KANSALLISET OHJEET ELINLUOVUTTAJAN HOIDOSTA JA ELINTEN TALTEENOTOSTA

Transkriptio

1 Ohjeen vat laatineet asiantuntijaryhmät: Vatsakeskus, elinsiirt- ja maksakirurgia Mark Lempinen, Heikki Mäkisal, Arn Nrdin, Eer Hartikka Sydän- ja keuhkkeskus Karl Lemström, Raili Sujaranta, Catharina Yesil Leikkaussalit, teh- ja kivunhit Teemu Lustarinen, Anna-Maria Kivusal Lasten ja nurten sairaudet Paula Rautiainen Akuutti Jhanna Kaartinen KANSALLISET OHJEET ELINLUOVUTTAJAN HOIDOSTA JA ELINTEN TALTEENOTOSTA Tämä hje astuu vimaan ja kumaa kaikki edelliset elinluvuttajan hit-hjeet

2 Sisällysluettel 1 Yhteydentt elinluvuttajasta Elinluvuttajan asiapaperit ja tutkimukset Aivkuleman tteaminen Asiakirjat Verinäytteet kudstyypitystä ja virusserlgiaa varten Luvutussairaalassa tehtävät tutkimukset Luvuttajan hit teh-sastlla Luvuttajan hidn periaatteet Mnitrinti ja tavitteet Labratritutkimukset Hemdynamiikan hit Keuhkjen ja hengityksen hit Diureesi, Hb-tavite, lämpötila, metablian hit ja muu hyvä hit Lapsiluvuttajan hidn erityispiirteet Timinta leikkaussalissa Leikkausryhmät Kdit; diagnsi ja timenpiteet Elinluvuttajan leikkaukseen varattavat välineet ja salin valmistelu Vainajan hit leikkaussalissa Lääkitys irrtusleikkauksen aikana Elinten perfuusi Vaaratilanteista ja haittavaikutuksista ilmittaminen Sähköiset hjeet ja lmakkeet Liitteet (13)

3 1 Yhteydentt elinluvuttajasta Yhteydentta tivtaan kaikista aivkulleista Vainajan lähimaisille tai muulle läheiselle n annettava selvitys elinten ja kudsten irrttamisesta ja irrttamisen merkityksestä ja tämä tulee kirjata sairaskertmukseen. Elinsiirtkrdinaattriin vi ttaa yhteyttä varhaisessa vaiheessa, kun phditaan ennusteettman neurlgisesti kriittisesti sairaan ptilaan hita ptentiaalisena elinluvuttajana. Käytä POTENTIAALINEN ELINLUOVUTTAJA -lmaketta, jka liitteenä. Tietjen avulla elinsiirtkirurgit arviivat ptilaan sveltuvuutta elinluvuttajaksi ja näin päätöksentek hitpaikasta elinluvuttajasairaalassa helpttuu ptentiaalisen elinluvuttajan khdalla. Kntraindikaatit elinluvutukselle: aivkuleman syy/mekanismi epäselvä ikä yli 85 vutta psitiivinen hepatiitti B (HBsAg) tai HIV viiden vuden sisällä maligniteetti, paitsi basalima tai aivtuumri. Mikäli maligniteetti anamneesissa, tivtaan mahdllisimman varhaista yhteydentta Elinsiirttimistn. Aivkulleesta ilmitetaan seuraavat tiedt, jtka löytyvät liitteenä levasta ELINLUOVUTTAJAN TIEDOT -lmakkeesta veriryhmä, sukupuli, ikä, pituus, pain, rinnanympärys miekkalisäkkeen krkeudelta sairaalaan tul-/tapaturmapäivä intubaatiaika, mahdllinen aspiraati, nk trakestmitu? nk pleuradreeniä? nk elvytetty? ROSC-aika aikaisemmat lääkitykset, leikkaukset ja sairaudet alkhlin ja huumausaineiden käyttö tupakinti askivusina, hengityselinten sairaudet ja ireet, happeutumistesti verenpaine, syke, CVP, EKG, vasaktiivisten lääkkeiden annkset µg/kg/min, diureesi labratrikevastaukset ja radilgisten ja kliinisten tutkimusten tulkset (kats seuraava sivu) Täytetyn lmakkeen vi puhelinsitn jälkeen myös faksata Elinsiirttimistn Faksi Päivystävän elinsiirtkrdinaattrin puhelinnumer (24/7) HUSin vaihde Elinsiirttimist Faksi elinsiirttimist@hus.fi Päivystävä sydän- ja keuhknsiirtkrdinaattri (13)

4 2 Elinluvuttajan asiapaperit ja tutkimukset 2.1 Aivkuleman tteaminen 2.2 Asiakirjat Kulema n tdettava siten, kuin ssiaali- ja terveysministeriön asetuksella 27/2004, 4 : Kuleman tteamisen edellytykset sydämen vielä sykkiessä, säädetään. Aivkuleman tdenneen lääkärin tulee täyttää ja allekirjittaa Elinirrtuspöytäkirjan yläsa ennen elinten irrtusta. Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ei sulje pis elinluvutuksen mahdllisuutta. Elinten irrtus ei saa haitata kulemansyyntutkintaa. 2.3 Verinäytteet kudstyypitystä ja virusserlgiaa varten 70 ml sitraattiverta, kaikki sitraattiputket käyvät 2 x 10 ml seerumiputki 3 x 9 ml EDTA-putki, jsta erteltu plasma lähetetään Lapsiluvuttajilta tetaan 4 x 7 ml sitraattiverta ja 1 x 10 ml seerumiputki, sekä 1x 9ml EDTAputki, jsta erteltu plasma lähetetään Kaikki näytteet säilytetään ja kuljetetaan huneenlämmössä. Näytteet säilyvät analyysikelpisina krkeintaan yhden vurkauden näytteentsta. Näytteet timitetaan niin pian kuin mahdllista SPR Veripalvelun kudsspeutuvuuslabratrin: SPR VERIPALVELU/ Näytteiden vastaantt/ J-vi Kudsspeutuvuustutkimukset Kivihaantie HELSINKI Veripalvelun kudsspeutuvuuspäivystäjä (24/7) 2.4 Luvutussairaalassa tehtävät tutkimukset Kts. seuraava sivu. 4 (13)

5 Elinluvutussairaalassa tehtävät labratri-, radilgiset ja kliiniset tutkimukset Verikkeet: ABORh, PVK+T, K, Na, CRP, Gluk, verikaasuanalyysi, TT/INR, Krea, GT, ALAT, ASAT, Bil, Amyl, CK, CK-MB, trpniini T/I, HbA1c, ja EKG Virtsanäytteet: Virtsan seulnta/ stix (Prt, Hb, Leuk), U-Alb tai U-AlbKrea (diabeetikt) Thrax-rtg: (viimeisen 12 h aikana tettu). Kuvan siirt sähköisesti HUSiin. Sydämen UÄ: Susitellaan tehtäväksi hyvin varhaisessa vaiheessa hemdynaamisen hidn hjaamiseksi 60-vutiaista mahdllisesta sydänluvuttajasta selvitetään vasemman kammin EF, mitat ja seinämäpaksuudet, ikean kammin timinta ja TAPSE, läppien timinta ja rakenne, rakenteelliset sydänviat. Susitus, että tutkimuksen tekee kardilgi. Brnkskpia 70-vutiaista: intubaatiputken sijainti, bifurkaatin nrmaali anatmia, pistetaan eritteet; suljetaan pis aspiraati ja märkäinen brnkiitti. HAPPEUTUMISTESTI, jlla arviidaan keuhkjen kelpisuus elinsiirtn, kaikilta alle 70- vutiailta Säädä hengityskneen FiO2 1.0 ja PEEP 5 cmh2o viiden minuutin ajaksi, ja ta sen jälkeen verikaasuanalyysi. Tavite PaO2 >40kPa Keuhkjen rekrytaati (kts. sivu 8) happeutumistestauksen jälkeen. Erikseen pyydettäessä Maksan UÄ: arvi rasvittumisasteesta Munuaisten UÄ: kystat/kasvaimet, parenkyymirakenne, arvi anatmiasta Krnaariangigrafia: Susitellaan tehtäväksi kaikille vutiaille sinusrytmissä leville ptentiaalisille sydänluvuttajille, jtka vat hemdynaamisesti stabiileja ja jilla ei le tdettu aikaisempaa sydänsairautta tai merkittävää verenpainetautia eikä le tehty sydänleikkausta. Krnaariangigrafia susitellaan tehtäväksi myös vutiaille, jilla n jkin krnaaritaudin riskitekijöistä kuten tupakinti, khnnut veren klesterli, verenpainetauti tai diabetes. Keuhkjen ja vartaln TT-tutkimus, tarvittaessa varjaineella. Kuvan siirt sähköisesti HUSiin. 5 (13)

6 3 Luvuttajan hit teh-sastlla Aivkuleman tteamisen yhteydessä luvuttajalle annetaan Slu-Medrl 1 g iv ja Mernem 1 g iv. Antibitti uusitaan, js viive irrtusleikkauksen alkuun n yli 8h. 3.1 Luvuttajan hidn periaatteet Hidn painpiste siirtyy aivkulemaan jhtaneen sairauden hidsta irrtettavien elinten elinkelpisuuden turvaamiseen. Ensisijainen tavite n luvutettavien elinten riittävän hapentarjnnan ja kudsperfuusin takaaminen. Ennen irrtusleikkausta luvuttajaa n hidettava teh-sastlla tai vastaavassa hityksikössä. 3.2 Mnitrinti ja tavitteet Mnitri/kanylinti EKG Arteriakanyyli Sydämen UÄ Hengityskne CV-katetri Tavite Ei rytmihäiriöitä Pulssi /min MAP > mmhg Nrmaalit elektrlyytit ja ph Hyvä happeutuminen PaO2 >13 kpa Nrmkapnia PaCO kpa Verenskeri 5-8 mml/l Hb >90g/l Täyttöasteen arviinti, nrmvlemia Pplateau < 25cmH2O/ Ppeak <35 cmh2o PEEP 8-10 cmh2o Kertahengitystilavuus 6 (-8) ml/kg CVP 10 mmhg Saturaatimittari (SpO2) >95% Virtsakatetri Sentraalinen lämpö Nenämahaletku Diureesi ml/kg/h C Aspiraatin est 2 perifeeristä isa kanyylia Nesteinfuusit 3.3 Labratritutkimukset Tehlla neljän tunnin välein: laktaatti, K, Na, Gluk, Hb tai Hkr ja verikaasuanalyysi Leikkaussalissa tunnin välein: laktaatti, K, Na, Hb tai Hkr ja verikaasuanalyysi 6 (13)

7 3.4 Hemdynamiikan hit Tavitteet MAP > mmhg CVP < 10 mmhg eikä hypvlemian merkkejä Hypvlemian merkkejä: Verenpainetas heiluu kntrllidun ventilaatin aikana tai ultraäänitutkimuksessa näkyy alanttlaskimn hengitysvaihtelu Syke /min Hidn periaatteet Aivkulemaan liittyy usein hyptensi ja -vlemia, jtka vivat lla seurausta nesterajituksesta, vasdilataatista ja/tai diabetes insipiduksen aiheuttamasta nesteen menetyksestä. Hyptensi vi myös jhtua vasemman kammin pumppausvajauksesta tai sydänlihasvauriista, jka n vinut syntyä katekliaminitai sytkiinimyrskyn seurauksena. Pumppausvajauksen selvittämisessä auttaa varhain tehty sydämen UÄ. Vältä turhia hemdynamiikan tukilääkkeitä Hypertensin kest ja rajat Tehlla: Js RRsyst > 180 ja pulssi >120 yli 15 min ajan ennen irrtusleikkaukseen mena, hida lyhytvaikutteisilla vasaktiiveilla (nitr tai nitrprussidi) Krjaa hypvlemia (myös diabetes insipiduksen aiheuttamat nestemenetykset) balansitu elektrlyyttilius, Na 0.45% 4% albumiini muista Hb>90 g/l Optimi sydämen pumppausvima tarvittaessa dpamiini 2-10 (-20) µg/kg/min dpamiinia käytetään elinluvuttajan intrppina, sen munuaisgraftia ptentiaalisesti sujaavan vaikutuksen takia Js hyptensi ei krjaannu ja verenkierrn vastus jää matalaksi nradrenaliini, pienimmällä mahdllisella annksella (max µg/kg/min) vaspressiini KY/h, vidaan harkita ensilinjan vasknstriktrina Akuuttien rytmihäiriöiden hit: hulehdi, että elektrlyyttihäiriöt n krjattu (K ja Mg). eteisvärinä: kardiversi kammiperäisten rytmihäiriöiden hitn käytetään amidarnia infrmi Elinsiirttimista mahdllisista hita vaativista rytmihäiriöistä Js vasemman kammin ejektifrakti jää näistä hidista hulimatta alentuneeksi (EF<45%) ja harkitaan edelleen sydängraftin käyttöä, annetaan sydänkirurgin antaman erillisellä hjeella trijdityrniinia (T3) 4 µg blus + 3 µg/h infuusi, tai tyrksiinia (T4) 20µg blus + 10µg/h infuusi kaksi (2) tuntia hidn alittamisesta arviidaan vasemman kammin timinta sydämen UÄ:llä 7 (13)

8 3.5 Keuhkjen ja hengityksen hit Tavitteet PaO2 >13 kpa ja SpO2 > 95%, mahdllisimman matala FiO2 PaCO kpa, hengitysfrekvenssiä säätämällä nrmaali keuhkkuva Pplateau < 25 cmh2o/ Ppeak <35 cmh2o Säästävä keuhkventilaati PEEP 8 10 cmh2o kertahengitystilavuudet 6 (-8) ml/kg Ilmateiden puhtaana pitäminen hengitystieimut tarvittaessa käytetään suljettua trakeaimusysteemiä mahdllisuuksien mukaan mahdlliselta keuhknluvuttajalta hengitysteitä vi jutua imemään useita kertja vurkaudessa brnkskpia, jnka yhteydessä huuhtelut vain tarvittaessa Keuhkjen rekrytaati, js happeutuminen hunnee js happeutumistestissä PaO2 <40 kpa ja viitteitä radilgisesta kngestista tai atelektaaseista suritetaan aina hengitysteihin khdistuneen timenpiteen jälkeen, sillin kun PEEP häviää hengitysteistä PEEP-tasa nstetaan 4 cmh2o kerrallaan 1-2 minuutin ajaksi hemdynamiikkaa ja saturaatita seuraten tarvittaessa aina PEEP-tasn 16 cmh2o:een asti. Ppeak max ei saa ylittää rekrytinnin aikana 35 cmh2o. Aspiraatin est pääpuli khasentn 30 0 ja intubaatiputken cuffipaine 25 cmh2o NML auki pussiin 8 (13)

9 3.6 Diureesi, Hb-tavite, lämpötila, metablian hit ja muu hyvä hit Diureesi js alle 0,5 ml/kg/h, nesteytetään (VARO keuhkkngestita) kun diabetes insipidus n käynnistynyt, Minirin 0.2-0,8 µg iv (Ei enää leikkaussalissa!) diureesi ei le nestetäytön mittari aivkulleella! plyuria aiheuttaa siirrännäisille haitallista hypernatremiaa (Na>155) humii nesteytyksessä diabetes insipiduksen aiheuttamat nestemenetykset Hb-tavite 90 g/l js ennen irrtusleikkausta tehlla Hb alle 90 g/l annetaan punasluja irrtusleikkaukseen varataan 2 yksikköä punasluja Lämpötila sentraalinen lämpötila C. Vältä hypertermiaa. Metablian hit ja muu hyvä hit asidsin ja laktatemian välttäminen nrmnatremia, -kalemia, -magnesemia ja -fsfatemia nrmglykemia tavite 5-8mml/l, tarvittaessa insuliini-infuusi trmbsiprfylaksia kun päätös elinten irrtuksesta n tehty, alitetaan trmbsiprfylaksia taln käytännön mukaisesti aiemmmin alitettua trmbsiprfylaksiaa jatketaan antiembliasukat 3.7 Lapsiluvuttajan hidn erityispiirteet lapsiluvuttajilla hemdynaamiset tavitteet vat iän mukaiset (PEWS-taulukk) mikäli lapsiluvuttajalla n runsas diureesi, 5 ml/kg/h, annetaan Minirin 0.1 µg /10 kg iv (max 0.4 µg). Annksen laskeminen riittää 10 kg tarkkuudella. mannitli (15%) anns n 3 ml/ kg (ad 200ml) antibittianns: merpeneemi 40 mg/kg ja uusitaan js viive irrtusleikkaukseen >8h metyyliprednislni alle 30 kg: 125 mg iv hepariini - anns lapsille ad 30 kg n 300 KY/kg 9 (13)

10 4 Timinta leikkaussalissa 4.1 Leikkausryhmät Mnielinirrtusleikkaukseen tarvitaan elinluvutussairaalasta anestesialääkäri ja -hitaja sekä valvva hitaja. Js ainastaan munuaiset irrtetaan, tarvitaan edellisten lisäksi instrumentiva hitaja sekä leikkausinstrumentit (lapartmiakri). Mikäli sydän tai keuhkt irrtetaan phjismaisille elinsiirtkeskuksille, niistä saapuu paikalle ma irrtusryhmä. Elinsiirtkrdinaattrit timivat apuna tulkkauksessa ja käytännön järjestelyissä. Ulkmainen ryhmä ei vi lla luvutussairaalassa ilman HYKS elinsiirtkeskuksen henkilökuntaa (FIMEA:n määräys). 4.2 Kdit; diagnsi ja timenpiteet Aivkulleen elinluvuttajan diagnsi n Z52. Elinten irrtusten timenpidekdit: Munuaiset YKA02, haima YJD30, maksa YJA10, hutsuli YJB00, sydän YFA00 ja keuhkt YGA00. Sydämen irrtus hmgraftiksi YFA Elinluvuttajan leikkaukseen varattavat välineet ja salin valmistelu Useita litrja +37 C infuusinesteitä (Balansitu elektrlyyttilius, Albumiini 4% ja NaCl 0.45%) ja infuusinesteiden lämmityslaitteist. Steriilisti pakattua keittsulaliusta seitsemän litraa pakastimeen jäähtymään Jäätymässä levaa liusta, hyhmää, tarvitaan elinten jäähdyttämiseen 2 instrumenttipöytää, sivutyöpöytä krdinaattrille 1 Mayn-pöytä 2 tippatelinettä elinten huuhtelunesteitä varten 3 steriiliä vatia 3 imulaitetta, jissa useita imupullja sarjaan kytkettynä, runsaasti keittsulaliinja Diatermia (myös lyhyt leikkaava terä) Elinirrtusryhmällä n mukanaan elinten perfuusi-/plegianesteet ja pakkaustarvikkeet Selkäasent, kädet mahdllisimman ylös Leikkausalueen pesu: leuan kärjestä symphysiin, sivut mahdllisimman alas. Yhdistetty vatsan pikki- ja keskiviilt ja sterntmia. Peittelytarvikkeet luvuttajasairaalasta. 4.4 Vainajan hit leikkaussalissa Samat hit-hjeet ja tavitteet kuin teh-sastlla Infrmi kaikista äkillisistä hemdynamiikan ja happeutumisen muutksista kirurgia ja tarkkaile irrtusleikkauksen etenemistä Elinten mbilisaati ja liikuttelu aiheuttavat hemdynaamisia muutksia Sulistn mbilisaati saattaa vapauttaa sytkiinejä ja vaikuttaa happeutumiseen Ventilaati ilma/happiseksen kanssa Leikkauksen aikana keskustele kirurgin kanssa punaslusiirrn tarpeesta. Tavite Hb 90g/l. 4.5 Lääkitys irrtusleikkauksen aikana Ennen irrtusleikkauksen alkua ja sen aikana annetaan lihasrelaksanttia Välittömästi ennen kuin elimet irrtetaan, annetaan 15% mannitlia 200 ml ja hepariinia KY iv (Hum: anns). Varmista anns ja ajankhta kirurgilta. 10 (13)

11 4.6 Elinten perfuusi Alitetaan samanaikaisesti kaikille elimille ja elinirrtusryhmät hulehtivat perfuusista sekä liuksista. Steriili jäähyhmä käytetään tässä vaiheessa elinten jäähdyttämiseen Elinluvutussairaalan anestesiatiimi hulehtii seuraavista asiista thrakaalielinten perfuusin aikana: CV-katetria vedetään uls kirurgin hjeiden mukaisesti. Elinluvuttajan suu puhdistetaan imulla ennen plegialiuksen infusintia. Keuhkt laajennetaan manuaalisesti kirurgin hjeiden mukaisesti ennen plegialiuksen alittamista sen tasaisen jakautumisen turvaamiseksi. Ventilaattria säädetään plegialiuksen infusimisen aikana kirurgin hjeiden mukaisesti: - yleensä ventilaatita jatketaan (FiO2 = 0,21) nin pulella aikaisemmasta kertahengitystilavuudesta. Nenämahaletku pistetaan kirurgin hjeiden mukaisesti ennen rukatrven katkaisua. Keuhkt täytetään manuaalisesti ja intubaatiputkea nstetaan kirurgin hjeiden mukaisesti juuri ennen henkitrven katkaisua. Perfuusin alkaessa kysy kirurgilta hengityskneen ja mnitreiden sammuttamisesta. 5 Vaaratilanteista ja haittavaikutuksista ilmittaminen Elinluvutussairaalan tulee ilmittaa viipymättä elinsiirtkeskukseen elinten laatuun ja turvallisuuteen vaikuttavista vaaratilanteista sekä vakavista haittavaikutuksista. Esimerkkejä: elinten irrtuksen jälkeen tulee tietn luvuttajalla lleen jkin infekti (psitiivinen veriviljelyvastaus tms.), ruumiinavauksessa löytyy kasvain tai jälkeenpäin käy ilmi, että käytössä lleissa valmisteissa n llut steriliteettingelma (infuusineste, peittelymateriaali tms.). Js luvutussairaalassa herää ajatus: Olisik jllain pikkeamalla merkitystä?, tulee siitä aina ilmittaa elinsiirtkeskukselle. Elinsiirtkeskus arvii tilanteen ja ryhtyy tarvittaviin timenpiteisiin, pitää luettela vaaratilanteista ja haittavaikutuksista sekä hulehtii raprtinnista. Elinsiirtkeskuksella n pulestaan ilmitusvelvllisuus FIMEA:lle. 6 Sähköiset hjeet ja lmakkeet 7 Liitteet Seuraavat hjeet ja lmakkeet löytyvät sähköisinä: -> ammattilaisille -> elinsiirttiminta - Kansalliset hjeet elinluvuttajan hidsta ja elinten talteentsta - Elinirrtuspöytäkirja - Elinluvutus - Aivkuleman tteaminen ja maisten khtaaminen. Asiantuntijatyöryhmän pas terveydenhulln henkilöstölle - HUSin käyttämä tarkastuslista aivkuleman tteamisesta - Kansallinen dnr-hitajan muistilista Elinluvuttajan tiedt -lmake Ptentiaalinen elinluvuttaja -lmake 11 (13)

12 ELINLUOVUTTAJAN TIEDOT Elinsiirtkrdinaattri , faksi PVM/KLO: YHTEYSHENKILÖ: HOITOYKSIKKÖ: PUH: Mies/Nainen Ikä: Henkilötunnus: Nimi: Aivkulema: kl: Vainajan kanta: tiedssa/ ei tiedssa Irrtuspäätös: vainajan/ letettu sustumus VERIRYHMÄ: Pituus: Pain: Rinnanympärys: Kulinsyy: Sairaalaan tul/tapaturma pvm: Intubaati pvm/kl: Aspiraati: Elvytys /ROSC: Leikkaus/ trakestmia/ pleuradreni: Anamneesi, aiemmat sairaudet, leikkaukset: Maligniteetit: Diabetes: Hypertnia: Lääkkeet: Alk, huumausaineet, tupakka (askivudet): Annetut veritutteet: Verivaraus: RR/MAP nyt: RR/MAP alin: kest: CVP: Pulssi: EKG: Happitesti: Vasaktiivit ja annkset(µg/kg/min): Diureesi: Minirin : Infektit/lämpö: Labratri tul kl viimeisin kl tul kl viimeisin kl Na ASAT K ALAT Krea GT Urea BIL Hb/Hkr TnT/TnI Trmb CK/CKMb Leuc HbA1c TT/INR Happeutumistesti CRP FiO2 U-alb/krea PaO2 U-stix PaCO2 Amyl/ Gluc P/ F -suhde Thrax-rtg: Munuaisten UÄ: Maksan UÄ: Sydämen UÄ: Krnaariangigrafia: Brnkskpia: Veripalvelun näytteet lähtevät kl / saapuvat kl: Leikkaussalitilanne:

13 POTENTIAALINEN ELINLUOVUTTAJA Perustiedt, jtka tarvitaan arviitaessa ptilaan sveltuvuutta elinluvuttajaksi ELINSIIRTOKOORDINAATTORI Päivämäärä Kell Yhteyshenkilö Puhelinnumer Sairaala Nimi Hetu Diagnsi Veriryhmä Mies/nainen Anamneesi Maligniteetti Tyyppi/ vusi/ hit/ seuranta Diabetes Verenpainetauti Perussairaudet/muut Vatsan ja thraxin alueen leikkaukset Ktilääkitys merkittävimmät Päihteet Elvytetty Alkhli Huumausaineet Tupakka ROSC-aika p / iv Askivudet Ravitsemustila Obeesi/ nrmaali/ kakektinen Pituus Pain Diureesi ml/h U-stix: prt Krea ml/3h Sydämen rytmi SR / FA / muu Elinsiirttimist (13)