SOSIAALITYÖNTEKIJÄT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA

Transkriptio

1 SOSIAALITYÖNTEKIJÄT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA Ristiriidat & Haasteet Katriina Kvist 2/2009. YTM.

2 Vaikuttamisen lähtökohta Sosiaalityöntekijät saavat sosiaalityön koulutuksessa valmiudet asiakastyöhön ja yhteiskunnalliseen muutostyöhön, jotka sosiaalityön käytännöissä kietoutuvat toisiinsa Sosiaalityön koulutus tuottaa osaamista asiakkaiden erilaisten elämäntilanteiden kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen ja analysointiin Sosiaalityön koulutus painottaa sosiaalityön asiakkaiden eettistä kohtaamista, heidän oikeuksien puolustamista sekä yhteiskunnallista tiedottamista ja vaikuttamista (Tarja Kemppainen 2006, 236.)

3 Rakenteellinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kriittinen sosiaalityön teoria-> kritisoi yhteiskuntaa esim. epätasaarvoisuudesta, valta-asemasta tai ihmisten sorrosta Rakenteellisen ja radikaalin sosiaalityön teorian tarkoituksena on paljastaa yhteiskunnan eriarvoistavat ja syrjivät rakenteet, jotka vaikuttavat ihmisten elämään Sosiaalityössä on aina ollut radikaaleja elementtejä, aina Setlementti-liikkeestä asti (Mullaly 2007, ) Rakenteellisen sosiaalityön historia Suomessa ulottuu 1980-luvun alkuun Historian taustalla on vuonna 1983 voimaan asetettu laki, joka velvoittaa kunnan toimimaan sosiaalisten olojen kehittämiseksi ja sosiaalisten epäkohtien poistamiseksi (Sosiaalihuoltoasetus 1983/607)

4 Radikaalisessa rakenteisiin vaikuttavassa mallissa sos. työntekijät toimivat sosiaalityön perinteisten toiminta-alueiden yli ja ulkopuolelle (Heikkilä 1988, 66-67) Työmenetelmänä haastaa perinteisenä pidetyn asiakaslähtöisen eli casework sosiaalityön (Fook 1993, 7) Rakenteellinen sosiaalityö koettiin vaikeaksi hahmottaa sosiaalityön käytännöissä ja alan tutkimuksissa Koettiin ennemminkin iskusanana, joka kätkee käsitteensä sisään epämääräisen joukon toiveita, odotuksia ja valtuuksia (Viirkorpi 1990, 12; Heikkilä 1988, 63) Sosiaalityön neuvottelukunta(2005) on linjannut yhdeksi tärkeimmäksi sosiaalityön kehittämisen pääsuunnaksi rakenteellisen sosiaalityön vahvistamista yksilökohtaisen asiakastyön rinnalle -> sosiaalityöntekijät aktiivisen toimijan rooliin ja ottavat haltuun ne alueet, joilla he ovat parhaita asiantuntijoita

5 Miksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tärkeää 2000-luvulla? Sosiaalityön ydintehtävä sekä sos. työntekijöiden erilaiset roolit edellyttävät vaikuttamista ja julkiseen keskusteluun osallistumista (Kananoja 1997, Petrelius, 2003) Avoimuudelle ei ole vaihtoehtoja! Mitä avoimemmin ja aktiivisemmin viestimme toiminnasta, niin sitä suurempi oikeutus on työskennellä veronmaksajien varoilla (Kinnunen 2007, 7) Uudenlainen selonteon vaade. Avoin toiminta ja suunnitelmallinen selonteko parantavat sosiaalityön imagoa sekä luotettavuutta (Banks 2004, ) Suomalainen yhteiskunta on muutos ja murros tilassa. Sos. työntekijät voivat selvitä globaalien muutosten ja kapitalismin aiheuttamasta kriisistä yhteiskunnallisen vaikuttamisen avulla -> on aiempaa tarkemmin huomioita yksilön kiinnittyvän yhteiskuntaan ja nähdä yksilö osana elinympäristöään (Mullaly 2007, 24-25)

6 Miten voi vaikuttaa? Kansalaisen roolissa samanlainen demokratian takaama sananvapaus kuin kenellä tahansa kansalaisella (Metteri 2004, 132) Arkinen tiedonvälitys-> muistelmat, päiväkirjat, tapausselostukset, alalla työskentelevien ihmisten ja heidän asiakkaiden elämänkertojen ja ammattihuumorin avulla julkisuuteen Yksilöllinen toiminta, erilaiset kokemukset, valinnat sekä ratkaisut suurten instituutio- ja rakenneteorioiden sijaan tai ainakin niiden rinnalle (Mutka 1998, 182) Sosiaaliraporteilla välitetään poliittiseen päätöksentekoon tietoa yhteiskunnan tilasta ja asiakkaiden elämäntilanteista

7 Sosiaaliraportit ovat tämän päivän ja tulevaisuuden kehittämisen haasteena (Kananoja 1997; Hussi 2005, 145) Tiedottaminen sosiaalialasta ja asiakkaiden äänenä toimiminen merkittävä yhteisk. vaikuttamisen keino Salassapitovelvollisuus-> on opittava muotoilemaan asiat niin, ettei salassapitovelvollisuus rikkoudu

8 Sos. työntekijöiden tutkimus Kvantitatiivinen, Internet-kysely keväällä 2008 Sosiaalitoimistojen sos. työntekijät ja johtavat Kyselyyn vastasi 244 sos. työntekijää ympäri Suomea. 210 naista ja 33 miestä Sos. työntekijöiden ammatillinen koulutus noin 40 %:lla on YTM/VTM, 35 %:lla muita alempia korkeakoulututkintoja (Taulukko 1. Sos. työntekijöiden ikäjakauma ikäluokittain) alle 30 vuotta vuotta vuotta vuotta 60 vuotta ja yli

9 Sos. työntekijöiden asenteet sekä aktiivisuus vaikuttaa yhteiskuntaan Tutkimukseni radikaalin sosiaalityön päätehtävät ovat artikkeleiden kirjoittaminen sosiaalityöstä sekä poliittinen toiminta. Sos. työntekijöistä 73 % pitävät yht. kunnallista vaikuttamista tärkeänä osana heidän työtänsä -> ainoastaan alle 30-v sos. työntekijät (44 %) eivät osanneet sanoa, onko vaikuttaminen tärkeä osa heidän työtänsä vai ei Sos. työntekijät siis arvostavat radikaalia rakenteisiin vaikuttavaa työtä, mutta se ei riitä. Tarvitaan myös tekoja ja aktiivisuutta, jotta asioihin saadaan muutosta

10 Taulukko 2. Kirjoittamiseen liittyvä aktiivisuus (lkm). (N=97) Sosiaalialan ammattilehti Sosiaalialan tieteellinen julkaisu Paikallinen sanomalehti Valtakunnallinen julkaisu Kansainvälinen julkaisu Kunnan sisäinen tiedotusväline % on työhistorian aikana kirjoittanut ainakin kerran sosiaalityöhön liittyvän kirjoituksen Aktiivisimmat ovat vanhimmat vastaajat ja pisimmän työuran sos. työssä tehneet Miehet tutkimuksen valopilkku (36%) Nuoret aikuiset ovat kaikkein passiivisimpia. 18 % heistä on ainakin kerran kirjoittaneet sos. työstä Keskimääräisesti sos. työntekijät ovat kirjoittaneet erilaisiin julkaisuihin alle viisi kertaa, mutta hajontaa on suuriin määriin.

11 Taulukko 3. Poliittinen toiminta (lkm). (N= ) Ei ole poliittisen puolueen jäsen Ei ole ollut ehdolla kunnallisvaaleissa Ei ole vaikuttanut kunnan hyvinvointistartegioihin Ei ole tuottanut tietoa päätöksentekoon Ei ole raportoinut poliittisille päättäjille Poliittiset päättäjät eivät pidä yhteyttä Puoluepoliittinen osallistuminen on passiivista Aktiivisimmin raportoidaan poliittisille päättäjille(12 % on kerran, 24 % alle viisi kertaa ja viidesti tai useammin 29 %) Kunnan poliittiset päättäjät eivät myöskään ole aktiivisia sos. työntekijöitä kohtaan Huolestuttavinta alle 30-v passiivinen osallistuminen poliittiseen toimintaan -> Ei ole siirrytty radikaaliin rakenteisiin vaikuttavaan työhön

12 Miksi sosiaalityöntekijät vaikenevat?

13 Sosiaalitoimistojen haasteellinen arki Yritystä oli, mutt ei toivon häivää tosi pitkät seitsemän päivää ( ) 78 % sos. työntekijöistä kokevat, ettei heidän työaikansa riitä vaikuttamiseen Sos. työntekijät kokevat kuitenkin kaiken kiireen keskellä, että heidän ammatillisuutensa on korkeatasoista ja se heijastuu asiakastilanteisiin Liki kaikki (93%) arvostavat omaa koulutusta ja työtehtävien monipuolisuutta. Heillä on myös vahva ammatti-identiteetti sekä he ovat eettisesti sitoutuneita työhönsä

14 Taulukko 4. Kokemukset sos. työn arjesta nykypäivänä Haastavaa ja kiireistä, aliarvostettua ja palkattua, ASIAKASTILANT EET AMMATILLIS UUS YHTEISKUNNALLI NEN TILA mutta niin rakasta. Tämä on työtä, jota haluan tehdä Meillä on oma, aika suljettu maailmamme, jonka sisällä tiedämme yhteiskunnallisen todellisuuden ja ihmisten arjen. - Monipuolisuus - Haasteellisuus - Ihmisläheisyys - Palkitsevuus - Liian suuret asiakasmäärät - Jatkuva kiire - Stressaava työ - Korjaava työ ainoa mahdolline n - Resurssipula - Sosiaalityötä ei arvosteta - Palkkataso alhainen Viesti ja tieto ei siitä kuitenkaan saavuta muita sektoreita ja rahanhanojen vartijoita -> Hiljaisuuden kulttuuri (Mutka, 1998)

15 Julkisuus Kaksiteräinen miekka Miekan toisena osapuolena on keltainen lehdistö lööppeineen, joka tuo vääristyneitä kuvia yhteiskuntaan. Miekan toisessa päässä on kuitenkin sos. työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa ja tuoda yhteiskunnan epäkohtia esiin 55 % uskoo, että julkisuus tuo esiin negatiivisia asioita sos. työstä, 55 % uskoo, ettei julkisuudessa tunneta sos. työntekijöiden tekemää työtä, mutta 74 % ovat sitä mieltä, että julkisuuden avulla sos. työn arvostus yhteiskunnassa nousee

16 Vaikuttaminen on esimiesten ja johtajien tehtävä He kokevat myös epävarmuutta esiintyä julkisesti, koska koulutuksessa ei ole mediaosaamista opetettu. (Sanavalmius ja älykkyys.) Pienten kuntien sos. työntekijät kertovat, että julkisuus on hankalaa, koska he haluavat suojella itseään ja läheisiään. Kun sos. työntekijät eivät itse osallistu julkiseen keskusteluun riittävästi, se antaa tilaa sosiaalipornolle ja tiedotukselle, jossa viranomaiset ovat syntipukin roolissa - Julkisuus liittyy viranomaistyöhön ja sen julkisuuteen ja läpinäkyvyyteen. Viranomainen on aina velvollinen perustelemaan työtänsä ja tätä kautta tuomaan asiansa julkisesti esiin Julkisuus ei siis ole vielä sos. työntekijöiden rinnalla kulkeva kumppani, mutta mitkä ovat sen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuudet tulevaisuudessa?

17 Sosiaalityön tulevaisuus Liki kaikki (98 %) ajattelevat, että tulevaisuudessa asiakasmäärät kasvavat ja ongelmat vaikeutuvat -> voi kuitenkin yhä vaikuttaa ihmisten elämään 81 % uskoo, että tulevaisuudessa sos. työntekijät uupuvat työpaineisiin ja vaihtavat helpompiin työtehtäviin 43 % luottavat ammatillisuuden kehittymiseen. Koulutusta kehitetään, alalle saadaan päteviä työntekijöitä, palkkaa korotetaan ja sisällöllinen johtaminen paranee

18 Sos. työntekijät ovat selkeästi epävarmempia sos. työn tulevaisuuden suhteen yhteiskunnallisen tilanteen näkökulmasta: 41 % ovat sitä mieltä, ettei yhteiskunnallinen tilanne anna sos. työlle mahdollisuuksia toimia tulevaisuudessa Kuitenkin 37 % luottaa, että sos. työn imago yhteiskunnallisen vaikuttamisen seurauksena kasvaa Liki kaikki (86 %) ovat valmiita kehittämään omaa toimijuuttaan yhteiskunnallisina vaikuttajina eri alueilla tulevaisuudessa Kaikkein positiivisimmalta sos. työn tulevaisuus näyttäytyy sos. työntekijöiden avovastauksissa -> kirjoituksissa heijastuu myönteinen ja aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttajan rooli

19 Loppusanat Olkaa rohkeita ja kriittisiä sosiaalialan ammattilaisia. Ennen kaikkea luottakaa omaan ammattitaitoonne ja pitäkää heikompien puolia. Liput korkealle vaan, kyllä me sosiaalityöntekijät osataan! Kiitos!