Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä Manu Rantanen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen"

Hannu-Pekka Heikkinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä Kumppanuuspäivä Manu Rantanen

2 Kuvat: Manu Rantanen

3 Sisältö Ihastjärven koulu: faktoja Historiasta nykypäivään Näkökulmia kouluverkon kehittämiseen Lähipalvelukeskus-konsepti: Teoria ja käytäntö Kumppanuutta, rooleja ja odotuksia Strategian jalkautus ja viimeisen kokemus Prosessin arvioita Lähteenä käytetty, ellei toisin ole mainittu: Sami Tantarimäki, Sirkka Komulainen, Manu Rantanen ja Elli Heikkilä (2014). Vastavirtaan ja valtavirtaan avauksia kyläkoulukeskusteluun

viimeisen kokemus Prosessin arvioita Lähteenä käytetty, ellei toisin ole mainittu: Sami Tantarimäki, Sirkka

4 Ihastjärven koulu n. 20 km Mikkelin keskustasta (entistä Mikkelin maalaiskuntaa) Vuodesta 1898 Uudet tilat avattu vuonna 2012, kyläpalvelukeskus n. 60 oppilasta 2015 (3 opettajaa) Koulutyön lisäksi tiloja käyttävät lähes joka ilta mm. kansalaisopisto, lentopalloilijat ja seurakunta. Lisäksi esim. hyvinvointipäiviä, leivän myyntiä ja juhlatilaisuuksia

5 Projektiaikoinakin asioilla on juurensa Koulu aloittaa Ihastjärvellä Laajaksi, yli 20 km pituiseksi koulupiiriksi mm. 4 H yhdistys ja seurakunta pitävät koululla kerhoja Vanha rakennus puretaan, uusi rakennetaan oppilaita 23 oppilaita yli 60* Useita mm. Leaderrahoitteisia kylän ja koulun kehittämishankkeita Lähipalvelukeskus konsepti julkaistaan (Lähde: * (vrt. oppilasennuste 2004: 14)

4 H yhdistys ja seurakunta pitävät koululla kerhoja Vanha rakennus puretaan, uusi rakennetaan oppilaita 23 oppilaita yli

6 Kolme kamppailevaa näkökulmaa kouluverkon kehittämiseen 1. Alueiden ja kuntalaisten tasa-arvoa korostava suunnittelu. Perinteinen tapa hahmottaa kaupunki ja maaseutu vastinpareina. 2. Kunnan uusi paikallinen hallintatapa -ajattelu. Johti koulurakennuksen toteuttamiseen ja lähipalvelukeskuskonseptin etsimiseen. 3. Keskittävä kehittämisnäkemys, joka korostaa taloutta ja kaupungin keskustaan investoimista: Koulua tarkastellaan kuluna, ei investointina

Johti koulurakennuksen toteuttamiseen ja lähipalvelukeskuskonseptin etsimiseen. 3.

7 Uusi Ihastjärven koulu suojasäällä syntynyt Kaupungin strategian toteutumista ja kuntalaiskumppanuutta korostavassa kunnan kehittämisessä tukeudutaan aktiiviseen paikallisyhteisöön ja kunnan eri sektorien väliseen yhteistyöhön, mikä helpottaa osaltaan kunnan tehtävien toteuttamista*. * Anttiroiko, Ari-Veikko ym. (toim.) (2003). Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuhteet. Kunnallistutkimuksia. Tampere: Tampereen yliopisto, kunnallistieteiden laitos

osaltaan kunnan tehtävien toteuttamista*. * Anttiroiko, Ari-Veikko ym. (toim.) (2003).

8 Teoria: Lähipalvelukeskuskonsepti Lähde: Mikkelin kaupunki Lähipalvelukeskus. Koulu kylässä kylä koulussa (s. 8)

9 Käytäntö: Kumppanuutta koululla: keiden kesken, kenen ehdoilla? Kaupunki: Eri sektoreita edustavat virkamiehet ja poliittinen johto. Keskusta-alue. Kaupungin toiset kylät Kylä: oppilaiden vanhemmat, kyläläiset (kyläyhdistys), yritykset Koulu: henkilökunta Mökkiläiset

10 Odotuksia ja rooleja Kaupunki: virkamiehet ja poliittinen johto (keskusta-alue) Kaupungin toiset kylät Kylä: oppilaiden vanhemmat, kyläläiset, kyläyhdistys yritykset Ammattijärjestö Koulu: henkilökunta Palvelupiste Mökkiläiset

kyläläiset, kyläyhdistys yritykset Ammattijärjestö Koulu:

11 Tulevaisuus? Länsi-Savo Koulu aktiivisessa iltakäytössä Projektien tuottamista konsepteista monikaan ei toistaiseksi ole vakiintunut Yksittäisten persoonien merkitys on suuri, mutta ne vaihtuvat Ristiriitaisia viestejä kaupungin taholta; poliittinen kamppailu heijastuu kylätasolle Koulu on täynnä oppilaita, mutta puhutaan oppilaskadosta tulevaisuudessa Tosiasiassa leikkausluvut tai kilpailukykylaskelmat eivät ole oikeita tai vääriä, vaan niissä on kyse poliittisista arvovalinnoista. HS

merkitys on suuri, mutta ne vaihtuvat Ristiriitaisia viestejä kaupungin taholta; poliittinen kamppailu heijastuu kylätasolle Koulu on

12 Prosessin arviota: Mitä opittavaa kumppanuuteen? Kumppanuus on vuorovaikutusta: Uusien toimintatapojen synnyttäminen ja -kulttuurin uudistuminen vaatisi uudenlaisia foorumeita ja uusia pelisääntöjä. Uudet toimintatavat muuttavat totuttuja rooleja: Vaatii uutta johtamisosaamista kunnalta, uusia työrooleja opettajilta ja uutta vastuunottoa kyläläisiltä. Vapaaehtoistyötä motivoi vapaaehtoisuus, ei hallintoalamaisuus. Julkisuuden merkitys suuri. Sitä käytetään vaikuttamiseen

13 Prosessin arviota Kunnan eri sektorien välinen resurssikamppailu konkretisoituu koulussa: Esim. hyvinvointiajattelu mielletään edelleen ennen muuta sosiaali- ja terveyssektorin asiaksi. Maankäytön, aluekehityksen ja koulujen sijaintipaikkojen välinen yhteys on selvä, mutta asiaa ei käsitellä avoimesti kouluverkkokeskustelussa. Uudistumisen haaste: Kylän historia on vahvasti läsnä. Se toimii, mikä on hyväksi havaittu. Yhteinen prosessi ja aikaa kulttuurin muutokseen vaadittaisiin, mutta siihen ei ehkä ole poliittista tahtoa

Maankäytön, aluekehityksen ja koulujen sijaintipaikkojen välinen yhteys on selvä, mutta asiaa ei käsitellä avoimesti kouluverkkokeskustelussa.

14 Top-down: Strategian jalkautus ja vieteriliike Strategian jalkautus Viimeinen odottaa tai juoksee Lähde: /c10/read/main/c10x10_1.htm

15 Lisätietoa A52_Vastavirtaan.pdf

Samankaltaiset tiedostot

OPPIA PAIKALLISISTA KUMPPANUUS- PROSESSEISTA!

OPPIA PAIKALLISISTA KUMPPANUUS- PROSESSEISTA! MANU RANTANEN HELSINGIN YLIOPISTON RURALIA-INSTITUUTTI PALVELUJA JA HYVINVOINTIA KYLILLE SALO 23.8.2017 ESIMERKKEJÄ KUMPPANUUDEN ILOISTA JA SURUISTA OSA I