoite
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotLaajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta
IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden
Lisätiedot20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotIsien perhevapaat ja tasa-arvo
Isien perhevapaat ja tasa-arvo Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena Ulla Hämäläinen & Pentti Takala 31.1.2008 Perhevapaajärjestelmän tasaarvotavoitteista Yleinen perhevapaiden kehittämistavoite
LisätiedotLastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:
Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,
LisätiedotTyöeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola
Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen
LisätiedotÄitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotOnko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus
Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -
LisätiedotJulkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki
Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien
Lisätiedotwww.tela.fi/elakejarjestelma 1 Työeläkekoulu 2017 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotEläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014
Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta
LisätiedotEläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan köyhyysryhmä 20.10.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,
LisätiedotAsuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus
Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotEläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019
Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Työeläkkeen karttuminen Eläkettä karttuu 17/18 68/69/70 ikävuosien välillä Eläkettä karttuu 1,5 %/v työansioista
LisätiedotTyöllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki
Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt
LisätiedotHallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi
LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan
LisätiedotTilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65
Tilastoliite osaan 1 65 A1.1 Työllisyys nykyisen EUn alueella, 1996 ja 2002 Työllisyysaste (% työikäisestä väestöstä) 1996 2002 EU15 59,9 64,2 Muut jäsenvaltiot 61,7 65,1 Koheesiomaat 51,5 60,2 Kreikka
LisätiedotSuomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?
Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2009
Julkinen talous 2010 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä aleni vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen
LisätiedotLisää matalapalkkatyötä
Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013
LisätiedotNuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)
Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1
LisätiedotSuositus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia
LisätiedotHE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotTyöttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotEläkejärjestelmien rahoitus EUmaissa. Mika Vidlund
Eläkejärjestelmien rahoitus EUmaissa Mika Vidlund Esityksen rakenne Yleiskuva EU-maista väestö ikääntyy ja eläkemenot kasvaa Varautuminen kasvaviin eläkemenoihin: rahastoinnin lisääminen ja maksukatot
LisätiedotHE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia
HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 22.3.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
Lisätiedot