Yhdyskuntajätehuollon järjestäminen

Transkriptio

1 Yhdyskuntajätehuollon järjestäminen Erityisasiantuntija Tuulia Innala Kittilä

2 Jätelaki (646/2011) Linkki jätelakiin: 2

3 Jätelain ja jätehuollon tavoite Ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle Vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta Edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä Varmistaa toimiva jätehuolto Ehkäistä roskaantumista 3

4 Eduskunnan ympäristövaliokunnan kanta Yhdyskuntajätehuollon sääntelyn tärkein tavoite on jätehuollon järjestyminen ympäristön ja terveyden kannalta turvallisella tavalla yritystoiminnan edistämisen on tässä yhteydessä todettu olevan toissijaista ympäristön- ja terveydensuojeluun nähden» (YmVM 23/2010 vp) 4

5 Jätehuolto ja perustuslaki Jätehuolto on ympäristöperusoikeus» Kaikille, kaikkialla ja kaikissa oloissa saatavissa ja saavutettavissa oleva kuntien jätehuolto toteuttaa ympäristöperusoikeutta yhdyskuntajätehuolto = julkinen välttämättömyyspalvelu 5

6 Jätehuollon lainsäädäntökehys Perustuslaki ympäristöperusoikeus, kuntien itsehallinto Jätelaki Ympäristön- ja terveydensuojelu Kunnan jätehuoltovastuu Jätelaitos kunnan lakisääteisten palvelutehtävien operatiivisena hoitajana Kuntalaki Esittely-, valmistelu- ja päätöksentekomenettelyt Kuntien välinen yhteistyö Kunnan toiminta markkinoilla Muutoksenhaku Hallintolaki Menettely, hallinnon oikeusperiaatteet Hankintalaki Kilpailulaki Kuntaomisteinen yhtiö Hankinnat, sidosyksikkösääntely Kilpailuneutraliteetti Osakeyhtiölaki Ympäristönsuojelulaki Ympäristön suojelu jne 6

7 Miksi jätehuollosta on säädetty? Tarve asianmukaiseen käsittelyyn Terveydensuojelulaki 1927, jätehuoltolaki 1979, jätelaki 1993, jätelaki 2012 Ennen 1900-lukua ja sen alussa suuri osa jätteestä oli biohajoavaa ja se sijoitettiin tunkioille. Yhteiskunnan teollistuminen ja kaupungistuminen muuttanut syntyvien jätteiden laatua ja määrää» Aluksi oli kaatopaikkakäsittely, jonka haittoja ei tiedostettu» Pahimmillaan noin 2000 kaatopaikkaa, nyt noin 40 yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa alle 3 % yhdyskuntajätteistä» Väistyvä käsittely, jätehuolto monimutkaisempaa 7

8 Jätteen haltijan (asukkaan) velvoitteet ja oikeudet Jätelaki 5-luku 8

9 Mitä on asianmukainen jätehuolto? Keskitettyä käsittelyä ympäristöluvan saaneissa tarkoin säännellyissä laitoksissa» Esim. jätteen energiahyödyntämisessä hallitussa korkeassa lämpötilassa poltto sekä savukaasujen puhdistus» Esim. keräyspaperin käsittely siistauslaitoksissa uuden paperin raaka-aineeksi Yksilön (asukkaan) mahdotonta järjestää itse asianmukaista jätehuoltoa Omatoiminen jätehuolto pääasiassa kielletty. Siksi kunta velvoitettu järjestäjäksi, kuten vaikkapa opetustoimessa Ympäristö- ja terveydelliset syyt» Jätteiden omatoiminen polttaminen kiellettyä Muoviroska tai maalattu puu palaa takassa tai nuotiossa epäpuhtaasti synnyttäen myrkyllisiä kaasuja Pieni määrä kartonkia sytykkeenä useimmiten ok.» Jätteiden maahan hautaaminen kielletty Omatoiminen keittiöjätteiden kompostointi ok» Mutta sillekin ehtoja, esim. lämpöeristetty, haittaeläineristetty kompostori 9

10 Kiinteistön on liityttävä jätehuoltoon Asukkaalla on velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään.» Sama velvoite muillakin kuntavastuun piirissä olevilla Useimmiten liittyminen tapahtuu hankkimalla kiinteistölle jäteastia ja liittymällä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Joissakin tapauksissa voidaan liittyä myös aluekeräyspisteen asiakkaaksi. Kuntalainen saa olla vain kunnan jätelaitoksen eli tällä hetkellä Lapecon, asiakas. jätteet pitää luovuttaa jätelaitokselle huolehdittavaksi. Asukasta ei voi vapauttaa velvollisuudesta kuulua kunnan jätehuoltojärjestelmään. 10

11 Kiinteistöllä on oltava jäteastialle paikka ja astia Kiinteistön haltijan on järjestettävä vastaanottopaikka kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvan jätteen keräystä varten. Vastaanottopaikka voidaan järjestää yhdessä yhden tai useamman kiinteistön kanssa. = Kimppa» Kimppaan ei ole mahdollisuutta pakottaa» Kimppa on eri asia kuin aluekeräyspiste.» Jätelaki 40 : Jätteen vastaanottopaikka kiinteistöllä 11

12 Jäte on luovutettava kunnalliseen jätehuoltoon Kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on luovutettava kunnan keräämä jäte alueella kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai alueelliseen vastaanottopaikkaan. = Jäte kuuluu laittaa jäteastiaan kunnan toimijan poishaettavaksi.» Poikkeus: Jos jäte on poikkeuksellisen kokoinen (esim. sohva), sitä on erityisen paljon tai sen laatu on erityistä siten, ettei jäte mahdu jäteastiaan eikä sitä voida kuljettaa normaalissa kuljetuksessa, niin jätteen haltija voi itse järjestää jätteen kuljetuksen.» Ehtona on, että ko. kuljetus on hyväksytty kunnan jätehuoltomääräyksissä tai ympäristönsuojelumääräyksissä. Jätteen luovuttaminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai alueelliseen vastaanottopaikkaan, JL 41 12

13 Milloin omatoiminen käsittely on sallittua? Omatoiminen käsittely sallittu seuraavasti: Käsittely on hyväksytty kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä ja käsittely on pienimuotoista. Jätteet:» Biojätteen kompostointi» Sako- ja umpikaivolietteen käsittely (stabiloitu liete)» Muun rinnastettavan jätteen, esim. huussijätteen kompostointi Käsittely vain omalla kiinteistöllä tai jäte luovutetaan naapurin kiinteistöllä tai lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä käsiteltäväksi (liete pellolle tai yhteinen komposti)» Sekajätteiden kuljettaminen mökiltä vakituisen asunnon astiaan ei ole omatoimista käsittelyä. (KHO / 1793)» kaikkien asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen on oltava kunnan järjestämän jätehuollon piirissä 13

14 Pakkausjätteiden kiinteistökeräys Kiinteistön haltija voi tilata erilliskerätyn pakkausjätteen kuljetuksen, jos pakkausjätettä (=lasi, kartonki, metalli, muovi) ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.» = Kunta ei huolehdi ko. kuljetuksesta, ei velvoitteita jätehuoltomääräyksissä tai vapaaehtoista keräystä määräyksissä tms.» Tällöin kuljetuksen tilaaja eli asukas maksaa kuljetuksesta.» Tällöin kuljettajan on toimitettava jäte tuottajan järjestämään jätehuoltoon eli tuottajan nimeämään vastaanottopaikkaan tai käsittelypaikkaan.» Jätteen luovuttaminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai alueelliseen vastaanottopaikkaan, Jätelaki 41 14

15 Loma-asunnon jätehuolto 15

16 Loma-asunnot kuuluvat kuntavastuulle Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/ Vapaa-ajan asunnossa syntyvä jäte» Jätelain 32 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vapaa-ajan asunnossa syntyvää jätettä on pääasiassa omaan käyttöön tarkoitetuissa kesämökeissä, vuokrattavissa lomamökeissä ja -osakkeissa ja muissa vastaavissa vapaa-ajan asuinrakennuksissa syntyvä jäte. Tällaisena jätteenä ei kuitenkaan pidetä hotellinomaisia palveluja tarjoavassa lomakylässä syntyvää jätettä. 16

17 YM muistio: EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI JÄTTEISTÄ Lomakylän määrittelyssä voidaan käyttää apuna Tilastokeskuksen toimialaluokitusta, jonka mukaan lomakylät ovat "majoitusliikkeitä, joissa vieraat pääasiassa majoitetaan usean lomamökin tai lomaasunnon muodostamissa yksiköissä, joissa usein on tarjolla myös muita palveluja, kuten ruokailu-, pyykinpesu- ja virkistyspalveluja sekä informaatiopalveluja; lomamökkejä on oltava vähintään kymmenen kappaletta tai niissä on oltava vähintään 40 vuodepaikkaa" (toimialaluokituksen kohta 55209). Lomakylään kuuluvien mökkien tulisi olla yhden yrityksen omistuksessa. Lomakylällä ei tarkoitettaisi esimerkiksi yksittäisten lomamökkien vuokraamista tai maatilamatkailuun liittyvää majoitusta. Viime kädessä viranomainen päättää kuulumisesta kunnan järjestämään jätehuoltoon valituksenalainen päätös 17

18 Rovaniemen hallinto-oikeuden päätös Koskee yhden vuokrattavan lomamökin kuulumista kunnan järjestämään jätehuoltoon ja jätteenkuljetukseen Valittaja katsoi, ettei hänen tule kuulua kunnan jätehuoltoon, koska harjoittaa liiketoimintaa, mökin vuokrausta HaO hylkäsi valituksen ja toteaa liittymisvelvollisuudesta: sekä x:n kiinteistöllä asuessa että vapaa-ajan asunnon ollessa vuokralla kiinteistöllä syntyvä jäte on tavanomaista asumisessa syntyvää jätettä. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden nojalla yhdellä kiinteistöllä asumisesta syntynyttä jätettä voitaisiin pitää elinkeinotoiminnasta tai siihen rinnastettavasta toiminnasta syntyneenä jätteenä. Liityttävä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ja sekä toimitettava jätteet järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä olevaan astiaan tai keräyspaikkaan. 18

19 Kuntavastuu Jätelaki 5-luku 19

20 Vastuu jätehuollon järjestämisestä Jätteen haltijalla on vastuu huolehtia jätehuoltonsa järjestämisestä, ellei jätelaissa muuta säädetä (28 )» Koskee esimerkiksi elinkeinoelämää, kuten S-market, autokorjaamo X tai hotelli Y Jätteen haltijan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden lisäksi jätelaissa säädetään erikseen» Kuntavastuusta (5-luku)» Tuottajavastuusta (6-luku) 20

21 Kunnan perusvastuu Kunnan tehtävänä on tuottaa ja järjestää palveluita kunnan asukkaille Jätehuolto on erityislakiin, jätelakiin, perustuva kunnalle määrätty tehtävä Jätelain 32 :ssä määritellään jätteet, joiden jätehuollon kunta on velvollinen järjestämään. Kunta on palvelun hankkija, tehtävää ei voi jättää hoitamatta. Järjestämisvastuu voidaan siirtää sopimalla kuntien omistamalle kuntayhtymälle tai yhtiölle. Jätehuolto on rahoittava täysikatteisesti palveluista perittävillä maksuilla (=palvelut ja jätehuoltoviranomainen) 21

22 Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto (32 ) = kunnan perusvastuu Kunnan on järjestettävä jätehuolto 1) Asumisessa syntyville jätteille 2) Sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyville yhdyskuntajätteille 3) Valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnan yhdyskuntajätteille 4) Edellä mainittujen toimintojen yhteydessä toimivien liikehuoneistojen yhdyskuntajätteille, jos ne kerätään yhdessä 5) Muille yhdyskuntajätteille, jotka kerätään yhdessä edellä mainittujen toimintojen jätteiden kanssa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä 22

23 Kunnan perusvastuu muuttumassa lukien, mutta 3 vuoden siirtymäajan kuluessa Kunnan on järjestettävä jätehuolto: 1) Asumisessa syntyville jätteille 2) Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyville yhdyskuntajätteille; (ml. Koulutuksen ja soten jätteet) 3) Liikehuoneistossa syntyvälle yhdyskuntajätteelle, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä edellä tarkoitetun jätteen kanssa (mm. kivijalkayritykset) 4) Alueellisessa putkikeräyksessä tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä kerättävälle yhdyskuntajätteelle 23

24 Mitä vastuumuutos tarkoittaa? Tässä vaiheessa kuntavastuulta poistuisi vuoden 2019 alusta lukien yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutustoiminnan yhdyskuntajätteet» Esim. Mehiläisen lääkäriasema Valtion ja seurakuntien ym. julkisyhteisöjen (=muiden kuin kuntien) hallinto- ja palvelutoiminnan jätteet Poikkeus kunnan järjestämän kuljetuksen alueilla siirtymäaika kuljetussopimuskauden loppuun, kuitenkin enintään 3 vuotta lain voimaantulosta ( ) 24

25 Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto (32 ) Lisäksi kunnan on järjestettävä» Asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely» Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä 25

26 Kunnan toissijainen velvollisuus järjestää jätehuolto (33 ) Kunnalle on säädetty velvollisuus järjestää myös elinkeinotoiminnan jätehuolto toissijaisesti, jos» Markkinoilta ei löydy kohtuudella palvelua (palvelutarjonnan puute)» Jätteestä voidaan huolehtia kunnan järjestelmässä Tarkoitus varmistaa välttämättömyyspalvelun saatavuus kohtuudella kaikille» Jätehuolto hoituu myös siellä missä palvelun tuottaminen on hankalaa ja tuottamatonta Kunnalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta varautua erityisesti tätä varten Jos kyse on jatkuvaluonteisesta palvelusta, kuntien jätelaitos voi tehdä sopimuksen palvelun antamisesta korkeintaan 3 vuodeksi kerrallaan 26

27 Kunnan jätehuollolle on laissa laatuvaatimuksia (34 ) Kunnan on jätehuollon järjestämisessä huolehdittava siitä, että:» Käytettävissä on tarpeen mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus» Käytettävissä on riittävästi vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisia vastaanottopaikkoja, jotka ovat vaivattomasti jätteen tuottajien saavutettavissa» Käytettävissä on riittävän monipuoliset muut jätehuoltopalvelut, kuten etusijajärjestyksen mukainen mahdollisuus jätteen erilliskeräykseen» Jätteen keräys ja kuljetus järjestetään ja mitoitetaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin syntyvän jätteen määrää ja laatua» Jätteenkuljetuksen ja jätteen alueellisen vastaanoton järjestelyistä tiedotetaan riittävästi ja riittävän usein 27

28 Jätehuollon organisointi kunnassa 28

29 Jätehuollon tehtävien organisointi kunnassa Jätehuollon viranomaistehtävistä vastaa kunnan jätehuoltoviranomainen» Tehtävää ei voi koskaan ulkoistaa yksityiselle yhtiölle eikä kunnalliselle osakeyhtiölle Jätehuollon palvelutehtävien hoitaminen siirretty useimmiten kuntien yhteisesti omistamalle jätelaitokselle Jätehuollon valvontatehtävistä vastaa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (sekä ELY-keskus) 29

30 Kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävät Kunnan jätehuoltoviranomainen» Hyväksyy kunnan jätehuoltomääräykset (91 )» Päättää jätteenkuljetuksen järjestämisestä (35-38 )» Hyväksyy jätetaksan (9-luku)» Päättää jätemaksujen (9-luku) Maksuunpanemisesta Kohtuullistamisesta ja jätemaksuista tehdyistä muistutuksista» Päättää jätelain mahdollistamista poikkeuksista (35, 42 )» Seuraa kiinteistöjen liittymistä kunnan järjestämään jätehuoltoon» Seuraa jätteen kuljetuksen järjestämistä (39, 143 ) jätteenkuljetusrekisteri 30

31 Jätehuollon palvelutehtävät Jätteen keräys, kuljetus, vastaanotto ja käsittely» Jätteenkäsittelyn kilpailuttaminen» Jätteenkuljetuksen kilpailuttaminen kunnan järjestämässä jätteen kuljetuksessa = Jätteen kuljetus, operatiivista toimintaa, noudatettava hankintalakia Jätemaksujen laskutus (asiakasrekisteri) Jäteneuvonta sekä Edellisiin välittömästi liittyvät hallinnolliset tehtävät, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä 31

32 Jätehuollon palveluita, joita jätelaitokset tyypillisesti tuottavat alueensa kuntalaisille ja osin myös alueen yrityksille: sekajätteen vastaanotto ja käsittely (energiahyödyntäminen) biojätteen vastaanotto ja käsittely (kompostointi, mädätys, esim. etanolituotanto, lannoitevalmisteet) vaarallisten jätteiden palvelu (keräys, kuljetus, varastointi, käsittely) kunnan jätelain mukainen toissijainen vastuu yritysjätteistä hyötyjätepisteet kunnissa tuottajavastuuta täydentävänä (metalli, lasi, kartonki, muovi) loppusijoituspalvelu (ent. kaatopaikka) neuvonta- ja tiedotuspalvelu (jätelain mukainen velvoite; kuntalaiset, koulut, päiväkodit jne.) risut, haravointi- ja puutarhajätteet (vastaanotto, varastointi, käsittely ja hyötykäyttö) kestopuut (vastaanotto, käsittely ja hyötykäyttö) ylijäämämaat (vastaanotto ja hyötykäyttö) betoni, tiili, asfaltti (vastaanotto, varastointi, käsittely ja hyötykäyttö) metallit (vastaanotto, varastointi ja hyötykäyttö) lasit (vastaanotto, varastointi, käsittely, hyötykäyttö) ajoneuvot, renkaat (vastaanotto, varastointi, hyötykäyttö) rakennusjätteet (vastaanotto, lajittelu, käsittely, varastointi, hyötykäyttö) pilaantuneet maat (vastaanotto, käsittely ja hyötykäyttö) sähkö- ja elektroniikkajätteet (vastaanotto, varastointi) pientuojapalvelut käsittelyalueilla (kuntalaisten omatoimisesti tuomat jätteet ns. peräkärrykuormat, vastaanotto, lajittelu, hyötykäyttö/loppusijoitus), muuta: viranomaisraportointi, ympäristölupien hakeminen ja ylläpito jätteen keräyksen ja kuljetuksen kilpailutus ja hallinnointi (kuntaurakat) jätteiden noutopalvelu sekä puut (vastaanotto, varastointi, käsittely, hyötykäyttö). 32

33 Muistettava kunnan ankara vastuu Jätelaki 35 : Jätteet tulee toimittaa kunnan määräämään paikkaan. Jätelaki 41 : Jätteen haltijan on luovutettava jätteet kunnan vastaanottopaikkaan. Ulkoistettaessa jätteenkäsittely yksityiselle toimijalle tulee toiminnan olla hallittua ja harkittua palveluhankintaa. Kunnan tulee noudattaa hankintalakia ja kilpailuttaa hankinnat! Jätteitä ei saa vain jättää yritysten hoidettavaksi. Pelkkä ympäristölupa ei oikeuta käsittelijää vastaanottamaan kuntavastuullista jätettä. Käsittelijää voi käyttää, jos se voittaa kilpailutuksessa. Jos jätehuolto ei toimi roskaantuminen viime kädessä siivousvastuussa kunta, työllistää ympäristöviranomaista Jos yksityinen ei hoida, kunta on aina perälauta! 33

34 Jätehuoltomääräykset 34

35 Kunnan jätehuoltomääräykset (91 ) Kunta voi antaa jätelain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia yleisiä määräyksiä» Määräykset antamistehtävä kuuluu kunnan jätehuoltoviranomaiselle Jätehuoltomääräysten tavoitteena on» Edistää jätelain toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen» Estää jätteestä tai jätehuollosta aiheutuvat haitat tai vaarat terveydelle tai ympäristölle» Edistää etusijajärjestyksen noudattamista Määräykset koskevat esimerkiksi jätteiden lajittelua, keräämistä, kuljettamista sekä roskaantumisen ehkäisemistä paikalliset olosuhteet huomioiden 35

36 Kunnan jätehuoltomääräykset (91 ) Jätehuoltomääräykset ovat» Lainsäädäntöä tarkentavia määräyksiä» Velvoittavia, eivät suosituksia Jätehuoltomääräykset velvoittavat» Kaikkia kuntalaisia sekä asumiseen ja julkiseen toimintaan tarkoitettujen kiinteistöjen omistajia ja haltijoita» Elinkeinotoimintaa, jos jäte kerätään ja käsitellään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden nojalla» Muiden on noudatettava jätehuoltomääräyksiä soveltuvin osin 36

37 37

38 Jätemaksut Jätelaki 9-luku 38

39 Kunnan jätemaksu (78 ) Kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua (muodostuu usein tyhjennysmaksusta ja perusmaksusta) Jätemaksulla katetaan Jätehuollon järjestämisen kustannukset» Jätteiden kierrättämisen ja hyödyntämisen kustannukset ja niihin liittyviä investointeja Jäteneuvonta» Kaatopaikat ja niiden jälkihoito Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa Jätemaksun tulee kannustaa jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon 39

40 Kunnan jätemaksun perusteet (79 ) Jätemaksun perusteista määrätään tarkemmin kunnan hyväksymässä jätetaksassa» Kunnan jätehuoltoviranomainen hyväksyy jätemaksun perusteet Pääperiaate on, että maksu määräytyy jätehuollon palvelujen käytön mukaisesti Pääasialliset jätemaksun perusteet ovat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat Lisäksi voidaan huomioida mm. keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä» Kuljetusmatka ei ole peruste. Vaikeasti kohdennettavat kulut voidaan periä ns. perusmaksuna» Perusteita ovat kiinteistöllä asuvien henkilöiden lukumäärä tai kiinteistön käyttötarkoitus taikka muu vastaava peruste. Perusmaksu voidaan määrätä kiinteistö- tai talouskohtaisena.» Perusmaksua voi periä vain kunta tai kunnan jätelaitos. 40

41 Tuottajavastuu Jätelaki 6-luku 41

42 Tuottajavastuu (6-luku) Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteidensa jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä Tuottajavastuu on jätelain mukainen pakollinen velvollisuus Tuottajavastuu koskee» Pakkauksia» Keräyspaperia» Renkaita ja ajoneuvoja» Sähkö- ja elektroniikkalaiteromuja» Akkuja ja paristoja 42

43 Kunta ja pakkausten tuottajavastuu Tuottajalla on velvollisuus ja oikeus järjestää vastuulleen kuuluvien käytöstä poistettujen erilliskerättyjen tuotteiden jätehuolto» Tuottajille on säädetty minimivaatimukset tuottajavastuulle kuuluvien jätteiden alueellisten vastaanottopaikkojen järjestämisestä» Tuottajat toteuttavat mahdollisimman markkinaperusteisesti (=eniten pisteitä siellä, missä eniten saantoa) Tuottajat järjestävät vain aluekeräystä» Velvoite Suomessa lasille, metallille ja kartongille 1850 pistettä ja muoville 500 pistettä 43

44 Kunta ja pakkausten tuottajavastuu Sekajätteen joukossa olevat pakkaukset eivät kuulu tuottajille. Kunnalla oikeus täydentää tuottajien järjestämää keräystä:» Kunta voi järjestää aluekeräystä ja kiinteistökeräystä.» Kunta voi täydentää tuottajan järjestämää jätteiden keräystä, mutta sillä ei ole tähän velvollisuutta (47 )» Kunnalla on ensisijainen oikeus huolehtia kuntavastuun piiriin kuuluvassa toiminnassa syntyvän erilliskerätyn pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä tuottajan järjestämään jätehuoltoon, mikäli tuottaja ei kiinteistöittäistä keräystä järjestä (35 )» Täydentäminen tehdään yhteistyössä tuottajien kanssa ja jätteet toimitetaan tuottajan järjestämään jätehuoltoon 44

45 EU:n jätelainsäädäntö muuttunut 45

46 EU:n jätedirektiivit Hyväksytty 6/2018 toimeenpantava Suomen jätelainsäädäntöön 6/2020 mennessä Kaatopaikoille alle 10 % Erilliskeräys: paperi, pakkausjätteet, biojäte , tekstiilit Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite» 55 % v. 2025» 60 % v. 2030» 65 % v