kehoittaa pitää olla kehottaa entisöidä paremmin entistää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kehoittaa pitää olla kehottaa entisöidä paremmin entistää"

Transkriptio

1 4.6 Kielenhuollosta Kielioppilähteet Näihin luotamme Lauseenvastikkeet ja eräät muut verbinmuodot Määritteet Sanajärjestys Välimerkit Pilkku Puolipiste Suorat sitaatit Vajaa lause Yhteen vai erikseen? Lyhenteet Luvut, numerot ja ajanilmaukset Sisä- vai ulkopaikallissija? Kielioppilähteet Näihin luotamme - Suomen kielen perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja STT:ssä käytetään sanakirjoina Suomen kielen perussanakirjaa ja Kielitoimiston sähköistä sanakirjaa. Ne neuvovat ainakin oikeinkirjoituksessa ja taivutuksessa. Sanakirjoista on apua myös, kun pohtii, onko valitulle sanalle synonyymeja tai millaista tyyliä sana edustaa. Joskus voi olla myös tärkeää tarkistaa, mitä sana itse asiassa yleiskielessä merkitsee. Perussanakirja antaa eritasoisia suosituksia. kehoittaa pitää olla kehottaa entisöidä paremmin entistää Suosimme tietenkin sekä oikeaa että parempaa ilmaisutapaa. Myös muut sanojen luonnehdinnat kannattaa ottaa vakavasti. Kirja saattaa esimerkiksi tarjota tavallisempaa vaihtoehtoista sanaa. kiskoliikenne tavallisemmin raideliikenne Kirjassa otetaan kantaa myös sanan käyttöalaan. Haluatko viljellä ylätyyliä, kun valitset ylätyylisen sanan, entä alatyyliä? Vanh. ilmaisee, että sana alkaa olla vanhentunut, ja harv., että se on harvinainen. Kielitoimiston sähköiseen sanakirjaan kuuluu myös asutusnimihakemisto, joka kertoo, taivutetaanko paikannimeä sisä- vai ulkopaikallissijoissa (ja missä se on). Tarkista paikkakunnan taivutus aina, kun et ole täysin varma. - Kielitoimiston verkkosivut ja neuvontapuhelimet Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimiston ohjeita päivitetään Kielitoimiston verkkosivuille Tuoreimmista muutoksista saa

2 tietoa Kielitoimiston maksuttomasta puhelinneuvonnasta suomeksi (09) ti-to klo 9 14 ja ma, pe klo ja ruotsiksi (09) ma-pe 9 11, ti-to myös Kielitoimistossa toimii myös Nimistöneuvonta. - Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas Uusi, sähköinen Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas antaa suositukset esimerkiksi välimerkeistä, lyhenteistä, yhdyssanoista ja alkukirjaimen valinnasta. - Terho Itkonen, Kieliopas Myös STT:ssä perinteinen kielenopas, joita on hankittu taloon vuosien varrella useita kymmeniä. Jos olet epävarma, etsi tuorein painos. - Katariina Iisa, Aino Piehl ja Hannu Oittinen, Kielenhuollon käsikirja Kielenhuollon käsikirjassa on hyvä hakemisto ja joitain sellaisia ohjeita, joita Itkonen ei mainitse. Joissain harvoissa kohdin kirjat ovat eri kannalla. - Marsa Luukkonen, Hauskaa kielenhuoltoa Luukkosen kirjassa on paljon esimerkkejä lehtikielestä ja otsikoistakin. - STT:n omat kieliohjeet Tarvittaessa STT linjaa omia käytäntöjään. Ohjeista tiedotetaan STTintrassa ja ne päivitetään tyylikirjan lukuun 7 Sanastot Lauseenvastikkeet ja eräät muut verbinmuodot Lauseenvastikkeiden käytössä kohtuus on paikallaan. Ne harvoin tekevät virkettä helppolukuisemmaksi. Yleensä silloin lauseenvastike on varsin lyhyt. MUISTA, ETTÄ LAUSEENVASTIKE TARKOITTAA AINA SAMAA KUIN LAUSE, JONKA SE KORVAA. Seuraavassa esimerkkejä sellaisista lauseenvastikkeiden virheellisistä käyttötavoista, joihin ammattikirjoittajatkin saattavat joskus hairahtua: TEHDÄKSENI eli finaalinen lauseenvastike vastaa tarkoitusta ilmaisevaa jotta-lausetta, jonka subjekti viittaa samaan tekijään kuin hallitsevan lauseen subjekti. EI: Pulssi nousi 120:een laskeakseen sitten taas 90:een. VAAN: Pulssi nousi 120:een ja laski sitten taas 90:een.

3 Esimerkissä laskeakseen ei vastaa tarkoitusta ilmaisevaa jotta-lausetta, eikä vastiketta voi muuttaa lauseeksi näin: Pulssi nousi 120:een, jotta se laskisi sitten taas 90:een. TEHDESSÄ eli temporaalinen lauseenvastike vastaa aikaa ilmaisevaa kun-lausetta EI: Toteutuessaan voimalasuunnitelma voi pahasti tärvellä rantamaisemaa. EI: Hävitessään keskusta joutuu turvautumaan yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa. Esimerkeissä vastike vastaa jos-alkuisia sivulauseita (eikä aikaa ilmaisevia kun-lauseita): Jos voimalasuunnitelma toteutuu, se voi pahasti tärvellä rantamaisemaa. Jos keskusta häviää, se joutuu turvautumaan yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa. EI: Osasto tuotti voittoa lähes sata tuhatta euroa koko yrityksen voiton kohotessa noin miljoonaan euroon. Esimerkin lauseenvastiketta ei voi muuttaa sivulauseeksi lainkaan, vaan tarvitaan kaksi päälausetta: Osasto tuotti voittoa lähes sata tuhatta euroa, ja koko yrityksen voitto kohosi noin miljoonaan euroon. POIKKEUS: On muutamia vakiintuneita sanontoja, joissa temporaalinen lauseenvastike vastaa jos-lausetta. Käytäntöä ei ole syytä laajentaa. Esimerkkejä: tarpeen vaatiessa, sateen sattuessa. TEKEMÄNI eli agenttirakenne on usein vaan ei aina tarpeeton. hänen antamansa lausunto = hänen lausuntonsa hankkeen aiheuttamat kustannukset = hankkeen kustannukset Agenttirakenteeseen kuuluvat määritteet tulevat agenttipartisiipin väliin. EI: korkokysymyksestä poliitikkojen käymät neuvottelut VAAN: poliitikkojen korkokysymyksestä käymät neuvottelut TEHDEN eli toisen infinitiivin instruktiivi osoittaa predikaatin tekemisen tapaa. juosta hypellen, palata kävellen, suostua empien Yleistä väärinkäyttöä: riippuen, johtuen, perustuen, liittyen. Sallittuja ovat kuitenkin vakiintuneet alkaen ja lähtien ei kuitenkaan päättyen! TEHTY eli passiivin toinen partisiippi Passiivin käytössä olisi aina muistettava, että suomessa passiivilla on henkilötekijä. Esimerkiksi rajoitettu on jonkun ihmisen tai ihmisryhmän

4 4.6.3 Määritteet Sanajärjestys rajoittama, määrätty on jonkun määräämä ja oikeutetun on joku jo oikeuttanut EI: Kylä jäi tulvan vuoksi eristetyksi. VAAN: Kylä jäi tulvan vuoksi eristyksiin. Varustettu on yleensä kartettava (ja varsin yleinen) ilmaus paitsi silloin, kun joku on konkreettisesti varustanut jonkin. EI: hyvällä terveydellä varustettu MUTTA KYLLÄKIN: luentosaliksi varustettu huone, hyvin varustettu kauppa Määriteketjut vaikeuttavat yleensä lukemista mutta ovat tietenkin joskus välttämättömiä. Määritteissä ei pitäisi kuitenkaan kertoa mitään uutta asiaa. Ne sananmukaisesti ainoastaan määrittävät. EI: Oulussa lauantaina puhuneen Rehnin mukaan... VAAN: Rehn sanoi lauantaina Oulussa, että... Etenkin onnettomuusuutisiin pätee sääntö: JOS TIETO ON NIIN TURHA, ETTEI SE TUNNU ANSAITSEVAN OMAA LAUSETTAAN, JÄTÄ SE POIS. Uutisissa ei tarvitse kertoa turhia asioita. Suomen kielen sanajärjestys on suhteellisen vapaa. Tapana on sijoittaa tuttu asia alkuun ja uusi lauseen loppuun. Uutinen on siis lauseen lopussa eikä alussa. Tämä koskee niin otsikkoa kuin kaikkia juttutyyppejäkin. Erityisen tarkkana kannattaa olla viivassa ja otsikossa, joissa lukija ei asiayhteydestä voi päätellä, mikä tieto on uusi ja mikä vanha. Piia-Noora Kauppi sai aikakauslehtipalkinnon Valtion tiedonjulkistamispalkinto Lisa Hovinheimolle Ensimmäisessä lauseessa ajatus on, että europarlamentaarikko (tuttu asia) sai palkinnon (uusi tieto). Toisessa esimerkissä kerrotaan, kuka sai (uusi tieto) tutun palkinnon. Jos otsikossa on eri sanajärjestys kuin kärkilauseessa, näyttää siltä, että toimittaja ei ole osannut päättää, kumpi on uusi tieto.

5 4.6.5 Välimerkit Pilkku Vastaavasti otsikossa on luontevampaa kertoa, että Hyvinkäältä löytyi asekätkö kuin Asekätkö löytyi Hyvinkäältä. Jälkimmäinenhän sisältää oletuksen, että lukija tietää, mistä aseista on puhe. Sama sääntö sanajärjestyksestä koskee myös niin sanottua jälkijohtolausetta, joka esiintyy suoran lainauksen perässä. Vastuullinen kuluttaminen ja muotoilu kiinnostavat nuoria. Nuoret haluavat tietää selkeästi, mitä kulutusvalinnoillaan tukevat. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että muotoilun, tuotesuunnittelun ja vastuullisuuden merkitys menestystekijöinä kasvaa, arvioi Suomalaisen Työn liiton toimitusjohtaja Lars Collin. Collin esiintyy tässä ensimmäistä kertaa. Myöhemmissä jälkijohtolauseissa sanajärjestys on suora, koska Collin on jo tuttu. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tuntee kotimaisuudesta kertovan avainlipun, Collin huomauttaa. Pääsääntö on, että pilkulla erotetaan virkkeen eri lauseet. ÄLÄ KÄYTÄ PILKKUA PÄÄLAUSEIDEN VÄLISSÄ, KUN NIILLÄ ON YHTEINEN LAUSEENJÄSEN JA NIITÄ YHDISTÄÄ RINNASTUS- KONJUNKTIO (JA, SEKÄ, SEKÄ ETTÄ, ELI, TAI, JOKO TAI, VAI). Erityisiä vaikeuksia tuntuvat aiheuttavan sanat ja ja eikä. Kurssi alkaa tammikuussa ja kestää kolme kuukautta. Kurssi alkaa tammikuussa, ja sen pituus on kolme kuukautta. Ensimmäisessä esimerkissä yhteinen lauseenjäsen on kurssi ei pilkkua. Toisessa ei ole yhteistä lauseenjäsentä. Ajatuksellinen yhteinen tekijä (kurssi) ei ole yhteinen lauseenjäsen! Yhdistävä tekijä voi olla mikä hyvänsä lauseenjäsen: subjekti, predikaatti, objekti, predikatiivi tai adverbiaali, joka voi olla myös SIVULAUSE. Tiistaina koulu voidaan avata ja oppilaat pääsevät taas opin tielle. Koulu voidaan avata, ja oppilaat pääsevät taas opin tielle.

6 Ensimmäisessä esimerkissä yhteinen lauseenjäsen on tiistaina. Toisessa ei ole yhteistä lauseenjäsentä. Talousarvio pitää paikkansa eikä jälkilaskuja tule, jos rahan arvo vain pysyy ennallaan. Talousarvio pitää paikkansa, eikä jälkilaskuja tule, toimitusjohtaja vakuutti. Yhteinen lauseenjäsen on jos-alkuinen sivulause. Yhteiseksi lauseenjäseneksi ei sen sijaan kelpaa niin sanottu jälkijohtolause, joka ei ole sivulause vaan päälause. Huomaa, että johtolauseen siirtäminen virkkeen alusta loppuun muuttaa siis lauseiden suhteita. Virkkeen alussa olevaa johtolausetta seuraavat sivulauseet, eikä rinnasteisten sivulauseiden väliin tule pilkkua. Toimitusjohtaja vakuutti, että talousarvio pitää paikkansa eikä jälkilaskuja tule. MUISTA, ETTÄ PILKKU OSOITTAA USEIN TIEDON LÄHTEEN. Poliisin mukaan nuori mies hakattiin ja sen jälkeen pahoinpitelijät juoksivat siniseen pakettiautoon Poliisin mukaan koskee molempia lauseita, joten pilkkua ei tule. Jos taas jälkimmäinen lause olisi toimittajan omaa tietoa, väliin kuuluisi pilkku. Yhdistävä lauseenjäsen ei ole aina sana. Esimerkiksi tässä lauseessa yhteinen lauseenjäsen on minä: Päätin lähteä leikkiin mukaan ja ostin arvan. ÄLÄ KÄYTÄ PILKKUA, JOS KAHTA KESKENÄÄN RINNASTEISTA SIVULAUSETTA YHDISTÄÄ RINNASTUSKONJUNKTIO. Sivulauseiden kohdalla ei siis tarvitse pohtia, onko yhteisiä lauseenjäseniä vai ei. ÄLÄ KÄYTÄ PILKKUA KONJUKTION KUIN EDELLÄ, ELLEI SE ALOITA PREDIKAATILLISTA SIVULAUSETTA. Myös konjunktioiden niin kuin ja kuten edeltä pilkku jää useimmissa tapauksissa pois. Kuitenkin, jos sana aloittaa niin sanotun irrallisen, täsmentävän lisän, se erotetaan pilkulla. Kaiuttimet pauhaavat kentällä, kuin siellä olisi suurikin juhla. Voidaan tehdä niin kuin ennenkin.

7 Tunnettuja kauneudestaan ovat eräät Keski-Suomen pitäjät, kuten Keuruu ja Saarijärvi. ÄLÄ KÄYTÄ PILKKUA KAHDEN KONJUNKTION VÄLISSÄ (ESIMERKIKSI JA ETTÄ, JA KUN, JA JOS, JA VAIKKA, TAI KUN). KÄYTÄ PILKKUA NS. KIILALAUSEEN MOLEMMILLA PUOLILLA. HUOMAA MERKITYSERO: Täällä työskentelee leipuri, joka paistaa pullat, ja kolme apulaista. Täällä työskentelee leipuri, joka paistaa pullat ja kolme apulaista. (Leipuri paistaa siis apulaisetkin!) Puolipiste Suorat sitaatit Puolipiste erottaa toisistaan lauseita. Sen molemmin puolin pitää siis olla täydellinen lause. Puolipisteen käyttöä voi harkita, jos piste tuntuu liian erottavalta mutta pilkku ei ole tarpeeksi väkevä erottaja. Sillä ei suorasanaisessa tekstissä eroteta lauseen osia. KÄYTÄ PUOLIPISTETTÄ VAIN, JOS OSAAT. Se ei koskaan ole välttämätön. KÄYTÄ SUORAN SITAATIN ALUSSA PITKÄÄ SITAATTIVIIVAA (CTRL+-). EROTA SUORAT SITAATIT JA NIIHIN LIITTYVÄT JOHTOLAUSEET AINA OMAKSI KAPPALEEKSEEN. JOS SUORAAN SITAATTIIN SISÄLTYY LAINAUS, EROTA SE LAINAUSMERKEILLÄ ( ). MERKITSE SUORAKSI SITAATIKSI VAIN PUHUJAN AIDOT SANOMISET. Voit editoida puhetta sen verran kuin on välttämätöntä, mutta et muuten. Jollei se riitä, tyydy epäsuoraan lainaukseen. Tämä koskee kaikkia puhujia: sekä merkkihenkilöitä, joiden lausuntojen tarkkuus on uutismielessä olennaista, että tavallisia ihmisiä. Myös heillä on oikeus tulla siteeratuiksi yhtä tarkasti kuin päättäjillä. Suorat sitaatit ovat jutussa hyväksi ja tarpeen, mutta älä käytä niitä vain muodon vuoksi. Sisältö ratkaisee. ETSI SITAATTEJA, JOISSA ON SISÄLTÖÄ JA JOTKA VIEVÄT TARINAA ETEENPÄIN. ÄLÄ TOISTA TURHAAN SUORAN SITEERAUKSEN SISÄLTÖÄ MUUSSA TEKSTISSÄ.

8 4.6.7 Vajaa lause ÄLÄ TEE JUTUSTA PELKKÄÄ SITAATTIKOKOELMAA, JOLLEI OLE KYSE SITAATTIKOKOELMASTA. USKALLA SANOA ITSE, MITÄ TARKOITAT. VÄLTÄ JUTUN ALOITTAMISTA SUORALLA SITAATILLA. KÄYTÄ HARKITUSTI JA HARVOIN LAUSEITA, JOISTA PUUTTUU PREDIKAATTI. Oikeastaan kyse ei ole edes lauseesta, jos predikaatti puuttuu. Joskus se voi toimia tyylikeinona, mutta aina tällainen tyylittely ei ole kovin onnistunutta. Vajaa lause voi olla poikkeus, vaan ei tapa. Jos haluat lisätä irrallisen lisän lauseen perään, erota se pilkulla tai ajatusviivalla. Hiljaisen viikon tiistaiaamu päivälleen 30 vuotta sitten. Voimakas räjähdys vavisuttaa Lapuan keskustaa kello Patruunatehtaan lataamorakennus hajoaa kappaleiksi ja ikkunat pirstoutuvat myös ympäröivistä rakennuksista. Kaikkialla on vain hävitystä. EI: Itävaltalaisia ei voine syyttää omaan napaan tuijottamisesta. Päinvastoin. VAAN: Itävaltalaisia ei voine syyttää omaan napaan tuijottamisesta päinvastoin. (Kysytkö nyt, mikä on päinvastaista kuin omaan napaan tuijottaminen? Vastaus löytyi jutusta: toisen napaan tuijottaminen.) Yhteen vai erikseen? PIKKUSANAT KIRJOITETAAN YLEENSÄ ERIKSEEN. alun perin, totta kai, itse kukin, niin ikään Kuitenkin: jompikumpi, jotenkuten, kutakuinkin, nimenomaan, päinvastoin, vastasyntynyt, vastaleivottu Näissä yhdyssanoissa näkee häilyntää, mutta STT käyttää seuraavia kirjoitusasuja: - puolipäivä, puolenpäivän, puoliltapäivin (ei puoli päivä, ei puolen päivän, ei puolilta päivin) - eloonjäänyt tai eloon jäänyt - huostaan otettu tai huostaanotettu - huostaanotto (ei huostaan otto) - kiinni otettu (ei kiinniotettu) - kiinniotto (ei kiinni otto)

9 - työssäkäyvä tai työssä käyvä Yhdysmerkki tuottaa usein vaikeuksia tällaisissa tapauksissa: Rauman tehdas (vain paikkakunnan nimi) UPM:n Rauman-tehdas (yhtiön ja paikkakunnan nimi peräkkäin) UPM:n Rauman ja Kaukaan tehtaat (yhtiön ja kahden paikkakunnan nimi peräkkäin) Venäjän kauppa (Venäjän harjoittama kauppa) Venäjän-kauppa (esimerkiksi Suomen kauppa Venäjän kanssa) Suomen Venäjän-kauppa Venäjän vienti (Venäjän harjoittama vienti) Venäjän-vienti (jonkin toisen maan vienti Venäjälle) Suomen Venäjän-vienti Saksan suhteet (Saksan suhteet johonkin toiseen maahan) Saksan-suhteet (esimerkiksi Suomen suhteet Saksaan) Italian-matka Ruotsin-laiva tai ruotsinlaiva Saksan-kiertue Viron suurlähettiläs (Viroa edustava lähettiläs) Viron-suurlähettiläs (jonkin toisen maan lähettiläs Virossa) Aasian-liikenne (liikennettä Aasiaan ja sieltä pois) Finnairin Aasian-liikenne Aasian liikenne (liikennettä Aasiassa) vuotiaat luvuilla Turku Helsinki-tie hinta-laatusuhde tai hinta laatu-suhde KÄYTÄ YHDYSMERKIN EDESSÄ VÄLILYÖNTIÄ, KUN ALKUOSASSSA ON USEAMPI KUIN YKSI SANA. Välilyöntiä ei tule, jos edessä on vain yksi sana tai keskenään yhdistettyjä sanoja tai kirjaimia. Natura ohjelma tai Kaikki liikkumaan -hanke. Natura-ohjelma, Muotokuvia-näyttely, K-kauppa-ryhmä, B-52- pommikone Lyhenteet KÄYTÄ LYHENTEITÄ JUTUSSA VAIN SILLOIN, KUN LYHENNE ON YLEISESTI TUNNETTU JA KÄYTETTY. ÄLÄ KOSKAAN KÄYTÄ LYHENNETTÄ VAIN SIKSI, ETTÄ SE ON LYHYT.

10 Pitkää juttua lyhenteet eivät juuri lyhennä. Ne eivät juuri lyhennä lyhyttäkään juttua. Lisäksi sähkeissä niitä on vältettävä siksi, että radiossa lyhenne on paljon vaikeampi ymmärtää kuin kokonainen nimi tai sana. Esimerkiksi ministeriöiden lyhenteet eivät ole yleisölle tuttuja. MIELUUMMIN: liikenne- ja viestintäministeriö ja myöhemmin ministeriö KUIN: liikenne- ja viestintäministeriö LVM ja myöhemmin LVM. EI KOSKAAN: Hki, Tre, Tku; FT (fil. tri), VTK (valtiot. kand.); klo 8 Katso luku 7.12 Lyhenteet Yritysten ja yhdistysten nimen yhteydessä on useimmiten tarpeetonta mainita nimen jälkeen Oy, Oyj tai ry. Yleensä riittää pelkkä nimi (poikkeuksena esimerkiksi Metsäteollisuus ry). Samoin Finland-sana yrityksen nimen perässä on yleensä turha; jutusta pitää muuten ilmetä, puhutaanko koko konsernista vai Suomen tytäryhtiöstä. KARTA LYHENTEITÄ ETENKIN OTSIKOSSA! ÄLÄ KÄYTÄ UUTISTEKSTISSÄ LYHENTEITÄ MUISTA PUOLUEISTA KUIN SDP:STÄ JA RKP:STÄ, JOISTA NÄITÄ LYHENTEITÄ YLEISESTI KÄYTETÄÄN. Muiden puolueiden lyhenteitä käytetään vain sulkeissa nimen perässä sekä taulukoissa ym. Esimerkiksi KD on varsinaisessa tekstissä aina kristillisdemokraatit, koska puoluetta ei yleisesti kutsuta KD:ksi. Katso luku 7.4 Puolueiden nimet Luvut, numerot ja ajanilmaukset Numeroita ei taivuteta, jos sijamuoto ilmenee seuraavasta sanasta. Jos et osaa liittää päätettä peruslukuun, opettele kielenoppaasta. 50 yrityksen Poikkeus: Partitiivia taivutetaan AINA, koska partitiivin ja nominatiivin ero ei ilmene seuraavasta sanasta. Huomaa merkitysero: Hän ampui 12 miestä. Hän ampui 12:ta miestä. Sopimus koskee 60:tä työntekijää.

11 Tutkimukseen haastateltiin 78:aa henkilöä. Järjestysluvuissa sekaantumisen vaaraa ei ole: Tapahtuma järjestetään 43. kertaa. Jos ääriarvo on partitiivissa, molempia ääriä taivutetaan. Yt-neuvottelut koskevat 60:tä 70:tä työntekijää. (Luetaan kuuttakymmentä seitsemääkymmentä) MUISTA SIJAPÄÄTE, KUN SE ON ERI KUIN SEURAAVASSA SANASSA. Työsuhde-etu on 300:lla yrityksen työntyöntekijällä. Onnettomuus sattui kello 20:n aikaan. Kellonajoista on muistettava myös, että jos kerrotaan aika minuutin tarkkuudella, ei tarvita aikaan-sanaa. Voi myös miettiä, miten tarkasti aika ylipäänsä on tarpeellista kertoa. Vain erityistapauksessa lukijaa kiinnostaa, millä minuutilla tapaus sattui (tai milloin hätäkeskus sai ilmoituksen). EI: kello 16.05:n aikaan VAAN: KELLO TAI: kello 16:n aikaan TAI: 16:n aikaan TAI VIELÄ PAREMMIN: neljältä iltapäivällä OLE TÄSMÄLLINEN ÄÄRIARVOJEN MERKITSEMISESSÄ. EI: Tapahtumaan osallistuu nuorta. VAAN: Tapahtumaan osallistuu nuorta.(luetaan: Tapahtumaan osallistui kaksi kolme tuhatta nuorta.) VÄLTÄ VUOSILUKUJA, KUN VOIT. Myös päivämäärät aiheuttavat usein turhaa miettimistä. SUOSI NÄITÄ: tänä vuonna, viime vuonna, toissa vuonna, ensi vuonna, ensi viikon perjantaina, kuun lopussa, kaksi viikkoa sitten KÄYTÄ NORMAALIKIELEN ILMAISUJA MYÖS TILASTO- JA TALOUSJUTUISSA. Edellisvuosi on usein toissa vuosi, eihän toissa päivääkään kutsuta edellispäiväksi. Sen sijaan toissa vuotta (tai taannoista vuotta XXXX) edeltävää vuotta kutsutaan edellisvuodeksi, koska sillä ei ole erityistä nimeä.

12 ÄLÄ ALOITA UUTTA KAPPALETTA NUMEROLLA. KEKSI TILALLE MUU ALOITUS TAI KIRJOITA LUKU KIRJAIMIN Sisä- vai ulkopaikallissija? MUISTA SISÄ- JA ULKOPAIKALLISSIJOJEN MERKITYSERO TAPAHTUMAPAIKKAA ILMAISTAESSA. Finlandia-talolla = Finlandia-talon pihalla Finlandia-talossa = Finlandia-talon salissa Opetus tai seminaari järjestetään koulussa tai opistossa, vapaa-ajan harrastukset tapahtuvat koululla, talolla ja niin edelleen, koska kyseessä ei ole rakennuksen tavanomainen käyttö. Jos sisäpaikallissija kuitenkin poikkeaa täysin yleisestä käytännöstä, voi käyttää myös ulkopaikallissijaa: tiedotusopin laitoksella. Tämän asiakirjan alkuun

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas Osaatko pilkkusäännöt? Milloin päälauseiden väliin tulee pilkku? Entä sivulauseiden? Jos mietit näitä asioita kirjoittaessasi, tästä esityksestä on hyötyä sinulle.

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT VÄLIMERKIT 1. PISTE

Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT VÄLIMERKIT 1. PISTE Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT Tuula Marila 22.10.2004 1 VÄLIMERKIT Auttavat lukijaa: jaksottamaan tekstiä erottamaan sanaryhmiä (ajatuskokonaisuuksia) havaitsemaan kirjoittajan painottamaa

Lisätiedot

Esityslistojen kirjoituskoulu. Tuuli Aaltio

Esityslistojen kirjoituskoulu. Tuuli Aaltio Esityslistojen kirjoituskoulu Tuuli Aaltio Lähtökohta: Hallintolakiin sisältyvä hyvän kielenkäytön vaatimus: Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä Avuksi listatekstin lukijalle:

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Piste. Välimerkeistä. Huutomerkki. Kysymysmerkki. Pilkku ja virkkeen eri lauseet. Pilkkua ei käytetä

Piste. Välimerkeistä. Huutomerkki. Kysymysmerkki. Pilkku ja virkkeen eri lauseet. Pilkkua ei käytetä Välimerkeistä koonnut PäiviP Kuuppelomäki Piste Toteamuksen sisältävän virkkeen lopussa Lyhenteissä, joista puuttuu sanan loppu Arabialaisen numeron jäljessä osoittamaan, että kyseessä on järjestysluku

Lisätiedot

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti 1 Kielitoimiston kysely suomen kielen paikallissijojen käytöstä saavutti suuren suosion netinkäyttäjien keskuudessa. Kyselyssä sai valita lauseisiin sopivia

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sisäinen asiakas media ulkoinen asiakas ns. suuri yleisö sidosryhmä Yhtä kaikki: tiedotteella on lukija. Tunne hänet. Kun kirjoitat tiedotetta, älä päästä häntä silmistäsi

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 4.12.2007 Tavoitteena on saada tietoa säädöstekstin synnystä

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Seuran mediaviestintä. Perusteita ja pelisääntöjä

Seuran mediaviestintä. Perusteita ja pelisääntöjä Seuran mediaviestintä Perusteita ja pelisääntöjä Miksi seura viestii? Jousiammunta, seura ja sen toiminta eivät näy lehtien palstoilla, jos seurat eivät tiedota Myös SM-kisojen osalta vastuu mediaviestinnästä

Lisätiedot

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011. Titta Hänninen

Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011. Titta Hänninen Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011 Titta Hänninen Tarkistamme... Kotitehtävät! Paperi, jossa tehtävät A, B, C, D ja E. Onko kysyttävää refaratiivisesta lauseenvastikkeesta? Potentiaalista? Mistään?

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24. Kappaleet. Mihin kiinnität huomiota? Sanasto. Virkkeet

Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24. Kappaleet. Mihin kiinnität huomiota? Sanasto. Virkkeet Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24 Tuula Marila / 28.1.2011 Sen uskominen, että tieto on saavutettu, on vaarallista. Sen uskominen, että tieto on lopullisesti saavutettu,

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio

LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio Kotkan aikuislukio - MAr 1 LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio = jotain puuttuu = ys = yhdyssana

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense. METHOD Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.fi 050 3645 070 OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI TAVOITE: Arvioida osallisuuden tasoa palvelutuotantoprosessin eri osissa

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 (Muutokset koskevat painetun laitoksen sivuja seuraavan taulukon mukaisesti) Sivu Muutos 2 Korvataan Europa-palvelimen

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi Sivu 1 / 6 Projektiyhdistys ry SÄÄNNÖT 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Projektiyhdistys ry, ruotsiksi Projektföreningen rf, ja sen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistys voi käyttää epävirallista

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

Hyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä

Hyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä Hyvä Salis Hyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä salasana. Jokainen salasanaan lisäämäsi kirjain

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat LAUSEENVASTIKKEET 0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat Persoonassa taipuvia verbimuotoja eli predikaatiksi käyviä muotoja eli finiitti-muotoja ovat teen, teet jne. + tehdään, sillä

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE MIKÄ ON LAUSEENVASTIKE? Lauseenvastikkeeksi sanotaan rakennetta, joka korvaa sivulauseen. Lauseenvastike merkitsee samaa kuin sivulause. Lauseenvastikkeita on erilaisia. Päälause + sivulause Päälause +

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu

Lisätiedot

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen.

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen. Aalto-yliopisto Kielikeskus Inkeri Lehtimaja, Tiina Airaksinen Opinnäytetyön kirjoitusprosessi Kandidaatintyön kieliasun tulee vastata tieteellisen tekstin vaatimuksia ja noudattaa opinnäytetyölle tyypillisiä

Lisätiedot

Tuubin verkkokirjoittamisopas

Tuubin verkkokirjoittamisopas Viestintäyksikkö / Ilse Skog / 20.2.2012 Tuubin verkkokirjoittamisopas 1. Johdanto... 2 2. Verkkoviestin kohdistaminen... 2 3. Silmäiltävyys, luettavuus... 3 4. Tuubin Ajankohtaista verkkotekstien tyypit...

Lisätiedot

MOODLE-KURSSIN LAATIMINEN /OPETTAJAN OHJEET

MOODLE-KURSSIN LAATIMINEN /OPETTAJAN OHJEET MOODLE-KURSSIN LAATIMINEN /OPETTAJAN OHJEET Jos haluat itsellesi tai jollekin ryhmälle uuden kurssipohjan, ota yhteyttä Virpi Järvenreunaan, Leena Kankaanpäähän, Mervi Lehtoseen, Konsta Ojaseen, Jarno

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Johdanto

Sisällysluettelo. 1. Johdanto Säännöt Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Sisältö 4 3. Alkuvalmistelut 5 4. Pelin aloitus ja kulku 6 5. Pelin lopetus 9 6. Vaikea peli ja muut pelimuunnelmat 10 1. Johdanto Pelilauta on 25 ruudusta muodostuva

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet, kesä 2012

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet, kesä 2012 OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perust eet, kesäkurssi 2012 Ajankoht aist a kurssilla - Harjoitustyöryhmien muodostaminen tänään - Taustatarinat ja tieto parituksesta ryhmille sähköpostitse perjantain 1.6.2012

Lisätiedot

VUOSI-ILMOITUSTEKNIIKAN TIETUEKUVAUS Ohje sähköisen työsuhde- ja vuosi-ilmoituksen tekemiseen

VUOSI-ILMOITUSTEKNIIKAN TIETUEKUVAUS Ohje sähköisen työsuhde- ja vuosi-ilmoituksen tekemiseen VUOSI-ILMOITUSTEKNIIKAN TIETUEKUVAUS Ohje sähköisen työsuhde- ja vuosi-ilmoituksen tekemiseen Versio 3.0-1.1.2012 (päivitetty 2015) Porkkalankatu 1, 00018 Ilmarinen Puh. 010 195 000 www.ilmarinen.fi TAUSTAA

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 vahvistettavan taseen perusteella ei makseta osinkoa. Hallituksen ehdotus koskien

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä

Lisätiedot

Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia.

Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia. 7+ 4+ 60+ FI Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia. Selitä sanoja käyttäen eri sanoja, synonyymejä tai vastakohtia! Tarkoituksena on saada oma pelikumppani tai joukkue arvaamaan

Lisätiedot

Kenguru 2011 Ecolier (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2011 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit 1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Uudet EU-asetukset. EUR-Lexin tarkennetun haun käyttöohje

Uudet EU-asetukset. EUR-Lexin tarkennetun haun käyttöohje Uudet EU-asetukset EUR-Lexin tarkennetun haun käyttöohje Aloitus Mene EUR-Lex-sivustolle: http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi. Valitse (tarvittaessa) vaakasuorasta valikosta "Etusivu" ja siirry

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

t5 Viidestoista kappale KertovlauseenvastikeI Seppo sanoi ' Pekan oletrln kotona = ett Pekka on kotona : Min luulin Heikki Me, kertoi hnen asu,1rp Tampereella nn'hn asuu Tampereella : Leenan ia Matin rakentavn

Lisätiedot

Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten.

Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten. 1 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten. SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 4.6.2007 Kokeessa on kolme osaa:

Lisätiedot