Tuuloksen Suolijärven kunnostushanke

Transkriptio

1 Tuuloksen Suolijärven kunnostushanke Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma Heli Jutila ja Jarmo Manninen Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja S u u n n itte lu to im is to VESMANN

2 Etukannen kuva: Näkymä keväiselle Pohjoistenlahdelle lännestä. Jarmo Manninen Sisäkannen kuva: Kesäistä Tuuloksen Suolijärven Pohjoistenlahtea. Karri Jutila Lähdeviite: Jutila Heli ja Manninen Jarmo 2014: Tuuloksen Suolijärven kunnostushanke. Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja sivua + liitteet. Hämeenlinnan kaupunki ja Suunnittelutoimisto VESMANN. ISBN painotuote: ISBN verkkojulkaisu: ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Kartat ja karttojen käyttö- ja julkaisuluvat Maanmittauslaitos lupa MML/VIR/HÄME/611/08 Hämeenlinnan kaupunki 2012, Ilmavalokuvat: Lentokuva Vallas Oy 1

3 SISÄLLYS LIITELUETTELO... 3 TIIVISTELMÄ... 4 ABSTRACT HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET POHJOISTENLAHTI Hankkeen sijaintipaikka ja sen ympäristö Hydrologia Vedenlaatu Kuormitus Sedimentti Vesi- ja rantakasvillisuus Linnusto Viitasammakko Kalasto ja sulkasääsket Täplälampikorento Rakenteet ja laitteet sekä muu huomioitava Alueen kaavoitustilanne ja suojelualueet Aiemmat kunnostustoimenpiteet Pohjoistenlahdella Vesi- ja ranta-alueiden omistus, käyttö, sopimukset ja suostumukset KUNNOSTUSTOIMENPITEET Puuston ja pensaiden poisto Pohjoistenjoen suiston kosteikkoalueet: kampakosteikot ja uomakavennukset Lintusaarekkeet Veneväylät Pohjoistenlahden länsi- ja itärannalle Ruoppaus- ja kaivumassat ja niiden läjitysalueet Velvollisuudet ja seuranta HANKKEEN VAIKUTUKSET Yleistä Hankkeen vaikutus luontoarvoihin Vaikutukset Pohjoistenjoen virtaamiin ja vedenkorkeuksiin Vedenlaatu Virkistys- ja muu käyttö OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET Vesilain kohtia Pohjoistenlahden vesistökunnostushankeen lupakäsittely TOTEUTUS JA KUSTANNUKSET LÄHTEET

4 LIITELUETTELO LIITE 1 Tuuloksen Suolijärven kunnostaminen. Heli Jutila. Hämeenlinnan kaupunki LIITE 2.1 Pohjoistenlahden osavaluma-aluekartta 1: LIITE 2.2 Suolijärven pohjavesialuekartta 1: LIITE 3.1 LIITE 3.2 LIITE 3.3 LIITE 4 Suolijärven vedenlaatupaikkoja kartalla. Suolijärven näytepaikkojen vedenlaatutietoja. Ormi- ja Teuronjoen vedenlaaturaportteja. Oiva-tietopalvelu. Suomen ympäristöhallinto ja Hämeenlinnan kaupungin näytteet. Mittausraportti. Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron- Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä Mikko Kiirikki, Luode Consulting Oy. LIITE 5 Tuuloksen Suolijärven sedimenttianalyysin tulokset Kirjenumero 547/12. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. LIITE 6 Suolijärven kasvillisuuskartat ja -symbolit. Mäkelä n. 1:7150 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIIT 10 LIITE 11 Hämeenlinnan Tuuloksen Suolijärven pesimälinnusto & sudenkorennot Jussi Mäkinen, Hämeen ELY-keskus. Tuuloksen Suolijärven Pohjoistenlahden viitasammakkoselvitys vuonna Kari Nupponen ja Elina Manninen. Faunatica Oy. Ote julkaisusta Känkänen Mikko & Vesala Sami 2012: Hämeenlinnan Tuuloksen Leheen, Takasen, Pyhä-, Oks-, Suoli- ja Teuronjärvien kalastoselvitys 2012 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja sivua ja 6 liitettä (6 sivua). Hämeenlinnan kaupunki. Tommi Malinen ja Mika Vinni 2013: Sulkasääsken runsaus ja merkitys Hämeenlinnan Tuuloksen Pyhä-, Suoli- ja Pannujärvessä Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja sivua. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos ja Hämeenlinnan kaupunki. Ote Tuuloksen Suolijärven rantayleiskaavakartasta. (Pohjoistenlahti ja kaavamääräykset sekä ympäristöinventointiraportti). LIITE 12.1 Alkuperäinen suunnitelmakartta 1(1/2), ilmakuva. 1:2 000 LIITE 12.2 Alkuperäinen suunnitelmakartta 1(2/2), maastokartta 1:2 000 LIITE 12.3 Rakentamiskartta selityksin. Tämän mukaan pyydettiin tarjousta LIITE 13 Alkuperäiset leikkaukset A-A, B-B, C-C, D-D, E-E ja F-F. Lopullisessa suunnitelmassa A-A ja B-B eivät enää relevantteja 1: 50 LIITE 14 Alkuperäiset Det -piirustukset 1, 2, 3, 4 ja 5. Lopullisessa suunnitelmassa relevantteja ovat 3,4 ja 5. 1:125 ja 1:250 LIITE 15 Vesiliikenneuomien (itä ja länsi) pituus- ja poikkileikkaukset. 1:2500/1:100 ja 1:100 LIITE 16 Pohjoistenjoki, pituusleikkaus ja poikkileikkaukset 1:1667/1:100 ja 1:100 pl. 1+10, 2+90 ja LIITE 17.1 LIITE 17.2 Kavennettujen veneuomien massalaskennat. Alkuperäiset ruoppaus- ja kaivumassojen massalaskennat. LIITE 18 Kartta hankkeen vaikutusalueesta. Heli Jutila, Hämeenlinnan kaupunki :5 890 LIITE 19 LIITE 20 Työkertomus kiintopiste- ja kartoitusmittauksista. Suostumuslomakkeen malli. 3

5 TIIVISTELMÄ Hämeenlinnan kaupungin vuosina toteutetun Tuuloksen vesistöjen tilan parantamishankkeen yhtenä pääkohteena oli Suolijärvi ja sen Pohjoistenlahti. Pohjoistenlahti sijaitsee Tuuloksen taajama-alueiden läheisyydessä ja se kuuluu Kokemäenjoen vesistön Längelmäveden ja Hauhon reittien vesialueeseen. Suolijärvestä vedet laskevat Tuuloslampien kautta Leheeseen ja edelleen Hauhon Pyhäjärven kautta Iso-Roineeseen. Tässä kunnostussuunnitelmassa esitetään ne toimenpiteet, joilla pyritään hidastamaan Pohjoistenlahden umpeenkasvua ja vähentämään valuma-alueelta tulevien ravinteiden ja kiintoaineksen kuormitusta Suolijärveen. Pohjoistenjoen veden virtauksesta osa ohjataan kosteikkojen kautta Pohjoistenlahden kummallekin puolelle. Suistoalueen umpeenkasvaneille vesialueille suunniteltiin kosteikko- ja lintuvesialueita, jotka tulisivat toimimaan jokivedessä kulkevan kiintoaineksen ja ravinteiden kerääjänä. Suunnittelussa huomioitiin laajasti alueen merkitys lintujen ja muiden eliöiden levähdys-, lisääntymis- ja elinpaikkana. Suunnittelussa ehdotettiin lintutornin sijoittamista Pohjoistenlahden rannalle. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli Pohjoistenlahden virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen ruoppaamalla veneväylät lahden kummallekin reunalle. Väylillä turvataan veneellä liikkuminen kiinteistöille ja lahdella sijaitsevaan yhteisalueen venevalkamaan. Suunnitelman lähtökohtana oli kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu, jossa Pohjoistenlahden käytettävyys lisääntyy, luonnonsuojelulliset arvot säilyvät, vesistön tila paranee ja vesirakennustöiden kuormitusvaikutus Suolijärveen on mahdollisimman alhainen. Hanke tukee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman tavoitteita. Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt sopimukset kaikkien toimenpidealueella olevien kiinteistöjen kanssa ja saanut suostumukset useimmilta muilta maa- ja vesialueidenomistajilta hankkeen toteuttamiseen. Lahden pohjan tiivistämisestä vesitilavuuden kasvattamiseksi ja lintuvesisaarekkeiden rakentamisesta jouduttiin luopumaan alueelta löytyneiden viitasammakoiden esiintymisen turvaamiseksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyi Hämeenlinnan kaupungin vesilain mukaisen hakemuksen antamallaan päätöksellä, joka sisälsi lupamääräyksiä mm. tarkkailuista, töiden aloittamisesta ja toteuttamisesta sekä ilmoituksista. Päätöksen pohjana oli tämä vesistökunnostussuunnitelma. Suunnitelman mukaan kaivu- ja ruoppausmassoja muodostuisi noin m 3 ktr. Kahden kampakosteikon kaivumassat sijoitetaan niiden tuntuman maa-alueelle ja veneväylien ruoppauksista syntyvät massat yhdelle kapealle ja pitkälle lahden itäpuolen pellolle sijoittuvalle läjitysalueelle. Pohjoistenlahden kunnostuksen toteutus tarjouskilpailutettiin elo-syyskuussa 2013 ja uudelleen helmi-maaliskuussa Tätä kunnostussuunnitelmaa on muokattu em. tarjouskilpailuja varten ja hyödynnetty näiden hankintailmoitusten liiteaineistona. Raportissa on muutamia viittauksia kunnostuksen lopulliseen toteutukseen, mutta ensisijaisesti sitä esitellään hankkeen loppuraportissa (Jutila 2015). 4

6 ABSTRACT One of the main target areas for the project to improve the status of lakes in Tuulos by the City of Hämeenlinna during is Lake Suolijärvi and its Bay Pohjoistenlahti. The Bay of Pohjoistenlahti is located in the vicinity of the the built-area of Tuulonen and it belongs to the drainage basin of the River Kokemäenjoki and more specifically to the water system of Lake Längelmävesi and Water course of Hauho. From the Suolijärvi the waters run through the Bonds of Tuuloslammet to Lake Lehee and further through Lake Pyhäjärvi to Lake Iso-Roine in Hauho. The measures which slow down overgrowing of the Bay Pohjoistenlahti and reduce nutrient and solid matter load from the drainage basin to the Lake Suolijärvi are presented in this rehabilitation plan. Part of the flow of the River Pohjoistenjoki is directed through wetlands to both sides of Bay Pohjoistenlahti. Wetland and water bird areas, which would function to accumulate solids and nutrients from water of the River, were planned to the overgrown areas of the delta. The value of the area as resting, breeding and living site for the birds and other animals and plants was taken into consideration in the planning. In the planning a bird tower was suggested to be built on the shore of the Bay Pohjoistenlahti. One of the aims of the project was to improve the recreational possibilities by dredging waterways to the both sides of the bay. With these waterways safeguard moving with boat to the properties and to the co-operatively owned boat harbour. The basic setting for the plan was the overall profitable solution, in which the ability to use the Bay Pohjoistenlahti will increase, the nature protection values remain, the state of waters is improved and the load effect to the Lake Suolijärvi of the water building work is kept as low as possible. The project supports the objectives of the water management plan for the Kokemäenjoki, Saaristomeri and Selkämeri drainage basin area. The City of Hämeenlinna has made contracts with all the eight property owners in the action area and received approval of most other land and water property owners in the nearby areas. Compressing the bay bottom to increase water volume and building bird nesting islets were forced to be abandoned due to safeguarding the moor frog populations. The South Finland regional State Administrative Agency accepted the water act permit application of the City of Hämeenlinna according to the application with a decision given on It included permit regulations about monitoring, starting the work and making notification. The basis for the decision was this water rehabilitation plan. According to the plan m 3 of digging and dredging mass would be produced. Digging masses of the two comb-structured wetlands will be located to their near vicinity and the masses from the dredging of the waterways are taken to one narrow field area on the eastern side of the bay. Official tendering process for the implementation of the rehabilitation was organized twice, in August to Semptember 2013 and again in February to March This rehabilitation plan has been modified for those tenders and utilized in the tender announcements as attachment information. 5

7 1 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Paikalliset asukkaat ovat olleet huolissaan Suolijärven tilasta ja varsinkin Pohjoistenlahden mataloitumisesta jo pidemmän aikaa. Suolijärven vedenlaadussa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia 2010-luvulle tultaessa. Suolijärven vedenlaatu ja ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Suolijärven eteläosassa sijaitsee kapea Pohjoistenlahti, johon on Teuron-, Ormi-, ja Pohjoistenjoen kautta kulkeutunut vuosikymmenien saatossa suuria määriä lietettä ja kiintoainesta muodostaen jokisuulle laajan suistoalueen. Liettymistä ovat edesauttaneet yläpuolisessa vesistössä tehdyt Ormijoen kaivutyöt sekä myöhemmin tehdyt kunnostuskaivutyöt. Liettymisestä ja muun kiintoaineksien sedimentoitumisesta johtuen Pohjoistenlahti on pitkälle madaltunut ja kesän kasvukauden aikana kasvillisuus leviää koko lahden vapaalle vesialueelle vaikeuttaen veneellä liikkumista sekä muita virkistyskäyttömahdollisuuksia. Suolijärven kunnostussuunnittelua aloiteltiin vuonna 2001 kunnostustarveselvityksellä, jolloin hankkeesta pidettiin myös yleisötilaisuus Tuuloksen Pirtillä. Tuuloksen kunnanhallitus suhtautui kunnostushankkeeseen myönteisesti, ja toukokuussa vuonna 2002 valmistuikin Hämeen ympäristökeskuksen viranomaistyönä laadittu Suolijärven kunnostussuunnitelma. Suunnitelmassa esitettiin kunnostusratkaisuja järven tilan ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Siitä toteutettiin kunnan uimarannan kunnostus ja läheisen jokisuun avaus sekä vesikasvien niitto useana vuonna. Pohjoistenlahden kunnostusta tehtiin suunniteltua pienempänä. Vuonna 2009 Tuuloksen kunta liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin. Tämän jälkeen kaupunki on jatkanut Tuuloksen vesistöjen tilan parantamista hankkeessa, jossa Suolijärven Pohjoistenlahden tilan parantaminen on ollut yksi toimenpidekokonaisuus. Esisuunnittelussa ja neuvotteluissa Hämeen ELY-keskuksen kanssa sekä alueelle tehtyjen tutkimusten perusteella päädyttiin kehittämään osaa Pohjoistenlahtea kosteikkoalueena. Pohjoistenlahden vesistökunnostushankkeen tarkoitus on vähentää Suolijärveen Pohjoistenlahden yläpuoliselta valuma-alueelta tulevien ravinteiden ja kiintoaineksen määrää (Jutila 2012). Tämä tehdään ohjaamalla pääosa Pohjoistenjoen veden virtauksesta lahdelle muodostuneen suistoalueen kummankin reunan lahdenpohjukan kautta. Ne tulevat toimimaan tehokkaina kosteikkoalueina, jotka sitovat ravinteita ja kiintoainesta läpi kulkevasta vedestä. Kosteikko- ja lintuvesialueet tulevat myös parantamaan lintujen lisääntymis- ja elinolosuhteita Pohjoistenlahdella. Lisäksi suunnitelmassa parannetaan virkistyskäyttöarvoa turvaamalla veneellä liikkuminen Pohjoistenlahden itä- ja länsirannalle ja lisäämällä mahdollisuuksia kalastukseen. Lahden itärannalla sijaitsee yhteisalueen veneranta. 2 POHJOISTENLAHTI 2.1 Hankkeen sijaintipaikka ja sen ympäristö Suolijärvi sijaitsee Hämeenlinnan Tuuloksen taajama-alueiden läheisyydessä ja se kuuluu Kokemäenjoen vesistön Längelmäveden ja Hauhon reittien vesialueeseen. Järven pinta-ala 6

8 on noin 2,03 km 2 ja valuma-alue on laajuudeltaan 192 km 2. Rantaviivaa järvellä on 11,8 km ja järven suurin syvyys on noin 10,4 metriä. Pohjoistenlahti (liite 2.1) sijaitsee Tuuloksen Suolijärven kaakkoisosassa ja siihen laskee etelän suunnasta Pohjoistenjoki, joka on noin 100 m:n pituinen Teuronjoen ja Ormijoen yhtymisen jälkeen muodostunut uoma. Pohjoistenlahti on kapea noin 1000 metriä pitkä lahti ja sen leveys on suurimmillaan noin 400 metriä. Suolijärven vedet purkautuvat järven pohjoisosasta laskevaa Sairialanjokea pitkin Tuuloslampien kautta Leheeseen ja edelleen Hauhon Pyhäjärven kautta Iso-Roineeseen. Suolijärvi ympäristöineen kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Sairialan-Syrjäntaan kulttuurimaisemaan. 2.2 Hydrologia Pohjoistenlahden osavaluma-alue on karttatarkastelun perusteella arvioituna noin 167 km 2 ja järvisyys on n. 6,8 % (liite 2.2). Pohjoistenlahden länsirannalle ulottuu Syrjäntaan I luokan pohjavesialue ( , 2,74 km 2, muodostumisalue 1,09 km 2, tuotto 750 m 3 /d) (liite 2.3). Pohjoistenlahden itäreunan yhteisellä maa-alueella ( ) sijaitsee lähde. Pohjoistenjoen virtaama vaihtelee voimakkaasti sade- ja valuntatilanteen mukaan. Suolijärveen tulevat virtaamat ovat osavaluma-alueen mukaan arvioituna seuraavat: - HQ 1/20 12,6 m 3 /s - MHQ 7,9 m 3 /s - MQ 1,7 m 3 /s - MNQ 0,010 0,015 m 3 /s - NQ 0,002 0,005 m 3 /s MQ = keskivir- HQ 11/20 = kerran 20 vuodessa tapahtuva ylivirtaama(hyvärinen 1985). MHQ = keskiylivirtaama(kaitera 1949). taama(arvio). MNQ = keskialivirtaama(arvio) NQ = alin virtaama(arvio). Nykyisellään Pohjoistenjoki padottaa tulovirtaamia varsinkin paaluilla PL 1+10, PL 3+00 ja PL 3+70 olevan jopa yli 90 astetta kääntyvän uoman johdosta. Huhtikuussa 2012 tehtyjen maastomittausten aikana mitattiin Suolijärven ja Pohjoistenjoen paalulla PL 3+60 vedenpintojen korkeuseroksi 0,32 m. Suolijärven vedenpinnan tasoja on seurattu yhtäjaksoisesti vuosina Seurantaa on jatkettu syyskuusta 2011 lähtien, jolloin havaittiin poikkeuksellisen matala järven vedenpinnantaso N60+ 84,53. Tämän seurannan aikana ylin vedenkorkeus on ollut korkeustasolla N60+ 85,53. Taulukossa 2 on esitetty Suolijärven vedenkorkeuksien tunnusluvut vuosien seurannasta (Rannisto 2002). TAULUKKO 1 Suolijärven vedenkorkeuksien tunnusluvut (uusi alivesihän on +84,53). Järvi Kork.järj. HW MW NW Suolijärvi N60+ 86,10 85,15 84,86 HW = tarkastelujakson ylin vedenkorkeus. MW = keskivesi, tarkastelujakson vedenkorkeuksien keskiarvo. NW = tarkastelujakson alin vedenkorkeus. 7

9 2.3 Vedenlaatu Suolijärven vedenlaatua on seurattu 1970-luvulta lähtien. Tutkimuksia on tehnyt mm. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.. Lammin biologinen asema on todennut tutkimuksissaan 1990-luvun lopulla, että järven veden ravinne- ja happipitoisuudet ovat pysyneet lähes ennallaan verrattuna aikaisempiin tutkimustuloksiin. Vuonna 2002 valmistuneessa kunnostussuunnitelmassa Suolijärvi on luokiteltu keskiravinteiseksi (Rannisto 2002). Vuosina 1997, 2002, 2007 ja 2011 otettujen vesinäytteiden (liite 3) perusteella vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tultaessa 2010-luvulle (Oivan Hertta tietokanta, Jutila 2013). Vedenlaadun seurannassa Suolijärven kokonaisfosforipitoisuus on tutkimuksissa ollut ka. 19 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus on ollut ka. 863 µg/l. Talvisin järvessä ei näyttäisi esiintyvän happikatoa ja happipitoisuus pintavedessä on ollut ka. noin 9 mg/l. Veden sameusluku on ollut ka. noin 2,2 ja ph on ollut seurantanäytteissä ka. noin 7,6. Pohjoistenjoen vedenlaatua ja virtaamia on tutkittu Hämeenlinnan kaupungin ja Luode Consulting Oy:n toimesta vuonna Tutkimuksia on tehty kuukauden ajanjaksona välisenä aikana Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoesta käyttäen automaattista vedenlaadun mittauslaitteistoa ja vesinäytetietoa (Kiirikki 2011). Tuloksista voidaan todeta, että Pohjoistenlahden tulovirtaamissa veden sameus on noin kaksinkertainen Suolijärven veden sameuteen. Tulovirtaamissa on näin selvästi havaittavissa humuksen ja kiintoaineksen suurempi määrä (liite 4). Kokonaisfosforipitoisuus on myös ollut n. 20 % suurempi mittausjakson ja Teuronjoen kesän 2011 tulovirtaamissa. Tämä johtuu kiintoainespartikkeleihin sitoutuneesta fosforista. Keväällä 2011 on Teuron- ja Ormijokien veden laatua selvitetty Hämeenlinnan kaupungin toimesta automaattisella mittarilla hetkellisesti mitaten ja näytteitä ottaen. 2.4 Kuormitus Pohjoistenjoen kautta Suolijärveen kulkeutuva ravinnekuormitus muodostuu valumaalueella toimivasta maataloudesta, perushuuhtoumasta, valuma-alueella sijaitsevasta hajaasutuksesta ja valuma-alueen metsätaloudesta. Valuma-alueen maa- ja metsätaloustoiminta sekä alueella tehtävät rakennus-, maa- ja vesirakennustoimenpiteet irrottavat maa- ja kiviainespartikkeleita perusmaasta, jotka kulkeutuvat alueen valumavesien mukana vesistöön. Vuosikymmenten saatossa on Pohjoistenjoen kautta kulkeutunut suuria määriä kiintoainesta Pohjoistenlahteen muodostaen laajan joen suistoalueen. Osa kiintoaineesta on kulkeutunut lahdelle asti ja vuosikymmenten saatossa lahti on madaltunut pohjaan sedimentoituneen kiintoaineksen johdosta. 2.5 Sedimentti Tätä vesistökunnostussuunnitelmaa varten tehtiin ruoppaus- ja kaivumassojen sedimenttitutkimus, jonka näytteenoton ja analysoinnin toteutti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Raportin mukaan Suolijärven kaivu- ja ruoppausmassat soveltuvat vapaasti läjitettäväksi järven rannan lähialueille. Raportti on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 5. 8

10 KUVA 1 Sedimenttinäytteiden ottoa Pohjoistenlahdella Vesi- ja rantakasvillisuus Suolijärven vesi- ja rantakasvillisuutta on inventoitu Lammin biologisen aseman toimesta 1990-luvulla (Mäkelä 1997, Huitu & Mäkelä 1999; liite 6) sekä osana alueen rantayleiskaavaa (Häyhä & Kouvo 2001). Suolijärven kunnostussuunnitelmassa esitetään, että järven vesiranta on molemmilla rannoilla enimmäkseen kovapohjaisia. Loivasti viettävillä länsirannalla on leveät kasvillisuusvyöhykkeet, paikoin tiheät ruoko-, korte-, ulpukka- ja kaislavyöhykkeet. Uloinna vallitsevat runsaimpina upos- ja kelluslehtiset ahvenviita, pitkälehtiviita, palpakko ja isoulpukka. Matalassa vedessä vallitsevat ilmaversoiset, kuten järviruoko ja järvikorte. Kasvillisuutensa puolesta Suolijärvi kuuluu kaislajärvityyppiin. Kaikkiaan Suolijärven vesikasvistoon kuuluu 36 lajia, joista neljä ilmensi runsasravinteisuutta (karvalehti, kilpukka, tylppälehtivita ja haarapalpakko) ja kaksi vähäravinteisuutta (nuottaruoho ja ruskoärviä)(jutila 2009). Pohjoistenlahden suistoalueella mutkittelevat Teuronjoki ja Ormijoki, jotka yhdistyvät Pohjoistenjoeksi, muodostavat ympärilleen noin puolen neliökilometrin kokoisen kosteikkoalueen. Alue on täysin viljelysten ympäröimä ja valtaosa siitä muodostuu tiheästä pajuluhdasta. Jokien yhtymäkohdasta alkaen pajuluhta antaa tilaa mittavalle ilmaversovyöhykkeelle, jossa tavataan saarekemaisina kasvustoina järviruovikoita ja -kaislikoita, korteikkoja sekä osmankäämiköitä. Lisäksi alueella kasvavat pienemmässä mittakaavassa kurjenmiekan ja palpakkojen kasvustot.(liite 6)(Jutila 2009) Kelluslehtinen kasvillisuus on runsasta, mm. isoulpukan ja pohjalumpeen massakasvustoja. Rannan lähellä tavataan myös paikoitellen kilpukkaa. Uposlehtiseen kasvillisuuteen kuuluvat mm. vesirutto ja isovesiherne. Rannan ruohokasvillisuudessa tavataan mm. luhtatähtimö ja punakoiso. (liite 6) Vuonna 2002 valmistuneessa Suolijärven kunnostussuunnitelmassa esitetään, että Suolijärvellä ei esiinny harvinaisia tai suojeltuja kasvilajeja (Rannisto 2002). Pohjoistenjokisuussa kasvava jokileinikki (Ranunculus lingua) lienee harvinaisimpien lajien joukossa. 9

11 2.7 Linnusto Suolijärven Pohjoistenlahden linnustoa on inventoitu Hämeen ympäristökeskuksen toimesta 1990-luvun lopulla ja Hämeen ELY-keskuksen toimesta vuonna Suolijärven kunnostussuunnitelmassa mainitaan, että EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista Suolijärven eteläpäässä pesivät kesällä 2009 mustakurkku-uikku, laulujoutsen, ruskosuohaukka ja kalatiira. Aiemmin lahdella ovat olleet kaulushaikara, luhtahuitti ja ruisrääkkä. Samaisessa inventoinnissa havaittiin lisäksi alueella pesiviksi silkkiuikku, tavi, sinisorsa, heinätavi, telkkä, nokikana, taivaanvuohi, rantasipi, kalalokki, satakieli, pensassirkkalintu, ruokokerttunen, rytikerttunen, viitakerttunen, varpunen ja viiksitimali. (Rannisto 2002) Keväällä 2011 tehdyssä inventoinnissa alueella havaittiin lisäksi myös kuikka, isokoskelo, haapana, metsäviklo, pajusirkku ja pyrstötiainen (Mäkinen 2011)(liite 7). Tuuloksen luonto-oppaassa Pohjoistenlahden ja suiston lintulajistoon kuuluviksi lasketaan edellisten lisäksi myös puna- ja tukkasotka, kurki, naurulokki sekä tervapääsky (Jutila 2009). 2.8 Viitasammakko tehdyssä viitasammakkoselvityksessä (Faunatica Oy 2013) Pohjoistenlahden havaittiin runsas viitasammakkokanta (Liite 8). Tärkeimmät havaitut soidinalueet ovat lahden itärannalla. Selvityksessä todettiin, että pienimuotoinen kaivaminen todennäköisesti hyödyttäisi lajia. Selvityksessä suositettiin poistamaan ruoppausmassojen läjitysalueet L1 ja L2 ja korvaamaan ne viitasammakoiden soidinalueen ulkopuolelle sijoitettavalla läjitysalueella. Lintuvesisaarekkeiden väliin suositeltiin jätettäväksi 10 m ja rannan puolelle 25 m leveät käytävät kulkuyhteyksiksi viitasammakoille. Tulosten perusteella kosteikkoalueiden T1 ja T2 maapohjan tiivistämisestä tuli luopua eikä virtaamaa saanut muuttaa. Rantametsiköiden osalta laikuittain harventaminen oli mahdollista. Direktiivilajin esiintymisen vuoksi aluehallintovirastolla esitettyä vesistökunnostussuunnitelmaa muutettiin seuraavilta osin: Läjitysalueet L1-L3 poistettiin suunnitelmasta ja korvattiin lahden itäpuoliselle, Hatulin pellolle sijoitettavalla läjitysalueella L0 (400 m 3 ). Itäisen lahdelman lintusaarekkeiden alueen kaivu ja ruoppaus poistettiin. Kosteikkoalueiden T1 ja T2 osalta luovuttiin maapohjan tiivistämisestä. 2.9 Kalasto ja sulkasääsket Suolijärven kalastoa on tutkittu Lammin biologisen aseman toimesta vuonna 1998 (Alaopas 1999), jolloin tutkimuksen aikana pyydyksiin tarttui ahvenia, kiiskiä, haukia, siikoja, särkiä, salakoita, pasureita, lahnoja ja säyneitä. Särkikalat muodostivat tällöin yli 60 % painosaaliista, kun ahvenkalojen osuus jäi vajaaseen kolmannekseen (Rannisto 2002). Tässä yhteydessä huomioidaan myös Suolijärven yläpuolisessa vesistössä Teuronjoen Rusilankoskissa oleva ja lisääntyvä purotaimenkanta. Hämeenlinnan kaupungin kesällä 2012 tilaamassa kalastoselvityksessä Suolijärven tärkeimmät lajit biomassan ja yksilömäärän osalta olivat ahven (396,7 g ja 41 kpl/verkko) ja särki (325,9 g ja 38 kpl/verkko). Muita saalislajeja olivat kuha, salakka, pasuri, kiiski, hauki ja lahna (Känkänen & Vesala 2012; liite 9). Kesällä 2012 toteutetun Suolijärven kalas- 10

12 toselvityksen mukaan ahvenkalat (ahven, kiiski ja kuha) ovat Suolijärvessä painosaaliin mukaan vallitsevia 52,6 %:n osuudella saaliista. Lukumäärältään särkikalat (särki, salakka, pasuri ja lahna) olivat vallitsevia 51,1 %:n osuudella saaliista. Petokalojen (>15 cm ahven, kuha ja hauki) osuus oli painosaaliista 21 %, mutta yksilösaaliista vain 2,1 %. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä totesi lausunnossaan, että Suolijärven kalasto koostuu tyypillisistä Hauhon reitin kalalajeista (pois lukien muikku) ja kalastus on pääasiassa vapaa-ajankalastusta. Järven luoteisosassa esiintyy myös täplärapuja. Suolijärveen laskevaan Teuronjokeen on istutettu purotaimenta, mutta kannan vahvuudesta ei ole tietoa. Matalat ja vesikasvillisuuden valtaamat ranta-alueet ovat tärkeitä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueita ja ne tarjoavat myös ruokaa ja suojaa monien kalojen poikasvaiheille. Suolijärvellä sulkasääsken toukkien tiheys oli yli 6 m syvillä alueilla n yks./m 2, mutta toukkia esiintyi melko pienellä alueella. Vesipatsaassa toukkien esiintymisen yläraja oli hieman kirkkaamman veden ansiosta 7,5 m syvyydellä. Sedimentissä toukista oli 94 %. Koska sedimentin toukat nousevat yöllä vesipatsaaseen syömään eläinplanktonia, saattaa sulkasääskikanta säädellä kalojen ohella eläinplanktonin runsautta syvännealueella ja siten mahdollisesti vaikuttaa sinileväkukintojen muodostumiseen. Nykytilassa sulkasääsken toukat eivät pääse runsastumaan, koska ulapan kalatiheys on melko suuri (Malinen & Vinni 2013; liite 10) Täplälampikorento Keväällä 2011 tehdyssä inventoinnissa löydettiin Luontodirektiivin IV (a) liitteen mukainen täplälampisudenkorentopopulaatio (Mäkinen 2011)(liite 7). Täplälampikorennon esiintyminen huomioitiin kunnostussuunnitelmaa laadittaessa eikä toimia esitetä sen alueelle Rakenteet ja laitteet sekä muu huomioitava Pohjoistenlahden pohjaan on asennettu vesijohto ja paineviemäri, joista vastaavaa Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy. Vesijohdon ja paineviemärin sijainti on esitetty liitteissä 12. Suunnitelman liitteen 7 ilmavalokuvassa näkyy myös, että vesijohtoa ja viemäriä varten on tehty kaivinkonekaivausta. Vesijohdon ja viemärin korkeusasema tulee selvittää valitun maa- ja vesirakennusurakoitsijan toimesta ja merkitä selvästi niiden sijainti vesialueella ennen Pohjoistenlahdella tehtäviä ruoppaustoimenpiteitä. Pohjoistenlahden pohjaan on myös laskettu rinnakkain kaksi puhelinkaapelia. Hämeenlinnassa sijaitsevan ja kaapeleista vastaavan puhelinyhtiön Aina.com (entinen Hämeen puhelin) tuotepäällikön Auvo Lähteenmäen (puh ) mukaan kaapelit on laskettu löysälle ja niiden sijainti ja syvyys tulee selvittää ennen Pohjoistenlahdella tehtäviä ruoppaustoimenpiteitä. Pohjoistenlahden itäreunalla sijaitsevan yhteisalueen 878:1 alueella sijaitsee lähde, joka tulee säilyttää koskemattomana rakennustöiden aikana. Lähteen sijainti on esitetty liitteissä

13 2.12 Alueen kaavoitustilanne ja suojelualueet Suolijärven alue kuuluu vuonna 1999 laadittuun Tuuloksen rantayleiskaavaan, jossa järven eteläpää on merkitty sekä luonnonsuhteiltaan että kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaavaselostuksen arvokkaiden rantaosuuksien luettelossa Suolijärven eteläosa on merkitty linnustollisesti arvokkaaksi pensasluhdaksi. Liitteessä 11 on esitetty otteet Tuuloksen rantayleiskaavasta ja -selostuksista Pohjoistenlahdelta. Suolijärven eteläpää on merkitty maakuntakaavassa (2006) linnustosuojelualueeksi Aiemmat kunnostustoimenpiteet Pohjoistenlahdella Suolijärven aiemmassa kunnostussuunnitelmassa esitettiin Pohjoistenlahdella tehtäväksi veneväylän ruoppaus alkaen yhteisalueen (876:1) venerannasta. Ruoppaus on tehty vajaat 10 vuotta sitten. Kunnostussuunnitelman mukaista ruoppausta ei voitu toteuttaa rantayleiskaavassa esiin tulleen linnustollisesti arvokkaan alueen vuoksi. Näin ollen toimenpiteet tehtiin huomattavasti suunniteltua pienempänä Vesi- ja ranta-alueiden omistus, käyttö, sopimukset ja suostumukset Suolijärven rannalla sijaitsee 108 rantakiinteistöä ja järveä käytetään yhtenä merkittävänä Tuuloksen taajama-alueen virkistyskohteena. Kalastus on vilkasta varsinkin keväällä. Toimenpiteet sijoittuvat vesialueella Pohjoisten-Lakkolan osakaskunnan hallinnoimalle yhteiselle vesialueelle ja vesijätölle ( ) ja Syrjäntaan osakaskunnan hallinnoimalle Syrjäntaan yhteiselle vesialueelle ja vesijätölle ( ). Maa-alueella toimenpiteet sijoittuvat seuraavien kiinteistöjen alueille: Joensuu ( ), Hatuli ( ), Kartano ( ), yhteinen maa-alue ( ), Suoja- Rälssiharju ( ), Suolijärvi ( ) ja Suoniitty ( ). Kaikki hankealueen maa- ja vesialueidenomistajat ovat suostuneet hankkeeseen, ja Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt omistajien kanssa kirjalliset sopimukset. Kopiot sopimuksista oli liitetty Etelä-Suomen aluehallintovirastoon lähetettäviin lupahakemuksiin. Alueella on kaksi vesialueen omistajaosakaskuntaa ja kuusi muuta kuivanmaan kiinteistöä. Sopimukset vaihtelevat hieman sen mukaan minkälaisia toimia kunkin maan- tai vesialueenomistajan alueella tehdään. Lisäksi hankkeen vaikutusalueen maanomistajille lähetettiin hankkeesta kertova kirje ja pyydettiin heidän suostumustaan hankkeelle ennen vesilain luvan hakua. Näitä suostumuksia saatiin 56 kpl. Malli suostumuslomakkeesta on esitetty liitteessä

14 3 KUNNOSTUSTOIMENPITEET 3.1 Puuston ja pensaiden poisto Puusto ja pensaat poistetaan Pohjoistenjoen suistoalueen itä- ja länsireunan kosteikko- ja lintuvesialueiden välisestä jokiuoman penkereestä ja osittain järven rannoilta liitteiden 12 mukaisesti. Alueelta P1 poistetaan puustoa kampakosteikoiden toteuttamisen vaatima määrä tulouoman paalulle PL 2+40 asti. Liitteissä 12 esitetyltä alueella P2 tehdään puuston ja pensaiden harvennusta poistaen niistä on noin 50 %. Puuston ja pensaiden poistosta tai harvennuksesta muodostuva puumateriaali voidaan esim. hakettaa haketuskoneella ja sijoittaa puuhake suodatuskerrokseksi kaivumassojen läjitysalueiden (L4, L5) pohjalle tai puunrunkoja voidaan myös käyttää läjitysalueiden suodatinpenkassa penkan rakenteen vahvikkeena. Suistoalueen pohjoisosan pensasalueella sijaitsee joutsenten pesä, joka tulee huomioida ja säilyttää koskemattomana ruoppaus- ja rakennustöiden aikana. Joutsenten pesän sijainti on esitetty liitteessä 12 ja näkyy kuvassa 2 vasemmalla olevan yksittäisen pensaan edessä. Puuston poisto avartaa ja rikastaa Pohjoistenlahden maisemaa ja vesistönäkymää sekä helpottaa lintujen seurantaa ja havainnointia alueella. Se myös vähentää petolintujen saalistuspaikkoja alueella. Hankkeessa rantavyöhykkeeseen suunnitellut pensaiden ja puuston poisto ja osittainen harvennus eivät ole ristiriidassa Tuuloksen rantaosayleiskaavan suosituksen, Metsäkeskus Tapion rantametsille antaman hyvän metsänhoidon suositusten, kanssa. Täten maisematyölupaa ei tarvita. KUVA 2 Valokuvanäkymä puuston ja pensaiden poistoalueelle (P1) 13

15 3.2 Pohjoistenjoen suiston kosteikkoalueet: kampakosteikot ja uomakavennukset Valuma-alueeltaan tulevien ravinteiden ja kiintoaineksen määrää pyritään vähentämään rakentamalla Pohjoistenjoen suistoalueelle kosteikkoalueet, joiden yhteispinta-ala on vajaat 3 hehtaaria. Kosteikkoalueet ja niiden sijainti ovat esitetty suunnitelman liitteissä 12. Tulovirtaaman ohjaamiseksi kosteikkoalueille tehdään nykyiseen uomaan uomakavennuksia tai -haarautuksia) ja kampaojituksia, joilla pääosa ylivirtaamista ohjataan kulkemaan kosteikkojen kautta. Uoman kavennukset ja kampaojitukset on esitetty tämän suunnitelman liitteissä 12, 13 ja 14. Kampaojituksien pohjantaso kaivetaan korkeuteen N60+ 83,65 pohjan leveyden vaihdellessa 4 6 metrin välillä. Ojituksen sivujen kaltevuus vaihtelee ollen 2:1 ja 1:2. Osin kampaojituksen reunoista rakennetaan tukiseinä estämään veden virtauksen aiheuttamaa eroosiota. Tukiseinä rakennetaan lämpökäsitellystä pontatusta puusta liitteiden 13 ja 14 mukaisesti. Ponttilankkujen pituus on kolme metriä ja ne juntataan pystysuoraan kaventaen nykyistä uomaa noin yhden metrin verran. Uoman kavennuksen (tukiseinän) ja nykyisen uomanreunan väli täytetään kaivumassoilla ja täytön pintaan, painumavara huomioon ottaen asennetaan päällimmäiseksi pintamaa/turvekerros. Tukiseinä tuetaan yläreunastaan käyttäen esim mm sinkkivaijeria, joka kiinnitetään sinkilöillä tukiseinän ulkopintaan ja kiinnitetään päistään yhteen esim. puun kantoon tai maahan juntattavaan puupaaluun. Varsinaisten Pohjoistenlahden kosteikko- ja lintuvesialueiden vesisyvyyttä suunniteltiin aluksi kasvatettavan tiivistämällä alueiden (T1 ja T2) turvekerrosta ja sedimenttiä ajamalla kaivukoneella rauhallisesti kummankin kosteikon alueet ristiin kahteen kertaan, jolloin kaivukone jättää leveiden telojen painumajäljet kulkiessaan turvekerroksen tai lahoavan kasvikerroksen päällä. Kaivukoneen painoa hyväksi käyttäen arvioitiin Pohjoistenlahden itä- ja länsireunan kosteikkoalueiden veden syvyyden kasvavan cm. Näistä toimista kuitenkin luovuttiin viitasammakoiden elinpiirin turvaamiseksi. KUVA 3 Valokuvanäkymä pohjoisen suuntaan tulouoman paalulta noin 2+50 Pohjoistenlahden itäreunan kosteikko- ja lintuvesialueelle 14

16 KUVA 4 Valokuvanäkymä pohjoiseen suuntaan tulouoman paalulta noin 3+80 Pohjoistenlahden länsireunan tulevalle kosteikkoalueelle KUVA 5 Valokuvanäkymä lännen suuntaan tulouoman paalulta noin 3+40 Pohjoistenlahden länsireunan tulevalle kosteikkoalueelle 3.3 Lintusaarekkeet Pohjoistenlahden itäreunan kosteikkoalueen pohjoisosaan, lahden umpeenkasvaneelle alueelle, suunniteltiin alun perin rakennettavan kolme lintusaareketta, jotka olisivat toimineet lahdelta kaivettavien ruoppausmassojen läjitysalueina. Lintusaarekkeiden rakentamista varten piirrettiin liitteet 12 ja 13. Saarekkeiden väleihin, rannan puolelle ja saarekkeiden pohjoispuolelle suunniteltiin kaivettavan kaivukoneella vesiuomat. Kaivusta muodostuvat kaivumassat oli tarkoitus läjittää lintusaarekkeisiin. Saarekkeiden reunoja aiottiin vahvistaa ennen kaivumassojen läjittämistä rakentaen tukikehikot esim. raakapuusta tai puun sahauspinnoista liitteiden 12 ja 13 mukaisesti. Reunojen tuennalla pyrittiin estämään vesisateen ja 15

17 saarekkeiden pintavesivalunnan sekä järven aallokon eroosiovaikutusta saarekkeiden reunoihin. Kaivumassojen läjityksen tavoitekorkeus oli N60+ 85,80. Läjitys arvioitiin voitavan tehdä painumavara huomioon ottaen korkeustasoon N60+ 86,20. Lintusaarekkeiden rakentamisesta luovuttiin, kun viitasammakkoselvityksessä ilmeni, että alue on lajin elinpiiriä. 3.4 Veneväylät Pohjoistenlahden länsi- ja itärannalle Suolijärven Pohjoistenlahden länsi- ja itärannalle ruopataan veneväylät, jotka yhtyvät lahden suulla ennen Syrjänkärjen niemeä. Väylien yhteispituus on 1350 m. Alkuperäisen suunnitelman mukaista väylien pohjan leveyttä (12 metriä) kavennettiin 6 metriin hankesuunnitelman täsmentyessä. Väylien sivukaltevuus on edelleen 1:2. Veneväylien pohjantaso on korjatun suunnitelman mukaan N60 +83,26 m (alkuperäisen N60+ 83,16 sijaan). Ruoppausmassoja muodostuu (3D-win) veneväylien osalta noin m 3 ktr (alkuperäisessä suunnitelmassa noin m 3 ktr.) (liite 17). Ruoppauksen pohjan taso ja linjat on esitetty liitteissä 1, 2 ja 6.1. Nämä on tehty alkuperäisen suunnitelman mukaan, joten niiden toteutuksessa tulee soveltaa muuttunutta suunnitelmaa. Ruoppaaminen tehdään virkistyskäyttökauden (sekä parhaan kasvu- ja pesimiskauden) ulkopuolella eli välisenä aikana ponttoneilla kelluvalla kaivukoneella. Ruoppausmassat kuljetetaan proomulla rantavyöhykkeeseen ja läjitetään, osa liitteissä 1 ja 2 esitetyille läjitysalueille (LO; lopullisesta suunnitelmasta poistuivat alueet L1 ja L2 sekä lintusaarekkeiden läjitysalueet, L3). KUVA 6 Valokuva yhteisalueen Rnro 878:1 venevalkamasta lahdelle päin Ruoppausväylien toteutuksessa ilmeni, että tehdyissä mittauksissa on virhettä tarkastettiin Pohjoisten kylän venerannassa sijaitsevan kiintopisteen korkeus (kiven korkein kohta) ja tulokseksi saatiin 87,091 m N60 asteikolla. Kunnostussuunnitelman mukainen korkeus kyseisellä kiintopisteellä oli 87,204 m N60. Tämä tarkoittaa, että koko kevään 2012 mittaussetin tulossarjaa tulee tarkastella 10 cm korkeammalla kuin nykytilanteessa 16

18 olevana. Tämän korkeushavainnon vaikutuksia ei ole muualla tämän julkaisun tekstissä tai kuvissa huomioitu. 3.5 Ruoppaus- ja kaivumassat ja niiden läjitysalueet Alkuperäisen suunnitelman mukaan Suolijärven kunnostushankkeessa ruoppaus- ja kaivumassoja laskettiin olevan noin m 3 ktr. Ruoppausmassamäärän vähentämiseksi vesiliikenneväyliä kavennettiin kustannusten saamiseksi määräraharajojen mukaiseksi. Alkuperäinen väylän pohjan leveys kapeni 12 metristä 6 metriin ja kaivusyvyyskin laski. Muokatun suunnitelman mukaan kaivu- ja ruoppausmassamäärä putosi m 3 ktr. Ruoppaus- ja kaivumassojen läjitysalueiden (L0, L4 ja L5) valumavesien virtaaminen suoraan takaisin vesistöön tai kuivatusojiin estetään esim. liitteissä 3 ja 4 esitetyllä suodatinpenkalla. Lopullisesta suunnitelmasta on poistunut osan alkuperäisen suunnitelman läjitysalueista (L1, L2, L3). Ruoppaus- ja kaivutyöt tehdään ponttoneilla kelluvalla ja ruoppaustehtäviin sopivalla kaivukoneella. Kaivutyöstä muodostuvat massat pyritään läjittämään heti kaivukohteen viereiseen massojen läjitysalueelle. Pohjoistenlahden vesialueelta ruoppausmassat suunniteltiin siirrettävän proomulla rantavyöhykkeeseen, josta massat kuljetetaan rantavyöhykkeen läjitysalueille (L1 ja L2) tai lintusaarekkeisiin (L3). Suunnitelman tarkennuttua väyläruoppausmassojen ainoaksi sijoituspaikaksi täsmentyi läjitysalue Hatulin pellolla (L0). Vesialueella ruopattaessa tulee käyttää pintapuomeja estämään kelluvan kiintoaineksen leviäminen järven muulle vesialueelle. Tämän kunnostushankkeen ruoppaus- ja kaivutyöt tulee tehdä kasvu-, lisääntymis- tai lomakauden ulkopuolella. Alun perin suunniteltiin, että läjitysalueen L2 ruoppausmassojen läjitys ja suodatinpenkka katkaistaan alueen itäreunalle laskevan ojan kohdalta ja ojan kummallekin reunan läjitykseen asennetaan suodatinpenkka koko katkoksen matkalle sekä läjityksen reunat luiskataan 1:1 kaltevuuteen. Läjitysalueesta L2 luovuttiin kokonaan. 3.6 Velvollisuudet ja seuranta Sekä kunnostussuunnitelmassa että tarjouskilpailussa edellytetään toimenpiteiden toteuttajalta hyvää ammattitaitoa. Hankkeen rakennustyö ruoppaus- ja kaivutöineen edellytetään toteutettavaksi kasvu-, lisääntymis- ja virkistyskäyttökauden ulkopuolella ja mahdollisuuksien mukaan alimpien vedenkorkeuksien aikaan. Uomankatkaisutukiseinien (ja alkuperäisessä suunnitelmassa myös lintuvesialueen saarekkeiden reunojen) toimivuutta ja pysyvyyttä tulee suunnitelman mukaan seurata avovesikaudella vähintään vuoden ajan kerran kuukaudessa ja tehdä tarvittaessa niihin tukirakenteiden korjaukset välittömästi. Suunnitellun laajan Pohjoistenlahden alueen tilaa tulee seurata ja vähintään viiden vuoden ajan. Lintuvesialueen edelleen kehittämiseksi suunniteltiin lintutornin rakentamista esim. yht. alueen 878:1 itäosaan tai kaupungin omistamalle lahden länsirannan kiinteistölle ( ja ). Lintutornin rakentamisesta jouduttiin luopumaan kustannussyistä. 17

19 4 HANKKEEN VAIKUTUKSET 4.1 Yleistä Hankkeen vaikutusten, pinta-alojen, tilavuuksien määrittämiseksi ja toteamiseksi tehtiin korkeushavaintoja Pohjoistenlahden rantavyöhykkeen maanpinnasta ja osasta lahtea pohjaa takymetrillä ja GNNS/GPS:llä mittaamalla. Maanpinnan ja lahden pohjan korkeushavaintoja tehtiin yhteensä n. 420 kpl. Maastomittausten työkertomus on esitetty liitteessä 18. Suunnittelutyön aikana teetettiin 2 näytteen sedimenttianalyysit ruoppaus- ja kaivualueiden massoista Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:ltä sekä tilattiin suunnittelualueelta ilmavalokuvaus Lentokuva Vallas Oy:ltä, jonka tuloksena saatiin suunnittelualueesta yhtenäinen orto-oikaistu pystyvalokuva. 4.2 Hankkeen vaikutus luontoarvoihin Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet Pohjoistenjoen suistoalueelle parantavat yleisesti alueen toimivuutta kosteikkoalueena ja näin myös mm. linnuston elin- ja lisääntymisolosuhteita alueella. Samalla kalojen lisääntymis- ja kasvuolosuhteet paranevat kiintoaineskuormituksen pienentyessä. Lisäksi puuston poisto avartaa ja rikastaa Pohjoistenlahden maisemaa ja vesistönäkymää sekä helpottaa lintujen seurantaa ja havainnointia alueella. Se myös vähentää petolintujen saalistuspaikkoja alueella. Ruoppaus- ja läjitystyöt häiritsevät veden samentumisen ja melun kautta mm. kalastoa ja linnustoa paikallisesti. Rannan ruoppaaminen merkitsee yleensä kutupaikkojen ja rapujen suojapaikkojen tuhoutumista. Tässä tapauksessa kutu- ja poikastuotantoalueita jää Suolijärveen riittävästi ruoppauksen jälkeenkin. Hankkeessa ei aiheuteta merkittää haittaa kalakannoille tai kalastukselle. Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmän lausunnon mukaan tarvittaessa vesistön samentumista on rajoitettava suodatinkankaalla tai muulla sopivalla tavalla. Ruoppaustöitä ei tule tehdä kevätkutuisten kalojen lisääntymisaikana toukokuussa eikä tärkeimpänä kalastusaikana kesä elokuussa. Uoman kavennukset ja veden johtaminen kosteikkoihin on toteutettava niin, ettei kalojen kulku Suolijärven ja Ormi- ja Teurojoen välillä esty. Suunnitteluhankkeeseen kohdistuvien tutkimusten ja selvitysten sekä aiemmin tehtyjen tutkimusten ja raporttien mukaan näytti aluksi, että Pohjoistenlahden suunnittelualueen olennaisin luontoarvo on rantavyöhykkeessä esiintyvä täplälampisudenkorentopopulaatio (luontodirektiivin liitteen IVa laji)(mäkinen 2011). Muut tunnetut luontoarvot liittyivät erityisesti alueen linnustoon (maakuntakaavan SL varaus ja lintudirektiivin lajit). Hämeen ELY:n alustavan näkemyksen mukaan täplälampikorennon esiintyminen alueella ei estäisi hanketta. Hämeen ELY-keskukselta haettiin aluksi lupaa poiketa Luonnonsuojelulain 49 :stä, mutta sitten päädyttiin siihen, että läntisen vesiliikenneväylän linjausta muutetaan hieman, jolloin täplälampikorennon esiintymisalueelle ei mennä eikä täten ole tarvetta poikkeamiseenkaan. Hämeen ELY-keskuksen antaman lausunnon (dnro HAMELY/602/07.01/2012) mukaan esitetyt toimenpiteet eivät suunnitelman tarkistuksen jälkeen enää merkittävästi vaikuta täplälampikorennon elinalueeseen. Hämeen ELY:n edellytti viitasammakkoselvitystä keväällä Pohjoistenlahdella havaittiin tehdyssä kartoituksessa runsas viitasammakkokanta, ja tärkeimmät soi- 18

20 dinalueet olivat lahden itärannalla. Lajille sopiva elinympäristö oli laaja ja yhtenäinen kattaen koko lahden itä- ja etelärannan. Selvityksen mukaan pienimuotoisten allikoiden kaivaminen nykyisin tiheisiin järviruokokasvustoihin ja rantaniityille todennäköisesti hyödyttäisivät lajia. Selvityksessä suositettiin poistamaan ruoppausmassojen läjitysalueet L1 ja L2 ja korvaamaan ne viitasammakoiden soidinalueen ulkopuolelle sijoitettavalla läjitysalueella. Lintuvesisaarekkeiden väliin suositeltiin jätettäväksi vähintään 10 m ja rannan puolelle 25 m leveät käytävät viitasammakoiden kulkuyhteyksien turvaamiseksi. Kosteikkoalueiden T1 ja T2 osalta tuli luopua maapohjan tiivistämisestä eikä virtaamaa saanut muuttaa. Rantametsiköiden osalta laikuittain harventaminen oli mahdollista (Faunatica 2013). Kampakosteikko KK1 sijoittuu osaksi viitasammakon suotuisan alueen sisälle, mutta mahdollisten työnaikaisten haittojen kompensaationa syntyy runsaasti uutta rantaviivaa, joka parantaa viitasammakon elinolosuhteita. ELY-keskuksen mielestä kumpikin vaihtoehto A ja B olivat toteuttamiskelpoisia ja vesilain mukainen lupa voitiin myöntää huomioiden ELY-keskuksen lausunnossa esitetty tarkkailuvelvoite. 4.3 Vaikutukset Pohjoistenjoen virtaamiin ja vedenkorkeuksiin Korjatussa suunnitelmassa esitetään Pohjoistenlahteen laskevaan tulouomaan noin yhden metrin jokiuoman kavennuksia kampakosteikoiden kohdalle. Muista uoman haarautukista luovuttiin. Uomakavennusten ja -haarautusten tavoitteen oli johtamaa pääosa Pohjoistenjoen tulovirtaamista suunnitelluille kosteikkoalueille, joista ne edelleen laskevat Suolijärveen. Pohjoistenjoen tulva-ajan virtaaman (HQ 1/20 ) lasketaan olevan noin 12,6 m 3 /s ja keskivirtaaman(mq) olevan noin 1,7 m 3 /s. Ennen kunnostusta Pohjoistenjoen uomanprofiili padottaa tulovirtaamia varsinkin paaluilla PL 1+10, PL 3+00 ja PL 3+70 olevien, jopa yli 90 astetta kääntyvän uoman johdosta. Huhtikuussa tehtyjen maastomittausten aikana Suolijärven ja Pohjoistenjoen paalulla PL 3+60 vedenpintojen korkeuseroksi saatiin 32 cm. (liite 6). Suunnitelmassa esitettiin alun perin tehtäväksi useita uomakatkaisuja tulouomaan. Niillä noin puolet ylivalumakauden tulovirtaamasta olisi ohjattu suunniteluille kosteikkoalueille. Tämä pienentää Pohjoistenjoen uomaprofiilin veden virtaamia padottavaa vaikutusta ja tässä yhteydessä arvioidaankin, että keski- ja ylivirtaamakausien vedenkorkeudet Teuron-, Ormin- ja Pohjoistenjoessa tulevat laskemaan hieman jo vuosikymmeniä vallinneista vedenkorkeuksista jokisuistossa. 4.4 Vedenlaatu Hanke vähentää järveen kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta hidastaen samalla Suolijärven rehevöitymiskehitystä ja Pohjoistenlahden madaltumista. Ruoppaus- ja kaivutyöt saattavat samentaa vettä varsinkin järven eteläosassa. Veden sameneminen rajoittuu kuitenkin vain pääasiassa rakennustyön aikaiseksi haitaksi ja häviää noin kuukauden sisällä töiden päätyttyä. 4.5 Virkistys- ja muu käyttö Veneväylät helpottavat veneellä liikkumista Pohjoistenlahdella ja samalla parantavat kalastus- ja virkistysmahdollisuuksia. 19

21 Valtaväylän leveys tulouomassa on nykyisellään keskivedenkorkeudella (MW) keskimäärin laskien 6,55 metriä ja suunniteltu yhden metrin uomankavennus pienentää valtaväylän leveyttä ainoastaan noin 15 % nykyisestä valtaväylän leveydestä. Hankkeella ei näin ole huomattavaa haittaa vesiliikenteelle, eikä kalan vapaaseen liikkumiseen lasku-uomassa. Metsän kasvun heikkeneminen vettyvillä alueilla on hankkeen haitallinen mutta varsin suppealle alueelle rajoittuva seuraus. TAULUKKO 2 Vesistökunnostushankkeen vaikutuksia. Pohjoistenlahti Positiivinen vaikutus Negatiivinen vaikutus Veden laatu Vaikutukset ovat myönteisiä ja rehevöitymiskehitys hidastuu. Tulovirtaamien osittainen johtaminen kosteikkoalueiden kautta vähentää järveen kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta hidastaen näin Suolijärven rehevöitymiskehitystä. Kalasto ja kalastus Kalojen lisääntymis- ja kasvuolosuhteet paranevat kiintoaineskuormituksen pienentyessä. Järven veden sameus vähenee. Vaikutukset ovat myönteisiä, kylläkin nykyiseen tilanteeseen Veneväylät helpottavat veneellä liikkumista Pohjoistenlahdella verrattuna vähäisiä ja mahdollistavat pienimuotoista uistelukalastusta lahdella. Linnusto ja muu eliöstö Vaikutukset ovat myönteisiä. Rakennustyön aikana tapahtuu jonkun asteista veden samenemista. Rakennustyö häiritsee kalastusta työn ajan. Kutualueiden heikkenemisvaara. Kosteikkoalueet ja lintusaarekkeet parantavat lintujen elin- ja Rakennustyön aikana lisääntymisolosuhteita Pohjoistenlahdella. Puuston poisto lintuvesisaarekkeiden lähistöltä vähentää petolintujen saalistus- ja työskentely ja liikkuminen työkoneiden ja miesten tarkkailumahdollisuuksia kosteikkoalueella. Veneväylät lisäävät alueella häiritsee lintuja ja lahdella kasvillisuudesta vapaata vesialuetta kasvukauden aikana, jolloin kookkaiden lintujen laskeutuminen ja lentoon lähtö ajoitetaan lintujen pesimä- muuta eliöstöä, mutta helpottuu. Suunnitellut kosteikot ja lintuvesialue lisäävät alueen kauden ulkopuolelle. luonnon monimuotoisuutta. Kasvillisuus ja umpeenkasvu Kiintoainekuormituksen pieneneminen Pohjoistenlahdelle hidastaa Läjitys-alueiden alle jäävil- lahden madaltumista, jolloin kasvillisuuden leviämiselle koko tä ja kaivualueilta kasvilli- Vaikutukset ovat pääosin myönteisiä. Puuston poisto muuttaa lahden vesialueelle hidastuu. Luhta-alueille jää enemmän kiintoainesta. suus häviää, mutta aluei- aluetta avoimemmaksi ja vesialan Avoimilla rannoilla ja vesialueilla pääsee kasvamaan den uudelleenkasvittumisuus lisääntyminen lisääs uposkasvien mahdollisuuksia. Muutoksia kasvillisuuskuvioissa. monimuotoisempi lajisto kuin yksilajisessa ruovikossa. nen on kokemusten mukaan tällaisilla alueilla nopeaa. Vesiliikenne Vaikutukset ovat myönteisiä Veneväylät helpottavat veneellä liikkumista lahdella ja lahden itäreunalla sijaitsevaan yhteisalueen venevalkamaan. Rakennustyö häiritsee vesiliikennettä työn ajan. Maa- ja metsätalous Vaikutukset ovat myönteisiä mutta ei kovin merkittäviä. Tulva-ajan kuivatushaitta tulee vähenemään suistoalueella Virkistysmahdollisuudet Vaikutukset ovat myönteisiä Pohjoistenjoen tulovirtaamien osittainen ohjaaminen kosteikkoalueille vähentää joen uomaprofiilin virtaamia padottavaa vaikutusta pienentäen tulva-ajan vedenkorkeuksia jokisuistossa ja Teuron-, Ormin- ja Pohjoistenjoessa. Pelto- ja metsäalueiden kuivatushaitta pienenee jokien vedenkorkeuksien laskiessa. Veneellä liikkuminen ja rantautuminen Pohjoistenlahden rantavyöhykkeen kiinteistöille helpottuvat suunniteltujen veneväylien kautta. Kalastus- ja virkistysmahdollisuudet paranevat. Lintuvesialueet parantavat lintujen- ja muiden eläimien ja eliöstöjen harrastus tai ammattimaista seurantaa. Kampaojitusten ja kaivumassojen läjitysalueilta joudutaan harventamaan puustoa ja pensaita. Rakennustyön aikana lahden vesialueen virkistysmahdollisuudet pienenevät, mutta tämä huomioidaan toteuttamalla hanke virkistyskäyttökauden ulkopuolella. 20