Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä

Transkriptio

1 Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä

2 SOSIAALINEN RAPORTOINTI RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN VÄLINEENÄ Sosiaalinen raportointi SORA Toiminta alkoi tammikuussa 2010, yliopisto lehtori Erja Saurama on ollut mukana toiminnassa alusta alkaen Linkittyy KUVASTIN-menetelmään (refleksiivinen vertais- ja itsearviointimenetelmä) Tiimi mukana KEHRÄ:ssä (pääkaupunkiseudun lastensuojelun kehittämisverkosto) Hankkeena kehittää sosiaalisen raportoinnin mallia ja asiakasosallisuutta Kuvastin-menetelmää hyödyntäen TAVOITTEET: Rakenteen luominen sosiaaliseen raportointiin Huomioiden ja ammatillisten näkemysten esiin tuominen Vaikuttaminen Tiedottaminen Oman ammattitaidon kehittäminen Lastensuojelun julkisuuskuvan parantaminen Ajatus akuutista nopeasta toiminnasta ja pitkäjänteisen vaikuttamis- ja käytäntötutkimuksellisentoiminnan yhdistämisestä

3 MISTÄ OIKEUTUS SORA:LLE? Helsingin kaupungin sosiaaliviraston lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävänkuvauksessa määritellään yhdeksi osa-alueeksi rakenteellinen sosiaalityö (10%, n.2,5h/vko): Lastensuojelun sosiaalityöstä nousevien kokemusten ja havaintojen seuraaminen, niiden arvioiminen ja niihin reagoiminen esimerkiksi sosiaalisen raportoinnin tai konsultoinnin keinoin Yhteiskunnan muutosten seuraaminen ja muutoksiin reagoiminen asiakastyön kannalta Sosiaalityön ammattilaisten selontekovelvollisuus kuntaorganisaation suuntaan, asiakkaille ja yhteiskunnalle Arkityö on haastavaa, vaikuttaminen ja sosiaalinen raportointi vaatii toimivaa rakennetta, tahtoa ja kärsivällisyyttä

4 MITÄ ON TAPAHTUNUT KÄYTÄNNÖSSÄ Tiedottaminen ja keskustelu työyksikön ja organisaation sisällä (SORA tiedottaa 5 tiedotetta + säännölliset kokoontumiset) Yhteistyö median kanssa (2 yleisönosastokirjoitusta, radio/tv-haastattelut, 2 lehtijuttua) Tiedottaminen eri yhteistyökumppaneille (verkostot, koulutustilaisuudet) Yhteistutkiminen sosiaalityön menetelmäksi- hankkeessa mukana (Kivikon lastensuojelun yhteistutkijat KLYT) Pienhanke sosiaalisen raportoinnin kehittämiseksi KUVASTIN-menetelmää hyödyntäen Kuvastimen avulla tuotetaan paljon tietoa ja aineistoja (asiakaspeilit, huomiopeilit) Asiakaspeilillä asiakasosalliseksi (mm. Katri Pulkkinen 2011: Asiakaspeili tiedonmuodostuksen välineenä, Niina Pitkänen 2012) Huomiopeilien avulla kootaan systemaattisesti tietoa ilmiöistä ja heikoista signaaleista ( weak signals, Havainnoimalla ja keräämällä heikkoja signaaleja pyritään ennakoimaan mahdollisia tulevaisuuden muutoksia) Keskustelutilaisuus oman linjajohdon kanssa Yliopistolehtori Erja Saurama on analysoinut Kuvastimen huomiopeili materiaalia ja esitellyt SORA-mallia rakenteellisen sosiaalityön välineenä kansainvälisen sosiaalityöntutkimuksen seminaarissa maaliskuussa 2013

5 TOIMINNAN EDELLYTYKSET Selkeä rakenne Sosiaali- ja terveysvirastoon sille kuinka tietoa viedään linjajohdossa eteenpäin ja kuinka sitä hyödynnetään ja viedään edelleen poliittiseen päätöksen tekoon Myös käytännön työntekijöillä oikeus ja velvollisuus tiedottaa Mitä SORA-toiminta työyhteisöltä edellyttää: Rohkeutta tarkastella kriittisesti omaa työtään ja tekemisen tapaa Kykyä reflektiiviseen ajatteluun Toimivia rakenteita Arviointiosaamista ja tahtoa Sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä Esimiehen ja muun johdon vahvaa tukea Ja antaa: väylän moraaliselle pohdinnalle ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pulmakohtien sekä asiakkaiden äänen esiin tuomiselle. Sitouttanut työntekijöitä Lisännyt työhyvinvointia ja mahdollisuuksia vaikuttaa Lisännyt asiakasosallisuutta Mahdollistanut asiakkaiden ja työntekijöiden yhteisen tiedontuottamisen

6 MIKSI SORA? Vaikuttavampaa ja laadukkaampaa sosiaalityötä ja toimivampia palveluita Jotta työntekijä jaksaa tukea asiakkaan voimaantumista, on välttämätöntä saada tunne, että pystyy itsekin jollain tavoin vaikuttamaan Tavoitteena asiakkaan edun ajaminen, kaikki asiakkaat eivät kykene eivätkä halua osallistua asiakasraateihin/kokemusasiantuntija-toimintaan -> tarvitaan erilaisia tapoja asiakkaan äänen esiin nostamiselle Aitoja ja merkityksellisiä kohtaamisia eri tasoilla (asiakas-työntekijä, johtotyöntekijä yms.) Työviihtyvyys paranee - motivoituneempia työntekijöitä Ei tarvetta hallitsemattomille ulostuloille Sora-toiminta on taloudellista ja kannattavaa kuntatalouden kannalta mahdollistaa muutostarpeiden esiin tuomisen ja siten palveluja pystytään kehittämään paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeita Uuden sosiaalihuoltolain valmistelussa korostetaan asiakasosallisuutta ja kentän äänen huomioimista systemaattisesti kunnallisessa päätöksenteossa. 6

7 Tiedontuotannon osa-alueet Kuvastin- Istunnot: Asiakaspeilit, Huomiopeilit Kivikon lastensuojelun yhteistutkijat- KLYT Omat ja muiden kokemukset, arjen sosiaalityö SORA:n avulla tuotettua tietoa 7

8 Rakenteessa on yhdistynyt käytännöntoiminta, tutkimus- ja kehittämistoiminta, idealismi, demokraattinen vaikuttamistyö ja yhteen hiileen puhaltaminen ja jopa kapinallisuus

9 Kuvastimesta: Lue lisää: Asiakaspeilistä: i Sosiaaliseen raportointiin liittyen: Hussi, Taina (2003) Sosiaalinen raportointi menetelmä asiakastyössä syntyneen tiedon prosessointiin. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2003:10. 9

10 Lue lisää: Kehittämiseen liittyen: _innostavaa_ja_yhteisollista_oppimista_lastensuojelussa_2012.pdf Heinonen, Hanna (2007) Kohti syvempää ymmärrystä sosiaalityöstä Tutkiva ja arvioiva työote sosiaalityöntekijöiden jäsentämänä. SOCCAn ja Heikki Waris instituutin julkaisusarja nro 16. Yliopistopaino. Helsinki Satka, Mirja (2011) Kvalitatiivinen arviointi ja sosiaalipalvelutyön vaikuttavuuden osoittaminen Teoksessa: Granholm, Camilla, Juvonen, Tarja ja Jäppinen Maija. Tutkiva sosiaalityö. Sosiaalityön paikka tieteessä ja yhteiskunnassa. Talentia-lehti. Helsinki. Seppänen-Järvelä, Riitta & Vataja, Katri (2009) toim. Työyhteisö uusille urille. Kehittäminen osaksi arjen työtä. Ps-kustannus. Jyväskylä linkki sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraporttiin: