Letikonkuja Asemakaava ja asemakaavan muutos 82. kaupunginosa, Perusmäki Korttelit sekä katu- ja virkistysalueet

Transkriptio

1 1 (14) Asianumero 2975/ /2016 Aluenumero Letikonkuja Asemakaava ja asemakaavan muutos 82. kaupunginosa, Perusmäki Korttelit sekä katu- ja virkistysalueet Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 3. päivänä joulukuuta 2007 päivättyä, 25. päivänä marraskuuta 2016 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Perusmäessä Niipperinojanpolun eteläpuolella ja Niipperin golfkentän länsipuolella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuodesta 2004 alkaen. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Christian Ollus etunimi.sukunimi@espoo.fi Katariina Peltola, maisema-arkkitehti Roni Zein, liikennesuunnittelu

2 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Sivu

3 3 (14) LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tarkistettu Liite 3 Havainnekuva Liite 4 Katukartta ja ohjeellinen poikkileikkaus Liite 5 Liikenteen tavoiteverkko Liite 6 Perusmäen-Viiskorven alueen Luontoselvitys 2005 (Enviro) Liite 7 Liito-oravien esiintyminen Gobbackan asemakaava-alueella (Enviro 2006) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaava (kartta), selostus liitteineen, Gobbackan korttelisuunnitelma ( ) sekä Gobbackan kaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Sito Oy, 2009).

4 4 (14) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,35 hehtaaria ja se sijaitsee Perusmäessä Niipperinojanpolulta etelään päin. Alue koostuu metsäisestä rinteestä sekä entisestä pellosta, johon on kasvanut puustoa. Pohjoisosa Letikonkujan kaavaalueesta kuuluu Niipperinpellon asemakaavaan. Kaavoitettu alue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi sekä katualueeksi. Kaavoittamattomalla alueella sijaitsee nykyisin yksi asuinrakennus talousrakennuksineen. Kulku rakennetulle kiinteistölle tapahtuu Niipperinojanpolun ja sen jatkeena olevan ajoyhteyden kautta. Alueen poikki pohjois-eteläsuunnassa kulkee valaistu ulkoilureitti sekä itälaidalla Niipperinoja. Suunnittelualue rajautuu läntiseltä sivulta Gobbackan asemakaavan virkistysalueeseen. Pohjoisessa on Niipperin siirtolapuutarhaa sekä yleistä pysäköintiä palvelevia pysäköintialueita sekä jätevedenpumppaamo. Muilta osin alue on Niipperin golfkentän ympäröimä, jossa ei ole asemakaavaa. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan tavoitteena on viihtyisä, pientalovaltainen asuinalue, joka täydentää sitä rajaavia lainvoimaisia asemakaavoja. Asemakaavalla muodostuu kaksi uutta erillispientalojen korttelia, joiden myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 3319 k m 2 (+ lisärakennusoikeus 498 k-m 2 ). 1.3 Suunnittelun vaiheet Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna Suunnittelu on aloitettu osana laajempaa Gobbacka asemakaava-aluetta. Gobbackan asemakaavaa varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty ja tarkistettu (liite 2). Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi Gobbackan valmisteluaineiston nähtäville ja kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi lähtökohdat Gobbackan asemakaavoituksen pohjaksi Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt kaavaehdotusta ja ja hyväksynyt sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Kaavaehdotus oli nähtävillä Nähtävilläolon jälkeen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen kaupunginhallitukselle toimitettavaksi Lautakunnan käsittelyn jälkeen asemakaava päätettiin viedä hyväksyttäväksi useassa vaiheessa siten, että ensimmäisenä hyväksyttäväksi vietiin Gobbackan asemakaavaa suppeampi alue, joka säilytti alkuperäisen kaavan nimensä Gobbacka. Edellä mainitun asemakaavan lainvoimaistuttua hyväksyttäväksi viedään Letikonkuja niminen asemakaava, jota tämä selostus koskee. Letikonkuja on osa alkuperäistä, laajempaa Gobbackan asemakaavaa. Asemakaavan vaiheet on tarkemmin kuvattu kohdassa 7. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Nyt laadittu asemakaava on yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä virkistysalueeksi. Alueen poikki pohjois-eteläsuunnassa kulkee pääulkoilureitti. Vireillä on Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava.

5 5 (14) Kuva: Ote Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I:stä. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella Asemakaava Alueen pohjoisosassa on voimassa Niipperinpelto -niminen asemakaava, joka on saanut lainvoiman Alue on tässä asemakaavassa osoitettu Niipperinojanpolku -nimiseksi kaduksi sekä lähivirkistysalueeksi (VL), jolla kulkee ajoyhteys Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Muut suunnitelmat ja päätökset Gobbackan asemakaavoituksen yhteydessä on tehty laajempia kokonaisuuksia käsitteleviä yleiskaavallisia selvityksiä ja suunnitelmia. Gobbackan asemakaava on suunniteltu samanaikaisesti lähialueen vireillä olevien asemakaavojen kanssa ja asemakaavojen yhteisvaikutukset on arvioitu, esimerkiksi hulevesien ja liikenteen toimivuuden osalta. Lisäksi Gobbackan aluetta laajemmalla Perusmäki-Viiskorven alueella on tehty mm. luontoselvityksiä ja kunnallistekninen tarkastelu. Luontoselvityksessä selvitettiin lajeja, jotka tarvitsisi erityisesti ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Kunnallisteknisessä tarkastelussa tutkittiin kehittyvän maankäytön kunnallisteknisten tarpeiden mitoitusta ja ratkaisuja. Asemakaavojen yhteydessä parannetaan liikenneturvallisuutta luomalla edellytyksiä jatkuvien jalankulku- ja polkupyöräilyverkostojen rakentamiselle. Gobbackan asemakaavan ratkaisujen pohjaksi ja vaikutusten arvioimiseksi on laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma. Alueelle on tehty myös korttelisuunnitelma. Nämä suunnitelmat koskevat myös Letikonkujan asemakaavaa ja asemakaavan muutosta Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.

6 6 (14) 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen pinta-ala on noin m 2 ja se sijaitsee Perusmäessä Niipperinojanpolulta etelään päin. Alue on pääosin rakentamatonta metsäistä rinnettä sekä entistä peltoa, johon on kasvanut koivuvaltaista puustoa. Alueella sijaitsee nykyisin yksi asuinrakennus talousrakennuksineen. Kaava-alueen itäreunalla kulkee Pitkäjärveen laskeva Niipperinoja (Nipertbäcken). Maastoltaan alueen länsiosa on jyrkkää rinnettä ja itäpuoli tasaista. Kaava-alueen länsireunalla sijaitseva korkein kohta sijoittuu korkeusasemalle +35 metriä meren pinnan (mpy) yläpuolelle ja kaava-alueen itäosaan sijoittuu alueen matalin kohta korkeusasemalle +22,5 mpy. Kaava-alueen länsipuolella olevalle metsäiselle alueelle on kaavoitettu lähivirkistysaluetta. Niipperin siirtolapuutarhan alueita pysäköimisalueineen sekä yleistä pysäköintiä on sijoitettu kaava-alueen pohjoispuolelle. Idässä ja etelässä asemakaavoittamattomalla alueella sijaitsee maisematilaltaan avoin Niipperin golfkenttä Maanomistus Kaavoitetun katu- ja virkistysalueen omistaa Espoon kaupunki. Kiinteistön 7:225 omistaa Jasokraft Oy, muilta osin alue on yksityisessä omistuksessa Rakennettu ympäristö Maankäyttö Alueella sijaitsee yksi asuinrakennus talousrakennuksineen. Asuinrakennus on rakennettu vuonna Piha-alueita lukuun ottamatta alue on rinnemetsää ja vanhaa peltoa, joka on kasvamassa umpeen. Yhdyskuntarakenne Kaava-alueen pohjois- ja länsipuolella on lainvoimaiset asemakaavat. Tämä asemakaava täydentää alueen yhdyskuntarakennetta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kulku alueelle tapahtuu Niipperinpeltoa pitkin Niipperinojanpolulle, josta on ajoyhteys rakennetulle kiinteistölle. Kevytliikenne Niipperinojanpolun sekä Niipperinpellon varressa kulkee yhdistetty jalankulu- ja pyöräilytie. Kaava-alueen poikki pohjois-eteläsuunnassa kulkee valaistu ulkoilureitti. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Liikennöinti tapahtuu Niipperinojanpolulta. Paikoitus on omilla tonteilla. Julkinen liikenne Julkinen liikenne tukeutuu taksiliikenteen ohella Niipperintiellä liikennöivään bussiliikenteeseen. Lähimmät pysäkit (Juvantie ja Niipperin koulu) sijaitsevat noin 800 metrin päässä kaava-alueesta. Näiltä pysäkeiltä on linjayhteys Helsingin (Linja 436K), Leppävaaran (Linja 236) sekä Espoon keskuksen (Linja 582) suuntaan. Linjojen vuoroväli on noin 30 minuuttia. Pohjoisessa nämä linjat päättyvät Kalajärvelle ja Serenaan. Palvelut Alueella ei ole palveluita. Kaava-alueen itäpuolella Niipperissä noin 0,5-1,8 km matkan päässä on sekä päivittäistavarakauppa että koulu-, päiväkoti- ja neuvolapalveluja. Yhdyskuntatekninen huolto Kunnallistekniikka on rakennettu Niipperinojanpolulle. Kaava-alueen halki pohjois-eteläsuunnassa kulkee paineviemäri. Rakennettu kiinteistö on liitetty vesijohtoon. Niipperinpellonpolku on rakennettu kaduksi. Kaava-alueen pohjoispuolella on jätevedenpumppaamo.

7 7 (14) Kuva: Ote johtokartasta Luonnonolosuhteet Kaava-alue koostuu länteen kohoavasta jyrkästä, metsäisestä rinteestä sekä entisestä pellosta, johon on kasvanut puustoa. Kaava-alueen länsireunassa, puustoisen rinteen keskellä sijaitsee pientalon pihapiiri. Kaava-alueen puusto on vaihtelevaa, mutta yleisimpänä puulajina on koivu. Alueen itälaidalla kulkee Niipperinoja (Nipertbäcken), joka kuuluu Espoonjoen laajaan valumaalueeseen ja laskee Pitkäjärveen. Kaava-alueen litäpuolella sijaitsee maisematilaltaan avoin golfkenttä ja lännessä metsäinen selänne Suojelukohteet Laaditun luontoselvityksen perusteella alueelta ei havaittu lajeja, jotka tarvitsisi ottaa erityisesti huomioon maankäytön suunnittelussa. Kaava-alueen länsipuolella havaittiin kuitenkin liito-orava-alue, joka sivuaa kaava-alueen länsireunaa ja luoteisnurkkaa. Lähimmät havaitut puut, joiden juurilta on löydetty liitooravan ulostehavaintoja sijoittuvat lähimmillään noin 20 metrin päähän kaavaalueen pohjoisreunasta. Kaava-alueelta ei kuitenkaan havaittu liito-oravan pesäpuita tai puita, joiden juurilta olisi löydetty liito-oravan ulostepapanoita. Säilyttämisen arvoiseksi luontokohteeksi on määritelty kaava-alueen ulkopuolella koillisessa sijaitseva Niipperinpellon rinnelehto Ympäristön häiriötekijät Espoon rakennusjärjestyksen mukaan Letikonkuja kuuluu alueeseen, jolla asuinrakennusten ja muiden meluherkkien toimintojen rakennusten ulkokuoren ääneneristävyys lentomelua vastaan on oltava vähintään 30 dba.

8 8 (14) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet 3.2 Osallisten tavoitteet Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi lähtökohdat Gobbackan asemakaavoituksen pohjaksi. Lähtökohdiksi hyväksyttiin mm. että Gobbackan kaava-alueesta pyritään tekemään Gobbackantien ja Lambertintien varteen tukeutuva asuntotyypeiltään monivivahteinen mutta kuitenkin selkeä asuinpientaloalue, joka korostaa myös omatoimisen rakentamisen mahdollisuutta. Lautakunta halusi painottaa suunnittelussa luontoarvojen säilymistä, keskeisten viheralueiden laatua, kevyen liikenteen väylästön ja viheryhteyksien tärkeyttä sekä ympäröivien alueiden reitistöihin liittymistä. Lautakunta piti tärkeänä myös turvallisen ja maankäyttöä palvelevan katuverkon saavutettavuutta joukkoliikenteellä. Asemakaavan tavoitteena on viihtyisä, pientalovaltainen asuinalue, joka täydentää sitä rajaavia lainvoimaisia asemakaavoja. Letikonkujan asemakaava ja asemakaavan muutos täydentää alueen viheralue- ja kevyen liikenteen verkostoa muodostaen yhtenäisen virkistysaluekokonaisuuden. Asemakaavalla mahdollistetaan tärkeän poikittaisen kevyen liikenteen yhteyden muodostuminen Gobbackasta Niipperiin sekä pohjoisesta tulevan reitin jatkuminen etelään. Asukasmielipiteet Gobbackan asemakaavoituksen yhteydessä Letikonkujan kaava-alueelle kohdistui yksi muistutus. Muistutuksessa toivottiin alueen itäosassa sijaitsevan lähivirkistysalueen sekä itä- ja eteläosassa sijaitsevan luonnonmukaisena säilytettävän alueenosan kaventamista. Lisäksi toivottiin Letikonkujan siirtämistä johtoa tai ojaa varten varatun alueen länsipuolelle. Muistutuksen seurauksena itä- ja etelärajalla olevaa luonnonmukaisena säilytettävää alueenosaa on hieman kavennettu ja katu siirretty muistutuksessa esitettyyn paikkaan. Edellä mainitut muutokset on tehty , jolloin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Gobbackan asemakaavaehdotuksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja kuvaus Asemakaavan tavoitteena on viihtyisä, pientalovaltainen asuinalue, joka täydentää sitä rajaavia lainvoimaisia asemakaavoja. Letikonkujan asemakaava ja asemakaavan muutos täydentää alueen viheralue- ja kevyen liikenteen verkostoa muodostaen yhtenäisen virkistysaluekokonaisuuden. Asemakaavalla mahdollistetaan tärkeän poikittaisen kevyen liikenteen yhteyden muodostuminen Gobbackasta Niipperiin sekä pohjoisesta tulevan reitin jatkuminen etelään. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin m 2. Siitä noin m 2 on erillispientalojen korttelialuetta, 4500 m 2 virkistysaluetta ja 2400 m 2 katualuetta. Kokonaiskerrosala on 3319 k-m 2., mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e=0.14 ja korttelitehokkuutta e=0.20. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi kaavassa on osoitettu lisärakennusoikeutta 15 % rakennusoikeudesta, joka tarkoittaa 498 k-m 2. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 3319 k-m 2 (+ lisärakennusoikeus 498 k-m 2 ).

9 9 (14) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Kaavaan on merkitty kaksi erillispientalojen korttelialuetta (AO-1), joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin m 2. Tehokkuus on osoitettu luvulla e=0.20, joka tarkoittaa rakennusoikeutena 3319 k-m 2. Tämän lisäksi sallitaan erillisiä asuntojen käyttöön tulevia talous-, säilytys-, sauna- ja yhteistiloja enintään 15 % rakennusoikeudesta. Tehokkuusluvun mukaisesta rakennusoikeudesta saa enintään 1/3 käyttää liike-, työ- ja toimistotiloiksi, jotka eivät aiheuta häiriötä asumiselle. Idänpuoleisessa korttelissa kerrosluvuksi on määritelty I u 2/3. Rinteeseen sijoittuvassa korttelissa kerrosluku on (2/3)II. Tontin pinta-alan tulee olla vähintään 700 m 2. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 ap asuntoa kohti. Rakennusoikeuden lisäksi sallittavien tilojen kerrosala ei vaikuta autopaikkanormiin. Korttelialueelle saa rakentaa enintään 8 auton yhtenäisiä pysäköintialueita. Yhtenäiset pysäköintialueet on ympäröitävä ja jäsenneltävä puu- ja pensasistutuksin. Lisäksi korttelialueilla on merkintä luonnonmukaisena säilytettävästä alueenosasta. Kortteleita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon viereisen kadun katu- ja rakennussuunnitelmien korkeustasot. Katutasoon yhdistävien liuskojen kallistus saa olla enintään 20 %. Maanpinnan turhaa louhimista ja täyttämistä tulee kuitenkin välttää. Asuinrakennukset on perustettava siten, ettei huoneilman radonpitoisuus kohoa yli ohjearvojen. Asuinrakennusten ja muiden meluherkkien toimintojen rakennusten ulkokuoren ääneneristävyys lentomelua vastaan tulee olla vähintään 30 dba. Korttelin länsiosaan on merkitty johtoa tai ojaa varten varattu alueen osa. Johdon siirto rasitealueelta edellyttää sopimusta kaupungin kanssa. Mikäli johto siirretään, saa rasitealueelle rakentaa korttelialueen käyttötarkoituksen mukaisia rakennuksia. Korttelialueille on laadittu korttelisuunnitelma (Gobbackan korttelisuunnitelma, ). Virkistysalueet Asemakaavassa on noin 4500 m 2 osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Virkistysalueen itäosassa pohjois-eteläsuunnassa kulkee ohjeellinen, jalankulkua varten varattu alueen osa. Virkistysalueen koilliskulmaan Niipperinpellon varteen on merkitty muuntamon rakennusala (vm) Liikenne Tie- ja katuverkko Aikaisemmin nimellä Niipperinojanpolku merkitty katu muutetaan Niipperinpelto nimiseksi kaduksi. Kaava-alueelle muodostetaan uusi pohjois-eteläsuuntainen katu Letikonkuja, jonka katualueen leveys on 8 metriä. Katualueen kapeudesta johtuen Letikonkuja tulee muodostumaan noin 4,5 metriä leveästä ajoväylästä sekä 2,25 metriä leveästä jalkakäytävästä. Letikonkujan jatkeeksi kaavaan on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, joka yhdistyy Gobbackan kaava-alueella sijaitsevaan reitistöön. Ajoneuvoliikenne Kaava-alueen ajoneuvoliikenne tullaan toteuttamaan Niipperinpellon jatkeeksi rakennettavan uuden katuyhteyden, Letikonkujan, kautta. Kevyt liikenne Jalankulun ja pyöräilyn yhteys Niipperistä Letikonkujan kautta länteen Gobbackan kaava-alueelle on merkittävä koulureitti. Yhteys on myös tärkeä osa laajempaa pääulkoilureitistöä, joka jatkuu pohjoiseen Perusmäen kaavaalueelle saakka.

10 10 (14) Joukkoliikenne Alueen joukkoliikenteen muodostavat Niipperintiellä liikennöivät bussilinjat. Lähimmät pysäkit (Juvantie ja Niipperin koulu) sijaitsevat noin 800 metrin päässä kaava-alueesta. Näiltä pysäkeiltä on linjayhteydet Helsingin (Linja 436K), Leppävaaran (Linja 236) sekä Espoon keskuksen (Linja 582) suuntaan. Pohjoisessa nämä linjat päättyvät Kalajärvelle ja Serenaan. Pysäköinti Kaavamääräyksin vaadittavat autopaikat sijaitsevat tonteilla. AO-alueella vaadittava autopaikkamäärä on 2 ap asuntoa kohti Palvelut Asuinkorttelialueilla enintään 1/3 tehokkuusluvun mukaisesta rakennusoikeudesta saa käyttää liike-, työ- ja toimistotiloiksi, jotka eivät aiheuta asumiselle häiriötä Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alue liitetään kaupungin vesijohto- ja viemäriverkkoon. Kaavassa on merkintä johtoa tai ojaa varten varatulle alueen osalle. Gobbackan asemakaavan yhteydessä on laadittu kunnallistekniikan yleissuunnitelma Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaava-alueen maaperä on pääasiallisesti savea (kuva: sininen väritys), joka vaihettuu alueen länsireunassa moreeniksi (kuva: oranssi väritys). Rakennettavuusluokitukseltaan kaava-alueen itä- ja eteläosa on vaikeasti tai erittäin vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä. Länsiosassa on sekä normaalisti rakennettavaa maaperää, että erittäin vaikeasti rakennettava jyrkkä rinne. Rakennettavuusluokitukseltaan erittäin vaikeasti rakennettava syvä pehmeikköalue on sijainnut muinaisen Litorina-meren alla. Täten on mahdollista, että alueen maaperä sisältää sulfideja, jotka maaperän tullessa alttiiksi ilmakehän hapelle, muodostavat rikkihappoa, joka liuottaa maaperästä metalleja. Tällöin ympäröiviin vesistöihin kulkeutuu hapanta ja metallipitoista valuntaa, joka voi aiheuttaa muun muassa kalakuolemia. Maaperä tulee selvittää ennen rakentamishankkeeseen ryhtymistä. Mikäli maaperässä todetaan olevan sulfidisavia, tulee varmistaa, ettei rakentaminen aiheuta raskasmetallien kulkeutumista vesistöihin, vaan kaivuumassat tulee neutraloida ja maaperä voidaan joutua stabiloimaan. Kuva: Ote alueen maaperäkartasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä.

11 11 (14) 4.4 Ympäristön häiriötekijät Letikonkuja kuuluu alueeseen, jolla asuinrakennusten ja muiden meluherkkien toimintojen rakennusten ulkokuoren ääneneristävyys lentomelua vastaan on oltava vähintään 30 dba. Tämä on huomioitu kaavamääräyksessä. 4.5 Nimistö Niipperistä tuleva Niipperinpelto Nipertåkern -niminen katu ulotetaan tällä nimellä Letikonkujan kaava-alueen pohjoislaitaan asti. Aiemmin kaavassa ollut nimi Niipperinojanpolku jää pois, koska se sekaantuisi helposti toisaalla käytössä oleviin Niipperinpuro-nimiin. Niipperinpellon länsipään uusi asuntokatu saa lukuisista Niipperi-alkuisista nimistä erottuvan, omaperäisen ja korttelille omaa henkeä luovan nimen Letikonkuja Letikkogränden. Se perustuu juuri tällä paikalla ollutta viljelystä tarkoittavaan nimeen Letikkona (myös muodoissa Letikkan, Lätickängen), jonka taustaa ei tunneta. Siitä tulevat myös puistonnimet Letikonrinne Letikkobrinken ja Letikonniitty Letikkoängen ja polunnimet Letikonpolku Letikkostigen ja Letikonniitynreitti Letikkoängsstråket. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaava täydentää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta. Muutoin vaikutukset rakennettuun ympäristöön jäävät vähäisiksi. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaava on osa Gobbackan asemakaavan yhteydessä suunniteltua liikenne- ja teknisen huollon verkkoa. Gobbackan asemakaavoituksen yhteydessä on huomioitu liikenneverkon toimivuus sekä kunnallistekniset järjestelyt myös Letikonkujan kaava-alueen osalta. Kaava edellyttää ja mahdollistaa Letikonkujan sekä kunnallistekniikan rakentamisen alueelle. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Metsäisen rinteen maisemakuva tulee muuttumaan kaavamuutoksen myötä sulkeutuneesta ja osittain luonnontilaisesta rakennetuksi ja avoimemmaksi, kun alueelle sijoitetaan lisää asuinrakentamista ja olevaa puustoa sekä muuta kasvullista alaa joudutaan rakentamisen myötä kaatamaan ja raivaamaan. Vanha peltoalue muuttuu myös erillispientalojen rakentamisen myötä avoimemmaksi. Mikäli maaperätutkimuksessa alueella todetaan olevan sulfidisavia, tulee varmistaa, ettei rakentaminen aiheuta raskasmetallien kulkeutumista vesistöihin ja vaikuta negatiivisesti Pitkäjärveen laskevan Niipperinojan vedenlaatuun. Erillispientalojen korttelialueiden ja Niipperinojan väliin on jätetty kapea puskurivyöhyke lähivirkistysaluetta, joka yhdessä mahdollisen kaivuumassojen neutraloinnin ja maaperän stabiloinnin avulla auttaa ehkäisemään rakentamisen vaikutuksia vesistöön. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavan toteutumisen myötä muodostuu tärkeä poikittainen kevyen liikenteen yhteys Gobbackan ja Niipperin välille. Reitti on talvikunnossapidettävä ja valaistu. Lähivirkistysalueiden läheisyys ja keskeinen puistovyöhyke tarjoaa turvallisen alueen lapsiperheille. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Alue on liitettävissä kunnallisteknisiin verkostoihin ja katuverkkoon. Kaupungin maanomistajien kanssa tehtävien maankäyttösopimusten kautta saamia tuloja käytetään alueen kunnallistekniikan rakentamiseen.

12 12 (14) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Rakentaminen on mahdollista asemakaavan saatua lainvoiman. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Asemakaavan yhteydessä oleva havainnekuva antaa käsityksen alueen muodostumisesta kuitenkaan olematta sitova. Alueelle on laadittu korttelisuunnitelma (Gobbackan korttelisuunnitelma, ). 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Vireille tulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuodesta 2004 alkaen. Sopimukset Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on nimellä Gobbacka laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on tämän selostuksen liitteenä 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Letikonkujan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmistelusta on vastannut Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä Christian Ollus, Tiina Aalto ja Katariina Peltola. Liikennesuunnittelijana on ollut suunnitteluinsinööri Roni Zein. (Gobbackan kaavan valmistelusta on vastannut Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä Robert Eriksson, Maria Suutari-Jääskö ja keväällä 2013 Leena Kaasinen. Liikennesuunnittelijana on ollut Riikka Aaltonen, Liisa Marttunen ja keväällä 2013 Silja Savolainen.) Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulokuulutus ollut Länsiväylä ja HBL -lehdissä Kaupunkisuunnittelupäällikkö asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan valmisteluaineiston Asemakaavan valmisteluaineisto nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Asukastilaisuus, Juvanpuiston koulu, klo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tarkistettu Kaupunkisuunnittelulautakunta asetti MRA 27 :n mukaisesti nähtäville asemakaavaehdotuksen Kuulutus ollut Länsiväylä ja HBL -lehdessä Asemakaavaehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti.

13 13 (14) Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle Asemakaavaehdotuksen rajausta tarkistettiin siten, että ensimmäisessä vaiheessa hyväksytään vain selkeästi yleiskaavan mukainen osa ja yleiskaavan vastaisiksi tulkittavat alueet hyväksytään myöhemmin Tarkistusesitys Kh:lle, rajausta muutettu. Letikonkujan kaavaehdotukseen ehdotetaan tehtäväksi seuraavat tarkistukset: - kaava-alue rajataan siten, että siihen kuuluu Gobbackan asemakaavasta poisrajattu itäisin alue ja kaavalle annetaan nimi Letikonkuja - kaavakarttaan tehdään kaupunginhallituksen käsittelyä varten aluerajauksen lisäksi pieniä teknisluonteisia tarkistuksia (kaavan nimen muuttaminen, nimistön tarkistaminen, määräystekstien kohdentaminen kaavarajaukseen sekä tasokoordinaatistojärjestelmän vaihtaminen) Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen.

14 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Christian Ollus Aluearkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja