Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus

Transkriptio

1 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus

2 Yleistä Järven kasvillisuus on osa sen ekologista kokonaisuutta kun rantakunnostuksilla muutetaan yhtä osaa, se vaikuttaa enemmin tai vähemmin myös järven muuhun vesiluontoon Kasvillisuusvyöhyke on tärkeä monille kalalajeille lisääntymisalueena, poikasten elinympäristönä ja saaliseläinten tuotantoalueena Vesi ja rantakasvillisuusalueet ovat vesilintujen pesimis, suoja ja ruokailualueita Vesikasvillisuus tarjoaa elinympäristön ja suojapaikan myös mm. vesikirpuille, jotka ovat levien tärkeitä laiduntajia Kasvien juurakot stabiloivat pohjaa ja auttavat pitämään ravinteet sedimentissä 2

3 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 1/9 Vesikasvit luokitellaan eri elomuotoihin kasvutavan mukaan, niitto soveltuu eri tavalla eri elomuodoille 3

4 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 2/9 Niitto tehoaa parhaiten ilmaversoisiin vesikasveihin (järviruoko, järvikaisla, järvikorte) ne taantuvat ahkeran leikkauksen myötä ja niittojäte on suhteellisen helposti korjattavissa pois vedestä Järvikaisla Järviruoko 4 Järviruoko Järvikorte

5 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 3/9 Niitto ei ole erityisen tehokas kelluslehtisten kasvien harvennuksessa (lumme, ulpukka,uistinvita, vesitatar) niillä on vahvat juurakot, joissa on paljon ravinteita uudelleen kasvuun Kelluslehtisten torjunnassa syksyllä tehtävä juurakoiden poisto on niittoa tehokkaampi keino (ulpukka, lumme) Ulpukka Uistinvita Vesitatar Lumme 5

6 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 4/9 Niitto ei sovellu erityisen hyvin uposkasveille (ärviät, ahvenvita, vesirutto, karvalehti) Esim. raivausnuotalla poisto leikkaamisen jälkeen on pelkkää niittoa tehokkaampi tapa uposkasvit ovat tehokkaita kasvullisia lisääntyjiä, uusi yksilö verson palasta Karvalehti Ruskoärviä 6 Ahvenvita Vesirutto

7 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 5/9 Usein niitolla voidaan parantaa lähinnä järven virkistysja maisema arvoja (avovesipinta alan lisääminen, kulkuväylät) Veden virtauksen ja vaihtuvuuden lisääntyminen voi kuitenkin parantaa myös järven yleistä tilaa Erittäin umpeenkasvaneilla vesialueilla niitolla voidaan monipuolistaa elinympäristöä ja tätä kautta eliölajien esiintymistä 7

8 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 6/9 Niittoon liittyy myös riskejä; etenkin laajat yhtenäiset niittoalat tai jokien ja ojien suistojen niitot on harkittava huolella Jokisuiden kasvillisuus suodattaa maalta valuvia ravinteita Niiton jälkeen vesikasvien aiemmin sitomat ravinteet vapautuvat muun tuotannon käyttöön, vapautuu myös tilaa ja valoa Poistettu kasvillisuus voi korvautua toisella elomuodolla tai lajilla (esim. ilmaversoiset uposkasvit) Levät (kasviplankton) voivat runsastua Vesikasvien pohjasedimenttiä sitova vaikutus vähenee Tuuli ja aallokko sekoittavat pohjaa sameus lisääntyy, veteen vapautuu sedimenttiin sitoutunutta fosforia (rehevät järvet) 8

9 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 7/9 Niiton ajoittaminen: Jos niitetään kerran kesässä, niitto ajoitetaan loppukesään (heinäkuun puoliväli elokuun puoliväli) lintujen pesintä on tällöin jo pääosin ohi ja vesikasvillisuuden biomassa on runsaimmillaan Jos niitetään useita kertoja kesässä, ensimmäinen niitto ajoitetaan kesäkuun loppuun ennen kasvien kukintaa, seuraavat niitot tehdään 3 4 viikon välein otettava huomioon vesiluonto!! Ainakaan laajoja niittoja ei suositella tehtäväksi ennen heinäkuun loppupuolta mm. lintujen pesinnän turvaamiseksi 9

10 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 8/9 Niiton ajoittaminen: Kelluslehtisten juurakoiden haraus tehdään syksyllä kesäkerrostuneisuuden purkauduttua Juurakoiden haraaminen sekoittaa pohjaa, jolloin vesi voi samentua ja ravinteita vapautua veteen on tärkeää, ettei etenkään rehevässä järvessä harata kesäkerrostuneisuuden aikana, jolloin alusveteen ei tule happitäydennystä ilmasta Pieniin järviin soveltuvia harauslaitteita on kehitteillä Järviruokoa voidaan leikata talvella jään päältä vanha versosto ei ole keväällä tukkimassa rantaa Jos versot leikataan riittävän alhaalta, niitolla saattaa olla vaikutusta juuriston kaasujenvaihtoon, jonka häiriintyessä juuristo alkaa taantua ruovikko taantuu 10

11 Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona 9/9 Niittojäte kerätään aina pois vedestä ja läjitetään rannalle riittävän kauas vesirajasta Vaihtoehtoja niittojätteen jatkokäsittelyyn: Annetaan kuivua rannalla ja poltetaan esim. seuraavana talvena; talviniitossa leikattu ruoko on kuivaa ja heti valmista poltettavaksi Kompostoidaan tontilla ja käytetään maanparannusaineena (huom. järviruoko kompostoituu hitaasti) Tarjotaan niittojätettä seudun maanviljelijöille esim. peltoon kynnettäväksi Kuljetetaan biojätteenä kaatopaikalle 11

12 Tarvittavat luvat ja suostumukset Ennen niittoa varmista, että luvat ovat kunnossa; toimenpiteen teettäjä on vastuussa mahdollista haitallisista seurauksista Luvat ja suostumukset Suostumukset naapureilta ja vesialueen omistajilta (osakaskunta), ainakin laajemmissa niitoissa myös mahdolliselta kalastuskunnalta Kulkuluvat sekä niittojätteen läjitysluvat maanomistajilta Vesirakennusilmoitus viimeistään 1 kk ennen toimenpiteen toteutusta Kunnan ympäristötoimeen, kun niitettävä pinta ala on alle 1 hehtaari Alueelliseen ympäristökeskukseen, kun niitettävä pinta ala on yli 1 hehtaari Natura 2000 ja luonnonsuojelualueelle tai sen läheisyyteen suunnitellusta niitosta on aina otettava yhteyttä ympäristökeskukseen 12

13 Lopen Myllyjärven kunnostus 1/6 Myllyjärvi on pieni (12 ha) ruskeavetinen ja runsasravinteinen järvi Koska Myllyjärveen nykyisin tuleva kiintoaine ja ravinnekuormitus on vähäistä, keskitytään valumaalueen sijaan itse järven kunnostukseen Myllyjärvessä ongelmaa aiheuttavat lähinnä upos ja kelluslehtiset kasvit, joiden tiheimmät kasvustot keskittyvät järven länsi ja itäosiin Järven länsipäähän laskevan ojan edustalla on runsaasti uposkasvillisuutta (etenkin vesiruttoa) ja jonkin verran kelluslehtisiä kasveja Järven suojaisessa itäosassa on erittäin runsaasti uposkasveja (päälajina vesirutto) sekä kelluslehtistä kasvillisuutta (mm. ulpukka, uistinvita, palpakot); lisäksi järvestä lähtevän ojan edustaa tukkii tiheähkö järviruokokasvusto 13

14 Lopen Myllyjärven kunnostus 2/6 Yleisarvio Myllyjärven niittotarpeesta ja alueista tehtiin maastokäynnillä elokuussa 2007 ( ja Loma asukasyhdistys) Myllyjärvellä niitto keskitetään eniten umpeenkasvaneille alueille järven länsi ja itäosiin Niittopinta ala on yhteensä noin 1,2 1,5 hehtaaria ja poistettava kasvillisuus on pääasiassa upos ja kelluslehtisiä kasveja Upos ja kelluslehtiset leikataan ensin niittokoneella, jonka jälkeen leikattu kasvimassa vedetään raivausnuotalla huolellisesti pois vedestä rannan läjitysalueille; järven luusuassa niitetään lisäksi järviruokoa veden vaihtumisen edistämiseksi 14

15 3/6 15

16 Lopen Myllyjärven kunnostus 4/6 Niittojätteen nostopaikkoja ja läjitysalueita pitää vielä selvittää, samoin niittokoneen laskupaikka Niittokone vaatii yleensä noin 7 metrin avoimen tilan mahtuakseen kulkemaan Niittojätteen nostopaikkojen valinnassa on otettava huomioon raivausnuotan vetomahdollisuus maalle; usein nuotan maalle vetoon on käytetty apuna traktoria Nosto ja laskupaikkojen selvittämisessä rannanomistajat ovat avainasemassa 16

17 Lopen Myllyjärven kunnostus 5/6 Keräävän niittokoneen tuntihinta on noin 90 euroa (alv 0%), lisäksi tulevat kaluston siirtokustannukset Usein lisäkustannuksia tulee esim. niittojätteen nostossa ja mahdollisessa siirrossa apuna käytettävän traktorin vuokrasta ym Myllyjärven niitto on tehtävissä yhdessä päivässä; niittoon kuluvaan aikaan vaikuttavat mm. sääolot, niitettävän kasvillisuuden laatu ja määrä sekä niittojätteen keräämisen ja noston avustava työ Myllyjärven niiton kokonaiskustannuksissa tulee varautua noin euron luokkaan 17

18 Lopen Myllyjärven kunnostus 6/6 Myllyjärven ensimmäinen niitto on tarkoitus tehdä heinä elokuussa 2008 ja toinen niittokerta on heinäelokuussa 2009 (edellyttäen, että paikallinen rahoitus järjestyy) on sitoutunut osallistumaan Myllyjärven niittokustannuksiin 50 %:lla kahtena niittokertana Toinen puoli kuluista katetaan paikallisella rahoituksella, joka voi sisältää talkootyötä Niittojätteen keräämisessä ja nostossa avustaminen sopii hyvin talkootyönä tehtäväksi Ennen niittoa tehdään talkootyösuunnitelma, jonka ympäristökeskus hyväksyy Talkootyöstä pidetään talkoopäiväkirjaa, joka työn valmistuttua toimitetaan ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi 18

19 Niitto ja kunnostuslinkkejä 1/2 > Häme > Vesivarojen käyttö > Vesistöjen kunnostus ja hoito Niitto ja ruoppausohje Yleistä ranta ja vesikasveista Ilmoitus vesirakennustyöstä lomake Linkkejä muille ympäristöhallinnon kunnostussivuille > Vesivarojen käyttö > Rantojen kunnostus > Vesikasvien poisto 19

20 Niitto ja kunnostuslinkkejä 2/2 > Minä ja ympäristö > Mökki teemasivusto > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Esitteet > Ekologisesti kestävän kesämökkeilyn vinkkejä Hämeen ympäristökeskuksen leväseuranta linkki: > Häme > Ympäristön tila > Pintavedet > Leväseuranta 20