Humaliston asemakaavamuutosalue I

Transkriptio

1 124 Ympäristömelu Raportti no PR-Y1286 Naantalin kaupunki Tilaaja: Kirsti Junttila Turku Naantalin kaupunki Käsityöläiskatu 2 Sivu 1(24) + liitteet 11 kpl Naantali YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Humaliston asemakaavamuutosalue I Naantalin Kaupunki Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja Fyysikko, FM H E L S I N K I Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh (09) fax (09) T U R K U Hämeenkatu 32 E TURKU puh (02) fax (02) promet@promethor.fi

2 2/24 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 4 2. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ 4 3. MELUTASON OHJEARVOT Ulkoalueiden ohjearvot Asuinhuoneiden sisämelutason ohjearvot Liike- ja toimistotilojen sisämelutason ohjearvot 6 4. MELUTASOJEN LASKENTA Laskentamenetelmä Lähtötiedot Suoritetut laskennat 9 5. MELUTASOJEN MITTAUKSET Pitkäaikaiset mittaukset Lyhytkestoiset mittaukset Pienitaajuisen melun mittaustulokset TULOKSET Rakenteilla oleva asuinkerrostalo (As Oy Naantalin Meritähti) Piha-alueen melutaso Asuinhuoneiden sisämelutaso Asemakaavamuutosalue yleisesti Piha-alueiden melutaso Asuinhuoneiden sisämelutaso Liike- ja toimistohuoneiden sisämelutaso JOHTOPÄÄTÖKSET LISÄTIETOA 23 KIRJALLISUUS 23 sivu

3 3/24 LIITTEET Liite 1. Asemakaava-alueen keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 1B). Nykyinen tilanne (nykyinen maankäyttö ja liikenne). Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 2 m. Liite 2. Asemakaava-alueen keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 2B). Asemakaavan mukainen tilanne (tuleva maankäyttö ja vuoden 2020 ennusteliikenne). Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 2 m. Liite 3. Asemakaava-alueen keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 3A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 3B). Asemakaavan mukainen tilanne (tuleva maankäyttö ja vuoden 2020 ennusteliikenne). Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 12 m. Liite 4. Asemakaava-alueen keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 4A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 4B). Asemakaavan mukainen tilanne (tuleva maankäyttö ja vuoden 2020 ennusteliikenne). Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama korotetuilla melupäästöillä. Laskentakorkeus 2 m. Liite 5. Tieliikennemelun aiheuttama maksimiäänitaso Uolevi Raaden kadun varrella olevien talojen julkisivuun. Melulähteenä Uolevi Raaden kadun liikenne. Laskentakorkeus 6 m. Liite 6. Asemakaava-alueen pienitaajuinen melu terssikaistalla 31,5 Hz. Melulähteenä laituripaikoissa 20 ja 27 olevien laivojen apumoottorit. Melupäästönä Fjärdvägenin mitattu arvo 107 db [8] + 20 db (varmuusvara) 56 db (Asumisterveysohjeen mukainen makuuhuoneen ohjearvo ko. taajuudella. Tulos vastaa likimain julkisivun ääneneristävyysvaatimusta 31,5 Hz:n terssikaistalla. Laskentakorkeus 12 m. Liite 7. Asemakaava-alueen pienitaajuinen melu terssikaistalla 63 Hz. Melulähteenä laituripaikoissa 20 ja 27 olevien laivojen apumoottorit. Melupäästönä Fjärdvägenin mitattu arvo 105 db [8] + 20 db (varmuusvara) (Asumisterveysohjeen mukainen makuuhuoneen ohjearvo ko. taajuudella). Tulos vastaa likimain julkisivun ääneneristävyysvaatimusta 63 Hz:n terssikaistalla. Laskentakorkeus 12 m.

4 4/24 1. YLEISTÄ Tässä selvityksessä määritetään tieliikenteen ja läheisen teollisuus- ja satama-alueen aiheuttama melutaso asemakaavamuutosalueelle. Selvitys on tehty käyttäen laskennallista mallinnusta sekä lyhyt- ja pitkäkestoisia melumittauksia. Laskennallisesti mallinnetut tilanteet ovat nykyinen tilanne ja asemakaavamuutoksen mukainen tilanne. Saatuja tuloksia verrataan valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [1] ja Asumisterveysohjeessa [2] esitettyihin ohjearvoihin. Asemakaavamuutosalueella on suoritettu Promethor Oy:n toimesta Naantalin kaupungin tilauksesta pitkäkestoisia melumittauksia ja Mittaukset on raportoitu selvityksissä PR-Y1257 [3] ja PR-Y1263 [4]. Tämän selvityksen yhteydessä alueella suoritettiin mittauksia Tulokset on esitetty selvityksessä PR-Y1287 [15]. Mittausten tulokset esitetään tiivistetysti tässä selvityksessä. Selvityksen ovat tehneet Toni Mattila, Tero Virjonen ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. 2. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Kuvassa 1 on esitetty asemakaavamuutosalueen sijainti ja rakennemalli. Kuva 1. Asemakaavamuutosalueen sijainti. Uolevi Raaden kadun varrella olevat kolme lamellitaloa tulevat liike- ja toimistorakennuksiksi.

5 5/24 3. MELUTASON OHJEARVOT 3.1. Ulkoalueiden ohjearvot Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [1]. Taulukossa I on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona mitattavalle ympäristömelulle asumiseen käytettävillä alueilla. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasolle. Päätöstä ei sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko I. Ohjearvot melun keskiäänitasolle L Aeq ulkona Keskiäänitaso L Aeq (db) Alueen käyttötarkoitus Klo 7 22 Klo 22 7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä 55 db(a) 50 db (A) / uusilla 45 db(a) Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin Asuinhuoneiden sisämelutason ohjearvot Keskiäänitaso Asuinhuoneiden sisätilojen päivä- ja yöajan keskiäänitason ohjearvot on esitetty Asumisterveysohjeessa [2]. Ohjearvot on esitetty taulukossa II. Taulukko II. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq Käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq (db) Klo Klo Asuinhuoneisto Asuinhuone, paitsi keittiöt Asunnon muut tilat 1 ja keittiö 35 db(a) 40 db(a) 30 db(a) 35 db(a) 1 Asunnon muita tiloja ovat mm. kylpyhuone, sauna, vaatehuone ja apukeittiö. Jos tällainen tila tai keittiö muodostaa yhteistilan asuinhuoneen kanssa, ohjearvona on asuinhuoneen arvo.

6 6/24 Pienitaajuinen melu Taulukossa III on esitetty Asumisterveysohjeessa esitetyt pieni- eli matalataajuisen sisämelun ohjearvot tiloille, joissa nukutaan. Taulukko III. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain Kaista (Hz) , L eq,1h (db) Ohjeessa on lisäksi kirjoitettu mm. Päiväajan pienitaajuiselle melulle voidaan hyväksyä noin 5 db suurempia arvoja. Arvioitaessa pienitaajuisen melun haitallisuutta ohjearvojen perusteella, mittaustuloksiin ei tehdä kapeakaistaisuus- eikä impulssimaisuuskorjausta. Taulukon arvot ovat kuulijaa altistavia keskimääräisiä tasoja. Lisäksi ohjeen luvussa 5.5 on kirjoitettu ohjearvojen soveltamisesta ajallisesti vaihtelevalle melulle seuraavasti: Asunnossa ja muussa oleskelutilassa esiintyvän melun voidaan katsoa olevan taulukoissa 2 ja 3 (tässä raportissa II ja III) esitettyjen ohjearvojen mukaisia, kun ohjearvojen ylittymistä yli 3 db:llä on enintään noin 10 % vuoden vuorokausista kuitenkin siten että, yli 5 db:n ylittymisiä ei ole enempää kuin vuorokautena vuodessa eikä yli 10 db:n ylittymistä esiinny lainkaan Liike- ja toimistotilojen sisämelutason ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on esitetty liike- ja toimistotilojen päiväajan keskiäänitason ohjearvoksi 45 db(a). Yöajalle ohjearvoa ei ole esitetty. 4. MELUTASOJEN LASKENTA 4.1. Laskentamenetelmä Mallinnus tehtiin käyttäen laskentaohjelmaa Datakustik Cadna 3.7 ja siinä yhteispohjoismaisia tieliikenne- ja teollisuusmelumalleja [5 ja 6]. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan CAD-tiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskentaalueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa lähtötietona käytetään äänilähteiden äänitehotasoa taajuusvälillä Hz tai liikennemäärätietoa. Lähtötason perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat tekijät huomioiden. Vaimennustekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus ja maavaimennus. Puuston melua vähentävää vaikutusta ei ole huomioitu.

7 7/24 Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee. Epävarmuuden voidaan arvioida olevan alle 500 metrin etäisyydellä ±3 db. Taulukossa IV on esitetty laskennassa käytetyt laskentaparametrit. Taulukko IV. Laskennassa käytetyt laskentaparametrit Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 5 x 5 m 2 Laskentakorkeus 2, 6 ja 12 m Melutason laskentaetäisyys 2000 m Vesialueet 0 (kova) Maanpinnan akustinen kovuus Muu ympäristö 0,75 (puolikova) A Alue tiemelulähteen alapuolella 0 (kova) Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Rakennusten heijastusvuus Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) Heijastusten lukumäärä 1 A Arvoon 0,75 päädyttiin arvioimalla teollisuusalueen + muun ympäristön maanpinnan olevan osittain akustisesti pehmeää ja osittain kovaa Lähtötiedot Maastomalli Tarkasteltavan ja sitä ympäröivän alueen CAD-muotoinen maastomalli saatiin Naantalin kaupungilta. Asemakaavamuutosalueen rakennemalli saatiin Pöyry Environment Oy:stä. Teollisuusalueen melulähteet Kiinteiden melulähteiden melupäästötiedot ja sijainnit on otettu Akukon Oy:n vuonna 2007 tekemistä selvityksistä [7 13]. Selvityksissä on myös esitetty teollisuuden liikennemäärät, joita on myös tässä selvityksessä käytetty. Tieliikenne Liikennetiedot asemaakaavamuutoksen jälkeiselle tilanteelle saatiin Ramboll Finland Oy:n tekemästä liikennemeluselvityksestä [14]. Nykyinen liikennemäärä kantatielle 40 saatiin Tiehallinnon liikennemääräkartasta. Muiden teiden ja katujen nykyinen liikennemäärä laskettiin olettamalla muutoksen olevan suhteeltaan sama, kuin kantatien 40 muutos nykytilanteen ja vuoden 2020 välillä on. Taulukoissa V ja VI on esitetty kokonaisliikennemäärät, yöajan ja raskaan liikenteen osuudet ja nopeudet eri tieosuuksille.

8 8/24 Taulukko V. Laskennassa käytetyt liikennetiedot nykytilanteessa Katu/tie Kt 40, Humalistontiestä pohjoiseen Kt 40, Humalistontiestä etelään Vuorokausiliikennemäärä [kpl] Yöajan liikenteen osuus [%] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] , ,5 60 Uolevi Raaden katu ,0 40 Ramppi, Uolevi Raaden katu Kuparivuori ,0 40 Satamatie Laituripaikka 27 portit Taulukko VI. Laskennassa käytetyt liikennetiedot asemakaavamuutoksen jälkeisessä tilanteessa vuonna 2020 Katu/tie Vuorokausiliikennemäärä [kpl] Yöajan liikenteen osuus [%] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Kt 40, Humalistontiestä pohjoiseen Kt 40, Humalistontiestä etelään , ,5 50 Liikenneympyrä ,5 40 Uolevi Raaden katu ,0 40 Ramppi, Uolevi Raaden katu Kuparivuori Humalistontie, välillä liikenneympyrä Kopenkatu Humalistontie, Kopenkadusta itään Kopenkatu, välillä Humalistontie Sahanrannakatu Kopenkatu, Sahanrannankadusta lounaaseen , , , , ,0 40 Sahanrannankatu ,0 40 Toivo Saarnin katu ,0 40

9 9/ Suoritetut laskennat Raportissa on mallinnettu seitsemän eri tilannetta: Liite 1. Asemakaava-alueen keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 1B). Nykyinen tilanne (nykyinen maankäyttö ja liikenne). Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 2 m. Liite 2. Asemakaava-alueen keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 2B). Asemakaavan mukainen tilanne (tuleva maankäyttö ja vuoden 2020 ennusteliikenne). Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 2 m. Liite 3. Asemakaava-alueen keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 3A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 3B). Asemakaavan mukainen tilanne (tuleva maankäyttö ja vuoden 2020 ennusteliikenne). Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 12 m. Liite 4. Asemakaava-alueen keskiäänitaso päiväaikaan L Aeq,7-22 (liite 4A) ja yöaikaan L Aeq,22-7 (liite 4B). Asemakaavan mukainen tilanne (tuleva maankäyttö ja vuoden 2020 ennusteliikenne). Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama korotetuilla melupäästöillä. Laskentakorkeus 2 m. Liite 5. Tieliikennemelun aiheuttama maksimiäänitaso Uolevi Raaden kadun varrella olevien talojen julkisivuun. Melulähteenä Uolevi Raaden kadun liikenne. Laskentakorkeus 6 m. Liite 6. Asemakaava-alueen pienitaajuinen melu terssikaistalla 31,5 Hz. Melulähteenä laituripaikoissa 20 ja 27 olevien laivojen apumoottorit. Melupäästönä Fjärdvägenin mitattu arvo 107 db [8] + 20 db (varmuusvara) 56 db (Asumisterveysohjeen mukainen makuuhuoneen ohjearvo ko. taajuudella. Tulos vastaa likimain julkisivun ääneneristävyysvaatimusta 31,5 Hz:n terssikaistalla. Laskentakorkeus 12 m. Liite 7. Asemakaava-alueen pienitaajuinen melu terssikaistalla 63 Hz. Melulähteenä laituripaikoissa 20 ja 27 olevien laivojen apumoottorit. Melupäästönä Fjärdvägenin mitattu arvo 105 db [8] + 20 db (varmuusvara) (Asumisterveysohjeen mukainen makuuhuoneen ohjearvo ko. taajuudella). Tulos vastaa likimain julkisivun ääneneristävyysvaatimusta 63 Hz:n terssikaistalla. Laskentakorkeus 12 m. Laskentatulokset on esitetty melukarttoina raportin liitteinä. Liitteissä 4A ja 4B kantasataman melupäästöjä on korotettu nykytilanteeseen nähden seuraavasti: laivojen käyntilukumäärä on kolminkertainen nykyiseen verrattuna ja myös ramppikolahdusten sekä sataman autoliikenteen määrä on kolminkertainen (satamatoiminta siis kolminkertaistunut). Laivojen melupäästöt ja satamassa oloajat nykyisten mukaisia.

10 10/24 5. MELUTASOJEN MITTAUKSET 5.1. Pitkäkestoiset mittaukset Alueella on suoritettu jatkuvatoimista mittausta kolmena eri ajankohta: , ja Mittaukset on raportoitu selvityksissä PR-Y1257 [3], PR-Y1263 [4] ja PR-Y1287 [15]. Mittausten tulokset esitetään lyhyesti myös tässä selvityksessä. Mittauspisteiden sijainti on esitetty kuvassa 2. Mittauspisteessä 1 oli mittausajankohtana rakenteilla asuinkerrostalo. Talossa oli mittaushetkellä vain pohjakerros, jonka seurauksena talon liikennemelua vaimentava vaikutus oli vielä vähäinen. Lisäksi melutasomittari jouduttiin laittamaan talon edustalle kalliolle, jonka seurauksena mittari oli noin 5 m tulevaa piha-alueen maanpintaa korkeammalla (mittarilta oli näköyhteys mm. kantatielle). Mittauspiste 2 sijoitettiin tarkoituksellisesti lähelle satama-aluetta, jotta saataisiin mahdollisimman luotettavaa tietoa sataman aiheuttamasta melusta. Tällöin mittauspisteiden 1 ja 2 äänitasokuvaajien vertaaminen oli mahdollista luotettavasti. Mittauspiste 3 sijoitettiin kallioalueen päälle lähimmäksi tulevan talon sataman puoleisen julkisivun kohdalle. Kuva 2. Mittauspisteiden sijainnit.

11 11/24 Taulukko VII. Päivä- ja yöajan keskiäänitasot mittauspisteessä 1 (YIT Rakennus Oy:n rakenteilla oleva asuinkerrostalo) Pvm Päivä Klo L Aeq,päivä (db(a)) Klo L Aeq,yö (db(a)) Perjantai Lauantai Sunnuntai Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Maanantai keskiarvo 51 keskiarvo 49 keskiarvo keskiarvo, kun torstain tulos 62 db(a) jätetään huomioimatta. Taulukko VIII. Päivä- ja yöajan keskiäänitasot mittauspisteessä 2 (lähellä satamaa) L Aeq,päivä (db(a)) L Aeq,yö (db(a)) Pvm Päivä Klo Mp1 Mp2 Klo Mp1 Mp Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma keskiarvo 50 keskiarvo 51 keskiarvo 46 1 keskiarvo keskiarvo on 45 db(a), kun torstain tulos 52 db(a) jätetään huomioimatta. 2 keskiarvo on 46 db(a), kun torstain tulos 65 db(a) jätetään huomioimatta.

12 12/24 Taulukko IX. Päivä- ja yöajan keskiäänitasot mittauspisteessä 3 Pvm Päivä Klo L Aeq,päivä (db(a)) Klo L Aeq,yö (db(a)) Lauantai Sunnuntai Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai keskiarvo 48 keskiarvo 47 Mittaustulosten ja tehtyjen havaintojen perusteella voidaan arvioida, että - mittauspisteessä 1 tieliikenne on merkittävin melulähde. Sataman laivojen aiheuttama melu on osittain/ajoittain havaittavissa pisteen melutasossa. Laivan tulo/lähtö aiheuttaa suurimmillaan noin 5 db(a) muutoksen melutasossa - mittauspisteessä 2 satama on merkittävin melulähde. Laivan tulo/lähtö aiheuttaa suurimmillaan noin 15 db(a) muutoksen melutasossa. Myös tieliikenne on havaittavissa osittain/ajoittain pisteen melutasossa (erityisesti aamu- ja ilta-aikaan melutasokuvaajissa on nähtävissä yhtäläisyyttä pisteen 1 kuvaajiin) - mittauspisteen 3 melutasokuvaajissa ei ole havaittavissa merkittävää vaihtelua melutasossa ajan funktiona. Tämä viittaisi melun olevan ainakin osittain peräisin teollisuuden tasaisesti käyvästä puhaltimesta, joka myös lyhytaikaisissa mittauksissa havaittiin.

13 13/24 Tuuliolosuhteet ovat kaikkien mittausjaksojen aikana olleet hyvät siltä osin, että tuulen nopeus on ollut alhainen. Mittaustulokset eivät siten sisällä tuulen kohinaa esimerkiksi puiden oksissa. Näin ollen tulokset kuvaavat hyvin todennäköisesti luotettavasti tarkastelupisteiden todellista melutasoa ja ovat vertailukelpoisia ohjearvoihin Lyhytkestoiset mittaukset To-pe välisen yön melun selvitys Kahdessa ensimmäisessä jatkuvatoimisessa mittauksessa havaittiin torstain ja perjantain välisenä yönä poikkeuksellisen voimakasta melua. Ilmatieteen laitokselta hankitun tiedon mukaan kumpanakaan yönä ei ole ollut poikkeuksellisen voimakasta tuulta. Myöskään vettä ei ollut satanut kuin korkeintaan lyhyen jakson. Tämän seurauksena melutason aiheuttajan oletettiin olevan todellinen. Melulähteen selvittämiseksi alueella käytiin klo välisenä aikana 27.3., 3.4., ja Yhdelläkään kerralla poikkeuksellista melua ei ollut havaittavissa. Lisäksi viimeisessä pitkäaikaisessa mittauksessa ei havaittu poikkeavaa melua to-pe välisissä öissä (vrt. taulukko IX). Näin ollen on ko. melulähdettä ei pystytty määrittämään. Samalla melulähteen todellisuus jäi epäselväksi. Toisaalta melutaso on niin poikkeavan suuri, että jos ko. melu on todellista, tulee se varmasti myöhemmin esille, jolloin siihen voidaan puuttua poistamalla se tai ainakin vaimentamalla sitä. Melutason mittaukset Liikenteen, teollisuuden ja sataman aiheuttaman melutason määrittämiseksi sekä eri melulähteiden merkittävyyden arvioimiseksi alueella suoritettiin melumittausta klo , säätila kuulohavaintojen perusteella hyvä melun leviämiselle sataman suunnasta mittauspisteisiin (+15 C, pilvisyys 1/8 (aurinko laskeutui), tyyni) klo säätila kuulohavaintojen perusteella hyvä melun leviämiselle sataman suunnasta mittauspisteisiin (+10 C, pilvisyys 1/8 (aurinko nousemassa), itätuuli 1 2 m/s) klo klo , säätila kuulohavaintojen perusteella hyvä melun leviämiselle sataman suunnasta mittauspisteisiin (+16 C, pilvisyys 1/8 (aurinko laskeutui), tyyni) klo , säätila kuulohavaintojen perusteella kohtalainen melun leviämiselle sataman suunnasta mittauspisteisiin (+18 C, pilvisyys 1/8 (aurinko laskeutui), tyyni).

14 14/24 Kuva 3. Mittauspisteiden sijainnit. Taulukossa X on esitetty mittaustulokset ja havainnot. Mittaustuloksia arvioitaessa tulee huomioida, että usea mittausjakso sisältää tarkoituksellisesti Fjärdvägen-laivan melua, jonka havaittiin olevan nykyisistä laivoista meluisin. Fjärdvägen ei kuitenkaan ole satamassa laivaliikennelistan ( mukaan kuin 2 h 10 min vuorokaudessa.

15 15/24 Taulukko X. Mittaustulokset ja havainnot Satamassa ainakin olleet Mp Pvm / klo laivat / / Fjärdvägen (laituri 27) ja Finnclipper (laituri 20) L Aeq (db) 52 Fjärdvägen (laituri 27) 49 Havainnot - Apumoottorin melu selvästi kuultavissa (31,5 Hz:n terssikaistalla L eq,30min = 65 db) - rampin kolahdukset maks. 60 db(a) - Apumoottorin melu selvästi kuultavissa (31,5 Hz:n terssikaistalla L eq,10min = 67 db, joka on db viereisiä taajuuskaistoja suurempi, kapeakaistainen) - rampin kolahdukset maks. 60 db(a) - teollisuusalueelta kuultavissa vaimeasti puhaltimen melua / / / / / Fjärdvägen (laituri 27) ja Finnclipper (laituri 20) 47 Finnfellow (laituri 20) 47 Finnclipper (laituri 20) 38 Fjärdvägen (laituri 27) 43 Finneagle (laituri 27) ja Finnclipper (laituri 20) 38 - Apumoottorin melu selvästi kuultavissa (31,5 Hz:n terssikaistalla L eq,30min = 68 db ja 63 Hz:n taajuudella 64 db), 31,5 Hz:n terssikaistan taso db viereisiä taajuuskaistoja suurempi (kapeakaistainen) - teollisuusalueelta kuultavissa selvästi puhaltimen melua - Apumoottorin melu juuri ja juuri kuultavissa - teollisuusalueelta selvästi kuultavissa puhaltimen melua (merkittävin) - tieliikennemelua kt 40:ltä kuultavissa vaimeasti - Apumoottorin melu juuri ja juuri kuultavissa, satamasta ei muuta - teollisuusalueelta kuultavissa puhaltimen melua - Apumoottorin melu selvästi kuultavissa (31,5 Hz:n terssikaistalla L eq,10min = 66 db ja 63 Hz:n taajuudella 61 db), kuuloaistimuksen perusteella voisi olla kapeakaistainen - teollisuusalueelta selvästi kuultavissa puhaltimen melua - Apumoottorin melu juuri ja juuri kuultavissa, satamasta ei muuta melua - teollisuusalueelta kuultavissa puhaltimen melua - tieliikennemelua kt 40:ltä kuultavissa hyvin vaimeasti

16 16/ / / / / Fjärdvägen (laituri 27) ja Finnclipper (laituri 20) 47 Finnfellow (laituri 20) 51 Fjärdvägen (laituri 27) 46 Finneagle (laituri 27) ja Finnclipper (laituri 20) 45 - Apumoottorin melu kuultavissa hyvin vaimeasti - teollisuuspuhaltimen melu kuultavissa vaimeasti - tieliikennemelua ajoittain kt 40:ltä ja Satamatieltä - Apumoottorin melu juuri ja juuri kuultavissa - teollisuuspuhaltimien melu kuultavissa - tieliikennemelu kt 40:ltä kuultavissa selvästi (merkittävin) - Apumoottorin melu kuultavissa hyvin vaimeasti - teollisuuspuhaltimen melu kuultavissa vaimeasti - tieliikennemelua kt 40:ltä ja Satamatieltä - Sataman ja teollisuuden melua ei ole kuultavissa - tieliikennemelua kt 40:n suunnasta kuultavissa selvästi (ainoa havaittu melulähde) / / / Fjärdvägen (laituri 27) ja Finnclipper (laituri 20) 50 Finnfellow (laituri 20) 50 Finneagle (laituri 27) ja Finnclipper (laituri 20) 45 - Satamasta kuultavissa apumoottorin ja kenttätoimintojen melua - teollisuusalueelta kuultavissa selvästi puhaltimen melua - Satamatien liikennemelu maksimissaan db(a) (3 autoa) - Satamasta ei kuulu mitään - teollisuuspuhaltimen melu kuultavissa - kantatien 40 liikennemelu ei kuulu - Satamatien liikennemelu maksimissaan db(a) (2 autoa) - Sataman suunnasta vaimea kohina - teollisuuspuhaltimien melua ei kuulu - kantatien 40 liikennemelu ei kuulu - Satamatien liikennemelu maksimissaan db(a) (6 autoa)

17 17/ / / / / Fjärdvägen (laituri 27) [ja mahdollisesti Finnclipper (laituri 20)] 53 Finnfellow (laituri 20) 56 Fjärdvägen (laituri 27) 50 Finneagle (laituri 27) ja Finnclipper (laituri 20) 50 - Satamasta apumoottorin, ramppikolinan (suurimmillaan 60 db(a)) ja kenttätoimintojen melua - tieliikennemelu merkittävää, maksimitaso 68 db(a) - teollisuuspuhaltimen melu kuultavissa vaimeasti - Sataman ja teollisuuden suunnasta hetkittäin erotettavissa melua (taso noin 45 db(a)), mutta peittyy pääosan ajasta tieliikennemelun alle - tieliikenteen melu merkittävin - Apumoottorin melu selvästi kuultavissa (31,5 Hz:n terssikaistalla L eq,45s = 68 db, joka on db viereisiä taajuuskaistoja suurempi, kapeakaistainen) - teollisuusalueelta selvästi kuultavissa puhaltimen melua - tieliikennemelu merkittävää, maksimitaso 63 db(a) - Apumoottorin melu juuri ja juuri kuultavissa - teollisuuspuhaltimien melu kuultavissa vaimeasti - tieliikennemelu merkittävää, maksimitaso 62 db(a) / / Fjärdvägen (laituri 27) ja Finnclipper (laituri 20) Finneagle (laituri 27) ja Finnclipper (laituri 20) Apumoottorin melu selvästi kuultavissa (31,5 Hz:n terssikaistalla L eq,10min = 69 db ja 63 Hz:n taajuudella 64 db), 31,5 Hz:n terssikaistan taso db viereisiä suurempi (kapeakaistainen) - Finnclipperin ilmastointikohina kuultavissa (loppui mittauksen jälkeen) - Finnclipperin ramppikolina maks. 55 db(a) - teollisuus- ja tieliikennemelua ei havaittavissa - Apumoottorin melu vaimeasti kuultavissa, satamasta ei muuta melua - teollisuusmelua ei havaittavissa - Satamatien liikennemelu maksimissaan db(a) (3 autoa)

18 18/ Pienitaajuisen melun mittaustulokset Lyhytkestoisten mittausten datan analysoinnin (ja mittausten yhteydessä tehtyjen havaintojen) perusteella mittauspisteissä oli havaittavissa ajoittain merkittävää pienitaajuista melua terssikaistataajuuksilla 31,5 ja 63 Hz. Taulukossa X on esitetty ko. taajuuksien mittaustulokset silloin, kun pienitaajuista melua on ollut hyvin selvästi kuultavissa. Tulosten ja havaintojen perusteella Fjärdvägen-laivan apumoottoreiden melu on selvästi suurempaa, kuin muiden laivojen. Fjärdvägenin pienitaajuinen melu oli ainakin osassa mittauspisteistä hyvin havaittavissa, kun taas muiden laivojen ei laisinkaan tai hyvin vaimeasti. Huom! Pienitaajuisenmelun tuloksia (taajuuspainottamattomia tasoja) ei tule verrata esim. piha-alueiden A-painotettuihin keskiäänitason ohjearvoihin. Arvot eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Pienitaajuisen melun mittausta ja havainnointia tehtiin talojen julkisivuihin kohdistuvan melutason arvioimiseksi. Julkisivuihin kohdistuvan tason perusteella voidaan arvioida huoneistoihin kuuluvan pienitaajuisen melun suuruutta. 6. TULOKSET 6.1. Rakenteilla oleva asuinkerrostalo (As Oy Naantalin Meritähti) Piha-alueen melutaso Jatkuvatoimisella mittauksella mittauspisteen 1 - päiväajan keskimääräiseksi keskiäänitasoksi saatiin 1. mittausjaksossa 51 db(a), joka alittaa ohjearvon 55 db(a) - päiväajan keskimääräiseksi keskiäänitasoksi saatiin 2. mittausjaksossa 50 db(a), joka alittaa ohjearvon 55 db(a) - yöajan keskimääräiseksi keskiäänitasoksi saatiin 1. mittausjaksossa 47/49 db(a), joka ylittää ohjearvon 45 db(a) - yöajan keskimääräiseksi keskiäänitasoksi saatiin 1. mittausjaksossa 45/46 db(a), joka on yhtä suuri tai ylittää ohjearvon 45 db(a). Lyhytkestoisilla mittauksilla havaittiin, että rakenteilla olevalla asuintalolla on merkittävä melua estävä vaikutus talon sisäpihan melutason kannalta. Melutasojen laskentatuloksista havaitaan, että nykytilanteen mukaiset laskentatulokset (liitteet 1a ja 1B) vastaavat hyvin mittaustuloksia. Liitteiden 2A ja 2B mukaan, joissa on tarkasteltu asemakaavamuutoksen mukaista tilannetta, havaitaan, että talon varsinaisen

19 19/24 piha-alueen keskiäänitaso on sekä päivä- että yöaikaan alle 45 db(a) eli alle ohjearvojen. Piha-alueen alhainen melutaso johtuu rakennettavien talojen suojaavasta vaikutuksesta Asuinhuoneiden sisämelutaso Uolevi Raaden kadun ja Humalistonkadun puoleisten asuinhuoneiden julkisivun ääneneristävyys liikennemelua vastaan tulee olemaan vähintään 36 db. Eristävyys on laskettu tiedossa olleilla rakennetyypeillä, arkkitehtikuvilla ja tuoteominaisuuksilla: kiinteän seinäosan R w +C tr 60 db, ikkunat R w +C tr 42 db ja parvekeovet R w +C tr 40 db useaan eri huoneeseen. Kokonaiseristävyysarvo eri huoneille vaihtelee välillä db. Laskennassa ei ole huomioitu parvekelasituksia. Rakenteilla olevan talon julkisivun rakenne on erittäin hyvin ääntä eristävä; pääosin tiiliverhous 130 mm + eriste betonisisäkuori (pohjakerroksessa tiili korvattu min. 85 mm betonikuorella). Lisäksi ikkunat (karmisyvyys 210 mm) ovat eristävyydeltään hyvät ja parvekeovet ääniteknisesti hyvät 2-lehtiset. Parvekkeet myös lasitetaan, joka pienentää parvekkeiden takana olevien huoneiden äänitasoa 4 8 db(a). Keskiäänitaso - Liitteen 2A mukaan talon julkisivuun kohdistuva keskiäänitaso on päiväaikaan suurimmillaan 60 db(a) o julkisivun eristävyyden ollessa vähintään 36 db, on sisällä päiväaikaan havaittava keskiäänitaso = 24 db(a), joka on ohjearvoa 35 db(a) pienempi. - Liitteen 2B mukaan talon julkisivuun kohdistuva keskiäänitaso on yöaikaan suurimmillaan 53 db(a) o julkisivun eristävyyden ollessa vähintään 36 db, on sisällä päiväaikaan havaittava keskiäänitaso = 17 db(a), joka on ohjearvoa 30 db(a) pienempi. Suurin taso julkisivuun kohdistuu Uolevi Raaden kadun puolella. Sataman puoleisiin julkisivuihin kohdistuu merkittävästi pienempi taso. Maksimiäänitaso - liitteen 4 mukaan talon julkisivuun kohdistuva maksimiäänitaso on 75 db(a) o julkisivun eristävyyden ollessa vähintään 36 db, on sisällä havaittava maksimiäänitaso = 39 db(a) maksimiäänitasolle ei ole varsinaista ohjearvoa. Tasoa 39 db voidaan kuitenkin pitää yleisellä tasolla kohtuullisena erityisesti huomioitaessa, että useassa huoneessa taso on vielä tätä alhaisempi (taso laskettu pienimmällä eristävyysarvolla). Meluisimpien ajoneuvojen ohiajo on kuultavissa huoneissa.

20 20/24 Pienitaajuinen melu - lyhytaikaisten mittausten mukaan terssikaistataajuudella 31,5 Hz melutaso oli suurimmillaan 68 db o taulukon III mukaan yöaikaan asuinhuoneen sisämelutaso ei tulisi olla taajuudella 31,5 Hz yli 56 db julkisivun ääneneristävyyden tulee olla ko. taajuudella vähintään = 12 db, jonka se varmasti saavuttaa - lyhytaikaisten mittausten mukaan terssikaistataajuudella 31,5 Hz melutaso oli suurimmillaan 64 db o taulukon III mukaan yöaikaan asuinhuoneen sisämelutaso ei tulisi olla taajuudella 63 Hz yli 42 db julkisivun ääneneristävyyden tulee olla ko. taajuudella vähintään = 22 db, jonka se hyvin todennäköisesti saavuttaa. Asuinhuoneiden pienitaajuinen melu tulee olemaan Asumisterveysohjeen ohjearvojen (taulukko III) ja niiden sisältämän tulkinnan mukainen (alittaa ohjearvot) Asemakaavamuutosalue yleisesti Piha-alueiden melutaso Laskentatulosten (liite 2A ja 2B) perusteella asuintaloille on lähes kokonaisuudessaan osoitettavissa piha-alueet, joissa keskiäänitason ohjearvot 55 db(a) ja 45 db(a) alitetaan. Talo, jolla ohjearvoja ei ilman lisätoimenpiteitä aliteta, on - Toivo Saarnin kadun ja Sahanrannakadun välissä Kopenkadun päässä oleva talo o talon oleskelupiha-alue voi kylläkin olla eteläpuolella olevan talon kanssa yhteinen, jolloin piha-alue on ohjearvojen mukaisella alueella. Laskentatulosten (liite 4A ja 4B) perusteella piha-alueiden melutaso on edelleen ohjearvojen mukainen, vaikka sataman toiminta kolminkertaistuisi nykyiseen verrattuna Asuinhuoneiden sisämelutaso Keskiäänitaso Liitteistä 3A ja 3B nähdään, että Uolevi Raaden kadun varrella rakenteilla olevaan asuintaloon (As Oy Naantalin Meritähti) kohdistuu suurin keskiäänitaso. Luvussa esitetyn perusteella ko. kohteessakin huoneistojen sisällä havaittava äänitaso on selvästi ohjearvojen mukainen. Vastaavilla ääneneristävyysominaisuuksilla on muidenkin asuintalojen huoneistojen keskiäänitaso tällöin ohjearvojen mukainen.

21 21/24 Maksimiäänitaso Merkittävimmät maksimiäänitasot alueella tulevat aiheutumaan tieliikenteestä. Luvussa esitetyn perusteella rakenteilla olevan asuintalon (As Oy Naantalin Meritähti) sisätilojen maksimitaso tulee huonoimmillaankin olemaan kohtuullisella tasolla. Näin ollen vastaavilla ääneneristävyysominaisuuksilla tulee myös muidenkin asuintalojen sisätilojen maksimiäänitaso olemaan vähintäänkin kohtuullisella (normaalilla) tasolla. Lisäksi vielä mainittakoon, että liikenteen aiheuttamalle maksimiäänitasolle ei ole varsinaista ohjearvoa. Pienitaajuinen melu Mittausten mukaan pienitaajuinen melu ei missään mittauspisteessä ollut merkittävästi rakenteilla olevan talon laskennassa käytettyjä arvoja suurempia (vrt. luku ). Julkisivujen ääneneristävyyden ollessa samaa tasoa rakenteilla olevan talon kanssa, on asuinhuoneiden pienitaajuinen melu alle Asumisterveysohjeen ohjearvojen (taulukko III). Liitteissä 6 ja 7 on lisäksi laskennallisesti arvioitu pienitaajuisen melun leviämistä asemakaavamuutosalueen talojen julkisivuille (laskentamallissa lasketaan pitkän aikajakson keskiäänitasoa ja se ei siten täydellisesti sovi lyhytkestoisen melun mallinnukseen. Tulokset kuitenkin antavat hyvän käsityksen pienitaajuisen melun suuruudesta / julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksista). Laskennassa satamassa on oletettu olevan kaksi laivaa, joiden melupäästöä on korotettu merkittävästi sataman ympäristömeluselvityksen [8] yhteydessä mitatuista arvoista. Laskennassa käytetyt lähtötasot vastaavat likimain tämän selvityksen lyhytkestoisissa mittauksissa havaittuja arvoja. Lisäksi laivojen melupäästössä on huomioitu taulukon III mukaiset asuinhuoneiston sisämelutason ohjearvot. Laskentatulos on siis suoraan julkisivujen ääneneristävyysvaatimus ko. terssikaistataajuudelle. Liitekartan 6 mukaan terssikaistataajuuden 31,5 Hz ääneneristävyysvaatimuksen arvo on suurimmillaan 12 db. Liitekartan 7 mukaan terssikaistataajuuden 63 Hz ääneneristävyysvaatimuksen arvo on suurimmillaan 24 db. Ääniteknisesti hyvin suunniteltu julkisivu eristää ko. terssikaistataajuuksia edellä mainitun verran. Asuinhuoneiden pienitaajuinen melu saadaan alle Asumisterveysohjeen ohjearvojen ääniteknisesti hyvillä julkisivuilla Liike- ja toimistohuoneiden sisämelutaso Liike- ja toimistohuoneiden päiväajan keskiäänitason ohjearvoksi on annettu 45 db(a). Liitteen 3A mukaan julkisivuun kohdistuva keskiäänitaso on suurimmillaankin alle 55 db(a). Näin ollen normaaleilla liike- ja toimistorakennusten rakenteilla sisämelutaso on ohjearvojen mukainen.

22 22/24 7. JOHTOPÄÄTÖKSET Piha-alueet Suoritettujen melulaskentojen ja mittausten sekä tehtyjen havaintojen perusteella - asemakaavamuutosalueen piha-alueiden keskiäänitaso on lähes kokonaisuudessaan valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukainen o talo, jolla ohjearvoja ei ilman lisätoimenpiteitä aliteta, on Toivo Saarnin kadun ja Sahanrannakadun välissä Kopenkadun puoleisessa päässä oleva talo talon oleskelupiha-alue voi kylläkin olla eteläpuolella olevan talon kanssa yhteinen, jolloin piha-alue on ohjearvojen mukaisella alueella o pitkäkestoisissa melumittauksissa yöajan ohjearvo 45 db(a) ylittyi 0 4 db(a) pisteissä 1 ja 3 (piste 2 ei ole piha-alueiden läheisyydessä). Mittausten aikana melulta suojaavia rakennuksia ei kuitenkaan vielä ollut. Yöaikaisen ohjearvon ylitys on niin vähäinen, että uusien rakennusten toimiessa piha-alueiden suojana, ohjearvot alitetaan - sataman meluisimpien laivojen apumoottoreiden melu voi olla kapeakaistaista. Ko. melua on ajallisesti kuitenkin niin vähän, että kapeakaistaisuudesta johtuva korotus keskiäänitasoihin on korkeintaan +2 db. Korotuksen jälkeenkin keskiäänitasot ovat alle ohjearvojen - piha-alueiden melutaso on ohjearvojen mukainen, vaikka sataman toiminta kolminkertaistuisi nykyiseen verrattuna Sisämelutaso - asuinhuoneistojen sisällä havaittava keskiäänitaso on valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukainen koko asemakaavamuutosalueella julkisivun ääneneristävyysvaatimuksen ollessa 35 db o suuressa osaa asuintaloja julkisivun ääneneristävyysvaatimus 35 db on merkittävästi liian suuri keskiäänitason kannalta. Vaatimus kuitenkin kannattaa olla kaikilla taloilla, jotta sataman nykyisestä pienitaajuisesta melusta ja mahdollisesti muuttuvan toiminnan aiheuttamasta lisäkuormituksesta ei tule ongelmaa - satamassa olevien laivojen apumoottoreista aiheutuu pienitaajuista melua. Nyt havaittujen laivojen kohdalla melu oli pääosin vain vaimeasti kuultavissa. Fjärdvägenlaivan apumoottoreista tuli selvästi havaittavaa pienitaajuista melua. Melun taso oli kuitenkin suurimmillaankin sen verran pieni, että ääniteknisesti hyvällä julkisivulla ko. melua ei ole kuultavissa asuinhuoneistojen sisällä

23 23/24 - sataman autorampeista aiheutuu ajoittain asemakaava-alueella kuultavissa olevaa melua. Melun taso on kuitenkin sen verran alhainen (suurin mitattu taso oli 60 db(a)), että kolahdusmelu ei ole normaalisti kuultavissa asuntojen sisällä - asuintalojen julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksien tulisi olla o koko asemakaavamuutosalueella 35 db o lisäksi on tarpeen mainita vaatimuksina Asumisterveysohjeen ohjearvot pienitaajuiselle melulle Yleisesti - teollisuusalueelta on (todennäköisesti Danisco Finnfeeds) kuultavissa hyvin selkeästi yhden puhaltimen tai vastaavan melua laajalla alueella (havaittu Patterinmäen ja As Oy Naantalin Meritähden alueilla). Puhaltimen aiheuttama melutaso on suurimmillaankin 45 db(a):n luokkaa, mutta se on hyvin erottuvaa. Melulähde kannattaa vaimentaa asuinviihtyisyyden lisäämiseksi ja yöajan ohjearvon 45 db(a) saavuttamisen varmistamiseksi Patterinmäen alueella. 8. LISÄTIETOA Jani Kankare Promethor Oy Hämeenkatu 32 E Turku puh sp. jani.kankare@promethor.fi KIRJALLISUUS 1. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Helsinki Kankare J, Ympäristömelun mittaus Humaliston aluella. Promethor Oy. Raportti PR- Y Kankare J, Ympäristömelun mittaus Humaliston aluella. Promethor Oy. Raportti PR- Y Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus s. + liitt. 36 s.

24 24/24 6. Kragh J, Andersen B & Jacobsen J, Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Danish Acoustical Laboratory, report 32. Lyngby s. + liitt. 35 s. 7. Gouatarbes B, Lahti T & Markula T, Naantalin voimalaitos, ympäristömeluselvitys. Akukon Oy. Raportti Gouatarbes B, Lahti T & Markula T, Naantalin kantasatama, ympäristömeluselvitys. Akukon Oy. Raportti Gouatarbes B, Lahti T & Markula T, Finnfeeds, Naantali, ympäristömeluselvitys. Akukon Oy. Raportti Gouatarbes B, Lahti T & Markula T, Naantalin öljysatama, ympäristömeluselvitys. Akukon Oy. Raportti Gouatarbes B, Lahti T & Markula T, Naantalin korjaustelakka, ympäristömeluselvitys. Akukon Oy. Raportti Gouatarbes B, Lahti T & Markula T, PQ Finland, Naantali, ympäristömeluselvitys. Akukon Oy. Raportti Gouatarbes B, Lahti T & Markula T, Mobil Oil, Naantali, ympäristömeluselvitys. Akukon Oy. Raportti Korkee T, Humaliston alueen ympäristömeluselvitys. Ramboll Finland Oy Kankare J, Ympäristömelun mittaus Humaliston aluella. Promethor Oy. Raportti PR- Y

25 Liite 1A. Asemakaava-alueen päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Nykyinen tilanne. Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. PR-Y (1:2500(A3)) > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db

26 Liite 1B. Asemakaava-alueen yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Nykyinen tilanne. Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. PR-Y (1:2500(A3)) > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db

27 Liite 2A. Asemakaava-alueen päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Asemakaavan mukainen tilanne. Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. PR-Y (1:2500(A3)) > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db

28 Liite 2B. Asemakaava-alueen yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Asemakaavan mukainen tilanne. Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. PR-Y (1:2500(A3)) > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db

29 Liite 3A. Asemakaava-alueen päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Asemakaavan mukainen tilanne. Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 12 m maan pinnasta. PR-Y (1:2500(A3)) > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db

30 Liite 3B. Asemakaava-alueen yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Asemakaavan mukainen tilanne. Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama. Laskentakorkeus 12 m maan pinnasta. PR-Y (1:2500(A3)) > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db

31 Liite 4A. Asemakaava-alueen päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Asemakaavan mukainen tilanne. Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama korotetuilla melupäästöillä. Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. PR-Y (1:2500(A3)) > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db

32 Liite 4B. Asemakaava-alueen yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Asemakaavan mukainen tilanne. Melulähteinä liikenne, teollisuus ja satama korotetuilla melupäästöillä. Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. PR-Y (1:2500(A3)) > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db

33 Liite 5. Tieliikenteen aiheuttama hetkellinen maksimiäänitasotaso LAF,maks Uolevi Raaden kadun varrella olevien talojen julkisivuun. Asuinrakennukset on värjätty mustalla ja liike- ja toimistorakennukset harmaalla. Melulähteenä Uolevi Raaden kadun liikenne. Laskentakorkeus 6 m maan pinnasta. PR-Y (1:1000(A4)) > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db

34 Liite 6. Asemakaava-alueen pienitaajuinen melu terssikaistalla 31,5 Hz. Melulähteenä laituripaikoissa 20 ja 27 olevien laivojen apumoottorit. Melupäästönä Fjärdvägenin mitattu arvo 107 db [8] + 20 db (varmuusvara) - 56 db (Asumisterveysohjeen mukainen makuuhuoneen ohjearvo ko. taajuudella). Tulos vastaa likimain julkisivun ääneneristävyysvaatimusta 31,5 Hz:n terssikaistalla. Vaatimus ei koske toimistorakennuksia. Laskentakorkeus 12 m maan pinnasta. PR-Y (1:2500(A3)) > 0.0 db > 3.0 db > 6.0 db > 9.0 db > 12.0 db > 15.0 db > 18.0 db > 21.0 db > 24.0 db > 27.0 db > 30.0 db > 33.0 db

35 Liite 7. Asemakaava-alueen pienitaajuinen,elu terssikaistalla 63 Hz. Melulähteenä laituripaikoissa 20 ja 27 olevien laivojen apumoottorit. Melupäästöinä Fjärdvägenin mitattu arvo 105 db [8] + 20 db (varmuusvara) - 42 db (Asumisterveysohjeen mukainen makuuhuoneen ohjearvo ko. taajuudella). Tulos vastaa likimain julkisivun ääneneristävyysvaatimusta 63 Hz:n terssikaistalla. Vaatimus ei koske toimistorakennuksia. Laskentakorkeus 12 m maan pinnasta. PR-Y (1:2500(A3)) > 0.0 db > 3.0 db > 6.0 db > 9.0 db > 12.0 db > 15.0 db > 18.0 db > 21.0 db > 24.0 db > 27.0 db > 30.0 db > 33.0 db