VANAJANSELÄN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANAJANSELÄN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2013 2017. Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 27.11.2012"

Transkriptio

1 VANAJANSELÄN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus v. 2012

2 Sisällys Perustieto-osa A Johdanto Yleiskuvaus Vesien omistus Kalataloudelliset velvoitetarkkailut Istutukset Vedenlaatu Vanajanselkä Kärjenniemenselkä Rauttunselkä-Makkaranselkä Kalasto ja kalastus Vanajanselkä Ahven Kuha Hauki Siika Kuore Särkikalat Muikku Saaliit ja kalastus Kalastus ja kalastusrajoitukset Kärjenniemenselkä Ahven Kuha Hauki Kuore Särkikalat Siika Muikku Saaliit ja kalastus Kalastusrajoitukset Rauttunselkä-Makkaranselkä Ahven

3 7.3.2 Kuha Hauki Siika Särkikalat Muikku Kuore Saaliit ja kalastus Kalastusrajoitukset Ammattikalastus Kalastusmatkailu Kalastusluvat Valvonta Muu toiminta Vanajavesikeskus Suunnitelmaosa B Tavoitteet Kalastuksen säätely Yleistä kalastuksen säätelystä Solmuvälirajoitukset Alamittapäätökset Pyyntialueiden rauhoitukset Hoitotoimenpiteiden seuranta Kuhan istutustauko Velvoitetarkkailut Muut selvitykset ja toimenpiteet Hoitokalastus Ravustus ja täplärapukantojen tila Ammattikalastus Kalastuksen valvonta Istutussuositukset (yleiset) Siika Kuha Järvitaimen Hauki Ankerias Kirjolohi Karppi Täplärapu Muut suositukset Tiedottaminen

4 Kyltit satamiin Kalatapahtumat Yhteisluvan esite Kartat Nuorisotoiminta Yhteenveto toteutettavista seurannoista sekä suositelluista toimenpiteistä (taulukko 5) Viitteet Liitteet

5 Perustieto-osa A 1. Johdanto Suunnitelman tarkoituksena on antaa Vanajanselän kalastusalueelle vuosittaiset suositus- / toimenpideehdotukset sekä antaa tietoa tämän hetkisestä tilanteesta niin vedenlaadun kuin kalastonkin suhteen. Suunnitelmaan on pyritty keräämään yhteen hoitotoimenpiteitä alueella tehtävistä seurannoista ja niiden hyödyntämisestä. Keskeisimpänä tavoitteena suunnitelmakaudella on selvittää istutusten vaikutuksia kalakantoihin mm. suosittelemalla istutustaukoja kuhalle, jolloin saataisiin selville istutusten vaikutukset kuhasaaliisiin. Kuhan luontaista lisääntymistä pyritään myös vahvistamaan antamalla suosituksia solmuvälirajoituksista sekä alamitasta. Vanajanselän kalastusalueelta on varsin runsaasti saatavilla seurantatuloksia lähinnä velvoitetarkkailuista. Tietoa suunnitelman toteuttamiseksi on lisäksi kerätty puhelinhaastatteluiden avulla sekä haastattelemalla eri asiantuntijatahoja. Suunnitelmaa varten perustettiin työryhmä, jonka asiantuntemusta on runsaasti käytetty tässä suunnitelmassa. Suunnitelman tekemiseen on saatu kalatalouden edistämismäärärahoja Hämeen ELY-keskuksesta. Suunnitelmassa esitetyt vedenlaatutiedot on saatu OIVA-ympäristö- ja paikkatietojärjestelmästä. 2. Yleiskuvaus Vanajanselän kalastusalue on pinta-alaltaan n ha. Tärkeimmät kalastusalueeseen kuuluvat vesialueet ovat Lusinselkä, Vanajanselkä, Kärjenniemenselkä, Rauttunselkä ja Makkaraselkä. Vesialueet sijaitsevat Hattulan ja Lempäälän kunnissa sekä Hämeenlinnan, Valkeakosken ja Akaan kaupungeissa (kuva 1). Suunnitelmassa käsitelty alue on säännösteltyä vesistöä. Säännöstely on aloitettu vuonna 1962 (lähde ja tapahtuu Lempäälässä sijaitsevan Herralanvirran säännöstelypadon avulla. Lisäksi vettä on mahdollista juoksuttaa Lempäälän kanavan kautta. Säännöstelyn tarkoituksena on lähinnä tulvavahinkojen vähentäminen. Sen avulla vedenkorkeuden vaihtelut ovat pienentyneet säännöstelyä edeltäneestä tilasta. 5

6 Kuva 1. Vanajanselän kalastusalueen kartta 3. Vesien omistus Vanajanselän kalastusalueen vesialueet jakautuvat järjestäytyneisiin ja järjestäytymättömiin osakaskuntiin sekä yksityisvesiin. Järjestäytyneitä osakaskuntia on 60, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha, ja yksityisiä vesialueita 47 (pinta-ala on noin 1000 ha). Järjestäytymättömiä osakaskuntia on 16, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1145 ha. 4. Kalataloudelliset velvoitetarkkailut Vanajanselän kalastusalueella on käynnissä kalatalouden osalta laajat velvoitetarkkailut, jotka kuuluvat Valkeakosken ja Vesilahden välillä sijaitsevien jätevesikuormittajien ympäristölupiin. Ne toteutetaan viiden eri kuormittajan yhteistarkkailuna. Kalataloustarkkailu käsittää Vanajaveden reitin alaosan, mihin kuuluvat myös tässä suunnitelmassa käsiteltävät Vanajanselkä, Kärjenniemenselkä sekä Rauttu-Makkaranselkä. Tarkkailut pitävät sisällään taulukossa 1 esitetyt toimenpiteet. Samassa taulukossa on esitetty myös vuodet, jolloin eri menetelmät toteutetaan. Yhteistarkkailun lisäksi UPM-Kymmene Oyj:n Tervasaarten tehtaiden kalatalousmaksun käyttösuunnitelma v pitää sisällään seuraavat toimenpiteet: vuonna 2014 toteutettavan koeravustuksen, kuhaistutusten tuloksellisuuden selvittämisen (2014) sekä muiden istutusten tuloksellisuuden selvittämisen vuonna

7 Taulukko 1. Vanajaveden reitin alaosan kalataloudellisen yhteistarkkailun sisältö sekä toimenpidevuodet kalastustiedustelu x x x x saaliskirjanpito x x x x x x x x saalisnäytteet kuha x x x x saalisnäytteet siika x x x x saalisnäytteet sulkava x x x koeverkkokalastus x x x makutestit x x x 5. Istutukset Vanjanselän kalastusalueen merkittävin istutuskala on ollut siika. Pääasiassa istutukset on tehty planktonsiialla. Niitä on istutettu niin vesialueiden omistajien toimesta kuin mittavina velvoiteistutuksina (kalatalousmaksu) (liite1.) Toiseksi eniten on vuosien varrella istutettu kuhaa luvulla kuhaistutusten määrä oli varsin pieni, mutta 2000-luvulla istutukset ovat lisääntyneet huomattavasti. Suurimmillaan ne olivat vuonna 2006, jolloin istutustiheys oli yli 7 kpl/ha. Keskimäärin 2000-luvulla kuhaa on istutettu n. 3 kpl/ha. Sitä on istutettu velvoiteistutuksina sekä vesialueiden omistajien toimesta. 6. Vedenlaatu Suunnitelma-alueella on käynnissä laaja, koko alueen käsittävä yhteistarkkailu, jossa seurataan kuormitusten vaikutusta Vanajan ja Vanajaveden-Pyhäjärven reittien vedenlaatuun. Reitin tilaa on seurattu jo 1960-luvulta lähtien ja nykyinen tarkkailuohjelma on hyväksytty vuonna Yhteistarkkailuun kuuluu tällä hetkellä 12 eri kuormittajaa. Alla olevat vedenlaatu- ja kuormitustiedot perustuvat suurelta osin yhteistarkkailuiden tuloksiin, joita on viime vuosina toteuttanut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Tarkkailun sisältö ja vuodet näkyvät taulukossa 2. Taulukko 2. Vanajaveden-Pyhäjärven reittien vedenlaadun yhteistarkkailun sisältö sekä toimenpidevuodet Veden laadun seuranta X X X X X X X X Kasviplanktonseuranta X X X Kasvillisuusseuranta X Pohjaeläinseuranta X X X Sedimentin haitta-ainetarkkailu X X X 6.1. Vanajanselkä Vanajanselän vedenlaatua on tarkkailtu vuosittain jo 1970-luvun alkupuolelta lähtien, josta tilanne on vedenlaadun suhteen parantunut todella huomattavasti. Fosforipitoisuudet ovat laskeneet, vaikkakin eri vuosien välillä on edelleen suuria vaihteluita (Paakkinen 2011). Syynä tilanteen parantumiseen on niin fosfori- kuin orgaanisen aineen kuormituksen huomattava vähentyminen 1970-luvun tilanteesta. Vähennystä nykypäivään on tapahtunut 95 % (Paakkinen & Valkama 2012). Suurimmat tekijät ovat olleet teollisuuden päästöjen vähentyminen sekä asutuksen jätevesien käsittely. Tällä hetkellä Vanajanselkä voidaan fosforin perusteella luokitella lievästi reheväksi lukuun ottamatta Kuhanselkää, joka luokitellaan reheväksi (Paakkinen 2011). Rehevyystaso on reitin yläpuolisia vesistöjä selvästi pienempi. Eri vuosien ja vuodenaikojen välinen vaihtelu fosforipitoisuuksissa on kuitenkin suurta. Esimerkiksi heinäkuussa 2010 vaihtelu eri havaintopaikoilla oli ug/l. Talvella fosforipitoisuus laskee ajoittain jopa alle 20 ug/l, mutta sekä talvisin että kesäisin seurannassa on ylitetty rehevien arvojen lukuja (yli 30 ug/l) (Paakkinen 2011). 7

8 Kesän edetessä fosforipitoisuudet kohoavat. Esim. vuonna 2010 Kuhanselällä kesäkuun tilanteeseen verrattuna heinäkuussa fosforipitoisuus oli kaksinkertainen, peräti 73 ug/l. Myös keskimääräisen klorofylli-a:n perusteella Vanajanselän alue on rehevien vesien luokassa. Typpikuormituksessa ei fosforin ja kiintoaineksen tapaan ole tapahtunut laskua tarkkailujakson aikana (Paakkinen 2011). Fosforin tapaan myös kokonaistypen määrä vaihtelee runsaasti lähinnä valumatilanteesta riippuen. Kuivina kausina typpipitoisuudet laskevat huomattavasti ja päinvastoin. Suurimmillaan ne ovat talvisin ja pienimmillään loppukesästä. Vanajanselällä esiintyy alusvedessä yleisesti hapettomuutta kerrostuneisuuden aikana (Paakkinen 2012). Hapen vähyys alusvedessä näkyy niin talvi- kuin kesäkerrostuneisuuden aikana sisäisenä kiertona (ravinteita vapautuu sedimentistä). Happitilanne vaihtelee vuosittain paljon mm. jäätymisen ajankohdasta ja valumien runsaudesta riippuen. Mitä aikaisemmin järvi jäätyy ja mitä lämpimämpää alusvesi silloin on, sitä enemmän on odotettavissa ongelmia hapen kanssa. Hapenkulutus on runsasta alusveden jäädessä lämpimäksi ja siihen lisättynä myöhäinen jäidenlähtö, jolloin alusvesi ei saa happitäydennystä kuin vasta myöhään kevättäyskierron aikana. Tällöin happi kuluu alusvedestä loppuun. Tilanne on hyvin samankaltainen kesällä kesäkerrostuneisuuden aikaan, jolloin hapekas vesi ei pääse sekoittumaan alusveteen ja happi kuuluu loppuun ja samalla ravinteita vapautuu sedimentistä. Tilanne helpottuu vasta syystäyskierron sekoittaessa vesimassan. 6.2 Kärjenniemenselkä Kärjenniemenselän fosforipitoisuudet ovat parantuneet 1970-luvun tilanteesta huomattavasti. Pudotusta on ollut noin puolet. Syynä parantuneeseen tilanteeseen on jäteliemen polton aloittaminen vuonna 1975 vesistöön laskemisen sijaan (Paakkinen 2011). Tällä hetkellä kesäaikaisten fosforinpitoisuuksien perusteella Kärjenniemenselkä on lievästi rehevä. Talviaikaisissa näytteissä pitoisuudet laskevat jopa karujen vesien tasolle. Esimerkiksi Vanajanselkään verrattuna fosforin määrä vaihtelee paljon vähemmän Kärjenniemenselällä. Typen osalta ei juuri ole tapahtunut muutoksi 1970-luvun tilanteeseen verrattuna. Kärjenniemenselän päällysveden happitilanne on selvästi parantunut 1980-luvun alun jälkeen ja samoin tilanne on kohentunut syvänteissä. Silti hapettomuutta esiintyy alusvedessä säännöllisesti. Talviaikaan tilanne on ollut 2000-luvun loppupuolella varsin hyvä, eikä happi ole täysin kulunut loppuun. Tilannetta helpottaa Kärjenniemenselän veden nopea vaihtuvuus (Paakkinen 2011). Kesällä tilanne on ollut hapen suhteen heikompi. Varsinkin Kärjenniemenselän syvännealueella happi kuluu kesäkerrostuneisuuden aikana helposti loppuun, mikä näkyy myös ravinteiden vapautumisena sedimentistä (Paakkinen 2011). Tilanteeseen vaikuttaa vuosittain lämpötilakerrostuneisuuden muodostumisen ajankohta ja pituus. Pitkät hellejaksot lämmittävät vesimassan ja voimistavat lämpötilakerrostuneisuutta. Voimakas kerrostuneisuus estää alusveden hapettumisen. Tilanne korjaantuu vasta syystäyskierron aikana. Kärjenniemenselällä tilanteeseen vaikuttavat myös yläpuoliselta reitiltä (Mallasvesi) tulevat vähäravinteiset virtaamat. Niiden kasvaessa happitilanne yleensä paranee ja heikentyessä tilanne menee huonompaan suuntaan. Kärjenniemenselkä on läpivirtausallas ja selillä vedet viipyvät vain n. 14 vrk (Paakkinen 2011). 6.3 Rauttunselkä-Makkaranselkä Rauttunselän fosforipitoisuus on pienentynyt jonkin verran 1990-luvun alun tilanteesta (Paakkinen 2011). Selät voidaan luokitella fosforipitoisuuden perusteella lievästi reheviksi. Rauttunselällä esiintyy alusvedessä säännöllisesti kerrostuneisuuksien aikana happivajausta. Tämä näkyy alusvedessä mm. kohonneina fosforipitoisuuksina (ns. sisäinen kuormitus). Tällöin sedimentistä vapautuu ravinteita alusveden tultua hapettomaksi. Selille ei aina muodostu kesäaikaan selkeää kerrostumista tai kerrostuneisuuden aika on normaalia lyhyempi, mikä helpottaa happitilannetta ja estää sisäisen kierron kautta vapautuvien ravinteiden rehevöittävää vaikutusta. 8

9 7. Kalasto ja kalastus 7.1 Vanajanselkä Vanajanselällä runsain laji vuosien 2010 ja 2011 koekalastusten perusteella on ahven (Kivinen 2008 ja Ala- Opas & Westermark 2012). Toisena muiden selkien tapaan tulee särki. Kuhaa on saatu koekalastuksissa saaliksi kohtalaisesti. Esim. vuoden 2008 koekalastuksessa kuhan osuus kokonaismassasta oli reilu 10 %. Myös muikkua on saatu vuosien 2010 ja 2011 kalastuksissa Ahven Kalastustiedustelun perusteella ahventen osuus kalansaaliista Vanajanselällä oli 15 % luokkaa (Kivinen 2010). Ahvenkanta on vuoden 2011 koekalastuksen perusteella vahva ja koeverkkokalastuksen saaliista lukumääräisesti ahventa oli lähes puolet (Ala-Opas & Westermark 2012). Jonkin verran ahventa saatiin saaliiksi myös ulapan koetroolauksessa, mutta määrät olivat varsin pieniä. Sen sijaan ulappa-alueiden ulkopuolella ahvenkannat ovat vahvoja. Tosin koetroolaus antoi vain sen hetkisen kuvan ulapan kalakannasta. Ehkä runsaan kuorekannan ravintokilpailun takia ahventa ei juurikaan esiintynyt selillä. Mikäli kuorekanta heikentyy, voivat ahvenet isommissa määrin levittäytyä myös selille, samoin kuin särjet. Vuonna 2012 on ollut viitteitä kuorekannan mahdollisesta taantumisesta. Tätä tukee se havainto, että kuhien syönnöksessä vuonna 2012 on ollut runsaasti ahvenia, eikä juurikaan kuoreita Kuha Kuha on Vanajanselän tärkein saaliskala. Kalastustiedustelun perusteella melkein 30 % saaliista koostui kuhasta. Kirjanpitokalastajien yksikkösaaliiden perusteella kuhakanta on erinomainen ja saaliit ovat luvulla parantuneet kolminkertaiseksi 1990-lukuun verrattuna (Kivinen 2012). Koeverkkokalastuksien perusteella ainakin vuonna 2010 on syntynyt vahva vuosiluokka, mikä näkyi kesänvanhojen poikasten varsin runsaana osuutena saaliissa verrattuna esim. vuoden 2011 tilanteeseen (Ala-Opas & Westermark 2012). Kasvuselvitysten mukaan kuha saavuttaa Vanajanselällä lakisääteisen alamitan (37 cm) keskimäärin 4-vuotiaana ja seuraavana vuotena 45 cm:n pituuden (Kivinen 2012). Kasvunopeutta voidaankin pitää hyvänä verrattuna muihin samantyyppisiin vesistöihin. Esim. Lahden / Hollolan Vesijärvessä kasvunopeus on samansuuntaista. Vanajanselkään on istutettu kuhaa vuosien varrella, mutta istutusten tuloksellisuusesta ja kannattavuudesta ei ole täyttä varmuutta. Joka tapauksessa kuha lisääntyy luontaisesti hyvin, mikä on pitänyt yllä runsasta kuhakantaa. Tosin istutusten vaikutuksesta kuhakannan parantumiseen ja heikkojen vuosiluokkien korjaamiseen ei ole varmaa tietoa, koska varsinaisia istutustaukoja ei Vanajanselällä ole ollut, vaan istutuksia on 1990-luvun alusta lähtien tehty vuosittain. Määrät sen sijaan ovat vaihdelleet varsin paljon Hauki Vanajanselällä haukikannat ovat pysyneet kirjanpitokalastuksen perusteella varsin tasaisina luvuilla. Saaliit ovat kuitenkin olleet sen verran heikot, että yksikkösaaliiden perusteella haukikanta on kohtalaisen heikko (Kivinen 2012). Muihin selkiin verrattuna yksikkösaaliit ovat olleet pienempiä ja Kokemäenjoen vesistön yleiseen tilanteeseen nähden heikompia. Vanajanselällä vuonna 2010 tehdyn kalastustiedustelun perusteella haukisaalis käsitti 13 % kokonaiskalasaaliista. Haukikannan vahvistamiseksi on Vanajanselälle myös tehty istutuksia, jotka ovat painottuneet 1990-luvulle. Tosin myös viime vuosina haukia on istutettu pieniä määriä, lähinnä vastakuoriutuneina Siika Siikaa Vanajanselkään on istutettu 2000-luvulla kalalajeista eniten. Koko kalastusalueella tiheydet ovat 2000-luvulla olleet melkein 9 kpl/ha. Istutukset on pääasiassa tehty planktonsiialla. Oletettavaa on, ettei siika lisäänny luontaisesti Vanajanselällä, vaan saaliiksi saadut siiat ovat peräisin istutuksista. Viime vuosina siikamuotoja ei ole tutkittu ainakaan kasvuselvitysten yhteydessä, joten niiden on oletettu olevan istutettuja. Vanajanselän kokonaissaaliin perusteella siikasaalis on ollut viime vuosina vain alle 2 % (Kivinen 2012). Siikasaaliita ja istutusten tuloksellisuutta osittain varmasti laskee kalastuksen keskittyminen kuhan pyyntiin. Toinen merkittävä tekijä on sulkavakanta, joka ei houkuttele kalastamaan, koska sulkavaa tulee sivusaaliina huomattavia määriä. Tutkimusten perusteella siian kasvu on nopeutunut 2000-luvulla. Siika 9

10 kasvaa kohtalaisen hyvin ainakin 4-vuotiaaksi, jolloin se on vuoden 2010 selvityksen perusteella keskimäärin 35 cm:n pituinen (Kivinen 2012). Sen jälkeen kasvu hidastuu, mutta ei kuitenkaan pysähdy. Verrattuna esim. Päijänteeseen kasvu on huomattavasti nopeampaa. Siellä 4-vuotias planktonsiika on keskimäärin ollut vain n. 25 cm:n pituinen. Vanajanselän yli 4-vuotiaiden siikojen kasvutietoihin tulee suhtautua varauksella, koska ne perustuvat ainoastaan muutaman kalan tietoihin (Kivinen 2012). Tulokset voivat selittyä yksilöiden välisillä kasvueroilla. Siikanäytteet oli kerätty ainoastaan 45 mm:n verkoilla, jolloin ne eivät enää pyydä tehokkaasti vanhempia ikäluokkia Kuore Kuore on koetroolausten ja kaikuluotaustutkimusten perusteella ylivoimaisesti ulapan runsain laji. Kappalemääräisesti sitä oli 99 % saaliista ja paino-osuudenkin perusteella yli 80 % (Malinen 2011). Kuorekannat saattavat vaihdella varsin paljon riippuen vuosiluokkien runsaudesta ja petokalojen saalistuksesta Vanajan kohdalla kuhakannasta. Viitteitä nopeista muutoksista on saatu ainakin vuoden 2012 aikana. Kalastajien kertomusten perusteella kuore oli vähentynyt huomattavasti kuhien ravinnossa aikaisempiin vuosiin verrattuna. Elokuussa 2012 tilanne oli taas muuttunut siltä osin, että koetroolauksissa saaliiksi saatiin kohtalaisen paljon kesänvanhaa kuoretta, mutta vanhempia ikäluokkia ei juurikaan. Kuhanpoikaset olivat myös käyttäneet kuoretta runsaasti ravinnoksi (suullinen tiedonanto Tommi Malinen, Helsingin yliopisto). Kuorekannoille onkin tyypillistä suuri kuolleisuus ja nopeat kannan vaihtelut. Kuoreita haittaavat korkeat lämpötilat sekä Vanajanselän alusveden heikko happitilanne. Viileään veteen sopeutuneet kuoreet eivät pysty hakeutumaan viileämpään alusveteen alhaisen happipitoisuuden takia. Kuorekannat elpyvät nopeasti suotuisina vuosina hyvinkin pienestä kutukannasta. Kuoreella on Vanajanselällä suuri merkitys kuhan ravintokalana ja toisaalta myös runsaana esiintyvän sulkasääsken laiduntajana. Ilman kuoreen vaikutusta sulkasääskeen järven tilanne voisi olla paljon heikompi. Runsaat sulkasääskikannat verottavat tehokkaasti eläinplanktonia ja sitä kautta vaikuttavat kasviplanktonin lisääntymiseen eläinplanktonin vähentyneen laidunnuksen takia (Malinen 2011). Kuore on siis Vanjanselällä todella hyödyllinen ja tärkeä laji etenkin runsaan kuhakannan ylläpitäjänä. Lisäksi on oletettavaa, että kuorekannan taantuessa myös kuhan kasvuvauhti hidastuu Särkikalat Särki on koeverkkokalastusten perusteella Vanajanselällä ranta-alueiden valtalaji yhdessä ahvenen kanssa (Ala-Opas & Westermark 2012). Tilanne siis poikkeaa huomattavasti ulappa-alueiden kalakannan rakenteesta. Ulappa-alueilla kuore on ylivoimaisesti hallitsevin laji. Muista särkikaloista ongelmallinen on sulkava, jota kirjanpitokalastuksen ja kalastustiedustelun perusteella saadaan saaliiksi runsaasti. Esim. vuoden 2010 kalastustiedustelun perusteella melkein 18 % kokonaissaaliista oli sulkavaa. Koeverkkokalastuksessa sulkavan määrä ei kuitenkaan ollut kokonaisbiomassaltaan kuin 7,6 % ja yksilömäärissä mitattuna vain alle prosentti (Ala-Opas & Westermark 2012). Vanajanselän sulkava on koekalastusten perusteella myös suurikokoista, keskimäärin yli 20 cm:n pituista. Ulapalla sen sijaan ei tavattu sulkavaa koetroolauksessa, mutta koetroolaus kuvaakin vain sen hetkistä tilannetta. Sulkavaa varmasti esiintyy myös ulappa-alueilla tiettyinä aikoina, vaikka koetroolauksessa ei niitä saatu saaliiksi. Joka tapauksessa vahva sulkavakanta aiheuttaa hankaluuksia kalastukselle, eikä esimerkiksi siian kalastus ole tiettyinä aikoina houkuttelevaa. Sulkavakanta näyttää kirjanpitokalastuksen perusteella pienentyneen 2000-luvulla 1990-luvun huippuvuosista. Tosin vuosittaista vaihtelua esiintyy varsin runsaasti Muikku Vanajanselän muikkukanta näyttää sinnittelevän hengissä ja jonkin verran sitä myös pyydetään kirjanpitokalastuksen perusteella (Kivinen 2012). Yksikkösaaliit tosin ovat olleet varsin pieniä. Myös vuonna 2011 tehdyssä koetroolauksessa saatiin saaliiksi jonkin verran isokokoisia muikkuja (Malinen 2011), mikä viittaa siihen, ettei kanta ole kovin vahva. Myöskään kesänvanhoja poikasia ei tavattu koetroolauksessa, joten vuonna 2011 ei ainakaan syntynyt kovin vahvaa vuosiluokkaa. Muikkukanta kyllä voi suotuisina vuosina lisääntyä nopeasti hyvinkin pienestä kutukannasta, joten tulevina vuosina muikun määrä voi kasvaa. Tosin on äärimmäisen vaikea ennustaa muikun kannan vaihteluita, eikä niitä runsaasti tutkituilla järvilläkään pystytä ennustamaan kovin tarkasti. 10

11 7.1.8 Saaliit ja kalastus Vanajanselältä nostettu kokonaissaalis oli vuonna 2010 lähes kg (Kivinen 2012). Tiedot perustuvat velvoitetarkkailuna toteutettavaan kalastustiedusteluun. Kokonaissaaliiden määrä on 2000-luvulla vähentynyt hiukan, mutta viimeisimmän tiedustelun mukaan kääntynyt jälleen nousuun (Kivinen 2007, Kivinen 2011 ja Kivinen 2012). Verrattuna 1980-luvun tilanteeseen ollaan saalismäärissä tultu selkeästi alaspäin. Silloin saaliit olivat jopa yli kiloa. Saalista on pienentänyt sekä kalastajamäärien että särkikalojen vähentyminen. Vuoden 2010 tiedustelun perusteella eniten saaliiksi saatiin kuhaa. Se käsitti lähes 30 % koko saaliista. Seuraavina tulivat sulkava (18 %), ahven (15 %) ja hauki (13 %) luvulla kuhasaaliin osuus on noussut tasaisesti (Kivinen 2007, Kivinen 2011). Vuonna 2010 suoritetun kalastustiedustelun perusteella Vanajanselällä kalasti n. 760 ruokakuntaa (1140 hlöä) (Kivinen 2012). Luku ei ole ihan täsmällinen, koska siinä ei ole mukana ne kalastajat, jotka ovat kalastaneet pelkästään yleiskalastusoikeuksilla (onkiminen, pilkkiminen ja läänikohtainen viehekalastuslupa). Vanajanselällä on kalastajamääriä selvitetty jo vuodesta 1985 lähtien, jolloin ne olivat myös korkeimmillaan luvulla Kivisen mukaan (2010) määrät ovat vähentyneet aina vuoteen 2010 asti, jolloin kalastajamäärät nousivat uudelleen 2000-luvun alun tasolle. Kalastajamäärien nousua selittänee osaksi ravustuksen lisääntyminen, mitä ei ole tiedustelun tuloksissa eritelty kalastuksesta. Kalastajista on 2000-lvulla noin puolet kalastanut osakaskuntien ja puolet Tyrvännön kalastusyhdistyksen luvilla. Suurin osa kalastuksesta on verkkopyyntiä. Esim. vuonna 2010 verkkokalastuksen osuus pyyntiponnistuksesta oli 56 % ja vuonna 2005 n. 70 %. Todellisuudessa verkkokalastuksen osuus ei ole vähentynyt noin merkittävästi, koska tuloksissa on mukana myös suosiotaan lisännyt ravustus. Ravustuksen määrä käsitti vuonna 2010 jo melkein 30 % pyyntiponnistuksesta, kun se vuonna 2005 oli 15 %. Vapapyynnin määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia 2000-luvulla. Se on pyörinyt % tienoilla Kalastus ja kalastusrajoitukset Kalastusalue on kieltänyt mm:sten verkkojen käytön Vanajanselällä. Tämän lisäksi osakaskunnat ovat tehneet tiukennuksia rajoituksiin tietyillä alueilla kieltämällä solmuväliltään mm:sten verkkojen käytön. 7.2 Kärjenniemenselkä Ahven Ahven oli vuoden 2008 koekalastuksen perusteella kappalemääräisesti runsain kalalaji. Myös kalastustiedusteluiden perusteella ahventa on saatu paljon saaliiksi. Ahvenen kokonaissaalis tosin on vähentynyt suhteessa muihin kaloihin verkkokalastuksen lisäännyttyä Kärjenniemenselällä. Ahvenen keskikoko on kasvanut parin viime vuoden aikana. Verkkokalastuksen lisääntyminen on kasvattanut kokonaissaalista varsin huomattavasti esim. vuoden 2005 tasoon verrattuna (Kivinen 2007, 2011 ja 2012) Kuha Kärjenniemenselän kuhakanta ei yksikkösaaliiden perusteella ole niin voimakas kuin esim. Vanajanselällä (Kivinen 2012). Kärjenniemenselällä kirjanpitokalastajia on ollut vähän ja joinakin vuosina tulokset ovat perustuneet vain yhden kalastajan tietoihin. Tämän takia kuhakannan kehittymistä ei voida arvioida täysin luotettavasti kirjanpidon avulla. Joka tapauksessa sen mukaan kuhakanta on parantunut hiljalleen luvulla, mutta mistään merkittävästä noususta ei ole kysymys. Sama voidaan huomata myös kalastustiedusteluiden tulosten perusteella. Kuhakanta on hiljalleen voimistunut, ainakin, jos tilannetta tarkastellaan kokonaissaaliiden perusteella. Tosin tuloksiin voi vaikuttaa myös 2000-luvulla lisääntynyt verkkokalastus. Aikaisemmin suuri osa kalastuksesta tapahtui vapavälineillä (Kivinen 2007, Kivinen 2011 ja Kivinen 2012). Kärjenniemenselälle istutetaan osakaskuntien toimesta pieniä määriä kuhaa. Kärjenniemenselän kuhan kasvua ei ole tutkittu. Oletettavasti se kasvaa kuitenkin suunnilleen samaa vauhtia kuin lähialueen kuhakannat, jolloin se saavuttaa keskimäärin 4-vuotiaana 37 cm:n pituuden. 11

12 7.2.3Hauki Hauki on Kärjenniemenselän yleisin saalislaji kalastustiedusteluiden perusteella. Saalisosuus on vaihdellut 2000-luvulla % välillä (Kivinen 2007, 2011 ja 2012). Hauen yksikkösaaliit ovat pysyneet varsin tasaisina 2000-luvulla, joskin on ollut jonkin verran heilahteluita. Ongelmana Kärjenniemenselän yksikkösaaliiden luotettavuudessa on kirjanpitokalastajien vähäinen määrä. Joka tapauksessa kirjanpitokalastuksen perusteella Kärjenniemenselän haukikanta on suunnitelma-alueen vahvin. Kärjenniemenselällä järjestetään vuosittain suurehko uistelukilpailu, jonka tuotosta osa käytetään haukiistutuksiin Kuore Kärjenniemenselän kuorekantaa ei ole selvitetty luotaamalla tai koetroolaamalla niin kuin on tehty Vanajanselällä. Myöskään kirjanpitokalastuksessa kuoreita ei näy saaliissa, koska pyynti on tapahtunut ainoastaan harvoilla verkoilla. Vuoden 2005 koekalastuksessa ei kuoreita myöskään saatu saaliiksi (Kivinen 2007). Heikko kuorekanta voi osaltaan selittää kuhan heikompaa menestystä Kärjenniemenselällä verrattuna esim. Vanajanselkään. Koeverkkokalastus ei tosin anna kuorekannasta kovinkaan tarkkaa tietoa. Tämä oli havaittavissa esim. Vanajanselällä tehdyissä koeverkkokalastuksissa, joissa kuoretta esiintyi saaliissa hyvin vähän, kun taas ulapalla tehtyjen koetroolausten perusteella lähes koko ulapan kalakanta koostui kuoreesta Särkikalat Särki oli vuoden 2008 koekalastusten perusteella massaltaan yleisin kalalaji. Kappalemääräisesti puolestaan ahven oli runsain. Verrattuna 1990-luvun alun tilanteeseen särkikalojen osuus on vähentynyt merkittävästi. Kalastustiedustelun perusteella särkikalojen osuus vuonden 2010 saaliista oli yli 30 % ja tästä sulkavan osuus melkein 14 %. Sulkavan kokonaissaaliit ovat nousseet esim. vuoden 2005 tiedustelun jälkeen voimakkaasti. Syynä tähän on ollut verkkokalastuksen voimakas lisääntyminen (Kivinen 2007, 2011 ja 2012). Yksikkösaaliiden perusteella puolestaan sulkavakanta on pienentynyt 2000-luvun alun tilanteesta. Tähänkin tulokseen tulee suhtautua varauksella, koska kirjanpitokalastajia on ollut käytettävissä vähäinen määrä. Koeverkkokalastuksessa sulkavan määrä on ollut varsin vähäinen verrattuna mitä sitä saadaan saaliiksi kalastustiedusteluiden perusteella. Koeverkkokalastuksissa särkikaloista sulkavaa enemmän onkin saatu saaliiksi lahnaa, pasuria ja salakkaa. Lahnakanta on yksikkösaaliiden perusteella vahvin Kärjenniemenselällä muihin alueisiin verrattuna. Saaliit ovat kuitenkin olleet varsin pieniä, mikä osaltaan varmasti johtuu myös pyynnin keskittymisestä muihin kalalajeihin Siika Siikaa Kärjenniemenselältä saadaan saaliiksi jonkin verran niin kirjanpitokalastuksen kuin kalastustiedusteluiden perusteella. Kokonaissaaliit ovat lisääntyneet 2000-luvulla osittain varmasti lisääntyneen verkkokalastuksen ansiosta (Kivinen 2007, 2011 ja 2012). Kirjanpitokalastuksen perusteella siikakanta on vähän vahvistunut 2000-luvulla, mutta mistään merkittävästä noususta ei ole kyse. Harhaa voi vielä luoda kirjanpitokalastajien vähäinen määrä. Joka tapauksessa siikakanta näyttää olevan kohtalaisen heikko Kärjenniemenselällä. Siian kalastusta haittaa myös sulkavakanta niin kuin muillakin alueilla. Lisäksi siian pyyntiä vaikeuttaa syvänteiden pienuus ja osaltaan vesibussiliikenne syvänteiden päällä. Siikojen kasvusta ei Kärjenniemenselällä ole muiden selkien tapaan tutkittua tietoa (Kivinen 2012) Muikku Kärjenniemenselän muikkukannasta ei ole kovin tarkkaa tietoa. Kirjanpitokalastajat eivät ole pyytäneet muikkua eikä kalastustiedusteluista ole eritelty muikkusaaliista (Kivinen 2007, 2011 ja 2012). Koeverkkokalastuksen perusteella muikkua kuitenkin esiintyy Kärjeniemenselällä (Kivinen 2008). Samoin tiedustelun perusteella muikkuverkkoja käytetään jonkin verran ja myös saadaan saalista Saaliit ja kalastus Kärjenniemenselän kokonaissaaliista ei ole tietoa yhtä pitkältä ajalta kuin suunnitelma-alueen muilta seliltä. Tietoja on alettu kerätä vasta vuonna Vuosien varrella kalastaneiden määrä on vaihdellut runsaasti ( kalastajan välillä), mikä näkyy myös kokonaissaaliiden heilahteluina (Kivinen 2012). 12

13 Kalastajamääristä puuttuvat pelkästään yleiskalastusoikeuksilla kalastaneet henkilöt. Kokonaissaaliit ovat viime vuosina vakiintuneet kg tienoille (Kivinen 2012) lukuun ottamatta vuotta 2005, jolloin saalis oli vain n kg. Runsaimmat lajit vuosien 2005, 2009 ja 2010 tiedusteluiden perusteella ovat olleet ahven ja hauki. Myös sulkavaa ja kuhaa on saatu saaliiksi varsin paljon. Kalasaaliissa on tapahtunut 2000-luvun alun tilanteeseen verrattuna muutos. Lähinnä se on johtunut kalastuksen muuttumisesta. Ennen suuri osa saaliista pyydettiin vapavälineillä, kun taas vuoden 2004 jälkeen verkkokalastus on lisääntynyt voimakkaasti. Tämä näkyy etenkin särkikalojen voimakkaana nousuna saaliissa. Kalastuksessa on muutenkin tapahtunut muutoksia. Aikaisemmin alueella kalastettiin lähinnä kalakerhon luvilla, mutta osakaskuntien alettua myydä myös lupia on verkkokalastus lisääntynyt huomattavasti Kalastusrajoitukset Kalastusalue on kieltänyt mm:sten verkkojen käytön Kärjenniemenselällä. 7.3 Rauttunselkä-Makkaranselkä Ahven Koekalastuksen perusteella ahven oli vuonna 2005 kappalemäärissä arvioiden runsain laji. Sen sijaan painossa mitaten särki oli ahvenia yleisempi. Kappalemäärin ahvenia oli 34 % saaliista. Kalastustiedusteluiden avulla kerättyjen saalistietojen perusteella ahvenen osuus (kg) kokonaissaaliista on 2000-luvulla vaihdellut 7-13 % välillä. Puhelintiedustelun mukaan ahvenen keskikoko on kasvanut parin viime vuoden aikana Kuha Kuhakanta on voimistunut 1990-luvulta lähtien yksikkösaaliiden perusteella voimakkaasti (Kivinen 2012). Osasyynä tähän on varmasti alueen vedenlaadun parantuminen jätevesien puhdistamisen tuloksena. Tällä hetkellä kuhakantaa voidaan pitää erinomaisena. Kannan vahvistumisen huomaa myös alueen kokonaissaaliiden nousuna. Kuhan osuus vuosien 2005, 2009 ja 2010 tiedusteluiden perusteella on % luokkaa kokonaissaaliista. Kuha kasvaa kasvututkimusten perusteella myös Rauttun- ja Makkaranselän alueella yhtä nopeasti kuin Vanajanselällä. Kuha saavuttaa myös täällä lakisääteisen alamitan (37 cm) nelivuotiaana (Kivinen 2012). Sen jälkeen kasvu näyttää hidastuvan, mutta pysyvän kuitenkin yhtä nopeana kuin Vanajanselällä (Kivinen 2011). Viidennen ikävuoden jälkeisiin kasvutietoihin tulee suhtautua varauksella, koska aineistossa on ollut vain muutama yli 5-vuotias kuha. Aineiston vähäinen määrä vanhemmista yksilöistä aiheuttaa harhaa yksilöiden välisissä kasvueroissa. Puhelintiedustelun mukaan kuhakanta on heikentynyt tarkasteltaessa ajanjaksoa Alueen osakaskunnat istuttavat pieniä määriä kuhaa vuosittain Hauki Rauttun- ja Makkaranselän haukikanta verrattuna Vanajanselkään yksikkösaaliiden perusteella on hiukan parempi, mutta Kärjenniemenselkään verrattuna puolestaan heikompi (Kivinen 2012). Haukikanta on ollut yksikkösaaliiden perusteella 2000-luvulla nousussa. Kalastustiedusteluiden perusteella haukien osuus kokonaissaaliista on vaihdellut % välillä (Kivinen 2007, 2011, 2012). Alueella järjestetään vuosittain suurehko uistelukilpailu, jonka tuotosta osa käytetään hauki-istutuksiin. Istutuksia tehdään joka kolmas vuosi, jolloin pystytään arvioimaan istutusten tuloksellisuutta Siika Yksikkösaaliiden perusteella siikakanta on heikentynyt 2000-luvun alun tilanteesta. Siikaa saadaan Rauttunja Makkaranselältä saaliiksi jonkin verran vuosien 2009 ja 2010 kalastustiedusteluiden perusteella (Kivinen 2011 ja 2012). Kokonaissaaliit ovat vaihdelleet kg välillä. Suhteutettuna istutusmääriin saalit ovat olleet varsin heikkoja (Kivinen 2012). Siikoja on koekalastettu syvännepyyntinä 2000-luvun vaihteessa, jolloin saaliit olivat hyviä voimakkaan kerrostuneisuuden aikana. Siikasaaliita varmasti osaltaan heikentää 13

14 pyynnin vähäisyys. Runsastunut sulkavakanta ei houkuttele siianpyyntiin ja sitä kautta istutusten tuotto on myös osittain jäänyt heikoksi. Siian kasvutietoja Rauttun- ja Makkaranselältä ei ole, mutta kasvu on parantunut ainakin muilla selillä 2000-luvulla (Kivinen 2011). Siian pyyntiä on yritetty lisätä pitämällä kalatalousmaksuvaroilla Sääksmäen sillalla tapahtumia, joissa on opastettu siian kalastuksen saloihin. Vedenlaadun parantumisen myötä siikojen elinmahdollisuudet ovat parantuneet Särkikalat Vuoden 2005 koekalastuksen perusteella särkikalat muodostivat n. 60 % kokonaissaalista, kun sitä mitattiin paino-osuuden perusteella (Kivinen 2007). Myös kappalemääräisesti särkikalat olivat suurin ryhmä n. 47 % osuudella. Särkikalojen osuus on kuitenkin 1990-luvun alusta alkaen laskenut varsin selvästi. Esim. vuonna 1990 särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli 88 %, kun se vuonna 2005 oli jo alle 60 % (Kivinen 2007). Vaikka särkikalojen osuus onkin vähentynyt 1990-luvulta lähtien, ongelmalliseksi tilanteen tekee sulkavakannan voimakas lisääntyminen 1990-luvun tilanteesta kirjanpitokalastuksen perusteella (Kivinen 2011). Yksikkösaaliit ovat myös pysyneet korkeana koko 2000-luvun. Sulkavakannan vahvistuminen heikentää verkkokalastusta runsastuneen sivusaaliin takia. Erityistä haittaa tästä on siianpyyntiin. Sulkavakanta Rauttun- ja Makkaranselän alueella onkin selvästi suurempi verrattuna Vanajan- ja Kärjenniemenselkään Muikku Muikkua ei vuoden 2005 koeverkkokalastuksissa saatu saaliiksi Rauttunselältä (Kivinen 2007). Muikkuverkkoja on vuoden 2010 tiedustelun mukaan käytetty Rauttun- ja Makkaranselän alueella, mutta saalismääriä ei ole mainittu. Ilmeisesti niitä saadaan saaliiksi jonkin verran, koska pyyntiä on harjoitettu. Puhelintiedustelun mukaan muikkuja ei juurikaan kalasteta, koska kanta on niin pieni Kuore Kuorekannan tämän hetkisestä tilasta ei ole tarkkaa tietoa. Koeverkkokalastuksissa sitä saadaan saaliiksi jonkin verran (Kivinen 2007). Koeverkko ei tosin anna oikeaa kuvaa kuorekannasta. Vanajanselän tapaista selvitystä ulapan kalakannoista ei ole tehty kummallakaan selällä. Myöskään kalastustiedusteluissa ei ole eritelty mahdollista kuoreen osuutta. Puhelintiedustelun mukaan kuorre hakkuut on kadonnut järvimaisemasta kahden viimeisen vuoden aikana Saaliit ja kalastus Rauttunselän-Makkaranselän kokonaissaalis on noussut selvästi 1990-luvulta. Kokonaissaaliit saavuttivat huippunsa 2000-luvun alussa, jonka tasosta ollaan tultu jonkin verran alaspäin. Huippuvuotena 2000 kokonaissaalis hipoi kg. Vuonna 2010 saalis oli kg. Osaksi saaliin kasvua selittää 1990-luvun tilanteeseen verrattuna kalastajamäärien kasvu, johon on suuresti vaikuttanut vedenlaadun parantuminen 1990-luvun alusta alkaen luvulla keskimäärin on kalastanut 270 ruokakuntaa ja vuonna 2010 luku oli n. 250 (Kivinen 2012). Kokonaissaaliista sulkava oli vuonna 2010 runsain laji yli 30 % osuudella ja kuha toiseksi yleisin. Sulkava on muutenkin ollut selvästi yleisin saalis 2000-luvulla. Vuonna 2010 yli puolet kalastuksesta on toteutettu verkoilla. Osuus on tiedusteluiden mukaan pienentynyt 2000-luvulla. Pienentymistä selittää ravustus, joka on ollut mukana tuloksissa mitattaessa eri pyydysten käyttöä. Ravustus onkin lisännyt suosiotaan 2000-luvulla varsin paljon. Tosiasiassa verkkojen käyttö on pyyntivuorokausina mitattuna lisääntynyt 2000-luvulla. Esim. vuonna 2010 verkkojen osuus oli lähes 90 % pyyntiponnistuksesta, kun ravustus on otettu tuloksista pois (Kivinen 2012). Yksi syy verkkokalastuksen lisääntymiseen on kuhakannan vahvistuminen. Verkoilla myös saadaan saaliista valtaosa, yli 80 %. Vapavälineillä vastaava luku oli puolestaan 13 % Kalastusrajoitukset Makkaran- ja Rauttunselällä on kielletty solmuväliltään mm olevat verkot. 14

15 8. Ammattikalastus Vanjanselän kalastusalueella toimii tällä hetkellä 6 ammattikalastajaa sekä varsin suuri määrä sivutoimisia. Ammattikalastuksen sijainninohjausraportin (Hämeen ELY-keskus 2011)perusteella erityisesti Vanajanselkä soveltuu hyvin ammattikalastukseen, jota Vanajanselällä onkin harjoitettu varsin pitkään. Pääasiallinen ammattikalastajien tavoittelema saalis on kuha. 9. Kalastusmatkailu Kalastusalueella on myynnissä mökkilupa, joka oikeuttaa mökkien vuokraajia kalastamaan vapakalastusvälineillä. Lakimuutoksen jälkeen myös viranomaisilla on oikeus myöntää kalastusoppaille lupa järjestää enintään kuudelle asiakkaalle kalastusmatkailutilaisuuksia. Lupa oikeuttaa harjoittamaan kalastusta onkimalla, pilkkimällä sekä vieheellä (kalastuslain 8 :n mukaisia pyyntejä). Lupa voidaan myöntää koko ELY-keskuksen toimialueelle tai vain osalle. Lupaan liittyen ELY-keskusten tulee pyytää kalastusalueilta lausunto alueellisten kalastusrajoitusten ja saaliskiintiöiden asettamisesta. 10. Kalastusluvat Vanjanselän kalastusalueelle myydään vapakalastuslupaa, joka käsittää seuraavat vesialueet: Annilan, Heinun, Huittulan, Kärjenniemen, Lahisten, Monaalan, Mälkiäisten, Rantoon, Rapolan, Retulan, Ritvalan, Rätön, Satsaman, Suotaalan, Tarttilan, Tyrisevän, Uskelan ja Voipaalan ja Koivuportaan osakaskuntien sekä Haritun tilan vesialueet. Yhteisluvan pinta-ala on 9270 ha. Lupahinta on ollut 15 /lupa ja sillä on saanut kalastaa kahdella uistimella. Ostamalla useampia lupia on voinut kalastaa aina kahdella lisäuistimella / lupa. Kalastusalueelle on voinut myös ostaa kilpailulupia samaiselle alueelle. Ryhmä- / kilpailulupa hengeltä päivässä (avovesi) on ollut 1 euro / vähintään 20 euroa ja talvella vastaava lupa on maksanut 50 snt / henkilö, mutta vähintään 20 euroa / kilpailu. Vanajanselällä osakaskuntien luvanmyynnin lisäksi Tyrvännön kalastusyhdistys on vastannut 22 osakaskunnan luvanmyynnistä pois lukien ravustus. Muuten järjestäytyneille alueille lupia ovat myyneet osakas- / kalastuskunnat. 11. Valvonta Kalastusalueella on ollut vuodesta 2008 lähtien hanke kalastuksenvalvonnan kehittämiseksi. Hankkeessa on toteutettu tehostettua kalastuksenvalvontaa valvontaiskujen muodossa. Valvontapalveluita on ostettu Hämeen kalatalouskeskuksesta, joka on toteuttanut valvontaiskut. Iskujen yhteydessä myös poliisi on ollut tiiviisti mukana valvonnassa. Myös paikallisia osakaskuntien valvojia on koulutettu valvonnan aikana käytännön toimissa. Osakaskunnista on lisäksi kerätty valtuutukset kalastusalueelle, jotta se on voinut valvoa myös osakaskuntien päätöksiä. Uuden lain myötä valtuutuksia ei enää tarvita, vaan kalastusalueen nimeämillä valvojilla on oikeus valvonnan suorittamiseen ilman, että osakaskunnista tarvitsee erikseen kerätä valtuutuksia. Kalastusalue on myös järjestänyt vuonna 2009 valvojakoulutuksen, jonka yhteydessä koulutettiin kalastusalueella olevien osakaskuntien valvojia. Uusien säännösten myötä osakaskuntien ja kalastusalueen valvojien on pitänyt suorittaa kalastuksenvalvojien koe ja saada viranomaisten hyväksyntä (ELY-keskus), ennen kuin ovat voineet jälkeen suorittaa valvontaa. Kalastusalueella on ollut 10 nimettyä valvojaa ennen lakimuutoksen mukanaan tuomia muutoksia. 12. Muu toiminta Kalastusalue on järjestänyt erilaisia nuorisotapahtumia vuosittain koko 2000-luvun. Toiminnan tavoitteena on ollut saada innostettua nuoria kalastuksen pariin sekä viime vuosina yhä enemmän myös nuorisohankkeen avulla on lisätty tietoutta ravustuksesta sekä rapukulttuurista. 15

16 12.1 Vanajavesikeskus Vanajavesikeskus on perustettu vuonna Sen tavoitteena on järvien ja jokien saaminen kuntoon ja koko Hämeen seudun vetovoimaisuuden vahvistaminen. Vanajavesikeskus hoitaa vesiä ja kulttuurimaisemaa, virkistää elinkeinoelämää sekä sopeuttaa seutua ilmastonmuutoksiin. Tavoitteena on vaikuttaa koko Vanajan reitin tilaan, toteuttaa erilaisia hankkeita ja ennen kaikkea tavoitteena on parantaa Vanajaveden reitin vedenlaatua (www.vanajavesi.fi). Vanajavesikeskuksen valmistelema Viestejä Vanajavedeltä -hanke sai Euroopan maaseuturahaston rahoituksen vuosille Hankkeessa innostetaan ja kannustetaan tehokkaan ja monimuotoisen viestinnän avulla alueen toimijoita tarkkailemaan ja hoitamaan vesiään. Hankkeessa on järjestetty mm. kiertävä vesiaiheinen näyttely sekä erilaisia talkoita ja tapahtumia. Hankkeen aikana toteutetaan myös erilaisia kunnostustoimenpiteitä (www.vanajavesi.fi). 16

17 Suunnitelmaosa B Tavoitteet Istutusten tuloksellisuuden selvittäminen kuhan luontaisen lisääntymisen turvaaminen istutustauot tiedottaminen joustavat istutukset selkeät lupajärjestelmät 13. Kalastuksen säätely 13.1 Yleistä kalastuksen säätelystä Erilaisilla säätelykeinoilla pyritään turvaamaan kalojen luontaista lisääntymistä sekä esim. parantamaan istutusten tuottoa. Nämä tavoitteet on otettava huomioon käyttö- ja hoitosuunnitelmaa tehtäessä ja annettava selkeät suositukset erilaisista säätelykeinoista. Säätelykeinoja ovat esim. solmuvälirajoitukset, alamittapäätökset, pyydysyksiköinti sekä rauhoitusalueet että ajalliset rauhoitukset. Alla olevissa kappaleissa on kerrottu lyhyesti eri säätelykeinoista ja lain kohdista, mihin kalastusalueen päätökset perustuvat. Päätösten hallintomenettelystä voi pyytää neuvoa esim. Hämeen kalatalouskeskuksesta Solmuvälirajoitukset Vesialueiden omistajien lisäksi kalastusalueella on mahdollisuus määräajaksi kieltää tietynlaisen pyydyksen käyttö esim. solmuvälirajoituksin, mikäli kalakantojen hoito sitä vaatii (Kalastusalue voi, milloin tietyllä vesialueella vallitsevat erityiset olosuhteet tai tärkeät kalakannan hoitoon liittyvät näkökohdat sitä edellyttävät, määräajaksi kieltää tietynlaisen pyydyksen tai kalastustavan käyttämisen sanotulla alueella (KL 37 ).) Vanajanselän kalastusalueen on perusteltua tehdä päätöksiä, koska eri selillä on useita vesialueiden omistajia. Muuten ei solmuvälirajoituksia saada ulottumaan kaikille alueille. Solmuvälirajoituksia käytetään mm. seuraaviin tarkoituksiin: istutusten tuloksellisuuden parantaminen, kaloille mahdollisuus saavuttaa sukukypsyys, uhanalaisten kantojen suojelu ja kalojen kasvupotentiaalin hyödyntäminen (Salminen & Böhling 2002). Vanajanselän kalastusalueella solmuvälirajoitusten tarkoituksena on varmistaa kuhan luontaista lisääntymistä sekä parantaa kuhasaaliita kalan koon kasvaessa. Vanajanselän kohdalla solmuvälirajoitukset tekee hankalaksi siiankalastus. Siian kasvu on selvitysten mukaan vanhemmilla ikäluokilla varsin hidasta, mikä vaikeuttaa niiden pyyntiä esim. 50 mm:n verkoilla. Siian kasvu ei kuitenkaan kokonaan pysähdy, mutta niiden kasvaminen pyyntikokoon vie kohtalaisen paljon aikaa. Tosin siian vanhempien yksilöiden kasvusta ei ole täysin tarkkoja tuloksia, koska kasvuselvityksissä vanhempien ikäluokkien näytekaloja ei ole ollut kovinkaan paljoa mukana. Osassa kalastusaluetta tiukempia solmuvälirajoituksia on jo nyt käytössä (26-49 mm kielletty) ja niillä alueilla myös siikaa saadaan saaliiksi jonkin verran. Solmuvälirajoitusten tekeminen on aina kompromissi eri kalalajien kalastuksen suhteen. Jokaisen järven kohdalla täytyykin ratkaista, minkä kalalajin ehdoilla järjestetään kalastus. Suunnitelma-alueella luonnollinen valinta on kuha, jonka merkitys niin järven tilan ja kalastuksen kannalta on erittäin tärkeä. Lisäksi, jos rajoitusten avulla pystytään parantamaan luontaista lisääntymistä, resursseja säästyy myös kuhaistutusten tarpeen pienennettyä. Kieltämällä solmuväliltään mm:n verkkojen käyttö on mahdollista päästä edellä mainittuun tavoitteeseen. Rajoitus mahdollistaa muikun kalastuksen. Tiukempien rajoitusten jälkeen on selvää, että saaliissa tapahtuu hetkellinen notkahdus, ennen kuin kuhat ja siiat ovat kasvaneet pyyntikokoon. Sen jälkeen saaliiden pitäisi parantua kalojen koon kasvaessa. Rajoituksia tehtäessä voidaan asettaa siirtymäkausia, jolloin kiellettäväksi tulevat pyydykset ehditään käyttää loppuun. Lisäksi siirtymäaikana 17

18 kalastajat voivat vähitellen ottaa käyttöön solmuväliltään harvempia verkkoja ja siten pienentää solmuvälin noston yhtäkkistä vaikutusta saaliisiin. Pyyntipaine siirtyy vähitellen isompiin yksilöihin. Päätösten tueksi täytyy olla riittäviä perusteita. Vanajanselän kalastusalueella on kuhan kasvusta ja luontaisesta lisääntymisestä runsaasti olemassa selvityksiä, joita voidaan käyttää perusteltaessa solmuvälirajoituksia. Suositus *Kalastusalue tekee varsinaisessa kokouksessaan vuonna 2013 päätöksen (KL 32 ) mm:n verkkojen käytön kieltämisestä alkaen tai vaihtoehtoisesti siirtymäajan (2-3 vuotta) jälkeen Alamittapäätökset Alamitan nostolla on yleensä tavoitteena vähintään yhden kutukerran turvaaminen. Kalastusalue voi nostaa tietyn lajin lakisääteistä alamittaa (kalastusalue voi määrätyllä vesialueella määrätä asetuksesta säädetyn mitan tietylle kala-rapulajille tai määrätä, että sanottu mitta on asetuksella säädettyä mittaa suurempi (KL 35 )). Kuhan alamitan nosto olisi suositeltavaa Vanajanselän kalastusalueella. Muiden kalojen kohdalla ei ole tarvetta. Alamitta- ja solmuvälirajoitukset kulkevat käsi kädessä. Pelkästään alamitan nostosta ei saada tavoiteltavaa hyötyä ilman solmuvälirajoituksia; alamittaiset kuhat joutuisivat kuitenkin verkkoihin, eikä niiden vapauttaminen elävänä verkoista useinkaan onnistu. Toisaalta pelkästään solmuvälirajoituksilla ei saavuteta tavoiteltavaa hyötyä, koska silloin ei voida vaikuttaa esim. vapakalastukseen. Alamitta tulisi korottaa vähintään 40 cm:iin. Liian korkeaksi alamittaa ei tule asettaa, vaan se täytyy suhteuttaa tehtävään solmuvälirajoitukseen. Muuten ongelmaksi muodostuu alamittaisten kuhien suuri osuus verkkosaaliissa; vielä kun nykyisin alamittaiset on vapautettava elävänä tai kuolleena. Mikäli solmuvälirajoitukseksi tulee esim mm, alamitaksi säädetään 40 cm. Mikäli rajoitukseksi tulee mm, alamittaa voidaan nostaa vähintään 43 cm:iin. Suositus Kalastusalue tekee varsinaisessa kokouksessaan vuonna 2013 päätöksen (KL 35 ) kuhan alamitan nostamiseksi 40 cm:iin alkaen tai vaihtoehtoisesti siirtymäajan (2-3 vuotta) jälkeen. Päätös sidotaan solmuvälirajoituksiin Pyyntialueiden rauhoitukset Kalastusalue voi kieltää määräajaksi tietynlaisen pyydyksen käytön erityisestä syystä esim. kuhan kutualueilla tai taimenen vaellusreiteillä (Kalastusalue voi, milloin tietyllä vesialueella vallitsevat erityiset olosuhteet tai tärkeät kalakannan hoitoon liittyvät näkökohdat sitä edellyttävät, määräajaksi kieltää tietynlaisen pyydyksen tai kalastustavan käyttämisen sanotulla alueella (KL 37 )). Onkimista, pilkkimistä tai läänikohtaisella viehekalastusluvalla koskevaa kalastusta kalastusalue ei voi kieltää. Siitä on tehtävä päätös ELY-keskuksessa. Vanajanselän kalastusalueella on ollut seisovien pyydysten käyttökielto kuhan lisääntymisen turvaamiseksi. Rauhoitus on suositeltavaa pitää voimassa myös tulevaisuudessa. Lisäksi kalastusalue voisi kartoittaa tärkeimmät kuhan kutualueet ja hakea niille ELY-keskuksesta rauhoitusta, joka koskisi myös yleiskalastusoikeuksilla kalastavia. Nykyisin suosittu kuhan jigikalastus on todella tehokasta kuhan kutuaikaan. Mätiä vartioivien kuhakoiraiden pyynti voi olla parhailla alueilla todella tehokasta ja sillä voi olla heikentävää vaikutusta kuhan lisääntymiseen. Lisäksi rauhoitus koskisi tasapuolisesti kaikkia kalastajaryhmiä. 18

19 Suositus *Pidetään voimassa vuosittainen seisovien pyydysten käyttökielto Pyydysyksiköinti Pyydysyksiköinti ei sovellu nykyisellään kovinkaan hyvin kalastuksensäätelyn keinoksi. Ongelman muodostaa se, että yksiköitä voidaan vaihtaa pyydysten välillä ja niitä on yleensä käytössä liian suuria määriä. Vaikka yksiköinti ei sovellu säätelykeinoksi, se on kuitenkin nykyinen lainmukainen tapa jakaa kalastusoikeutta. Osakaskuntien sääntöjä uudistettaessa olisi tärkeää, että yksiköinti olisi kaikilla samanlainen. Alla näkyvät pyydysten yksiköintisuositukset Hämeenlinnan kalastusalueella. Satunnaisesti käytettävien pyydysten ja pyyntivälineiden, joilla kalaveden tuoton talteenoton kannalta on vähäinen merkitys, yksiköinnistä voidaan tehdä päätös tarvittaessa osakaskunnan kokouksessa. verkko (3 m x 30 m)... 3 yksikköä katiska... 1 yksikkö pitkäsiima (100 koukkua)... 2 yksikköä rysä, korkeus alle 80 c m... 1 yksikkö rysä, korkeus cm... 3 yksikköä 5 koukkua... 1 yksikkö vapakalastusvälineet... 1 yksikkö rapumerta... 1 yksikkö 14. Hoitotoimenpiteiden seuranta 14.1 Kuhan istutustauko Kuha lisääntyy luontaisesti koko suunnitelma-alueella. Tämän lisäksi kuhakantaa on tuettu vuosittain istutuksin. Kuhakanta onkin vahva kirjanpitokalastuksen ja kalastustiedustelun perusteella. Istutusten tuloksellisuutta ei ole selvitetty perusteellisesti. Aikaisemmin on pyritty istutusten tuottoa selvittämään tekemällä joinakin vuosina runsaita istutuksia ja tutkimalla niiden vaikutusta yksikkösaaliiden kasvuun kirjanpitokalastuksessa ja kalastustiedustelussa. Varsinaisia istutustaukoja ei kuitenkaan ole pidetty, mikä tekee istutusten tuloksellisuuden arvioimisen hankalaksi. Tämän suunnitelmakauden keskeisin tavoite onkin kuhaistutusten tuloksellisuuden selvittäminen, jotta tulevaisuudessa voitaisiin antaa tarkat suositukset istutusten tekemiseen. Istutusten tuloksellisuutta olisi tarkoitus selvittää pitämällä kuhan istutustaukoja. Tauot olisi tarpeen tehdä kahtena vuotena peräkkäin, ensimmäisen kerran vuosina 2013 ja Seuraavan kerran kuhaa istutettaisiin vuonna Tärkeää olisi, että istutusvuosina määrät olisivat kohtalaiset eikä tehtäisi ylitiheitä istutuksia. Tällöin luodaan lajin sisäinen kilpailutilanne ravinnosta, mikä saattaa vaikuttaa kuhaistutusten tuloksiin. Taulukossa 3 on annettu suositus kuhanistutusmääristä istutustaukojen jälkeen. Niinä vuosina, kun kuhasta pidetään taukoa, voidaan istutuksiin varatut rahat käyttää siikaistutuksiin. Tällöinkin täytyy ottaa huomioon, ettei siikaistutuksia kuitenkaan tehdä liikaa, jolloin aiheutetaan myös lajin sisäistä kilpailua ravinnosta. Tällöin istutusten tuotto tulee jäämään heikoksi. Osa istutuksista vapautuvista varoista voidaan käyttää myös vaikka kirjolohi-istutuksiin. Koko suunnitelmaalueella on laaja velvoitetarkkailu, jota pystytään käyttämään istutustaukojen vaikutusten selvittämiseen. Kolmen vuoden välein kerättävät kuhan saalisnäytteet, kirjanpitokalastus sekä laaja, kolmen vuoden välein tehtävä kalastustiedustelu ovat hyviä työkaluja asian selvittämiseen. Istutustauoista kuluu aikaa vähintään viisi vuotta ennen kuin tuloksia aletaan saada. Istutusten tuloksellisuuden selvittäminen vaatii siis aikaa ja vesialueiden omistajilta sitoutumista. Istutustauot on järkevää yrittää rytmittää myös reitin yläosille ja sovittaa yhteen Hämeenlinnan kalastusalueen kanssa. Näin suljetaan pois muille alueille tehtyjen istutusten 19

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

HEINOLAN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018

HEINOLAN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018 HEINOLAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018 Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 22.4.2014 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö PERUSTIETO-OSA A... 4 1. JOHDANTO... 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Päijänteen kalastustiedustelu 2011 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta Sisältö 1.

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. Johdanto 1 2. Yleistä

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

TAMMELAN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ JA HOITOSUUNNITELMA v. 2011 2015

TAMMELAN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ JA HOITOSUUNNITELMA v. 2011 2015 TAMMELAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ JA HOITOSUUNNITELMA v. 2011 2015 hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 30.11.2010 Tomi Ranta ProAgria Häme/Hämeen kalatalouskeskus Sisältö PERUSTIETO-OSA (A)... 4 1. Johdanto...

Lisätiedot

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645 RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012 Anna Väisänen ja Heikki Holsti ISSN 0781-8645 Julkaisu 696 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUALUE... 2 3. KUORMITUS

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin,

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.04.2015 Tomi Ranta Hämeen Kalatalouskeskus Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1 VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI Vetouistelijoiden kysely 1 Kysely toteutettiin nettikyselynä 12/2010-01/2011 välisenä aikana Vastaajia 174 kpl Kyselyn toteutus:

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA PÄIJÄNTEELLE v. 2014 2017

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA PÄIJÄNTEELLE v. 2014 2017 KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA PÄIJÄNTEELLE v. 2014 2017 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 22.4.2014 Tomi Ranta Hämeen Kalatalouskeskus Perustieto-osa... 5 1. Johdanto...

Lisätiedot

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä Kuhan kalastus ja säätely Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.214 Jyväskylä Kalastuksen ekologinen kestävyys? Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä

Lisätiedot

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa Ville Räihä Sisältö Taustaa Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa Huomioita kalastuskirjanpidosta muutamalla keskisuomalaisella taimenenkalastuskohteella

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2015 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Asikkalan

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 3 2.

Lisätiedot

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto

Lisätiedot

KOLOVEDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2017. Koloveden kalastusalueen hallitus

KOLOVEDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2017. Koloveden kalastusalueen hallitus 1 KOLOVEDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2017 Koloveden kalastusalueen hallitus 2 1. Johdanto Tämän vuonna 2013 laaditun Koloveden kalastusalueen hoitosuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013. Ari Westermark 2013. Kirjenumero 972/13

KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013. Ari Westermark 2013. Kirjenumero 972/13 KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013 Ari Westermark 2013 Kirjenumero 972/13 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1 Kuhakantojen kehitys tutkimusalueella... 2

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus

Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus LÄNGELMÄVEDEN KALASTUSALUEEN KALASTUSKIRJANPITO VUOSINA -2009 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 12/2011 Tero Matilainen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004 KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3

Lisätiedot