kehoittaa pitää olla kehottaa entisöidä paremmin entistää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kehoittaa pitää olla kehottaa entisöidä paremmin entistää"

Transkriptio

1 4.6 Kielenhuollosta Kielioppilähteet Näihin luotamme Lauseenvastikkeet ja eräät muut verbinmuodot Määritteet Sanajärjestys Välimerkit Pilkku Puolipiste Suorat sitaatit Vajaa lause Yhteen vai erikseen? Lyhenteet Luvut, numerot ja ajanilmaukset Sisä- vai ulkopaikallissija? Kielioppilähteet Näihin luotamme - Suomen kielen perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja STT:ssä käytetään sanakirjoina Suomen kielen perussanakirjaa ja Kielitoimiston sähköistä sanakirjaa. Ne neuvovat ainakin oikeinkirjoituksessa ja taivutuksessa. Sanakirjoista on apua myös, kun pohtii, onko valitulle sanalle synonyymeja tai millaista tyyliä sana edustaa. Joskus voi olla myös tärkeää tarkistaa, mitä sana itse asiassa yleiskielessä merkitsee. Perussanakirja antaa eritasoisia suosituksia. kehoittaa pitää olla kehottaa entisöidä paremmin entistää Suosimme tietenkin sekä oikeaa että parempaa ilmaisutapaa. Myös muut sanojen luonnehdinnat kannattaa ottaa vakavasti. Kirja saattaa esimerkiksi tarjota tavallisempaa vaihtoehtoista sanaa. kiskoliikenne tavallisemmin raideliikenne Kirjassa otetaan kantaa myös sanan käyttöalaan. Haluatko viljellä ylätyyliä, kun valitset ylätyylisen sanan, entä alatyyliä? Vanh. ilmaisee, että sana alkaa olla vanhentunut, ja harv., että se on harvinainen. Kielitoimiston sähköiseen sanakirjaan kuuluu myös asutusnimihakemisto, joka kertoo, taivutetaanko paikannimeä sisä- vai ulkopaikallissijoissa (ja missä se on). Tarkista paikkakunnan taivutus aina, kun et ole täysin varma. - Kielitoimiston verkkosivut ja neuvontapuhelimet Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimiston ohjeita päivitetään Kielitoimiston verkkosivuille Tuoreimmista muutoksista saa

2 tietoa Kielitoimiston maksuttomasta puhelinneuvonnasta suomeksi (09) ti-to klo 9 14 ja ma, pe klo ja ruotsiksi (09) ma-pe 9 11, ti-to myös Kielitoimistossa toimii myös Nimistöneuvonta. - Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas Uusi, sähköinen Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas antaa suositukset esimerkiksi välimerkeistä, lyhenteistä, yhdyssanoista ja alkukirjaimen valinnasta. - Terho Itkonen, Kieliopas Myös STT:ssä perinteinen kielenopas, joita on hankittu taloon vuosien varrella useita kymmeniä. Jos olet epävarma, etsi tuorein painos. - Katariina Iisa, Aino Piehl ja Hannu Oittinen, Kielenhuollon käsikirja Kielenhuollon käsikirjassa on hyvä hakemisto ja joitain sellaisia ohjeita, joita Itkonen ei mainitse. Joissain harvoissa kohdin kirjat ovat eri kannalla. - Marsa Luukkonen, Hauskaa kielenhuoltoa Luukkosen kirjassa on paljon esimerkkejä lehtikielestä ja otsikoistakin. - STT:n omat kieliohjeet Tarvittaessa STT linjaa omia käytäntöjään. Ohjeista tiedotetaan STTintrassa ja ne päivitetään tyylikirjan lukuun 7 Sanastot Lauseenvastikkeet ja eräät muut verbinmuodot Lauseenvastikkeiden käytössä kohtuus on paikallaan. Ne harvoin tekevät virkettä helppolukuisemmaksi. Yleensä silloin lauseenvastike on varsin lyhyt. MUISTA, ETTÄ LAUSEENVASTIKE TARKOITTAA AINA SAMAA KUIN LAUSE, JONKA SE KORVAA. Seuraavassa esimerkkejä sellaisista lauseenvastikkeiden virheellisistä käyttötavoista, joihin ammattikirjoittajatkin saattavat joskus hairahtua: TEHDÄKSENI eli finaalinen lauseenvastike vastaa tarkoitusta ilmaisevaa jotta-lausetta, jonka subjekti viittaa samaan tekijään kuin hallitsevan lauseen subjekti. EI: Pulssi nousi 120:een laskeakseen sitten taas 90:een. VAAN: Pulssi nousi 120:een ja laski sitten taas 90:een.

3 Esimerkissä laskeakseen ei vastaa tarkoitusta ilmaisevaa jotta-lausetta, eikä vastiketta voi muuttaa lauseeksi näin: Pulssi nousi 120:een, jotta se laskisi sitten taas 90:een. TEHDESSÄ eli temporaalinen lauseenvastike vastaa aikaa ilmaisevaa kun-lausetta EI: Toteutuessaan voimalasuunnitelma voi pahasti tärvellä rantamaisemaa. EI: Hävitessään keskusta joutuu turvautumaan yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa. Esimerkeissä vastike vastaa jos-alkuisia sivulauseita (eikä aikaa ilmaisevia kun-lauseita): Jos voimalasuunnitelma toteutuu, se voi pahasti tärvellä rantamaisemaa. Jos keskusta häviää, se joutuu turvautumaan yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa. EI: Osasto tuotti voittoa lähes sata tuhatta euroa koko yrityksen voiton kohotessa noin miljoonaan euroon. Esimerkin lauseenvastiketta ei voi muuttaa sivulauseeksi lainkaan, vaan tarvitaan kaksi päälausetta: Osasto tuotti voittoa lähes sata tuhatta euroa, ja koko yrityksen voitto kohosi noin miljoonaan euroon. POIKKEUS: On muutamia vakiintuneita sanontoja, joissa temporaalinen lauseenvastike vastaa jos-lausetta. Käytäntöä ei ole syytä laajentaa. Esimerkkejä: tarpeen vaatiessa, sateen sattuessa. TEKEMÄNI eli agenttirakenne on usein vaan ei aina tarpeeton. hänen antamansa lausunto = hänen lausuntonsa hankkeen aiheuttamat kustannukset = hankkeen kustannukset Agenttirakenteeseen kuuluvat määritteet tulevat agenttipartisiipin väliin. EI: korkokysymyksestä poliitikkojen käymät neuvottelut VAAN: poliitikkojen korkokysymyksestä käymät neuvottelut TEHDEN eli toisen infinitiivin instruktiivi osoittaa predikaatin tekemisen tapaa. juosta hypellen, palata kävellen, suostua empien Yleistä väärinkäyttöä: riippuen, johtuen, perustuen, liittyen. Sallittuja ovat kuitenkin vakiintuneet alkaen ja lähtien ei kuitenkaan päättyen! TEHTY eli passiivin toinen partisiippi Passiivin käytössä olisi aina muistettava, että suomessa passiivilla on henkilötekijä. Esimerkiksi rajoitettu on jonkun ihmisen tai ihmisryhmän

4 4.6.3 Määritteet Sanajärjestys rajoittama, määrätty on jonkun määräämä ja oikeutetun on joku jo oikeuttanut EI: Kylä jäi tulvan vuoksi eristetyksi. VAAN: Kylä jäi tulvan vuoksi eristyksiin. Varustettu on yleensä kartettava (ja varsin yleinen) ilmaus paitsi silloin, kun joku on konkreettisesti varustanut jonkin. EI: hyvällä terveydellä varustettu MUTTA KYLLÄKIN: luentosaliksi varustettu huone, hyvin varustettu kauppa Määriteketjut vaikeuttavat yleensä lukemista mutta ovat tietenkin joskus välttämättömiä. Määritteissä ei pitäisi kuitenkaan kertoa mitään uutta asiaa. Ne sananmukaisesti ainoastaan määrittävät. EI: Oulussa lauantaina puhuneen Rehnin mukaan... VAAN: Rehn sanoi lauantaina Oulussa, että... Etenkin onnettomuusuutisiin pätee sääntö: JOS TIETO ON NIIN TURHA, ETTEI SE TUNNU ANSAITSEVAN OMAA LAUSETTAAN, JÄTÄ SE POIS. Uutisissa ei tarvitse kertoa turhia asioita. Suomen kielen sanajärjestys on suhteellisen vapaa. Tapana on sijoittaa tuttu asia alkuun ja uusi lauseen loppuun. Uutinen on siis lauseen lopussa eikä alussa. Tämä koskee niin otsikkoa kuin kaikkia juttutyyppejäkin. Erityisen tarkkana kannattaa olla viivassa ja otsikossa, joissa lukija ei asiayhteydestä voi päätellä, mikä tieto on uusi ja mikä vanha. Piia-Noora Kauppi sai aikakauslehtipalkinnon Valtion tiedonjulkistamispalkinto Lisa Hovinheimolle Ensimmäisessä lauseessa ajatus on, että europarlamentaarikko (tuttu asia) sai palkinnon (uusi tieto). Toisessa esimerkissä kerrotaan, kuka sai (uusi tieto) tutun palkinnon. Jos otsikossa on eri sanajärjestys kuin kärkilauseessa, näyttää siltä, että toimittaja ei ole osannut päättää, kumpi on uusi tieto.

5 4.6.5 Välimerkit Pilkku Vastaavasti otsikossa on luontevampaa kertoa, että Hyvinkäältä löytyi asekätkö kuin Asekätkö löytyi Hyvinkäältä. Jälkimmäinenhän sisältää oletuksen, että lukija tietää, mistä aseista on puhe. Sama sääntö sanajärjestyksestä koskee myös niin sanottua jälkijohtolausetta, joka esiintyy suoran lainauksen perässä. Vastuullinen kuluttaminen ja muotoilu kiinnostavat nuoria. Nuoret haluavat tietää selkeästi, mitä kulutusvalinnoillaan tukevat. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että muotoilun, tuotesuunnittelun ja vastuullisuuden merkitys menestystekijöinä kasvaa, arvioi Suomalaisen Työn liiton toimitusjohtaja Lars Collin. Collin esiintyy tässä ensimmäistä kertaa. Myöhemmissä jälkijohtolauseissa sanajärjestys on suora, koska Collin on jo tuttu. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tuntee kotimaisuudesta kertovan avainlipun, Collin huomauttaa. Pääsääntö on, että pilkulla erotetaan virkkeen eri lauseet. ÄLÄ KÄYTÄ PILKKUA PÄÄLAUSEIDEN VÄLISSÄ, KUN NIILLÄ ON YHTEINEN LAUSEENJÄSEN JA NIITÄ YHDISTÄÄ RINNASTUS- KONJUNKTIO (JA, SEKÄ, SEKÄ ETTÄ, ELI, TAI, JOKO TAI, VAI). Erityisiä vaikeuksia tuntuvat aiheuttavan sanat ja ja eikä. Kurssi alkaa tammikuussa ja kestää kolme kuukautta. Kurssi alkaa tammikuussa, ja sen pituus on kolme kuukautta. Ensimmäisessä esimerkissä yhteinen lauseenjäsen on kurssi ei pilkkua. Toisessa ei ole yhteistä lauseenjäsentä. Ajatuksellinen yhteinen tekijä (kurssi) ei ole yhteinen lauseenjäsen! Yhdistävä tekijä voi olla mikä hyvänsä lauseenjäsen: subjekti, predikaatti, objekti, predikatiivi tai adverbiaali, joka voi olla myös SIVULAUSE. Tiistaina koulu voidaan avata ja oppilaat pääsevät taas opin tielle. Koulu voidaan avata, ja oppilaat pääsevät taas opin tielle.

6 Ensimmäisessä esimerkissä yhteinen lauseenjäsen on tiistaina. Toisessa ei ole yhteistä lauseenjäsentä. Talousarvio pitää paikkansa eikä jälkilaskuja tule, jos rahan arvo vain pysyy ennallaan. Talousarvio pitää paikkansa, eikä jälkilaskuja tule, toimitusjohtaja vakuutti. Yhteinen lauseenjäsen on jos-alkuinen sivulause. Yhteiseksi lauseenjäseneksi ei sen sijaan kelpaa niin sanottu jälkijohtolause, joka ei ole sivulause vaan päälause. Huomaa, että johtolauseen siirtäminen virkkeen alusta loppuun muuttaa siis lauseiden suhteita. Virkkeen alussa olevaa johtolausetta seuraavat sivulauseet, eikä rinnasteisten sivulauseiden väliin tule pilkkua. Toimitusjohtaja vakuutti, että talousarvio pitää paikkansa eikä jälkilaskuja tule. MUISTA, ETTÄ PILKKU OSOITTAA USEIN TIEDON LÄHTEEN. Poliisin mukaan nuori mies hakattiin ja sen jälkeen pahoinpitelijät juoksivat siniseen pakettiautoon Poliisin mukaan koskee molempia lauseita, joten pilkkua ei tule. Jos taas jälkimmäinen lause olisi toimittajan omaa tietoa, väliin kuuluisi pilkku. Yhdistävä lauseenjäsen ei ole aina sana. Esimerkiksi tässä lauseessa yhteinen lauseenjäsen on minä: Päätin lähteä leikkiin mukaan ja ostin arvan. ÄLÄ KÄYTÄ PILKKUA, JOS KAHTA KESKENÄÄN RINNASTEISTA SIVULAUSETTA YHDISTÄÄ RINNASTUSKONJUNKTIO. Sivulauseiden kohdalla ei siis tarvitse pohtia, onko yhteisiä lauseenjäseniä vai ei. ÄLÄ KÄYTÄ PILKKUA KONJUKTION KUIN EDELLÄ, ELLEI SE ALOITA PREDIKAATILLISTA SIVULAUSETTA. Myös konjunktioiden niin kuin ja kuten edeltä pilkku jää useimmissa tapauksissa pois. Kuitenkin, jos sana aloittaa niin sanotun irrallisen, täsmentävän lisän, se erotetaan pilkulla. Kaiuttimet pauhaavat kentällä, kuin siellä olisi suurikin juhla. Voidaan tehdä niin kuin ennenkin.

7 Tunnettuja kauneudestaan ovat eräät Keski-Suomen pitäjät, kuten Keuruu ja Saarijärvi. ÄLÄ KÄYTÄ PILKKUA KAHDEN KONJUNKTION VÄLISSÄ (ESIMERKIKSI JA ETTÄ, JA KUN, JA JOS, JA VAIKKA, TAI KUN). KÄYTÄ PILKKUA NS. KIILALAUSEEN MOLEMMILLA PUOLILLA. HUOMAA MERKITYSERO: Täällä työskentelee leipuri, joka paistaa pullat, ja kolme apulaista. Täällä työskentelee leipuri, joka paistaa pullat ja kolme apulaista. (Leipuri paistaa siis apulaisetkin!) Puolipiste Suorat sitaatit Puolipiste erottaa toisistaan lauseita. Sen molemmin puolin pitää siis olla täydellinen lause. Puolipisteen käyttöä voi harkita, jos piste tuntuu liian erottavalta mutta pilkku ei ole tarpeeksi väkevä erottaja. Sillä ei suorasanaisessa tekstissä eroteta lauseen osia. KÄYTÄ PUOLIPISTETTÄ VAIN, JOS OSAAT. Se ei koskaan ole välttämätön. KÄYTÄ SUORAN SITAATIN ALUSSA PITKÄÄ SITAATTIVIIVAA (CTRL+-). EROTA SUORAT SITAATIT JA NIIHIN LIITTYVÄT JOHTOLAUSEET AINA OMAKSI KAPPALEEKSEEN. JOS SUORAAN SITAATTIIN SISÄLTYY LAINAUS, EROTA SE LAINAUSMERKEILLÄ ( ). MERKITSE SUORAKSI SITAATIKSI VAIN PUHUJAN AIDOT SANOMISET. Voit editoida puhetta sen verran kuin on välttämätöntä, mutta et muuten. Jollei se riitä, tyydy epäsuoraan lainaukseen. Tämä koskee kaikkia puhujia: sekä merkkihenkilöitä, joiden lausuntojen tarkkuus on uutismielessä olennaista, että tavallisia ihmisiä. Myös heillä on oikeus tulla siteeratuiksi yhtä tarkasti kuin päättäjillä. Suorat sitaatit ovat jutussa hyväksi ja tarpeen, mutta älä käytä niitä vain muodon vuoksi. Sisältö ratkaisee. ETSI SITAATTEJA, JOISSA ON SISÄLTÖÄ JA JOTKA VIEVÄT TARINAA ETEENPÄIN. ÄLÄ TOISTA TURHAAN SUORAN SITEERAUKSEN SISÄLTÖÄ MUUSSA TEKSTISSÄ.

8 4.6.7 Vajaa lause ÄLÄ TEE JUTUSTA PELKKÄÄ SITAATTIKOKOELMAA, JOLLEI OLE KYSE SITAATTIKOKOELMASTA. USKALLA SANOA ITSE, MITÄ TARKOITAT. VÄLTÄ JUTUN ALOITTAMISTA SUORALLA SITAATILLA. KÄYTÄ HARKITUSTI JA HARVOIN LAUSEITA, JOISTA PUUTTUU PREDIKAATTI. Oikeastaan kyse ei ole edes lauseesta, jos predikaatti puuttuu. Joskus se voi toimia tyylikeinona, mutta aina tällainen tyylittely ei ole kovin onnistunutta. Vajaa lause voi olla poikkeus, vaan ei tapa. Jos haluat lisätä irrallisen lisän lauseen perään, erota se pilkulla tai ajatusviivalla. Hiljaisen viikon tiistaiaamu päivälleen 30 vuotta sitten. Voimakas räjähdys vavisuttaa Lapuan keskustaa kello Patruunatehtaan lataamorakennus hajoaa kappaleiksi ja ikkunat pirstoutuvat myös ympäröivistä rakennuksista. Kaikkialla on vain hävitystä. EI: Itävaltalaisia ei voine syyttää omaan napaan tuijottamisesta. Päinvastoin. VAAN: Itävaltalaisia ei voine syyttää omaan napaan tuijottamisesta päinvastoin. (Kysytkö nyt, mikä on päinvastaista kuin omaan napaan tuijottaminen? Vastaus löytyi jutusta: toisen napaan tuijottaminen.) Yhteen vai erikseen? PIKKUSANAT KIRJOITETAAN YLEENSÄ ERIKSEEN. alun perin, totta kai, itse kukin, niin ikään Kuitenkin: jompikumpi, jotenkuten, kutakuinkin, nimenomaan, päinvastoin, vastasyntynyt, vastaleivottu Näissä yhdyssanoissa näkee häilyntää, mutta STT käyttää seuraavia kirjoitusasuja: - puolipäivä, puolenpäivän, puoliltapäivin (ei puoli päivä, ei puolen päivän, ei puolilta päivin) - eloonjäänyt tai eloon jäänyt - huostaan otettu tai huostaanotettu - huostaanotto (ei huostaan otto) - kiinni otettu (ei kiinniotettu) - kiinniotto (ei kiinni otto)

9 - työssäkäyvä tai työssä käyvä Yhdysmerkki tuottaa usein vaikeuksia tällaisissa tapauksissa: Rauman tehdas (vain paikkakunnan nimi) UPM:n Rauman-tehdas (yhtiön ja paikkakunnan nimi peräkkäin) UPM:n Rauman ja Kaukaan tehtaat (yhtiön ja kahden paikkakunnan nimi peräkkäin) Venäjän kauppa (Venäjän harjoittama kauppa) Venäjän-kauppa (esimerkiksi Suomen kauppa Venäjän kanssa) Suomen Venäjän-kauppa Venäjän vienti (Venäjän harjoittama vienti) Venäjän-vienti (jonkin toisen maan vienti Venäjälle) Suomen Venäjän-vienti Saksan suhteet (Saksan suhteet johonkin toiseen maahan) Saksan-suhteet (esimerkiksi Suomen suhteet Saksaan) Italian-matka Ruotsin-laiva tai ruotsinlaiva Saksan-kiertue Viron suurlähettiläs (Viroa edustava lähettiläs) Viron-suurlähettiläs (jonkin toisen maan lähettiläs Virossa) Aasian-liikenne (liikennettä Aasiaan ja sieltä pois) Finnairin Aasian-liikenne Aasian liikenne (liikennettä Aasiassa) vuotiaat luvuilla Turku Helsinki-tie hinta-laatusuhde tai hinta laatu-suhde KÄYTÄ YHDYSMERKIN EDESSÄ VÄLILYÖNTIÄ, KUN ALKUOSASSSA ON USEAMPI KUIN YKSI SANA. Välilyöntiä ei tule, jos edessä on vain yksi sana tai keskenään yhdistettyjä sanoja tai kirjaimia. Natura ohjelma tai Kaikki liikkumaan -hanke. Natura-ohjelma, Muotokuvia-näyttely, K-kauppa-ryhmä, B-52- pommikone Lyhenteet KÄYTÄ LYHENTEITÄ JUTUSSA VAIN SILLOIN, KUN LYHENNE ON YLEISESTI TUNNETTU JA KÄYTETTY. ÄLÄ KOSKAAN KÄYTÄ LYHENNETTÄ VAIN SIKSI, ETTÄ SE ON LYHYT.

10 Pitkää juttua lyhenteet eivät juuri lyhennä. Ne eivät juuri lyhennä lyhyttäkään juttua. Lisäksi sähkeissä niitä on vältettävä siksi, että radiossa lyhenne on paljon vaikeampi ymmärtää kuin kokonainen nimi tai sana. Esimerkiksi ministeriöiden lyhenteet eivät ole yleisölle tuttuja. MIELUUMMIN: liikenne- ja viestintäministeriö ja myöhemmin ministeriö KUIN: liikenne- ja viestintäministeriö LVM ja myöhemmin LVM. EI KOSKAAN: Hki, Tre, Tku; FT (fil. tri), VTK (valtiot. kand.); klo 8 Katso luku 7.12 Lyhenteet Yritysten ja yhdistysten nimen yhteydessä on useimmiten tarpeetonta mainita nimen jälkeen Oy, Oyj tai ry. Yleensä riittää pelkkä nimi (poikkeuksena esimerkiksi Metsäteollisuus ry). Samoin Finland-sana yrityksen nimen perässä on yleensä turha; jutusta pitää muuten ilmetä, puhutaanko koko konsernista vai Suomen tytäryhtiöstä. KARTA LYHENTEITÄ ETENKIN OTSIKOSSA! ÄLÄ KÄYTÄ UUTISTEKSTISSÄ LYHENTEITÄ MUISTA PUOLUEISTA KUIN SDP:STÄ JA RKP:STÄ, JOISTA NÄITÄ LYHENTEITÄ YLEISESTI KÄYTETÄÄN. Muiden puolueiden lyhenteitä käytetään vain sulkeissa nimen perässä sekä taulukoissa ym. Esimerkiksi KD on varsinaisessa tekstissä aina kristillisdemokraatit, koska puoluetta ei yleisesti kutsuta KD:ksi. Katso luku 7.4 Puolueiden nimet Luvut, numerot ja ajanilmaukset Numeroita ei taivuteta, jos sijamuoto ilmenee seuraavasta sanasta. Jos et osaa liittää päätettä peruslukuun, opettele kielenoppaasta. 50 yrityksen Poikkeus: Partitiivia taivutetaan AINA, koska partitiivin ja nominatiivin ero ei ilmene seuraavasta sanasta. Huomaa merkitysero: Hän ampui 12 miestä. Hän ampui 12:ta miestä. Sopimus koskee 60:tä työntekijää.

11 Tutkimukseen haastateltiin 78:aa henkilöä. Järjestysluvuissa sekaantumisen vaaraa ei ole: Tapahtuma järjestetään 43. kertaa. Jos ääriarvo on partitiivissa, molempia ääriä taivutetaan. Yt-neuvottelut koskevat 60:tä 70:tä työntekijää. (Luetaan kuuttakymmentä seitsemääkymmentä) MUISTA SIJAPÄÄTE, KUN SE ON ERI KUIN SEURAAVASSA SANASSA. Työsuhde-etu on 300:lla yrityksen työntyöntekijällä. Onnettomuus sattui kello 20:n aikaan. Kellonajoista on muistettava myös, että jos kerrotaan aika minuutin tarkkuudella, ei tarvita aikaan-sanaa. Voi myös miettiä, miten tarkasti aika ylipäänsä on tarpeellista kertoa. Vain erityistapauksessa lukijaa kiinnostaa, millä minuutilla tapaus sattui (tai milloin hätäkeskus sai ilmoituksen). EI: kello 16.05:n aikaan VAAN: KELLO TAI: kello 16:n aikaan TAI: 16:n aikaan TAI VIELÄ PAREMMIN: neljältä iltapäivällä OLE TÄSMÄLLINEN ÄÄRIARVOJEN MERKITSEMISESSÄ. EI: Tapahtumaan osallistuu nuorta. VAAN: Tapahtumaan osallistuu nuorta.(luetaan: Tapahtumaan osallistui kaksi kolme tuhatta nuorta.) VÄLTÄ VUOSILUKUJA, KUN VOIT. Myös päivämäärät aiheuttavat usein turhaa miettimistä. SUOSI NÄITÄ: tänä vuonna, viime vuonna, toissa vuonna, ensi vuonna, ensi viikon perjantaina, kuun lopussa, kaksi viikkoa sitten KÄYTÄ NORMAALIKIELEN ILMAISUJA MYÖS TILASTO- JA TALOUSJUTUISSA. Edellisvuosi on usein toissa vuosi, eihän toissa päivääkään kutsuta edellispäiväksi. Sen sijaan toissa vuotta (tai taannoista vuotta XXXX) edeltävää vuotta kutsutaan edellisvuodeksi, koska sillä ei ole erityistä nimeä.

12 ÄLÄ ALOITA UUTTA KAPPALETTA NUMEROLLA. KEKSI TILALLE MUU ALOITUS TAI KIRJOITA LUKU KIRJAIMIN Sisä- vai ulkopaikallissija? MUISTA SISÄ- JA ULKOPAIKALLISSIJOJEN MERKITYSERO TAPAHTUMAPAIKKAA ILMAISTAESSA. Finlandia-talolla = Finlandia-talon pihalla Finlandia-talossa = Finlandia-talon salissa Opetus tai seminaari järjestetään koulussa tai opistossa, vapaa-ajan harrastukset tapahtuvat koululla, talolla ja niin edelleen, koska kyseessä ei ole rakennuksen tavanomainen käyttö. Jos sisäpaikallissija kuitenkin poikkeaa täysin yleisestä käytännöstä, voi käyttää myös ulkopaikallissijaa: tiedotusopin laitoksella. Tämän asiakirjan alkuun

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas Osaatko pilkkusäännöt? Milloin päälauseiden väliin tulee pilkku? Entä sivulauseiden? Jos mietit näitä asioita kirjoittaessasi, tästä esityksestä on hyötyä sinulle.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.

TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A. TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT Marja A. PISTE. Informaatioyksikön lopussa, joka lauseessa on verbi Vapaampi tyyli (esimerkiksi mainokset): vaillinainen lause mahdollinen Palkinnon sai Kirsti Lahti. Hyvällä syyllä.

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan

Lisätiedot

Esityslistojen kirjoituskoulu. Tuuli Aaltio

Esityslistojen kirjoituskoulu. Tuuli Aaltio Esityslistojen kirjoituskoulu Tuuli Aaltio Lähtökohta: Hallintolakiin sisältyvä hyvän kielenkäytön vaatimus: Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä Avuksi listatekstin lukijalle:

Lisätiedot

Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT VÄLIMERKIT 1. PISTE

Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT VÄLIMERKIT 1. PISTE Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT Tuula Marila 22.10.2004 1 VÄLIMERKIT Auttavat lukijaa: jaksottamaan tekstiä erottamaan sanaryhmiä (ajatuskokonaisuuksia) havaitsemaan kirjoittajan painottamaa

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK. Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin

Lisätiedot

VÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen

VÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen VÄLIMERKKEJÄ Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen YHDYSMERKKI Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana yhdyssanan osien välissä tietyissä tapauksissa toistamatta jätetyn yhdysosan tilalla. YHDYSMERKKI Yhdysmerkki

Lisätiedot

PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut Desimaaliluvut tai

PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut Desimaaliluvut tai PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut 1/2 yksi kahdesosaa (puoli) 2/3 kaksi kolmasosaa 3/4 kolme neljäsosaa 4/5 neljä viidesosaa 5/6 viisi kuudesosaa 6/7 kuusi seitsemäsosaa 7/8 seitsemän kahdeksasosaa 8/9 kahdeksan

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 4.12.2007 Tavoitteena on saada tietoa säädöstekstin synnystä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry Äikän kielioppia... Virke on lause joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Predikaatti, subjekti ja objekti kuuluvat lauseenjäseniin....ja teattereiden esittelyjä Päälauseet voidaan yhdistää

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sisäinen asiakas media ulkoinen asiakas ns. suuri yleisö sidosryhmä Yhtä kaikki: tiedotteella on lukija. Tunne hänet. Kun kirjoitat tiedotetta, älä päästä häntä silmistäsi

Lisätiedot

Piste. Välimerkeistä. Huutomerkki. Kysymysmerkki. Pilkku ja virkkeen eri lauseet. Pilkkua ei käytetä

Piste. Välimerkeistä. Huutomerkki. Kysymysmerkki. Pilkku ja virkkeen eri lauseet. Pilkkua ei käytetä Välimerkeistä koonnut PäiviP Kuuppelomäki Piste Toteamuksen sisältävän virkkeen lopussa Lyhenteissä, joista puuttuu sanan loppu Arabialaisen numeron jäljessä osoittamaan, että kyseessä on järjestysluku

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Tekstipaja, osa II.

Tekstipaja, osa II. Tekstipaja, osa II jepa.piirainen@aalto.fi Rakenteellisia ongelmia Liian suoraan asiaan: Mieluummin näin: Rakenteellisia ongelmia Luettavuuden ongelmia Havainnollistuksen puutetta: Mieluummin näin: Luettavuuden

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti 1 Kielitoimiston kysely suomen kielen paikallissijojen käytöstä saavutti suuren suosion netinkäyttäjien keskuudessa. Kyselyssä sai valita lauseisiin sopivia

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Kenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Seuran mediaviestintä. Perusteita ja pelisääntöjä

Seuran mediaviestintä. Perusteita ja pelisääntöjä Seuran mediaviestintä Perusteita ja pelisääntöjä Miksi seura viestii? Jousiammunta, seura ja sen toiminta eivät näy lehtien palstoilla, jos seurat eivät tiedota Myös SM-kisojen osalta vastuu mediaviestinnästä

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet

Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet MIKÄ ON VIRKE? Virke on kirjoitetun kielen yksikkö. Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy ns. isoon välimerkkiin eli pisteeseen, kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin.

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011. Titta Hänninen

Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011. Titta Hänninen Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011 Titta Hänninen Tarkistamme... Kotitehtävät! Paperi, jossa tehtävät A, B, C, D ja E. Onko kysyttävää refaratiivisesta lauseenvastikkeesta? Potentiaalista? Mistään?

Lisätiedot

ohje - tapahtumakalenteri ja harrastehakemisto Pinkit neliöt kertovat ohjeessa, Kysyttävää? Kysy chatissä tai

ohje - tapahtumakalenteri ja harrastehakemisto Pinkit neliöt kertovat ohjeessa, Kysyttävää? Kysy chatissä tai 1 ohje - tapahtumakalenteri ja harrastehakemisto Sisältö 1. 2. Tapahtuman näkyminen eri paikoissa 3. Sisältö (nimi, kuvaus, asiasanat) 4. Tapahtumatyyppi - Säännöllinen toistuvuus 5. Tapahtumatyyppi -

Lisätiedot

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24. Kappaleet. Mihin kiinnität huomiota? Sanasto. Virkkeet

Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24. Kappaleet. Mihin kiinnität huomiota? Sanasto. Virkkeet Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24 Tuula Marila / 28.1.2011 Sen uskominen, että tieto on saavutettu, on vaarallista. Sen uskominen, että tieto on lopullisesti saavutettu,

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää

Lisätiedot

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 (Muutokset koskevat painetun laitoksen sivuja seuraavan taulukon mukaisesti) Sivu Muutos 2 Korvataan Europa-palvelimen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio

LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio Kotkan aikuislukio - MAr 1 LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio = jotain puuttuu = ys = yhdyssana

Lisätiedot

Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset

Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset 2000-08-03T10:30/12:00 Huomaa, että joihinkin kysymyksiin on useampia oikeita vastauksia, joten nämä ovat todellakin vain mallivastaukset. 1 Logiikkaa

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit 1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Suomi 2A. Tiistai

Suomi 2A. Tiistai Suomi 2A Tiistai 14.2.2017 Tänään Sanatyypit Mennään! Rektio (verbi + sana) Mutta ensin Kotitehtävät: imperfekti, pikkusanat, matkailusanat, sanatyypit:kysymyksiä? Infoa Info: Suomi 2B Suomi 2B 28.2.-6.4.2017

Lisätiedot

Tekstipaja 1 Maaliskuu 2017

Tekstipaja 1 Maaliskuu 2017 Tekstipaja 1 Maaliskuu 2017 Henna Makkonen-Craig henna.makkonen-craig@aalto.fi Kielenhuoltoa Johdanto & tiivistelmä Kielenhuollon normit Miten suhtautua kielenhuollon normeihin? Viralliset suositukset

Lisätiedot