Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi

Transkriptio

1 Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi

2 Taustaa -53 miljardia panostus maatalouspolitiikkaan EUssa vuosittain. -Vain 7% Natura 2000-verkostoon kuuluvista maatalousympäristöistä EUssa on suotuisassa suojelutasossa. -Suomen maatalousluonnon tila: 90 % Suomen perinnebiotoopeista ja 50 % Itämeren ja sen rannikon luontotyypeistä ovat uhanalaisia. -Seitsemän kymmenestä maailman suurimmasta kuolleesta merenpohjaalueesta sijaitsee Itämerellä - merkittävä tekijä maatalous. -Suomen rannikkovedet ja jokivedet: 50 % hyvää huonommassa tilassa, eivät saavuta hyvää tilaa vuoteen 2015 mennessä milj maatalousalueen lintua on kadonnut kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana EUn alueelta. -Maaperäkadon kustannukset EUssa ovat 38 milj. vuodessa. -> TARVITAAN TEHOKKAAMPIA TOIMIA MAATALOUDEN YMPÄRISTÖNSUOJELUUN!

3 Ympäristöjärjestöjen visio kestävästä maataloudesta Maatalouspolitiikka: - Mahdollistaa maatalouden harjoittamisen ekologisesti kestävällä tavalla. - Ylläpitää maan kasvukuntoa, luonnon monimuotoisuutta, vähentää vesistökuormitusta ja fossiilisten polttoaineiden kulutusta. - Tukee maaseudun elinvoimaista kehitystä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ilmastonmuutoksen torjumista ja siihen sopeutumista. Ilman toimivia ekosysteemipalveluja ei ruoan tuotantoa voida turvata kestävällä tavalla. P e t t e r i T o l v a n e n / W W F

4 EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulisi uudistua mm. seuraavasti - Riittävät ympäristönsuojelun vaatimukset pakollisiksi kaikille tiloille - Maatalouspolitiikka toteuttaa EU:n ympäristötavoitteita ja kansainvälisiä sitoumuksia - Maatalouden rakennepolitiikka ja ympäristötuki ovat samansuuntaisia - Luonnonmukaisen tuotannon osuutta lisätään merkittävästi S a m p s a V i l h u n e n / W W F

5 Suomen maatalouspolitiikan tulisi uudistua seuraavasti: -Kansallista maatalouden ympäristötukijärjestelmää yksinkertaistetaan, tehostetaan ja toimenpiteitä kohdennetaan. - Ravinteiden kierrätystä tehostetaan. - Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehokkaita tukitoimia. -Soiden raivaaminen turvepelloiksi kielletään. Ympäristötavoitteiden seurantaan tulisi olla selkeät indikaattorit ja niiden toteutumista seurataan avoimella järjestelmällä. Myös mahdollisiin epäkohtiin puututaan ajoissa.

6 Lisäksi (1/2): - Maailman kauppaja rjesto (WTO) vaati aitoja todisteita siita, etta EU:n suorat tuet ovat vihreitä. Viherrytta minen tuo kaikki ja senmaat samalle ympa risto vastuutasolle. - Ympa risto lle va ltta ma tto mien ja myo s kustannuksiltaan suurempien ympa risto toimien jatkuvuus ja lisa a minen on varmistettava riitta va n suurella II- pilarin rahoituksella. Innovaatiot ja ympa risto investoinnit joilla parannetaan energia- ja ravinnekiertoa kuuluvat na ihin. - Vesi- ja maatalouspolitiikka on yhteen sovitettava. Vesipuitedirektiivin perustoimenpiteiden toteuttaminen maataloustukijärjestelmän täydentävien ehtojen kautta tukee tätä tavoitetta.

7 Lisäksi (2/2): - 7 % ekologisen alan tavoite on jo kompromissi % alasta, joka on tutkimuksissa osoitettu olevan riittävä monien ekosysteemipalvelujen ylläpitämiseksi. Tavoite on helppo saavuttaa Pohjois-Euroopan mosaiikkimaisessa maisemassa. - Pysyvien nurmien ylläpitovaatimus ei ole uhka Suomen maataloudelle, sillä pysyvia heina maita on vain 1,4 % ka yto ssa olevasta maatalousalasta. Pysyvien nurmien kynto sen sijaan aiheuttaa merkitta va a hiilivarastojen seka luonnon monimuotoisuuden ha vikkia. - Turvepeltojen raivaaminen on maatalouden merkitta vimpia kasvihuonekaasula hteita. Ta lla hetkella noin 12 % Suomen kokonaispeltoalasta on viljeltya turvemaata. Komission esitta ma uusien turvepeltojen kynto kielto toteuttaisi osaltaan myo s tuoreen kansallisen suostrategian tavoitteita.

8 Kiitos!