Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus"

Transkriptio

1 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus

2 Yleistä Järven kasvillisuus on osa sen ekologista kokonaisuutta kun rantakunnostuksilla muutetaan yhtä osaa, se vaikuttaa enemmin tai vähemmin myös järven muuhun vesiluontoon Kasvillisuusvyöhyke on tärkeä monille kalalajeille lisääntymisalueena, poikasten elinympäristönä ja saaliseläinten tuotantoalueena Vesi ja rantakasvillisuusalueet ovat vesilintujen pesimis, suoja ja ruokailualueita Vesikasvillisuus tarjoaa elinympäristön ja suojapaikan myös mm. vesikirpuille, jotka ovat levien tärkeitä laiduntajia Kasvien juurakot stabiloivat pohjaa ja auttavat pitämään ravinteet sedimentissä 2

3 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 1/9 Vesikasvit luokitellaan eri elomuotoihin kasvutavan mukaan, niitto soveltuu eri tavalla eri elomuodoille 3

4 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 2/9 Niitto tehoaa parhaiten ilmaversoisiin vesikasveihin (järviruoko, järvikaisla, järvikorte) ne taantuvat ahkeran leikkauksen myötä ja niittojäte on suhteellisen helposti korjattavissa pois vedestä Järvikaisla Järviruoko 4 Järviruoko Järvikorte

5 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 3/9 Niitto ei ole erityisen tehokas kelluslehtisten kasvien harvennuksessa (lumme, ulpukka,uistinvita, vesitatar) niillä on vahvat juurakot, joissa on paljon ravinteita uudelleen kasvuun Kelluslehtisten torjunnassa syksyllä tehtävä juurakoiden poisto on niittoa tehokkaampi keino (ulpukka, lumme) Ulpukka Uistinvita Vesitatar Lumme 5

6 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 4/9 Niitto ei sovellu erityisen hyvin uposkasveille (ärviät, ahvenvita, vesirutto, karvalehti) Esim. raivausnuotalla poisto leikkaamisen jälkeen on pelkkää niittoa tehokkaampi tapa uposkasvit ovat tehokkaita kasvullisia lisääntyjiä, uusi yksilö verson palasta Karvalehti Ruskoärviä 6 Ahvenvita Vesirutto

7 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 5/9 Usein niitolla voidaan parantaa lähinnä järven virkistysja maisema arvoja (avovesipinta alan lisääminen, kulkuväylät) Veden virtauksen ja vaihtuvuuden lisääntyminen voi kuitenkin parantaa myös järven yleistä tilaa Erittäin umpeenkasvaneilla vesialueilla niitolla voidaan monipuolistaa elinympäristöä ja tätä kautta eliölajien esiintymistä 7

8 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 6/9 Niittoon liittyy myös riskejä; etenkin laajat yhtenäiset niittoalat tai jokien ja ojien suistojen niitot on harkittava huolella Jokisuiden kasvillisuus suodattaa maalta valuvia ravinteita Niiton jälkeen vesikasvien aiemmin sitomat ravinteet vapautuvat muun tuotannon käyttöön, vapautuu myös tilaa ja valoa Poistettu kasvillisuus voi korvautua toisella elomuodolla tai lajilla (esim. ilmaversoiset uposkasvit) Levät (kasviplankton) voivat runsastua Vesikasvien pohjasedimenttiä sitova vaikutus vähenee Tuuli ja aallokko sekoittavat pohjaa sameus lisääntyy, veteen vapautuu sedimenttiin sitoutunutta fosforia (rehevät järvet) 8

9 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 7/9 Niiton ajoittaminen: Jos niitetään kerran kesässä, niitto ajoitetaan loppukesään (heinäkuun puoliväli elokuun puoliväli) lintujen pesintä on tällöin jo pääosin ohi ja vesikasvillisuuden biomassa on runsaimmillaan Jos niitetään useita kertoja kesässä, ensimmäinen niitto ajoitetaan kesäkuun loppuun ennen kasvien kukintaa, seuraavat niitot tehdään 3 4 viikon välein otettava huomioon vesiluonto!! Ainakaan laajoja niittoja ei suositella tehtäväksi ennen heinäkuun loppupuolta mm. lintujen pesinnän turvaamiseksi 9

10 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 8/9 Niiton ajoittaminen: Kelluslehtisten juurakoiden haraus tehdään syksyllä kesäkerrostuneisuuden purkauduttua Juurakoiden haraaminen sekoittaa pohjaa, jolloin vesi voi samentua ja ravinteita vapautua veteen on tärkeää, ettei etenkään rehevässä järvessä harata kesäkerrostuneisuuden aikana, jolloin alusveteen ei tule happitäydennystä ilmasta Pieniin järviin soveltuvia harauslaitteita on kehitteillä Järviruokoa voidaan leikata talvella jään päältä vanha versosto ei ole keväällä tukkimassa rantaa Jos versot leikataan riittävän alhaalta, niitolla saattaa olla vaikutusta juuriston kaasujenvaihtoon, jonka häiriintyessä juuristo alkaa taantua ruovikko taantuu 10

11 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 9/9 Niittojäte kerätään aina pois vedestä ja läjitetään rannalle riittävän kauas vesirajasta Vaihtoehtoja niittojätteen jatkokäsittelyyn: Annetaan kuivua rannalla ja poltetaan esim. seuraavana talvena; talviniitossa leikattu ruoko on kuivaa ja heti valmista poltettavaksi Kompostoidaan tontilla ja käytetään maanparannusaineena (huom. järviruoko kompostoituu hitaasti) Tarjotaan niittojätettä seudun maanviljelijöille esim. peltoon kynnettäväksi Kuljetetaan biojätteenä kaatopaikalle 11

12 Tarvittavat luvat ja suostumukset Ennen niittoa varmista, että luvat ovat kunnossa; toimenpiteen teettäjä on vastuussa mahdollista haitallisista seurauksista Luvat ja suostumukset Suostumukset naapureilta ja vesialueen omistajilta (osakaskunta), ainakin laajemmissa niitoissa myös mahdolliselta kalastuskunnalta Kulkuluvat sekä niittojätteen läjitysluvat maanomistajilta Vesirakennusilmoitus viimeistään 1 kk ennen toimenpiteen toteutusta Kunnan ympäristötoimeen, kun niitettävä pinta ala on alle 1 hehtaari Alueelliseen ympäristökeskukseen, kun niitettävä pinta ala on yli 1 hehtaari Natura 2000 ja luonnonsuojelualueelle tai sen läheisyyteen suunnitellusta niitosta on aina otettava yhteyttä ympäristökeskukseen 12

13 Lopen Myllyjärven kunnostus 1/6 Myllyjärvi on pieni (12 ha) ruskeavetinen ja runsasravinteinen järvi Koska Myllyjärveen nykyisin tuleva kiintoaine ja ravinnekuormitus on vähäistä, keskitytään valumaalueen sijaan itse järven kunnostukseen Myllyjärvessä ongelmaa aiheuttavat lähinnä upos ja kelluslehtiset kasvit, joiden tiheimmät kasvustot keskittyvät järven länsi ja itäosiin Järven länsipäähän laskevan ojan edustalla on runsaasti uposkasvillisuutta (etenkin vesiruttoa) ja jonkin verran kelluslehtisiä kasveja Järven suojaisessa itäosassa on erittäin runsaasti uposkasveja (päälajina vesirutto) sekä kelluslehtistä kasvillisuutta (mm. ulpukka, uistinvita, palpakot); lisäksi järvestä lähtevän ojan edustaa tukkii tiheähkö järviruokokasvusto 13

14 Lopen Myllyjärven kunnostus 2/6 Yleisarvio Myllyjärven niittotarpeesta ja alueista tehtiin maastokäynnillä elokuussa 2007 ( ja Loma asukasyhdistys) Myllyjärvellä niitto keskitetään eniten umpeenkasvaneille alueille järven länsi ja itäosiin Niittopinta ala on yhteensä noin 1,2 1,5 hehtaaria ja poistettava kasvillisuus on pääasiassa upos ja kelluslehtisiä kasveja Upos ja kelluslehtiset leikataan ensin niittokoneella, jonka jälkeen leikattu kasvimassa vedetään raivausnuotalla huolellisesti pois vedestä rannan läjitysalueille; järven luusuassa niitetään lisäksi järviruokoa veden vaihtumisen edistämiseksi 14

15 3/6 15

16 Lopen Myllyjärven kunnostus 4/6 Niittojätteen nostopaikkoja ja läjitysalueita pitää vielä selvittää, samoin niittokoneen laskupaikka Niittokone vaatii yleensä noin 7 metrin avoimen tilan mahtuakseen kulkemaan Niittojätteen nostopaikkojen valinnassa on otettava huomioon raivausnuotan vetomahdollisuus maalle; usein nuotan maalle vetoon on käytetty apuna traktoria Nosto ja laskupaikkojen selvittämisessä rannanomistajat ovat avainasemassa 16

17 Lopen Myllyjärven kunnostus 5/6 Keräävän niittokoneen tuntihinta on noin 90 euroa (alv 0%), lisäksi tulevat kaluston siirtokustannukset Usein lisäkustannuksia tulee esim. niittojätteen nostossa ja mahdollisessa siirrossa apuna käytettävän traktorin vuokrasta ym Myllyjärven niitto on tehtävissä yhdessä päivässä; niittoon kuluvaan aikaan vaikuttavat mm. sääolot, niitettävän kasvillisuuden laatu ja määrä sekä niittojätteen keräämisen ja noston avustava työ Myllyjärven niiton kokonaiskustannuksissa tulee varautua noin euron luokkaan 17

18 Lopen Myllyjärven kunnostus 6/6 Myllyjärven ensimmäinen niitto on tarkoitus tehdä heinä elokuussa 2008 ja toinen niittokerta on heinäelokuussa 2009 (edellyttäen, että paikallinen rahoitus järjestyy) on sitoutunut osallistumaan Myllyjärven niittokustannuksiin 50 %:lla kahtena niittokertana Toinen puoli kuluista katetaan paikallisella rahoituksella, joka voi sisältää talkootyötä Niittojätteen keräämisessä ja nostossa avustaminen sopii hyvin talkootyönä tehtäväksi Ennen niittoa tehdään talkootyösuunnitelma, jonka ympäristökeskus hyväksyy Talkootyöstä pidetään talkoopäiväkirjaa, joka työn valmistuttua toimitetaan ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi 18

19 Niitto ja kunnostuslinkkejä 1/2 > Häme > Vesivarojen käyttö > Vesistöjen kunnostus ja hoito Niitto ja ruoppausohje Yleistä ranta ja vesikasveista Ilmoitus vesirakennustyöstä lomake Linkkejä muille ympäristöhallinnon kunnostussivuille > Vesivarojen käyttö > Rantojen kunnostus > Vesikasvien poisto 19

20 Niitto ja kunnostuslinkkejä 2/2 > Minä ja ympäristö > Mökki teemasivusto > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Esitteet > Ekologisesti kestävän kesämökkeilyn vinkkejä Hämeen ympäristökeskuksen leväseuranta linkki: > Häme > Ympäristön tila > Pintavedet > Leväseuranta 20

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

13.11.2014. Jokelanlahden ja Kuivaniemenlahden niittosuunnitelma Lestijärvi

13.11.2014. Jokelanlahden ja Kuivaniemenlahden niittosuunnitelma Lestijärvi 13.11.2014 Jokelanlahden ja Kuivaniemenlahden niittosuunnitelma Lestijärvi Sisältö LIITELUETTELO 1. Sijaintikartta 1:40 000 2. Suunnitelmakartta 1:5000 3. Kustannusarvio 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot

Lisätiedot

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Kitka-MuHa Työryhmän I kokous 2.9.2013 Kati Häkkilä, SYKE Vesistöihin kohdistuu monenlaista kuormitusta Kiintoainekuormitus liettää rantoja, syvänteitä sekä

Lisätiedot

ARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

ARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA ARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 265/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 19.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Arrajärven kunnostussuunnitelmaa.

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

MÄRKJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

MÄRKJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA MÄRKJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 259/2014 Laura Kokko Kymijoen vesi jaympäristö ry YLEISTÄ 2.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja

Lisätiedot

Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotto; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä

Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotto; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä Muistio maastokäynnistä Suojärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotto; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä Maastokäynti suoritettiin 23.9.2015. Maastokäynnillä

Lisätiedot

Mitä eri vesikasvit kertovat järven tilasta? Mitä kasveja kannattaa poistaa ja mitä ei?

Mitä eri vesikasvit kertovat järven tilasta? Mitä kasveja kannattaa poistaa ja mitä ei? Mitä eri vesikasvit kertovat järven tilasta? Mitä kasveja kannattaa poistaa ja mitä ei? Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 26.1.2017, Lahti Jarkko Leka Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

URAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

URAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA URAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 253/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 26.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Urajärven kunnostussuunnitelmaa.

Lisätiedot

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja. Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30

Lisätiedot

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön luonnonvara Ympäristösihteeri Jukka Mustajärvi Biotalous tänään ja huomenna seminaari Saarijärvi 28.1.2016 Rehevöityvät umpeutuvat vesialueet Kasvibiomassaa

Lisätiedot

SOMPASEN NIITTOSUUNNITELMA

SOMPASEN NIITTOSUUNNITELMA SOMPASEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 270/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 12.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Sompasen järven

Lisätiedot

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN NIITTOSUUNNITELMA

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN NIITTOSUUNNITELMA SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 291/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 20.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Lempellonjärvi, Janakkala

Lempellonjärvi, Janakkala Muistio maastokäynnistä Lempellonjärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotot; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä, järven pintavedessä havaitut möhnälautat

Lisätiedot

VARESJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS

VARESJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS VARESJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 4 3. VARESJÄRVEN KASVILLISUUS... 4 3.1 KASVILLISUUDEN PÄÄPIIRTEET... 4 3.2 ILMAVERSOISKASVILLISUUS... 5 3.3

Lisätiedot

Yhteisrannan Liinanliko paikka kunnostus on jatkoa aikaisempien vuosien kunnostukselle, tavoitteena virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen.

Yhteisrannan Liinanliko paikka kunnostus on jatkoa aikaisempien vuosien kunnostukselle, tavoitteena virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen. Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistys ry. 1. Hanke Toimenpiteillä on pyritty edistämään järven tilan säilymistä lähtötilannetta paremmassa kunnossa, sekä lisäämään sen virkistyskäyttö mahdollisuuksia.

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016

Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016 Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Pirkkalan Kotolahdelta ei ole

Lisätiedot

HALLITUSTI VESIKASVEJA POISTAMAAN

HALLITUSTI VESIKASVEJA POISTAMAAN HALLITUSTI VESIKASVEJA POISTAMAAN Vesikasvienpoistoo virkistyskäyttösyistä 5.6.2012/Tuorla Illan ohjelma 17:15 Kurssin avaus, Sanna Tikander, VELHO-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus, - Omat vedet paremmiksi

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 276/2014 Laura Kokko Kymijoen vesi jaympäristö ry YLEISTÄ 14.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Uposkasvien rooli järviekosysteemissä

Uposkasvien rooli järviekosysteemissä Uposkasvien rooli järviekosysteemissä Vesistökunnostusverkoston seminaari Lahti 16.8.13 Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Vanajavesikeskus Uposkasvien elomuodot Elomuodot voivat vaihdella kasvupaikan mukaan.

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Niittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011

Niittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011 Niittotarvekartoitus Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki Iina Remonen 08/2011 Yleiskuvaus: Suurijärven pohjoisosassa rannat ovat pääosin matalahkoja ja hiekkapohjaisia. Rannat kuitenkin syvenevät melko nopeasti

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

Tuorla Matti Eskonen

Tuorla Matti Eskonen * Valkjärvi on pieni 33 ha järvi Salossa entisten Kiskon ja Perttelin kuntien rajalla. Järvi on erittäin rehevä ja maataloudesta tulee suurimmat ravinnekuormitukset nykyisin Vehasen sahan lopetettua puun

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Tanja Myllyviita tutkija Suomen ympäristökeskus tanja.myllyviita@ymparisto.fi Yliopistokatu 7 (Natura-rakennus), 80100 Joensuu, PL 111 Joensuu

Lisätiedot

Toimintamalli vesiruton hyötykäytön edistämiseksi Vesiruton hyötykäyttö riesasta raaka-aineeksiko? Seminaari ja työpaja 21.3.

Toimintamalli vesiruton hyötykäytön edistämiseksi Vesiruton hyötykäyttö riesasta raaka-aineeksiko? Seminaari ja työpaja 21.3. Toimintamalli vesiruton hyötykäytön edistämiseksi Vesiruton hyötykäyttö riesasta raaka-aineeksiko? Seminaari ja työpaja 21.3.2017, Kuusamo Teemu Ulvi, Suomen ympäristökeskus Miksi toimintamallia tarvitaan?

Lisätiedot

Järviruo on korjuun työajan jakautuminen

Järviruo on korjuun työajan jakautuminen Järviruo on korjuun työajan jakautuminen 4.12.2014 Joensuu Karelia-ammattikorkeakoulu, Sirkkala-kampus Tarmo Tossavainen Karelia-ammattikorkeakoulu JÄREÄ-HANKKEEN KESÄN 2013 NIITOT JÄREÄ-hankkeessa tehtiin

Lisätiedot

Kaija Saramäki, Jari Spoof, Tarmo Tossavainen ja Ilona Joensuu. Niitto- ja ruoppausopas

Kaija Saramäki, Jari Spoof, Tarmo Tossavainen ja Ilona Joensuu. Niitto- ja ruoppausopas Kaija Saramäki, Jari Spoof, Tarmo Tossavainen ja Ilona Joensuu Niitto- ja ruoppausopas KARELIA-ammattikorkeakoulu Sisällys Julkaisusarja B: 27 Vastaava toimittaja Toimittajat Graafinen suunnittelu, taitto

Lisätiedot

NURMESJÄRVI, erityisesti Kangaslahti Rannat kuntoon -hanke 2016

NURMESJÄRVI, erityisesti Kangaslahti Rannat kuntoon -hanke 2016 Kyläkirje 2017 NURMESJÄRVI, erityisesti Kangaslahti Rannat kuntoon -hanke 2016 Sinikka Jokela, maisemasuunnittelun asiantuntija ProAgria Pohjois-Savo, Maa- ja kotitalousnaiset Pohjois-Savo; Nurmesjärvi

Lisätiedot

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Eurajoen Luvian ranta-aluesuunnittelun yleisötilaisuus 3.4.2014 Eurajoki Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ONKAMAANJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

ONKAMAANJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA ONKAMAANJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 281/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 23.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Onkamaanjärven

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta on n. 60

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Hoida ja kunnosta kotirantaasi

Hoida ja kunnosta kotirantaasi Hoida ja kunnosta kotirantaasi Rantojen kunnostustoimien menettelytapasuosituksia (ks. myös sivu 4) Kunnostustoimenpide: Rantaan ajelehtineen kasvimassan poisto Vähäinen lietteen poisto (alle 100 m 3 *)

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Kurtturuusun torjuntaohje

Kurtturuusun torjuntaohje Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi

Lisätiedot

Tuusulanjärven vesikasvien niittosuunnitelma

Tuusulanjärven vesikasvien niittosuunnitelma Tuusulanjärven vesikasvien niittosuunnitelma Jari Venetvaara 2010 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Tapiolankatu 47 45200 Kouvola puh 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi Tuusulanjärven vesikasvien niittosuunnitelma

Lisätiedot

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt 26.2.2013 Kestävät ja korjaavat talousjärjestelmät kick off Suomen ympäristökeskus Ilona Joensuu Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois- Karjalassa

Lisätiedot

Evijärven kunnostushanke. Vesikasvillisuuden niitot Kaisa Kontas

Evijärven kunnostushanke. Vesikasvillisuuden niitot Kaisa Kontas Evijärven kunnostushanke Kaisa Kontas Vesikasvillisuuden niitot 2016 Niittettävät alueet suunniteltiin Evijärven viiden eri maa- ja vesiosakaskunnan puheenjohtajien/ edustajien kanssa keväällä 2016. Niittoalueita

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Sarsalanaukon Musta-aukon rantaaluesuunnittelun yleisötilaisuus 21.8.12 Saaren kartano, Mietoinen Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Vesikasvikurssi. Hämeen ympäristökeskus 2003, täydennetty: SATAVESI/Lounais Suomen ympäristökeskus 2005. Kuva Heini Marja Hulkko

Vesikasvikurssi. Hämeen ympäristökeskus 2003, täydennetty: SATAVESI/Lounais Suomen ympäristökeskus 2005. Kuva Heini Marja Hulkko Vesikasvikurssi Kuva Heini Marja Hulkko 1 Sisältö Mikä on vesikasvi? Dia 7 Suomen vesikasvit 8 Vesikasvien elomuodot 10 Rannan vyöhykkeet 14 Vesikasvien merkitys 17 Vesikasvien esiintymiseen vaikuttavia

Lisätiedot

Evijärven ruoppausalueet Evijärven kunnostushanke

Evijärven ruoppausalueet Evijärven kunnostushanke Evijärven ruoppausalueet Evijärven kunnostushanke Evijärvi on jaettu viiteen eri vesiosakaskuntaan: Kirkonkylän, Lahdenkylän, Inankylän, Särkikylän ja Jokelankylän osakaskunnat (Kuva 1). Ruoppaukset toteutetaan

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus

Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA METELMÄT 1 3 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 1 VIITTEET 5 LIITTEET Liite

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Ruovikossa suhisee -näyttelyn avajaiset 6.5.2016 Maria Yli-Renko Ruokopelto-hanke Ruokopelto-hanke on osa ympäristöministeriön

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto Koillismaalla. Seppo Hellsten Vesirutto ja sen poistaminen vesistöstä

Haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto Koillismaalla. Seppo Hellsten Vesirutto ja sen poistaminen vesistöstä Haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto Koillismaalla Seppo Hellsten Vesirutto ja sen poistaminen vesistöstä 14.6.2014 Kanadanvesirutto (Elodea canadensis, Hydrocharitaceae) Pohjois-Amerikasta peräisin

Lisätiedot

Osa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS

Osa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS Osa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS Arto Kalpa (2005) Biota BD Someron vesienhoitosuunnitelman 11 järven kasvillisuuskartoitusraportti valmistui keväällä 2005. Osaan C on kerätty kasvillisuuskartoituksesta

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Lahden Kymijärven sekä Hollolan Työtjärven ja Mustajärven vesikasvillisuus 2013

Lahden Kymijärven sekä Hollolan Työtjärven ja Mustajärven vesikasvillisuus 2013 Lahden Kymijärven sekä Hollolan Työtjärven ja Mustajärven vesikasvillisuus 2013 Esa Lammi & Marko Vauhkonen 5.2.2014 . LAHDEN KYMIJÄRVEN SEKÄ HOLLOLAN TYÖTJÄRVEN JA MUSTAJÄRVEN VESIKASVILLISUUS 2013 SISÄLLYS

Lisätiedot

Ruovikoiden hoito järvien kunnostuksessa. Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen luento , Salon lukio

Ruovikoiden hoito järvien kunnostuksessa. Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen luento , Salon lukio Ruovikoiden hoito järvien kunnostuksessa Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen luento 12.5.2016, Salon lukio Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Toimimme osana Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry

Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry 8. Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry Vesikasvillisuuden niitot 2010-2013 Kustannukset yhteensä 127 000 euroa, Rahoittajana Joensuun seudun leader ry ja Keski-Karjalan

Lisätiedot

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee

Lisätiedot

URAJÄRVEN MUKULANLAHDEN NATURA- ALUEEN NIITTOSUUNNITELMA

URAJÄRVEN MUKULANLAHDEN NATURA- ALUEEN NIITTOSUUNNITELMA URAJÄRVEN MUKULANLAHDEN NATURA- ALUEEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 254/2014 Esa Korkeamäki Kymijoen vesi jaympäristö ry TAUSTAA 13.6.2014 Useiden Kymijoen alueen

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 23.10.2013 Järviruoko rantojen haitasta liiketoiminnaksi? -työpaja 1 Painopisteet vesistökunnostuksissa:

Lisätiedot

Vesistökunnostusten mahdollisuudet ja menetelmät. Vesistöjä kunnostamaan -infotilaisuus , Kustavi

Vesistökunnostusten mahdollisuudet ja menetelmät. Vesistöjä kunnostamaan -infotilaisuus , Kustavi Vesistökunnostusten mahdollisuudet ja menetelmät Vesistöjä kunnostamaan -infotilaisuus 10.9.2016, Kustavi Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Toimimme hankeorganisaationa

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2

Lisätiedot

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Pintavesien ekologinen tila 2014: välttävä Ruovikkoa: xx ha USGS/NASA Landsat Program Sensori: Landsat 8 OLI,

Lisätiedot

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus Yleisötilaisuus 12.9.2016 Toimenpiteet, yleinen Ympäristösi parhaat tekijät 2 Toimenpide ehdotukset Toimenpiteiden päämäärät: Uoman vedenjohtokyvyn

Lisätiedot

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset Järviruokoa järvestä peltoon 26.1.2017 Talviseminaari Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset 1 Ylimaakunnallinen kehittämishanke Keskeisimmät teemat 2015-2019 Ravinteiden kierron

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Vesilain muutokset ja lupatarpeet maanviljelijän kannalta

Vesilain muutokset ja lupatarpeet maanviljelijän kannalta Vesilain muutokset ja lupatarpeet maanviljelijän kannalta Tuki-infot 2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Vesilain muutokset ja lupatarpeet viljelijän kannalta Uusi vesilaki

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen

Lisätiedot

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00 Jäälinjärvi-seminaari 13.11.212 klo 9. Avaus: Eero Laine Timo Yrjänä Jäälinjärven yleistilanne: Analyysit, Birger Ylisaukko-oja Pohjasedimentti, Kari Kainua Rauta-humus, Kaisa Heikkinen Allaskoe: Limalevä:

Lisätiedot

Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016

Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016 VANAJAVESIKESKUS Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset...

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon

Lisätiedot

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan

Lisätiedot

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen -luento Salossa 11.5.2016 Maria Yli-Renko Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Miksi

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen hankekoordinaattori Kolmen helmen joet Vesistökunnostus -verkoston vuosiseminaari Kolmen helmen joet Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN

Lisätiedot

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi Vertailua ja päätelmiä Esa Tommila Loppijärven ystävät ry:n vuosikokous 23.7.2017 Littoistenjärvi on kuin Loppijärven pikkuveli Littoistenjärvi Loppijärvi Pinta-ala

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESIKASVIKARTOITUS 16X170583 12.2.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_5 Kolmisopen vesikasvillisuuskartoitus 1 Kolmisopen vesikasvillisuuskartoitus v. 2013 Sisältö

Lisätiedot

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma 32 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa alv 0 % Suunnitelman laatiminen 320 /suunnitelma - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma Alueen koko ja monimuotoisuudesta

Lisätiedot

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 Maatilaintarkastaja Timo Sirkiä Metsänhoitaja Juha Mäkitalo Kiinteistöliikelaitos toimii kaupungin maa/vesiomaisuuden

Lisätiedot

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus Hankkeen taustaa Yläneen järvet kuntoon hankkeessa tutkittiin vuonna 2002 neljän Yläneläisen järven tilaa (Elijärvi, Lampsijärvi, Mynäjärvi ja Särkijärvi). Hankkeen kohdejärvillä tehtiin perusselvitykset

Lisätiedot

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1 Jättiputken torjuntaohjeita Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN

Lisätiedot

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:

Lisätiedot

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois

Lisätiedot

Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016

Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016 ALLECO RAPORTTI N:O 15/201 Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 201 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358

Lisätiedot

KISKON KIRKKOJÄRVEN VESIKASVIKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA

KISKON KIRKKOJÄRVEN VESIKASVIKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalous Iktyonomi 2014 Sami-Jukka Laine KISKON KIRKKOJÄRVEN VESIKASVIKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja

Lisätiedot

TULLISILLAN POHJOISRANNAN KASVILLISUUSINVENTOINTI

TULLISILLAN POHJOISRANNAN KASVILLISUUSINVENTOINTI TULLISILLAN JA PLAGENIN ASEMAKAAVAN MUUTOS TULLISILLAN POHJOISRANNAN KASVILLISUUSINVENTOINTI LOVIISAN KAUPUNKI Kunnallistekninen toimisto, puistoyksikkö Anna-Riitta Pohjola, hortonomi 27.9.2007 Taitto:

Lisätiedot

Kasvillisuuden velvoiteseuranta 2001-2003. Kasvillisuuden kehittyminen 1958-2001

Kasvillisuuden velvoiteseuranta 2001-2003. Kasvillisuuden kehittyminen 1958-2001 Toholammin KIRKKOJÄRVEN Kasvillisuuden velvoiteseuranta 2001-2003 Kasvillisuuden kehittyminen 1958-2001 Tmi Arto Hautala Ympäristö- ja kalatalouspalvelut 2004 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. RUOPPAUSTEN

Lisätiedot

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja 13.9.2012 Birger Ylisaukko-oja sihteeri Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite: parantaa vesistöjen tilaa toimialueellaan Henkilöjäseniä,

Lisätiedot

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien

Lisätiedot

RANNAT KUNTOON

RANNAT KUNTOON RANNAT KUNTOON 2015-2016 Nurmesjärvi, Kangaslahti / Pohjois-Savo Raportti 2016 Sinikka Jokela, Maisemasuunnittelun asiantuntija ProAgria Pohjois-Savo, Maa- ja kotitalousnaiset Sisällysluettelo 1. Taustaa...

Lisätiedot