Kuinka Saksan markkinoille? - Doing business in Germany
|
|
- Maria Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuinka Saksan markkinoille? - Doing business in Germany imprint download PDF
2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Yhtiöoikeudelliset lähtökohdat Kauppaedustaja Saksassa Toimipiste Saksassa Pääomayhtiöt GmbH UG AG Saksalaisten ja suomalaisten pääomayhtiöiden vertailu Henkilöyhtiöt Tiivistelmä: askeleet Saksan markkinoille Yrityskauppa Asset Deal-yrityskauppa Työsuhteiden siirtyminen Verotus Saksalainen verojärjestelmä pääomayhtiöissä Transfer Pricing Steuerberater Työoikeus Työsopimus Sisältö ja ehdot Määräaikainen työsopimus Työaika Työsuhteen päättäminen Irtisanominen Irtisanomisajat Erityinen irtisanomissuoja Lomat Sosiaaliturva Työntekijäneuvosto Intressisovittelu ja sosiaalisuunnitelma Oikeudenkäynti työasioissa Kilpailukieltosopimus Tiivistelmä työoikeudellisista asioista Tietosuoja ja internet Tietosuoja Työntekijän sähköposti Internetsivut ja Impressum-osio Käytännönläheisiä näkökulmia Kulttuurierot Markkinat Kirjoittajat
3 1 Johdanto Saksa tarjoaa suomalaisille yrityksille suuria liiketoimintamahdollisuuksia. Saksa on ollut jo pitkään Suomelle ja suomalaisille yrityksille erittäin tärkeä ja hyvin sopiva kauppakumppani. Suomalaisia yrityksiä toimiikin Saksassa noin 240 työllistäen yli ihmistä. Euroopan johtavana talousmahtina ja yhtenä koko maailman suurimmista vientitalouksista Saksan markkinat tarjoavat oivan alustan suomalaisten yritysten kasvulle sekä menestykselle. Tästä on olemassa myös lukuisia tunnettuja suomalaisia esimerkkejä. Suomalaisyrityksillä on usein Saksan markkinoille tullessaan mielessä suuryritykset ja niiden ostovoima. Tämä on kuitenkin lähtökohtaisesti väärin, sillä Saksan talouden ja vaurauden perustana on vahva PKsektori. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat usein perheiden omistuksessa ja ne ostavat mieluiten tutulta naapurilta. Saksa on liittovaltio, eivätkä markkinat ole hallittavissa yhdestä kulmasta käsin. Tällaiseen ympäristöön on vaikeata päästää sisään ilman toimivia verkostoja ja paikallista läsnäoloa. Etabloituminen Saksaan voi olla järkevää monelle suomalaisyritykselle myös globaalista perspektiivistä katsoen. Esimerkiksi suomalainen yritys voi toimia alihankkijana saksalaiselle yritykselle, joka puolestaan tuntee globaalin kaupankäynnin toimintaperiaatteet. Kokeneen saksalaisen liikekumppanin kanssa vaikkapa Kiinan markkinoiden valloitus onnistuu todennäköisemmin kuin yksin. Varsinkin Saksan uudet haasteet käynnistetyn digitaalisen agendan puitteissa, tarjoavat suomalaisille ICTalan todellisille osaajille loistavia liiketoimintamahdollisuuksia saksalaisten yritysten kanssa. Saksan teollisen internetin tarpeet on määritelty Saksan teollisuusagendassa Industrie 4.0, joka kuuluu Saksan liittotasavallan High-Tech-strategiaan. Industrie 4.0 merkitsee teollisen tuotannon todellista digitalisointia ja täysin uusien digitaalisten palvelumallien kehittämistä. Yrityksen toiminnan laajentaminen tai siirtäminen Saksaan tuo eteen lukuisia oikeudellisia, veroteknisiä ja käytännönläheisiä kysymyksiä: Miten perustaa yritys Saksaan? Miten toimia yrityskauppatilanteessa? Millainen on saksalainen työlainsäädäntö? Miten yritysten verotus toimii Saksassa? Tämä opas on tehty antamaan ainakin osittain vastauksia näihin kysymyksiin. Opas on tarkoitettu nimenomaan yrityksille, jotka pohtivat toiminnan laajentamista tai siirtämistä Saksaan. Oppaassa esitellään ensin perustietoa saksalaisista yhtiömuodoista, toimitusjohtajan vastuusta, yhtiön perustamisesta ja yrityskaupoista. Tämän jälkeen käsitellään verotusta ja työoikeutta sekä lopulta käytännönläheisempiä asioita. 2
4 2 Yhtiöoikeudelliset lähtökohdat Saksan markkinoille voi hakeutua monin tavoin. Usein uudella markkina-alueella käytetään ensin paikallista edustajaa, joka etsii kontakteja markkina-alueelta. Tämän jälkeen voidaan lähteä ajamaan liiketoimintaa uudelle markkina-alueelle. Saksaan voidaan perustaa toimipiste, oma erillinen oikeushenkilö tai hankkia yrityskaupalla jo valmiiksi Saksassa toimivaa liiketoimintaa. Seuraavaksi käymme läpi näitä eri vaihtoehtoja. 2.1 Kauppaedustaja Saksassa Ensimmäinen askel Saksan markkinoille ulkomaiselta yritykseltä on usein paikallinen kauppaedustaja (agentti) Saksassa. Tällöin ei vielä tarvita kiinteää toimipaikkaa, vaan edustaja voi esimerkiksi hankkia tai antaa tarjouksia ja etsiä asiakkaita sekä kumppaneita. Paikallinen kauppaedustaja on siis edullinen ja riskitön ensiaskel Saksan markkinoille. Edustajan kanssa solmitaan ns. agenttisopimus, jossa määritellään mm. edustajan valtuudet, palkkion ja provision määräytymisen perusteet, salassapitovelvollisuus sekä kilpailukieltovelvollisuus. Agentin on parhaansa mukaan edistettävä yrityksen tuotteiden myyntiä ja valvottava yrityksen etuja alueella (ns. myynninedistämisvelvollisuus). Agentti ei itse ole syntyvien sopimusten ja kauppojen osapuoli; hän ainoastaan järjestää kaupantekomahdollisuuden osapuolille. Mikäli asiakkaita ei kauppaedustajan avulla löydy tai tuotteet eivät mene kaupaksi, voidaan sopimus yksinkertaisesti irtisanoa. Mikäli edustajalla on toimivalta allekirjoittaa sopimuksia yhtiön nimiin, voi tällä olla verotuksellisia seuraamuksia. Tällöin nimittäin voidaan katsoa, että edustus muodostaa yritykselle verotuksellisen kotipaikan ja pysyvän toimipisteen Saksaan (kts. lisää verotuksesta kohdasta 3.1.). Usein edustajalle ei tätä toimivaltaa sen vuoksi annetakaan. Edustajalla on oikeus tasoitusmaksuun, mikäli myyntikontaktit tuottavat tulevaisuudessa myyntiä. 2.2 Toimipiste Saksassa Jokainen ulkomaalainen yhtiö, jolla on liiketoimintaa ja pääkonttori ulkomailla, voi perustaa Saksaan toimipisteen (Niederlassung). Toimipiste ei ole erillinen oikeushenkilö vaan riippuvainen ulkomaisen yhtiön osa. Epäitsenäinen toimipiste on täysin pääyhtiöstä riippuvainen toimipiste ilman omaa johtoa ja kirjanpitoa. Epäitsenäinen toimipiste on yleensä yksi ensimmäisistä askelista Saksan markkinoille, mutta toiminnan vakiintuessa on järkevää harkita itsenäistä toimipistettä. Toimipisteen perustamisessa on otettava huomioon verotekniset seikat. Mikäli toiminta Saksassa katsotaan pysyväksi, luokitellaan se veroteknisesti kiinteäksi toimipaikaksi, jolloin sitä myös verotetaan Saksassa. Kiinteä toimipaikka ei oikeudellisista ja verotuksellisista epävarmuustekijöistä johtuen ole kovin suositeltava vaihtoehto. Tosin sen etuna on perustaminen ilman pääomia, sekä verotuksellinen hyvitysmenetelmäkäytäntö. Tällä tarkoitetaan sitä, että toimipaikan kulut ja tappiot voidaan vähentää kotimaisessa verotuksessa. 3
5 Ulkomaalainen yhtiö on suoraan vastuussa toimipisteen veloista ja velvollisuuksista. Ulkomaisen yrityksen johtohenkilöt ovat viime kädessä vastuussa siitä, että Saksan toimipiste noudattaa Saksan lakia. On siis olemassa riski, että ulkomaisen yrityksen johtohenkilöt joutuvat henkilökohtaiseen vastuuseen Saksan toimipisteen lain noudattamattomuudesta. Lisäksi yhtiö voidaan haastaa oikeuteen Saksassa, koska toimipiste sijaitsee fyysisesti Saksassa. Toimipisteen perustamisesta tulee ilmoittaa paikalliseen elinkeinovirastoon (Gewerbeamt) ja itsenäinen toimipiste tulee rekisteröidä sen lisäksi paikalliseen kaupparekisteriin ja verovirastoon. Sille tulee nimittää johtajat ja muutoksista tulee ilmoittaa kaupparekisteriin. 2.3 Pääomayhtiöt GmbH GmbH (Gesellschaft mit beschränkter Haftung) on Saksan yleisin yhtiömuoto. Suomessa täysin vastaavanlaista yhtiömuotoa ei ole, mutta siinä on samanlaisia piirteitä kuin suomalaisessa osakeyhtiössä. GmbH:ssa yhtiömiesten vastuu sitoumuksista on rajattu kiinteään summaan. GmbH voidaan perustaa euron vähimmäispääomalla, mutta perustaminen on mahdollista myös puolella eli eurolla. Osakkaat vastaavat omistussuhteellaan kuitenkin henkilökohtaisesti pääoman kokonaissuorituksesta eli lopulta euron pääoman on oltava maksettu. GmbH:n perustamiseen vaaditaan vähintään yksi osakkeenomistaja. GmbH:n etuina, muihin yhtiömuotoihin - etenkin AG:een (Aktiengesellschaft) - verrattuna on se, ettei siihen kohdistu niin paljon sääntelyä, päätöksenteko on joustavaa ja se on suhteellisen helppo perustaa. GmbH:n johtavat elimet ovat osakaskokous ja toimitusjohtaja, jotka ovat pakollisia toimielimiä GmbH:ssa. Osakaskokous nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajia voi olla myös useita, jolloin ne ovat yhteisvastuussa. Hallitusta tai hallintoneuvostoa ei tavallisesti ole lainkaan, missä tulee esiin yksi merkittävä ero suomalaiseen osakeyhtiöön. Perustettaessa Saksaan suomalaisen yrityksen tytäryhtiöksi GmbH:ta, emoyhtiö ei ole vastuussa tytäryhtiön veloista, mikäli pääoma euroa on täysin maksettu. Tässä tulee puolestaan esiin merkittävä ero Saksaan perustettavaan epäitsenäiseen toimipisteeseen. Ulkomaisen yrityksen johtohenkilöt voivat tosin joutua vastuuseen GmbH:n johtohenkilöiden päätöksistä, mikäli on tapahtunut johtavan aseman väärinkäyttö hyväksymättömällä tavalla. Perustettaessa GmbH:ta yritykseen liittyvät asiakirjat, kuten perustamisasiakirjat tulee hyväksyttää notaarilla. Notaari ilmoittaa yrityksen paikalliseen kaupparekisteriin, jota pitää yleensä kaupungin alin tuomioistuin Amtsgericht. Ilmoituksessa nimitetään myös GmbH:lle johtajat. GmbH:n velvoitteisiin kuuluvat mm. yrityskirjojen ja dokumenttien kuusivuotinen säilyttäminen, kirjanpidon arkistointi ja säilyttäminen Saksassa kymmenen vuotta sekä kaikkien yhtiötä koskevien muutosten ajantasainen rekisteröinti kaupparekisteriin notaarin kautta. Vuosittaiset tilinpäätökset on myös toimitettava. 4
6 Tilinpäätökset toimittaa saksalainen veroneuvoja eli Steuerberater. Velvoitteiden laiminlyönnistä voi aiheutua suuret taloudelliset sanktiot. Toimipiste GmbH Kustannukset (pääoma) Ei vaadita pääomaa Väh euroa Velkavastuu Ulkomaisella pääyhtiöllä Vastuussa omista veloistaan Virhevastuu Ulkomainen pääyhtiö vastuussa Ulkomainen pääyhtiö vastuussa Oikeushenkilöllisyys Ei erillistä oikeushenkilöllisyyttä Erillinen oikeushenkilö 5
7 Toimitusjohtajan rooli Eroja suomalaiseen osakeyhtiöön löytyy etenkin toimitusjohtajan roolista ja vastuusta. GmbH:n toimitusjohtaja on erillinen toimielin ja vastaa yrityksen asianmukaisesta kirjanpidosta, veroilmoituksista, sosiaaliturvamaksuista, vakuutuksista ja on muutenkin huomattavan suuressa vastuussa yhtiön toiminnan lainmukaisuudesta. Toimitusjohtaja on vastuussa myös tilinpäätöksen laatimisesta, joka on laadittava saksan kielellä. Toimitusjohtaja on myös yrityksen edustaja. Toimitusjohtajan toimivaltaa voidaan rajoittaa tai laajentaa yhtiöjärjestyksessä tai osakkaiden päätöksellä. Mikäli toimitusjohtajia on useita, he ovat yhteisvastuussa, ellei toisin ole sovittu. Toimitusjohtaja on vastuussa seuraavia osapuolia kohtaan: Osakkeenomistajat Yhtiö Kolmannet osapuolet (esim. velkojat) Toimitusjohtaja voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen näitä kolmansia osapuolia kohtaan mm. sosiaaliturvamaksujen myöhästymisestä, veroilmoituksen tekemättä jättämisestä tai konkurssi-ilmoituksen myöhästymisestä. Esimerkiksi maksukyvyttömyyteen ajautuminen vaatii toimitusjohtajalta nopeaa toimintaa ja reagointia. Toimitusjohtajan on kolmen viikon kuluessa osoitettava toimenpiteet, joilla maksukyvyttömyys saadaan poistetuksi. Muussa tapauksessa toimitusjohtaja voi joutua jopa rikosoikeudelliseen vastuuseen, mutta myös vastuuseen velkojia ja yhtiötä kohtaan. On myös muistettava, että tavallisesti GmbH:ssa ei ole lainkaan hallitusta. Toimitusjohtajan ollessa ainoa operatiivinen elin GmbH:ssa, johtaa se yritystä yksin ja sitä valvoo osakaskokous. Osakaskokous voi milloin tahansa erottaa toimitusjohtajan ja nimittää tilalle uuden. Toimitusjohtajan vastuu yhtiössä on suuri. Mikäli toimitusjohtaja rikkoo tuottamuksellisesti tai tahallisesti velvoitteitaan, hän voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen teoistaan tai laiminlyönneistään yhtiötä kohtaan. Mikäli toimitusjohtaja tekee yrityksen tarkoituksen vastaisen teon, hän voi myös joutua vastuuseen. Toimitusjohtaja ei kuitenkaan joudu vastuuseen osakkeenomistajia kohtaan, mikäli hän on toiminut osakkeenomistajien päätöksen valtuutuksella. Kolmansia osapuolia kohtaan olevaa vastuuta ei voi poistaa valtuutuksella. Toimitusjohtaja voi myös rajoittaa vastuista aiheutuvia riskejä myös erityisellä D&Ovakuutuksella tai vastuunrajoitussopimuksella. 6
8 GmbH:n perustaminen Yrityksen (GmbH) perustamisprosessiin kuuluu pelkistetysti seuraavat vaiheet: 1. Yhtiöjärjestyksen laatiminen 2. Yhtiöjärjestyksen todistuttaminen notaarilla 3. Pankkitilin avaus ja pääoman talletus 4. Rekisteröinti kaupparekisteriin 5. Rekisteröinti paikalliseen elinkeinotoimistoon Perustamisprosessissa saksalaisella notaarilla on tärkeä rooli. Monet asiakirjat tulee todistuttaa paikallisella notaarilla perustamisprosessin aikana. Notaarin voi käytännössä antaa hoitaa lähes koko perustamisprosessin. Notaareiden määrä jokaisessa osavaltiossa on rajoitettu, jotta voidaan taata notaarien itsenäisyys ja riippumattomuus. Notaarien palkkiot määräytyvät lain nojalla. GmbH:n perustamisen kannalta notaarin palkkio määräytyy mm. osakepääoman perusteella UG UG (Unternehmergesellschaft) ei ole erillinen yhtiömuoto vaan erityistyyppinen GmbH. Yleisesti UG on samojen oikeuksien ja velvollisuuksien subjekti kuin GmbH. UG on mahdollista perustaa vain yhden euron pääomalla, ja näin ollen se tarjoaakin edullisen vaihtoehdon liiketoiminnan aloittamiseen. Vuosittaisesta voitosta on kuitenkin pidätettävä neljännes niin kauan, kunnes euron osakepääoma on kasassa. Kun vaadittu pääoma on saavutettu, UG voidaan muuttaa tavalliseksi GmbH:ksi. UG:n jälkeen tulee aina mainita "haftungsbeschränkt", esimerkiksi "Yritys UG (haftungsbeschränkt)". UG ei kuitenkaan ole kovin suosittu yhtiömuoto ja onkin yleensä järkevämpää perustaa suoraan GmbH AG AG (Aktiengesellschaft) on osakeyhtiö rajoitetulla vastuulla. Vastuu rajoittuu sijoitettuun osakepääomaan. Sen perustamiseen vaaditaan vähintään euron osakepääoma, joka täytyy olla kokonaisuudessaan perustushetkellä. Myöskään tässä tapauksessa ulkomainen emoyhtiö ei ole vastuussa tytäryhtiö-ag:n veloista. AG tarjoaa hyvän vaihtoehdon GmbH:lle, mikäli yrityksellä on käytettävissä suuri pääoma. Useimmat Saksan suurimmat yhtiöt ja suurten ulkomaisten yhtiöiden saksalaiset tytäryhtiöt suosivat AGyhtiömuotoa. 7
9 Sen etuina on mahdollisuus listautua pörssiin ja kerätä pääomaa julkisesti sijoittajilta. Osakkeiden vaihdantaan ei vaadita notaarin todistusta, toisin kuin GmbH:n osakkeiden vaihdannassa. Huonoina puolina ovat melko suuret perustamiskustannukset, suhteellisen monimutkainen päätöksenteko sekä suhteellisen laajat lakisääteiset velvollisuudet muihin yhtiömuotoihin verrattuna. Vastuu päivittäisestä yritystoiminnan johtamisesta on yrityksen hallituksella. AG:ssa osakkeenomistajat eivät voi asettaa sitovia määräyksiä hallitusta kohtaan. Hallituksen jäsenet voivat joutua vastuuseen toimista, jotka vahingoittavat yhtiötä, paitsi jos he pystyvät osoittamaan, että ovat toimineet yrityksen intressien mukaisesti. AG:ssa on oltava myös hallintoneuvosto, joka valvoo omavastuullisesti hallitusta. 8
10 2.3.4 Saksalaisten ja suomalaisten pääomayhtiöiden vertailu GmbH AG Oy Oyj Osakepääoma Vastuu Rajoitettu sijoitettuun osakepääomaan Rajoitettu sijoitettuun osakepääomaan Rajoitettu sijoitettuun osakepää-omaan Rajoitettu sijoitettuun osakepääomaan Toimielimet Toimitusjohtaja(t), osakaskokous Toimitusjohtaja, osakaskokous, hallintoneuvosto hallitus, Yhtiökokous, hallitus toimitusjohtaja pakollinen) ja (ei Yhtiökokous, hallitus, hallintoneuvosto, toimitusjohtaja Toimitusjohtajan vastuu Vastuu johtamisvelvoitteiden rikkomisesta Vastuu johtamisvelvoitteiden rikkomisesta Lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen menettely Lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen menettely Osakkeiden vaihdanta Notaarin on tehtävä kauppakirja osakkeiden vaihdannasta Osakkeet vaihdettavissa vapaasti Osakkeet vapaasti vaihdettavissa Osakkeet vapaasti vaihdettaviss a 9
11 2.4 Henkilöyhtiöt Henkilöyhtiöissä vastuuta ei ole rajattu sijoitettuun pääomaan, vaan yhtiömiehet ovat henkilökohtaisesti vastuussa. Henkilöyhtiöitä ovat: KG (Kommanditgesellschaft) GbR (Gesellschaft bürgerlichen Rechts) OHG (Offene Handelsgesellschaft) GmbH & Co. KG KG:ssa eli kommandiittiyhtiössä on vähintään kaksi jäsentä. Yhden yhtiömiehen (yleinen yhtiömies) tulee olla rajoittamattomassa henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön veloista ja vastuista. Lisäksi on oltava vähintään yksi yhtiömies (hiljainen yhtiömies), joka ei ole rajoittamattomassa vastuussa yhtiön veloista tai vastuista. Yhtiömuoto ei vaadi tiettyä vähimmäispääomaa. Muita henkilöyhtiömuotoja ovat GbR, OHG eli avoin yhtiö sekä yhteisyritys GmbH & Co. KG, jossa yleisenä yhtiömiehenä toimii GmbH. Useimmat näistä ovat melko harvinaisia yhtiömuotoja, yhteisyritysmuoto GmbH & Co. KG:a lukuun ottamatta. GmbH & Co. KG:ssa GmbH toimii kommandiittiyhtiön vastuullisena yhtiömiehenä muuttamatta sen henkilöyhtiön statusta. Tämän tyyppinen yhtiömuoto on käytössä n. 33 % kaikista henkilöyrityksistä. Yhtiömuoto tarjoaa liiketoiminnasta riippuen mielenkiintoisia konstellaatioita. 2.5 Tiivistelmä: askeleet Saksan markkinoille 10
12 2.6 Yrityskauppa Vaihtoehtoinen tapa yritystoiminnan laajentamiselle Saksaan on Saksassa sijaitsevan yrityksen hankkiminen yrityskaupalla. Saksassa ei ole erityistä lakia, joka käsittelee yrityskauppoja, vaan yrityskauppoja koskeva lainsäädäntö on sirpaloitu useaan eri lakiin. Taustalla on luonnollisesti EU:n yrityskauppoja koskeva sääntely. Yrityskaupalla voidaan tarkoittaa ns. Share Deal-kauppaa, jossa yrityksen osakkaalta ostetaan hänen osuutensa yrityksestä. Tällöin ei olla tekemisissä itse yrityksen, vaan ainoastaan osakkaan kanssa. Yrityskaupalla voidaan tarkoittaa myös ns. Asset Deal-kauppaa, jossa yritykseltä ostetaan kokonaan tai osittain sen konkreettinen liiketoiminta ja siihen tarvittava omaisuus ilman yhtiön historiaa ja yhtiöön sidottuja vastuita Asset Deal-yrityskauppa Tyypillinen Asset Deal-yrityskaupan rakenne on pelkistetysti seuraavanlainen: Valmisteluvaihe Transaktiovaihe Yritystoiminnan integraatiovaihe Näistä valmisteluvaihe on tärkein yrityskaupan menestyksellisen toteuttamisen kannalta. Valmisteluvaiheen aikana myyjän on päätettävä miten ja kenelle hän haluaa myydä yritystoiminnan tai sen osan. Hän voi myydä kohteen ottamalla yhteyttä erikseen potentiaalisiin ostajiin, mutta on myös mahdollista järjestää yrityskauppaa koskeva huutokauppa. Kun potentiaalinen ostajaehdokas on löytynyt ja osapuolet päättävät edetä valmisteluvaiheesta eteenpäin, allekirjoitetaan usein esisopimus tai aiesopimus (Letter of Intent), jolla vahvistetaan osapuolten tarkoitukset ja aikomukset sekä vahvistetaan aiempien neuvotteluiden tulokset. Esisopimusta tai aiesopimusta seuraa Due Diligence-vaihe, jolla tarkoitetaan kohteen tarkempaa tarkastelua ja riskien kartoittamista. Siinä käydään läpi mm. kohteen tarkemmat taloudelliset, oikeudelliset, verotukselliset ja henkilöstöön liittyvät asiat. Potentiaalinen ostaja lähettää usein listan informaatiosta, joita haluaa myyjän hänelle selvittävän ja lisäksi ostajalla on usein oikeus kysyä ja tiedustella lisää avoimista asioista erikseen. Tätä kutsutaan termillä Questions & Answers session. Due Diligencen tarkoitus on selvittää ostajalle, täyttääkö kohde sen odotukset ja lisäksi ostaja voi tarkemmin kartoittaa riskejä. Tarkastelu päätetään Due Diligence-raporttiin, joka on yhteenveto selvitetyistä seikoista. Mikäli Due Diligencen aikana ei paljastu kaupan syntymisen kannalta yllättäviä esteitä, edetään lopullisen sopimuksen neuvotteluvaiheeseen. Tässä vaiheessa neuvotellaan kaupan tarkat ehdot ja olosuhteet. Tässä vaiheessa hoidetaan myös asiakirjojen dokumentointi ja sopimusten luonnostelu. Kansainvälisissä yrityskaupoissa on otettava huomioon myös kansainvälisyyden mukanaan tuomat kulttuurierot 11
13 neuvottelutilanteissa ja neuvottelukäyttäytymisessä. Neuvotteluvaihe päättyy lopullisiin sopimusten allekirjoituksiin. Viimeinen yrityskaupan vaihe on lopullinen yritystoiminnan integroiminen hankittuun liiketoimintaan. Yrityskaupan menestyksekkyys on tiukasti riippuvainen tämän vaiheen onnistumisesta ja siihen on kiinnitettävä paljon huomiota. Ostajan vastuulla yrityskaupassa ovat pääsääntöisesti vain vastuut, jotka ovat erityisesti kirjattu sopimukseen. Tästä on kuitenkin muutamia poikkeuksia mm. verotuksen ja työoikeudellisten asioiden osalta. Myyjä tuntee kaupan kohteen joka tapauksessa paremmin kuin ostaja, jolloin suurin osa vastuista on oltava myyjällä. Kaupassa käytetään usein erilaisia vakuutuksia, joilla voidaan vähentää riskejä Työsuhteiden siirtyminen Työsuhteet siirtyvät Asset Deal-yrityskaupassa automaattisesti ostajalle. Työnantajalle kuuluvat työsuhteisiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät ostajayritykselle. Yrityksen on ilmoitettava yrityskaupasta työntekijöille yhden kuukauden määräajassa. Yrityksen on ilmoitettava kirjallisesti kaupan suunniteltu ajankohta, kaupan peruste, työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset sekä suunnitellut työntekijöihin kohdistuvat toimenpiteet. Mikäli tätä ei tehdä, työntekijöille jää oikeus valita työnantajansa ostajan ja myyjän välillä. Toisin sanoen tällöin työntekijöille jää oikeus kieltäytyä työskentelemästä ostajayritykselle. Ostajayritys ei voi irtisanoa työntekijöitä ainoastaan yrityskaupan perusteella. Sen sijaan ostaja saattaa olla oikeutettu irtisanomaan työntekijöitä liiketoiminnan uudelleenorganisoinnin perusteella. 3 Verotus Uudelle markkina-alueelle hakeutuessa tärkeä asia on luonnollisesti verotus. Yrityksen on suositeltavaa kääntyä ammattiapuun verokysymysten kannalta, jotta vältytään yllättäviltä veroseuraamuksilta. Seuraavaksi käymme lyhyesti läpi Saksan verojärjestelmän perusteita. 3.1 Saksalainen verojärjestelmä pääomayhtiöissä Yleisesti ottaen Saksassa yritysten verotus on suhteellisen alhaista. Yritysten verotus koostuu yritysverosta (Körperschaftsteuersatz), solidaarisuusmaksusta (Solidaritätszuschlag) ja elinkeinoverosta (Gewerbesteuersatz). Yritysten verotus Saksassa vaihtelee alueittain. Yritysvero ja solidaarisuusmaksu ovat kansallisen tason veroja, kun taas elinkeinovero on kaupunkikohtainen. Näin ollen yrityksen lopullinen kokonaisverotusaste voi vaihdella jopa 10 % riippuen siitä, missä kaupungissa yritys on verovelvollinen. Yritysten keskimääräinen kokonaisverotusaste koko Saksassa on noin 30 %. Yritysveroa maksavat saksalaiset yritykset sekä ulkomaalaiset yritykset, joilla on verotuksellinen kotipaikka Saksassa. Ulkomaisella yrityksellä on verotuksellinen kotipaikka Saksassa, mikäli sillä on oikeudellinen 12
14 päätoimipaikka Saksassa tai sitä johdetaan Saksassa. Tällä tarkoitetaan päivittäisiä johtotason päätöksiä. Pysyväksi toimipisteeksi katsotaan kiinteä toimipaikka, jossa toimitetaan liiketoimintaa. Pysyväksi toimipisteeksi katsotaan myös edustaja, jolla on toimivalta esimerkiksi allekirjoittaa sopimus ulkomaisen yhtiön puolesta. Elinkeinoveroa maksetaan kaikista tuloista, jotka saadaan liiketoiminnasta Saksassa. Elinkeinoveron määrä vaihtelee alueittain, sillä kaupungit ja kunnat saavat itse määrätä sen suuruuden. Yritykset maksavat Saksassa myös arvonlisäveroa. Arvonlisäveroa maksetaan palveluiden ja hyödykkeiden toimittamisesta. Jokainen yritys, kansalaisuudesta ja oikeudellisesta muodosta riippumatta, on arvonlisäverovelvollinen Saksassa toimitetuista tuotteista ja palveluista. Arvonlisävero maksatetaan yleensä tuotteen tai palvelun loppukuluttajalla. 13
15 3.2 Transfer Pricing Transfer Pricing eli siirtohinnoittelu tarkoittaa yritysten tekemää hinnoittelua yrityskonsernin sisäisissä liiketoimissa. Tällaista voi olla esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden kauppa tai rahoitus. Hinnoittelun on oltava tavanomaista. Saksan valtiovarainministeriö on julkaissut päätöksen, jonka avulla määritellään sitä mikä on tavanomainen hinnoittelu. Saksalaiset veroviranomaiset tutkivat yritysten välistä siirtohinnoittelua erityisen tarkasti, mikäli hinnoittelu koskee monikansallisia yhteisöjä. Mikäli tavanomaista hinnoittelua ei ole käytetty, viranomaiset oikaisevat yhtiön tulon. Verovelvollisen yrityksen on myös dokumentoitava sen rajat ylittävien siirtohankintojen tiedot, joita tarvitaan tavanomaisen hinnoittelun määrittämiseen. Mikäli näin ei ole toimittu, seuraa viranomaisten määräämiä veroseuraamuksia. 3.3 Steuerberater Steuerberater on lailla säädelty veroneuvojan ammatti, joka vaatii erikoiskoulutuksen ja loppututkinnon sekä ammatin aloitushyväksynnän erilliseltä Saksan veroneuvojien kamarilta. Steuerberaterilla tulee olla ammatillinen vastuuvakuutus, ammatin mukanaan tuoman vastuun vuoksi, muuten he eivät saa harjoittaa ammattiaan. Vain Steuerberatereilla on saksalaisten asianajajien lisäksi oikeus tarjota veroneuvontapalveluita. Saksan verojärjestelmän ollessa melko monimutkainen, on syytä kääntyä veroneuvojan puoleen yritystoiminnan verotuksen osalta. Veroneuvojaa käytetään nimensä mukaisesti veroneuvontaan, mutta myös kirjanpidon laadintaan, veroilmoitusten hoitamiseen sekä yrityksen tilinpäätöksen laadintaan ja lisäksi he tarjoavat usein ns. palkanlaskentapalveluja. 14
16 4 Työoikeus Yrityksen on luonnollisesti otettava myös Saksassa työoikeudelliset asiat huomioon. Saksassa työntekijät eivät ole niin järjestäytyneitä kuin Suomessa, mutta työntekijät pitävät silti hanakasti oikeuksistaan kiinni esimerkiksi irtisanomistilanteissa. Seuraavaksi käymme läpi työoikeudellisten asioiden tärkeimmät pääkohdat. 4.1 Työsopimus Kuten Suomessakin, myös Saksassa työsopimus syntyy jo suullisella sopimuksella. Työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan työnantajalta kirjallisen selvityksen työsuhteen tärkeimmistä ehdoista ja olosuhteista. Näitä ovat: Osapuolten nimet ja osoitteet Työsuhteen aloituspäivämäärä Työpaikka Työn kuvaus Palkka ja työaika Lomapäivät Irtisanomisajat Viittaus sovellettavaan työehtosopimukseen (jos sellainen soveltuu) Lisäksi määräaikaisen työsuhteen tapauksessa tulee luonnollisesti mainita työsuhteen aloitus- ja lopetuspäivämäärät Sisältö ja ehdot Työsuhteen ehtojen osalta vallitsee pääasiallisesti sopimusvapaus. Ehdot eivät kuitenkaan saa olla työntekijän kannalta odottamattomia, epäselviä tai epätasapainossa. Ehdot, jotka eivät täytä näitä kriteerejä, ovat tehottomia. 15
17 4.1.2 Määräaikainen työsopimus Määräaikaisen työsopimuksen on oltava kirjallinen. Jos työntekijä ei ole työskennellyt aiemmin samalle työnantajalle, voidaan solmia korkeintaan kahden vuoden määräaikainen sopimus ilman määräaikaisuuden perusteiden ilmoittamista sopimuksessa. Jos työntekijä on aikaisemmin työskennellyt samalle työnantajalle tai jos määräajan pituus ylittää kaksi vuotta, määräaikaisen työsuhteen peruste täytyy ilmoittaa sopimuksessa. Pätevä peruste on esim. työn projektiluonteisuus. Mikäli näitä ehtoja ei täytetä työsopimuksessa, työsuhdetta pidetään toistaiseksi voimassaolevana. 4.2 Työaika Saksassa lainmukainen normaali työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa kuutena päivänä viikossa (lauantai lasketaan työpäiväksi). Normaali viikoittainen työaika on siis 48 tuntia. Päivittäinen työaika voi nousta kymmeneen tuntiin, mutta siten ettei kahdeksan tunnin päivittäistä keskiarvoa ylitetä kuuden kuukauden aikajaksolla. Työaikaa rajoitetaan kuitenkin usein työehto- tai työsopimuksella ja työaika onkin usein huomattavasti 48 tuntia lyhyempi. On yleistä, että viikoittainen työaika on sovittu tunniksi. 4.3 Työsuhteen päättäminen Irtisanominen Irtisanomisilmoituksen tulee olla kirjallinen (sähköposti tai faksi ei riitä). Sen tulee olla selkeä ja yksiselitteinen. Irtisanomisilmoituksen tulee olla työnantajan virallisen edustajan tai työnantajan oikeudellisen edustajan valtakirjan nojalla allekirjoittama. Mikäli työpaikalla on työntekijäneuvosto (Betriebsrat), sille tulee ilmoittaa ennen jokaista irtisanomista. Mikäli työpaikalla on korkeintaan kymmenen työntekijää, työntekijä voidaan irtisanoa ilman Saksan irtisanomislain mukaisia perusteita. Lisäksi koeajalla oleva työntekijä voidaan irtisanoa ilman perusteita. Koeaika voi olla korkeintaan kuusi kuukautta pitkä. Koeajalla työntekijä voidaan irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla ilman erityisiä perusteluja Saksan irtisanomislaki Mikäli työntekijöitä on työpaikalla yli kymmenen ja kyseessä oleva työntekijä on työskennellyt työnantajalle vähintään kuusi kuukautta, soveltuu irtisanomiseen Saksan irtisanomislaki. Mikäli tämä laki soveltuu irtisanomistilanteeseen, vaaditaan irtisanomiselle irtisanomislain mukaisia perusteita, joita ovat: Henkilöön liittyvät perusteet Työntekijän käyttäytymisestä johtuvat perusteet Taloudelliset ja tuotannolliset perusteet 16
18 Henkilöön liittyvin perustein voidaan työntekijä irtisanoa, mikäli on selvää, että työntekijä ei pysty täyttämään tulevaisuudessa työtehtävien asettamia vaatimuksia. Yleisimmät esimerkit tällaisista tilanteista ovat pitkäaikainen sairaus ja useat lyhytaikaiset sairauslomat. Tällöin työnantajan tulisi kuitenkin selvittää, onko työntekijää mahdollista työllistää jossain muussa tehtävässä, joka ei aiheuttaisi niin paljon terveysongelmia. Työntekijä voidaan irtisanoa myös käyttäytymisestä johtuvin perustein. Perusteina voivat olla esimerkiksi sopimusvelvoitteiden rikkominen tai liiketoiminnallisten intressien vakava vahingoittaminen. Työntekijä voidaan irtisanoa myös alisuoriutumisen johdosta. Tämä on kuitenkin vaikeaa näyttää toteen ja oikeuskäytäntö onkin melko tiukkaa tämän perusteen osalta. Työntekijän alisuoriutumisen tulisi olla todella selkeää ja huomattavaa (oikeuskäytännön mukaan vähintään 30 % heikompi suoriutuminen) tavanomaiseen ja verrattavissa olevaan työntekijän suoriutumiseen verrattuna. Tästä seuraa myös tavanomaisuuden ja verrattavissa olevuuden määrittelemisen ongelmat. Työntekijää on lisäksi lähtökohtaisesti varoitettava ennen varsinaista irtisanomista. Mikäli työntekijä toistaa saman rikkeen, mistä häntä on jo varoitettu, irtisanominen saattaa tulla kyseeseen. Taloudellisin ja tuotannollisin (operatiivisin) perustein työntekijä voidaan irtisanoa yleensä silloin, kun liiketoimintaa uudistetaan ja tämä uudistus johtaa työvoiman ylikapasiteettiin tai kun työvoimaa pitää vähentää esimerkiksi liiketoiminnan supistumisen vuoksi. Tällöin työntekijöitä irtisanottaessa tulee tehdä "sosiaalinen valinta" työntekijöiden välillä. Työnantaja ei siis voi vapaasti päättää keitä työntekijöitä hän irtisanoo. Ne työntekijät, jotka ovat suurimman sosiaalisen turvan tarpeessa, voidaan irtisanoa viimeisinä. Sosiaalisen turvan tarpeeseen vaikuttavat henkilön ikä, työsuhteen kesto, vammautuneisuus ja perheestä aiheutuvat velvollisuudet. Usein ensimmäisinä voidaan siis irtisanoa nuoret, perheettömät ihmiset jotka eivät ole työskennelleet kauan aikaa työnantajalla. Työnantajien eduksi laissa on muun muassa konkretisoitu työnantajien mahdollisuus muokata sosiaalivalintamenettelyn tulosta erityisen tärkeiden ja suorituskykyisten työntekijöiden osalta. Erityisen suorituskykyisiä työntekijöitä ovat lain mukaan ne työntekijät, joiden työsuhteen jatkamiselle heidän omaamansa yritystuntemuksen ja kykyjensä sekä henkilökunnan ikärakenteen säilymisen vuoksi on katsottava olevan perusteltu liiketoiminnallinen intressi. 17
19 4.3.2 Irtisanomisajat Työsuhde on irtisanottavissa toiselle sopijaosapuolelle tiedoksi annettavalla kirjallisella irtisanomisilmoituksella. Koeajalla irtisanomisaika voi olla jopa vain 2 viikkoa. Koeajan jälkeen voi ensimmäisen kahden vuoden aikana irtisanoa työsuhteen neljän viikon määräajalla, niin että työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua joko kuukauden viimeisenä päivänä tai 15. päivänä. Jos työsuhde on kestänyt vähintään kaksi vuotta, on irtisanomisaika yksi täysi kalenterikuukausi, eli työsuhde päättyy seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä (esim. jos työsuhde irtisanotaan , jatkuu työsopimus vielä saakka). Irtisanomisaika pitenee sen mukaan, kuinka pitkään työntekijä on työskennellyt kyseisellä työnantajalla (kts. taulukko). Irtisanomisaikaa lasketaan alkavan siitä päivästä, kun irtisanoutuminen on toimitettu todistettavasti vastaanottavalle eri irtisanottavalle osapuolelle, siten, että tämä on voinut ottaa sen huomioon. Työsuhteen kesto Irtisanomisaika Koeaika (jos sovittu) 2 viikkoa alle 2 vuotta 4 viikkoa (työsopimus loppuu kuun 15. päivänä tai kuun lopussa 4 viikon määräajalla) 2 vuotta 1 kuukausi (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavan kuun lopussa) 5 vuotta 2 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 2 kk jälkeen kuun lopussa) 8 vuotta 3 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 3 kk jälkeen kuun lopussa) 10 vuotta 4 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 4 kk jälkeen kuun lopussa) 12 vuotta 5 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 5 kk jälkeen kuun lopussa) 15 vuotta 6 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 6 kk jälkeen kuun lopussa) 20 vuotta 7 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 7 kk jälkeen kuun lopussa) Näistä lakisääteisistä irtisanomisajoista voidaan poiketa työehtosopimuksissa tai työntekijän eduksi työsopimuksessa. 18
20 4.3.3 Erityinen irtisanomissuoja Tietyt henkilöt nauttivat irtisanomissuojaa, eikä heitä lähtökohtaisesti voida irtisanoa. Näitä henkilöryhmiä ovat vanhempainvapaalla olevat, vaikeasti vammautuneet, raskaana olevat tai juuri synnyttäneet sekä työntekijäneuvoston kaikki jäsenet. Näiden henkilöiden irtisanominen on sallittua ainoastaan poikkeuksellisissa tapauksissa ja usein viranomaisilta tai tuomioistuimelta on haettava lupa irtisanomiselle. 4.4 Lomat Saksassa työntekijöiden lomapäivät ja niiden määrä vaihtelevat osavaltioittain. Työntekijöille on kuitenkin säädetty vähintään 20 palkallista lomapäivää vuotta kohden, kun työntekijä työskentelee viisi päivää viikossa. Tämän lisäksi tulevat lakisääteiset vapaapäivät. On yleistä, että sopimuksissa sovitaan palkallista lomapäivää vuotta kohden. Äitiysloma alkaa viimeistään kuusi viikkoa ennen laskettua aikaa ja kestää kahdeksan viikkoa synnytyksen jälkeen. Tältä ajalta maksetaan täysi palkka. Vanhempainlomaa voi saada isä tai äiti jopa kolme vuotta. Tältä ajalta ei makseta palkkaa, mutta valtio maksaa kuitenkin avustusta tältä ajalta. Lisäksi vanhemmalla on oikeus palata vastaavanlaisiin tehtäviin, joissa hän työskenteli ennen vanhempainlomaansa. Vanhemmalla on tällöin siis erityinen irtisanomissuoja. Sairausloman ajalta maksetaan täysi palkka kuudelta viikolta, mikäli tällä ajalla on sama peruste työkyvyttömyyteen. Tämän jälkeen maksettavan palkan määrä sairausloman ajalta vähenee, eikä sitä maksa enää työnantaja. 19
30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen
Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti
LisätiedotSOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA
SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus
LisätiedotYHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA
1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta
LisätiedotYRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa?
YRITYSKAUPPA Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti ja Yrityksen eli ns. oikeushenkilön myynti. Yrityksen myynti Yrityksen myynti tarkoittaa
LisätiedotTyöelämän juridiset pelisäännöt
Työelämän juridiset pelisäännöt 7.11.2017 Heidi Tupamäki lakimies Työsuhde Työsuhde on sopimussuhde jossa työntekijä sitoutuu sopimuksella - tekemään henkilökohtaisesti työtä - työnantajan lukuun - tämän
LisätiedotOMISTAJANVAIHDOSTEN ERITYISPIIRTEET HYVINVOINTIALALLA
OMISTAJANVAIHDOSTEN ERITYISPIIRTEET HYVINVOINTIALALLA OTM Juhani Saarinen Asianajotoimisto Ismo Saarinen Ky 5.9.2017 klo 10.35-11.00 Metropolia, Bulevardi 31, Helsinki juhani.saarinen@saarinenlaw.fi YRITYSKAUPPA
LisätiedotYRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta
YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden
LisätiedotAmmatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla
Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa
LisätiedotVähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus
Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä
Lisätiedotilmoittautuminen rekistereihin
Yrityksen perustaminen ja ilmoittautuminen rekistereihin Verohallinto Sisältö Perustamisilmoitus Mikä on Y-tunnus? Yksityinen elinkeinonharjoittaja perustaminen Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustaminen
LisätiedotYRITYKSEN PERUSTAMINEN
YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön
LisätiedotYrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen
1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY
PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi
LisätiedotFysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016
Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen
Lisätiedot16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous
16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka
LisätiedotKOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA
KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN
LisätiedotOmistajanvaihdoksia koskevat sopimukset
Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Christel Finne 4.3.2015 Omistajanvaihdoksen eri lähtökohdat Uusi omistaja Perheenjäsen tai lähisukulainen jatkaa yritystoimintaa (sukupolvenvaihdos) Työntekijä jatkaa
LisätiedotKONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT
1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden
LisätiedotMuistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto
Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen
LisätiedotOSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )
OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,
LisätiedotNuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle
Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta
LisätiedotMUUTOSTURVA 5.4.2012 1
MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään
LisätiedotYlioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti)
1 (5) 1. SOPIJAOSAPUOLET OSTAJA: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS Yhteystiedot: OSTAJAN YHTEYSHENKILÖ: Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti) (Yhteystiedot, jos poikkeavat
LisätiedotToimitusjohtajasopimukset 4.11.2008
Toimitusjohtajasopimukset 4.11.2008 Toimitusjohtaja Toimitusjohtajan yleiset tehtävät Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti (yleistoimivalta).
LisätiedotYhteisöt ja sopimukset RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann, Tohtorikoulutettava
Yhteisöt ja sopimukset RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann, Tohtorikoulutettava Sisällys 1. Yhteisöoikeus 2. Asunto-osakeyhtiö 3. Kiinteistöosakeyhtiö
LisätiedotYleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut
Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN
LisätiedotTyöntekijän palkkaaminen ja työsuhteen päättäminen Eroja Suomen ja Viron sääntelyn välillä
Työntekijän palkkaaminen ja työsuhteen päättäminen Eroja Suomen ja Viron sääntelyn välillä 3.5.2017 Markus Sädevirta Specialist Counsel, OTT Työnhakijasta kerättävät tiedot Tarpeellisuusvaatimus: Työnantaja
LisätiedotYritysyhteistyön sopimusjuridiikka. Sopimusjuridiikan perusteet Maarit Päivike, lakimies
Yritysyhteistyön sopimusjuridiikka Sopimusjuridiikan perusteet 8.11.2016 Maarit Päivike, lakimies Miksi kirjallinen sopimus Yhteistyön väline Sopimusten merkitys korostuu usein silloin, kun asiat eivät
LisätiedotOSAKASSOPIMUS. Kuopion kaupunki (jäljempänä Kuopio ) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä PSSHP )
1 / 5 OSAKASSOPIMUS 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET Kuopion kaupunki (jäljempänä Kuopio ) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä PSSHP ) Osapuolet yhdessä Osapuolet tai yksin Osapuoli Sansia Oy,
LisätiedotYrityskaupan juridinen rakenne ja verotus
Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä
LisätiedotComponenta Oyj:n optio oikeudet 2016
Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien
LisätiedotTyösopimuslain muutokset voimaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Työsopimuslain muutokset voimaan 1.1.2017 Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa TSL 1:3a Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä TSL 3 :n 2 momentissa tarkoitettua
LisätiedotVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA
1(5) VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA OSTAJANA Siilinjärven kunta ja MYYJÄNÄ Savon Kuituverkko Oy 2(5) 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Siilinjärven kunta Y-tunnus: 0172718-0 PL 5, Kasurilantie 1, 71800 SIILINJÄRVI
LisätiedotMuistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN
14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan
LisätiedotMääräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille
Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon
LisätiedotMarraskuu MERKINTÄSOPIMUS. 1.1 Medicortex Finland Oy (Y-tunnus , jäljempänä Yhtiö ), ja
Marraskuu 2017 - MERKINTÄSOPIMUS 1 Osapuolet 1.1 Medicortex Finland Oy (Y-tunnus 2625992-6, jäljempänä Yhtiö ), ja 1.2 Nimi: _ Henkilötunnus (jäljempänä Merkitsijä ) Yhtiö on tarjonnut Merkitsijälle mahdollisuutta
LisätiedotTYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16
TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus
LisätiedotTyösopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.
Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,
LisätiedotTalenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016
Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti
LisätiedotSOPIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHATOIMINNAN LUOVUTUKSESTA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖLLE HELSINGIN KAUPUNGIN KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖN
SOPIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHATOIMINNAN LUOVUTUKSESTA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖLLE HELSINGIN KAUPUNGIN JA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖN välillä [. päivänä kuuta 2017] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja
LisätiedotREKISTERIOTTEEN TIEDOT
Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisteri Arkadiankatu 6 A 00100 Helsinki puh. 029 509 5000 kirjaamo@prh.fi Sivu: 1 (4) Luontiajankohta: 28.07.2017 08:48:20 REKISTERIOTTEEN TIEDOT Toiminimi: Huhtanen
LisätiedotYRITYSMUODOT JA YRITTÄJÄN VASTUU
YRITYSMUODOT JA YRITTÄJÄN VASTUU YHTIÖMUODOT Yleisimmät yhtiömuodot ovat: Yksityisliike (Tmi) Avoin yhtiö (Ay) Kommandiittiyhtiö (Ky) Osakeyhtiö (Oy) Osakeyhtiö eroaa muista yhtiömuodoista siinä, että
LisätiedotRakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061
SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan
LisätiedotAsianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy
Helsinki Oy SIIRTOHINNOITTELUA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, SUUNNITTELU JA DOKUMENTOINTI OTM Silja Takalo-Eskola Helsinki Oy Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua Kyse konsernin
LisätiedotTyöntekijän palkkaaminen Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy
Työntekijän palkkaaminen 25.10.2017 Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy Uuden työntekijän tarve? Toimiako yksin vai toiminko työantajana ja kasvatan yritystä? Kysynnän ja tarjonnan suhde? Kasvaako yritys
LisätiedotLuottamusmiehen asema ja tehtävät
Luottamusmiehen asema ja tehtävät Kirkon alojen koulutus uusille luottamusmiehille 7.- Hotelli Avassa Helsingin Vallilassa Kirkon luottamusmiessopimus Kirkon virka- ja työehtosopimuksen (KirVESTES) liite
LisätiedotAltian tulospalkkio 2014
Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.
LisätiedotVIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA
Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com
LisätiedotLaki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta
Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa
LisätiedotLisätietoja pankkitilin avaamisesta ja muista pankkipalveluista saa suoraan pankeilta.
1 Pankkitilin avaaminen Tässä liitteessä kerrotaan asiakirjoista ja selvityksistä, joita pankit yleensä edellyttävät yritykseltä pankkitilin avaamiseksi. Käytännöt voivat hieman vaihdella pankeittain.
LisätiedotHyvä seura työnantajana
Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset
LisätiedotHallitus osakeyhtiössä
Hallitus osakeyhtiössä Jokaisella osakeyhtiöllä on Osakeyhtiölain (OYL) mukaan oltava hallitus, johon kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiön omassa yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
Lisätiedoteq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015
eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotTalous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1
Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1 SOPIMUS HUS:N OMISTAMIEN UUDENMAAN SAIRAALAPESULAN OSAKKEIDEN MYYNNISTÄ CAREA KUNTAYHTYMÄLLE JA KASTEK OY:N TEKSTIILIHUOLTOTOIMINNAN SIIRTÄMISESTÄ UUDENMAAN
LisätiedotNimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:
VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN
LisätiedotOSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy
LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden
Lisätiedotkukin edellä mainituista erikseen Osakas ja kaikki yhdessä Osakkaat, sekä kukin edellä mainituista erikseen Osapuoli ja kaikki yhdessä Osapuolet.
1 / 5 OSAKASSOPIMUS Tämä osakassopimus ( Sopimus ) koskien [LOPULLINEN NIMI? (Nurmijärvi-Tuusulan Työterveys)] Oy:n (ytunnus 2791263-2, Yhtiö ) toimintaa, hallintoa ja rahoitusta on XX.XX.2017 allekirjoitettu
LisätiedotHallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi
Hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättää muuttaa yhtiöjärjestystä lähinnä vuonna 2006 voimaantulleen uuden osakeyhtiölain johdosta seuraavasti: poistetaan
LisätiedotHevoskaupan juridiikka
Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan tiedonottovelvollisuus 1 Sovellettava
LisätiedotAJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko
AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet
LisätiedotHETKY seminaari. Asianajaja, osakas Katia Duncker 12.6.2012
HETKY seminaari Asianajaja, osakas Katia Duncker 12.6.2012 Eri yritysmuodot Yritystoiminnan muodon valintaan vaikuttaa monesti verotukselliset syyt Eri yritysmuotoja ovat Yksityinen elinkeinonharjoittaja
LisätiedotY-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki
Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka
LisätiedotVAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS
1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden
LisätiedotToimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).
LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3
LisätiedotSOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE
SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-
LisätiedotOSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA
OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),
Lisätiedotsuunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa
2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä
LisätiedotNEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA
NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA "1. Tänään annetulla asetuksella perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta
LisätiedotUlkomaisen työvoiman käyttö. Tommi Lantto PSAVI
Ulkomaisen työvoiman käyttö Tommi Lantto PSAVI Työsuhteen ehdot kaikille samat Suomalaisen työnantajan palveluksessa oleville työntekijöille työsuhteen ehdot ovat samat kansalaisuudesta riippumatta palkka
LisätiedotSOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]
SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa
Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa 1 SISÄLTÖ Työsopimus... 4 Koeaika... 4 Palkanmaksu ja verotus... 4 Oppisopimustyöntekijän oikeudet ja velvollisuudet... 5 Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet...
LisätiedotAloittavan yrityksen startti-info
Aloittavan yrityksen startti-info 30.3.2017 Sisältö Yritysesittely Rantalainen & Wahlsten Oy Yritysmuodot Verotus ja arvonlisäverotus Taloushallinnon järjestäminen Tilitoimisto- ja tilintarkastuspalvelut
LisätiedotEnnakkoverolippumiehet
Ennakkoverolippumiehet Pääsäännön yhteenveto 1. Infra-alalla ei tule käyttää ennakkoverolippumiehiä konekuskeina. 2. Jos otat tai olet ottanut henkilön ajamaan yrityksesi omistamaa työkonetta (esim. kaivukone,
LisätiedotTIETOSUOJASELOSTE. Yleistä. Mihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään? Mitä henkilötietoja minusta kerätään ja mistä lähteistä?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se, että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotAjankohtaista työelämän tietosuojasta Johanna Ylitepsa
Ajankohtaista työelämän tietosuojasta 20.5.2019 Johanna Ylitepsa Tietosuoja-asetus 88 artikla Käsittely työsuhteen yhteydessä Jäsenvaltiot voivat antaa lakisääteisesti tai työehtosopimuksilla yksityiskohtaisempia
LisätiedotYrityskaupan suunnittelu ja valmistelu
Yrityskaupan suunnittelu ja valmistelu Omistajanvaihdostilaisuus Tuusula 20.9.2017 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä
LisätiedotHevoskaupan juridiikka
Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan selonottovelvollisuus Sovellettava
LisätiedotMitä tulee ottaa huomioon työntekijää palkattaessa onko varaa palkata vai onko varaa olla palkkaamatta? KHT Juho Himanen.
Mitä tulee ottaa huomioon työntekijää palkattaessa onko varaa palkata vai onko varaa olla palkkaamatta? KHT Juho Himanen Yritysesittely Tilintarkastus Inkeröinen & Himanen Oy Yritys ja tausta Perustettu
LisätiedotLuonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra
Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2
LisätiedotVINCIT GROUP OYJ KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2017
VINCIT GROUP OYJ KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2017 I (I) SISÄLLYSLUETTELO 1 VINCIT GROUP -KONSERNIN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2017... 1 2 KANNUSTINJÄRJESTELMÄN PERUSTEET JA LAAJUUS... 1 3 OSAKKEIDEN ILMOITTAMINEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄN
LisätiedotHELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta)
HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) 1.2. Helsingin kaupunki (1 osake) 1.3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
LisätiedotLAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE
LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun
LisätiedotKOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS
Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-
LisätiedotPerintäpalveluiden sopimusehdot (201404)
1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden
LisätiedotTYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011
TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Vanhus- ja vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE 0 9 OHJEITA TYÖNTEKIJÄLLE 2 9.1 Vakuutukset... 2 9.2 Työsopimus... 2 9.3 Työaika ja työtuntilistat... 3 9.4
LisätiedotKäsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen
Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen
LisätiedotVuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä
Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia
LisätiedotTyösuhteen säännöstys ja neuvottelut
Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE
LisätiedotMuuttunut dokumentointivelvoite. Sami Laaksonen
Muuttunut dokumentointivelvoite Sami Laaksonen 11.4.2017 Dokumentointivelvoite Muuttunut Siirtohinnoittelun dokumentointi on verovelvollisen etuyhteydessä tekemien liiketoimien hinnoittelusta laatima kirjallinen
Lisätiedot3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.
3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on
LisätiedotTyösuhde, yrittäjyys, autonomia
Työsuhde, yrittäjyys, autonomia Kati Lehtonen, lakimies, VT Suomen Lääkäriliitto 1 Yrittäjä vai työsuhde keskeiset erot Yrittäjäsopimus Ammatinharjoittajana tai oman yhtiön kautta Kirjallisesti SLL-LPY
LisätiedotKesätoimittajan ABC. Tampereen yliopisto
Kesätoimittajan ABC Tampereen yliopisto 8.4.2011 sari.uusi-rauva@journalistiliitto.fi 1 Työsuhde Työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia sovelletaan työsuhteessa oleviin Työsuhde määräytyy suoraan lain nojalla.
LisätiedotYritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Kiinteän toimipaikan muodostuminen
Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa Kiinteän toimipaikan muodostuminen 1 Ulkomaisen yrityksen verovelvollisuus Ulkomaisen yrityksen verotus Suomessa perustuu kansalliseen lainsäädäntöön ja maiden välisiin
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotNäyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö - Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja
ASIAKASSOPIMUS Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö - Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja virallinen nimi ja henkilötunnus (myös taiteilijanimi, jos käytät sitä), myöh. Näyttelijä
LisätiedotLUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä
LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
Lisätiedot