Suunnittelun ja markkinoiden taistelupari

Transkriptio

1 Suunnittelun ja markkinoiden taistelupari Kimmo Lapintie yhdyskuntasuunnittelun professori Aalto-yliopisto

2 Kuningaskuluttaja Mistä suunnittelun ja markkinaliberalismin välisessä tuoreessa kiistassa on kyse? Tulisiko suunnittelun ja asuntopolitiikan seurata markkinoita vai suunnitella hyvää kaupunkia markkinoiden avulla?

3 Kustannukset ja hyödyt On selva a, etta joillekin korkeasta talosta on haittaa, mutta pelkka haitan olemassaolo ei ole riitta va peruste rakennuksen madaltamiselle. Ta ma n lisa ksi ta ytyy tieta a haitan suuruus, jota on verrattava asunnoista saatavaan hyo tyyn. Ja rkeva sa a ntely perustuu juuri ta llaiseen hyo tyjen ja haittojen vertailuun. Jos haitat ylitta va t hyo dyt, kerrosma a ra n rajottaminen on ja rkeva a. Jos taas hyo dyt yltta va t haitat, 12-kerroksinen talo pita isi sallia, vaikka naapuritalojen asukkaat siita ka rsisiva tkin. La pina kyva lla kustannus-hyo tyanalyysilla tulisi olla suurempi rooli kaupunkisuunnittelussa. Tuukka Saarimaa: Mita annettavaa kaupunkitaloustieteella on kaupunkisuunnittelulle. Kaupunkien aikakausi, s. 81.

4 Hyo ty vai arvo? Perinteisesti kaupunkisuunnittelu on mieltänyt tehtävänsä ympäristöllisten arvojen tuottajana ja niiden suojelijana Tämän on oletettu edellyttävän ammattitaitoa ja etiikkaa bildung (Gadamer) Kustannus-hyöty-analyysi on siten hämmentävä: kenen hyöty, millä mittarilla, palautuvatko ympäristö- ja kulttuuriarvot hyötyyn? Eikö tämä ole moukkamaista?

5 Hyo dyn aikakausi revisited Aikakausi oli Turun akatemiassa hyötyajattelun kultaaikaa. Aivan kuten muihin Ruotsin yliopistoihin perustettiin Turkuun uusi talousopin oppituoli Hyo dyn aikakausi merkitsi luonnontieteiden arvostuksen nousua suhteessa klassillisiin tieteisiin luvun alussa ruotsalaiset tutkijat kuten Anders Celsius ( ) ja Carl von Linné ( ) tekivät ruotsalaisesta luonnontieteellisestä tutkimuksesta maailmankuulun. Teologian uuden suuntauksen, luonnollisen teologian mukaan luonto itsessään osoitti Jumalan olemassaolon ja ihminen ylisti Jumalaa hyödyntämällä luonnontieteitä. Helsingin yliopiston historia (helsinki.fi)

6 Kaupunki laskutehtävänä? Kuinka lasketaan kustannukset? Rakennuskustannukset Vaihtoehtoinen tontista saatavissa oleva hinta Menetetyn sivistyksen hinta Menetettyjen innovaatioiden ja tyo n taloudellinen arvo Menetetyt investoinnit Menetetty maine Menetetty arkkitehtuuri

7 Kaupunki laskutehta va na? Kuinka lasketaan hyödyt? Käyttöarvo Käyttäjäkokemus Tieto ja sivistys Tilalllinen hautomo innovaatioille ja työnteolle Kansalaistoiminnan hyödyt Hyvä maine ja kilpailukyky Hieno arkkitehtuuri

8 Kohtuuhintainen asuminen Asunnon korkea nelio hinta kertoo, etta asunto on rakennettu oikeaan paikkaan. Nelio hinnaltaan halpa asunto puolestaan on usein va a ra ssa paikassa siis siina mielessa, etta harva haluaa asua ta llaisessa asunnossa. Miksi se muuten olisi halpa? Jo ta sta na hda a n, etta hintojen kohtuullistaminen on helppoa. Se onnistuu kaavoittamalla vain sellaisia alueita, joilla juuri kukaan ei halua asua. Myo s Helsingin nykyisten asuntojen hintojen kohtuullistaminen on helppoa. Riitta a, etta pilaa Helsingin. Tuukka Saarimaa: Mita annettavaa kaupunkitaloustieteella on kaupunkisuunnittelulle. Kaupunkien aikakausi, s. 81.

9 Kohtuuhintainen halpa Kaupunkisuunnittelussa kohtuuhintaisuutta ei ole koskaan pidetty halpuuttamisena Kysymys kohtuuhintaisuudesta (affordability) on pikemminkin yhdyskuntarakenteellinen: Kuinka mahdollistaa pienituloisten kohtuullinen asuminen, tyo skentely ja palvelut kaupungissa, jossa hintataso on karannut ka sista? Toteutuuko kohtuuhintaisuus vain kohtuuttomien eta isyyksien kautta? Ja mika on ta ma n suhde segregaatioon?

10 Segregaatio Kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja sosiaalisen sekoittamisen kritiikki perustuu tuen kohdentumiseen epätasaisesti ja muillekin kuin vähävaraisille Toisaalta juuri tämä jarruttaa alueiden keskinäistä eriarvoistumista ja kannustinloukkuja

11 Ohipuhumisen tausta Taloustieteen peli perustuu kontrafaktuaalisiin oletuksiin, jotka tekeva t mallintamisen mahdolliseksi, kuten Vapaiden markkinoiden itsena inen toiminta Kuluttaja rationaalisena yksilo na Ta ydellinen (tai ainakin paras) tieto tuotteiden ominaisuuksista Kaupunkisuunnittelu taas ei työskentele mallien vaan epävarmojen reaalimaailman vaikuttajien kanssa: Markkinat eivät ole vapaita vaan yhteiskunnallisesti synnytettyjä ja ylläpidettyjä Asuntoja eivät valitse vain yksilöt vaan perheet Tietomme ei ole täydellinen eikä usein edes paras

12 Ela ma on Esimerkiksi Kun lapsiperhe muuttaa uuteen asuntoon, lapset eiva t tee valintoja eika perheella ole preferensseja Asukkaat eiva t ole rakentamisen, kaupunkisuunnittelun tai ympa risto terveyden asiantuntijoita sen enempa a kuin la a ketieteen Tietoa ei hankita systemaattisesti, ja ratkaisut tehda a n usein tunteella

13 Kiitos! mahdollisetkaupungit.blogspot.com