Kuinka Saksan markkinoille? - Doing business in Germany

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuinka Saksan markkinoille? - Doing business in Germany"

Transkriptio

1 Kuinka Saksan markkinoille? - Doing business in Germany imprint download PDF

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Yhtiöoikeudelliset lähtökohdat Kauppaedustaja Saksassa Toimipiste Saksassa Pääomayhtiöt GmbH UG AG Saksalaisten ja suomalaisten pääomayhtiöiden vertailu Henkilöyhtiöt Tiivistelmä: askeleet Saksan markkinoille Yrityskauppa Asset Deal-yrityskauppa Työsuhteiden siirtyminen Verotus Saksalainen verojärjestelmä pääomayhtiöissä Transfer Pricing Steuerberater Työoikeus Työsopimus Sisältö ja ehdot Määräaikainen työsopimus Työaika Työsuhteen päättäminen Irtisanominen Irtisanomisajat Erityinen irtisanomissuoja Lomat Sosiaaliturva Työntekijäneuvosto Intressisovittelu ja sosiaalisuunnitelma Oikeudenkäynti työasioissa Kilpailukieltosopimus Tiivistelmä työoikeudellisista asioista Tietosuoja ja internet Tietosuoja Työntekijän sähköposti Internetsivut ja Impressum-osio Käytännönläheisiä näkökulmia Kulttuurierot Markkinat Kirjoittajat

3 1 Johdanto Saksa tarjoaa suomalaisille yrityksille suuria liiketoimintamahdollisuuksia. Saksa on ollut jo pitkään Suomelle ja suomalaisille yrityksille erittäin tärkeä ja hyvin sopiva kauppakumppani. Suomalaisia yrityksiä toimiikin Saksassa noin 240 työllistäen yli ihmistä. Euroopan johtavana talousmahtina ja yhtenä koko maailman suurimmista vientitalouksista Saksan markkinat tarjoavat oivan alustan suomalaisten yritysten kasvulle sekä menestykselle. Tästä on olemassa myös lukuisia tunnettuja suomalaisia esimerkkejä. Suomalaisyrityksillä on usein Saksan markkinoille tullessaan mielessä suuryritykset ja niiden ostovoima. Tämä on kuitenkin lähtökohtaisesti väärin, sillä Saksan talouden ja vaurauden perustana on vahva PKsektori. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat usein perheiden omistuksessa ja ne ostavat mieluiten tutulta naapurilta. Saksa on liittovaltio, eivätkä markkinat ole hallittavissa yhdestä kulmasta käsin. Tällaiseen ympäristöön on vaikeata päästää sisään ilman toimivia verkostoja ja paikallista läsnäoloa. Etabloituminen Saksaan voi olla järkevää monelle suomalaisyritykselle myös globaalista perspektiivistä katsoen. Esimerkiksi suomalainen yritys voi toimia alihankkijana saksalaiselle yritykselle, joka puolestaan tuntee globaalin kaupankäynnin toimintaperiaatteet. Kokeneen saksalaisen liikekumppanin kanssa vaikkapa Kiinan markkinoiden valloitus onnistuu todennäköisemmin kuin yksin. Varsinkin Saksan uudet haasteet käynnistetyn digitaalisen agendan puitteissa, tarjoavat suomalaisille ICTalan todellisille osaajille loistavia liiketoimintamahdollisuuksia saksalaisten yritysten kanssa. Saksan teollisen internetin tarpeet on määritelty Saksan teollisuusagendassa Industrie 4.0, joka kuuluu Saksan liittotasavallan High-Tech-strategiaan. Industrie 4.0 merkitsee teollisen tuotannon todellista digitalisointia ja täysin uusien digitaalisten palvelumallien kehittämistä. Yrityksen toiminnan laajentaminen tai siirtäminen Saksaan tuo eteen lukuisia oikeudellisia, veroteknisiä ja käytännönläheisiä kysymyksiä: Miten perustaa yritys Saksaan? Miten toimia yrityskauppatilanteessa? Millainen on saksalainen työlainsäädäntö? Miten yritysten verotus toimii Saksassa? Tämä opas on tehty antamaan ainakin osittain vastauksia näihin kysymyksiin. Opas on tarkoitettu nimenomaan yrityksille, jotka pohtivat toiminnan laajentamista tai siirtämistä Saksaan. Oppaassa esitellään ensin perustietoa saksalaisista yhtiömuodoista, toimitusjohtajan vastuusta, yhtiön perustamisesta ja yrityskaupoista. Tämän jälkeen käsitellään verotusta ja työoikeutta sekä lopulta käytännönläheisempiä asioita. 2

4 2 Yhtiöoikeudelliset lähtökohdat Saksan markkinoille voi hakeutua monin tavoin. Usein uudella markkina-alueella käytetään ensin paikallista edustajaa, joka etsii kontakteja markkina-alueelta. Tämän jälkeen voidaan lähteä ajamaan liiketoimintaa uudelle markkina-alueelle. Saksaan voidaan perustaa toimipiste, oma erillinen oikeushenkilö tai hankkia yrityskaupalla jo valmiiksi Saksassa toimivaa liiketoimintaa. Seuraavaksi käymme läpi näitä eri vaihtoehtoja. 2.1 Kauppaedustaja Saksassa Ensimmäinen askel Saksan markkinoille ulkomaiselta yritykseltä on usein paikallinen kauppaedustaja (agentti) Saksassa. Tällöin ei vielä tarvita kiinteää toimipaikkaa, vaan edustaja voi esimerkiksi hankkia tai antaa tarjouksia ja etsiä asiakkaita sekä kumppaneita. Paikallinen kauppaedustaja on siis edullinen ja riskitön ensiaskel Saksan markkinoille. Edustajan kanssa solmitaan ns. agenttisopimus, jossa määritellään mm. edustajan valtuudet, palkkion ja provision määräytymisen perusteet, salassapitovelvollisuus sekä kilpailukieltovelvollisuus. Agentin on parhaansa mukaan edistettävä yrityksen tuotteiden myyntiä ja valvottava yrityksen etuja alueella (ns. myynninedistämisvelvollisuus). Agentti ei itse ole syntyvien sopimusten ja kauppojen osapuoli; hän ainoastaan järjestää kaupantekomahdollisuuden osapuolille. Mikäli asiakkaita ei kauppaedustajan avulla löydy tai tuotteet eivät mene kaupaksi, voidaan sopimus yksinkertaisesti irtisanoa. Mikäli edustajalla on toimivalta allekirjoittaa sopimuksia yhtiön nimiin, voi tällä olla verotuksellisia seuraamuksia. Tällöin nimittäin voidaan katsoa, että edustus muodostaa yritykselle verotuksellisen kotipaikan ja pysyvän toimipisteen Saksaan (kts. lisää verotuksesta kohdasta 3.1.). Usein edustajalle ei tätä toimivaltaa sen vuoksi annetakaan. Edustajalla on oikeus tasoitusmaksuun, mikäli myyntikontaktit tuottavat tulevaisuudessa myyntiä. 2.2 Toimipiste Saksassa Jokainen ulkomaalainen yhtiö, jolla on liiketoimintaa ja pääkonttori ulkomailla, voi perustaa Saksaan toimipisteen (Niederlassung). Toimipiste ei ole erillinen oikeushenkilö vaan riippuvainen ulkomaisen yhtiön osa. Epäitsenäinen toimipiste on täysin pääyhtiöstä riippuvainen toimipiste ilman omaa johtoa ja kirjanpitoa. Epäitsenäinen toimipiste on yleensä yksi ensimmäisistä askelista Saksan markkinoille, mutta toiminnan vakiintuessa on järkevää harkita itsenäistä toimipistettä. Toimipisteen perustamisessa on otettava huomioon verotekniset seikat. Mikäli toiminta Saksassa katsotaan pysyväksi, luokitellaan se veroteknisesti kiinteäksi toimipaikaksi, jolloin sitä myös verotetaan Saksassa. Kiinteä toimipaikka ei oikeudellisista ja verotuksellisista epävarmuustekijöistä johtuen ole kovin suositeltava vaihtoehto. Tosin sen etuna on perustaminen ilman pääomia, sekä verotuksellinen hyvitysmenetelmäkäytäntö. Tällä tarkoitetaan sitä, että toimipaikan kulut ja tappiot voidaan vähentää kotimaisessa verotuksessa. 3

5 Ulkomaalainen yhtiö on suoraan vastuussa toimipisteen veloista ja velvollisuuksista. Ulkomaisen yrityksen johtohenkilöt ovat viime kädessä vastuussa siitä, että Saksan toimipiste noudattaa Saksan lakia. On siis olemassa riski, että ulkomaisen yrityksen johtohenkilöt joutuvat henkilökohtaiseen vastuuseen Saksan toimipisteen lain noudattamattomuudesta. Lisäksi yhtiö voidaan haastaa oikeuteen Saksassa, koska toimipiste sijaitsee fyysisesti Saksassa. Toimipisteen perustamisesta tulee ilmoittaa paikalliseen elinkeinovirastoon (Gewerbeamt) ja itsenäinen toimipiste tulee rekisteröidä sen lisäksi paikalliseen kaupparekisteriin ja verovirastoon. Sille tulee nimittää johtajat ja muutoksista tulee ilmoittaa kaupparekisteriin. 2.3 Pääomayhtiöt GmbH GmbH (Gesellschaft mit beschränkter Haftung) on Saksan yleisin yhtiömuoto. Suomessa täysin vastaavanlaista yhtiömuotoa ei ole, mutta siinä on samanlaisia piirteitä kuin suomalaisessa osakeyhtiössä. GmbH:ssa yhtiömiesten vastuu sitoumuksista on rajattu kiinteään summaan. GmbH voidaan perustaa euron vähimmäispääomalla, mutta perustaminen on mahdollista myös puolella eli eurolla. Osakkaat vastaavat omistussuhteellaan kuitenkin henkilökohtaisesti pääoman kokonaissuorituksesta eli lopulta euron pääoman on oltava maksettu. GmbH:n perustamiseen vaaditaan vähintään yksi osakkeenomistaja. GmbH:n etuina, muihin yhtiömuotoihin - etenkin AG:een (Aktiengesellschaft) - verrattuna on se, ettei siihen kohdistu niin paljon sääntelyä, päätöksenteko on joustavaa ja se on suhteellisen helppo perustaa. GmbH:n johtavat elimet ovat osakaskokous ja toimitusjohtaja, jotka ovat pakollisia toimielimiä GmbH:ssa. Osakaskokous nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajia voi olla myös useita, jolloin ne ovat yhteisvastuussa. Hallitusta tai hallintoneuvostoa ei tavallisesti ole lainkaan, missä tulee esiin yksi merkittävä ero suomalaiseen osakeyhtiöön. Perustettaessa Saksaan suomalaisen yrityksen tytäryhtiöksi GmbH:ta, emoyhtiö ei ole vastuussa tytäryhtiön veloista, mikäli pääoma euroa on täysin maksettu. Tässä tulee puolestaan esiin merkittävä ero Saksaan perustettavaan epäitsenäiseen toimipisteeseen. Ulkomaisen yrityksen johtohenkilöt voivat tosin joutua vastuuseen GmbH:n johtohenkilöiden päätöksistä, mikäli on tapahtunut johtavan aseman väärinkäyttö hyväksymättömällä tavalla. Perustettaessa GmbH:ta yritykseen liittyvät asiakirjat, kuten perustamisasiakirjat tulee hyväksyttää notaarilla. Notaari ilmoittaa yrityksen paikalliseen kaupparekisteriin, jota pitää yleensä kaupungin alin tuomioistuin Amtsgericht. Ilmoituksessa nimitetään myös GmbH:lle johtajat. GmbH:n velvoitteisiin kuuluvat mm. yrityskirjojen ja dokumenttien kuusivuotinen säilyttäminen, kirjanpidon arkistointi ja säilyttäminen Saksassa kymmenen vuotta sekä kaikkien yhtiötä koskevien muutosten ajantasainen rekisteröinti kaupparekisteriin notaarin kautta. Vuosittaiset tilinpäätökset on myös toimitettava. 4

6 Tilinpäätökset toimittaa saksalainen veroneuvoja eli Steuerberater. Velvoitteiden laiminlyönnistä voi aiheutua suuret taloudelliset sanktiot. Toimipiste GmbH Kustannukset (pääoma) Ei vaadita pääomaa Väh euroa Velkavastuu Ulkomaisella pääyhtiöllä Vastuussa omista veloistaan Virhevastuu Ulkomainen pääyhtiö vastuussa Ulkomainen pääyhtiö vastuussa Oikeushenkilöllisyys Ei erillistä oikeushenkilöllisyyttä Erillinen oikeushenkilö 5

7 Toimitusjohtajan rooli Eroja suomalaiseen osakeyhtiöön löytyy etenkin toimitusjohtajan roolista ja vastuusta. GmbH:n toimitusjohtaja on erillinen toimielin ja vastaa yrityksen asianmukaisesta kirjanpidosta, veroilmoituksista, sosiaaliturvamaksuista, vakuutuksista ja on muutenkin huomattavan suuressa vastuussa yhtiön toiminnan lainmukaisuudesta. Toimitusjohtaja on vastuussa myös tilinpäätöksen laatimisesta, joka on laadittava saksan kielellä. Toimitusjohtaja on myös yrityksen edustaja. Toimitusjohtajan toimivaltaa voidaan rajoittaa tai laajentaa yhtiöjärjestyksessä tai osakkaiden päätöksellä. Mikäli toimitusjohtajia on useita, he ovat yhteisvastuussa, ellei toisin ole sovittu. Toimitusjohtaja on vastuussa seuraavia osapuolia kohtaan: Osakkeenomistajat Yhtiö Kolmannet osapuolet (esim. velkojat) Toimitusjohtaja voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen näitä kolmansia osapuolia kohtaan mm. sosiaaliturvamaksujen myöhästymisestä, veroilmoituksen tekemättä jättämisestä tai konkurssi-ilmoituksen myöhästymisestä. Esimerkiksi maksukyvyttömyyteen ajautuminen vaatii toimitusjohtajalta nopeaa toimintaa ja reagointia. Toimitusjohtajan on kolmen viikon kuluessa osoitettava toimenpiteet, joilla maksukyvyttömyys saadaan poistetuksi. Muussa tapauksessa toimitusjohtaja voi joutua jopa rikosoikeudelliseen vastuuseen, mutta myös vastuuseen velkojia ja yhtiötä kohtaan. On myös muistettava, että tavallisesti GmbH:ssa ei ole lainkaan hallitusta. Toimitusjohtajan ollessa ainoa operatiivinen elin GmbH:ssa, johtaa se yritystä yksin ja sitä valvoo osakaskokous. Osakaskokous voi milloin tahansa erottaa toimitusjohtajan ja nimittää tilalle uuden. Toimitusjohtajan vastuu yhtiössä on suuri. Mikäli toimitusjohtaja rikkoo tuottamuksellisesti tai tahallisesti velvoitteitaan, hän voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen teoistaan tai laiminlyönneistään yhtiötä kohtaan. Mikäli toimitusjohtaja tekee yrityksen tarkoituksen vastaisen teon, hän voi myös joutua vastuuseen. Toimitusjohtaja ei kuitenkaan joudu vastuuseen osakkeenomistajia kohtaan, mikäli hän on toiminut osakkeenomistajien päätöksen valtuutuksella. Kolmansia osapuolia kohtaan olevaa vastuuta ei voi poistaa valtuutuksella. Toimitusjohtaja voi myös rajoittaa vastuista aiheutuvia riskejä myös erityisellä D&Ovakuutuksella tai vastuunrajoitussopimuksella. 6

8 GmbH:n perustaminen Yrityksen (GmbH) perustamisprosessiin kuuluu pelkistetysti seuraavat vaiheet: 1. Yhtiöjärjestyksen laatiminen 2. Yhtiöjärjestyksen todistuttaminen notaarilla 3. Pankkitilin avaus ja pääoman talletus 4. Rekisteröinti kaupparekisteriin 5. Rekisteröinti paikalliseen elinkeinotoimistoon Perustamisprosessissa saksalaisella notaarilla on tärkeä rooli. Monet asiakirjat tulee todistuttaa paikallisella notaarilla perustamisprosessin aikana. Notaarin voi käytännössä antaa hoitaa lähes koko perustamisprosessin. Notaareiden määrä jokaisessa osavaltiossa on rajoitettu, jotta voidaan taata notaarien itsenäisyys ja riippumattomuus. Notaarien palkkiot määräytyvät lain nojalla. GmbH:n perustamisen kannalta notaarin palkkio määräytyy mm. osakepääoman perusteella UG UG (Unternehmergesellschaft) ei ole erillinen yhtiömuoto vaan erityistyyppinen GmbH. Yleisesti UG on samojen oikeuksien ja velvollisuuksien subjekti kuin GmbH. UG on mahdollista perustaa vain yhden euron pääomalla, ja näin ollen se tarjoaakin edullisen vaihtoehdon liiketoiminnan aloittamiseen. Vuosittaisesta voitosta on kuitenkin pidätettävä neljännes niin kauan, kunnes euron osakepääoma on kasassa. Kun vaadittu pääoma on saavutettu, UG voidaan muuttaa tavalliseksi GmbH:ksi. UG:n jälkeen tulee aina mainita "haftungsbeschränkt", esimerkiksi "Yritys UG (haftungsbeschränkt)". UG ei kuitenkaan ole kovin suosittu yhtiömuoto ja onkin yleensä järkevämpää perustaa suoraan GmbH AG AG (Aktiengesellschaft) on osakeyhtiö rajoitetulla vastuulla. Vastuu rajoittuu sijoitettuun osakepääomaan. Sen perustamiseen vaaditaan vähintään euron osakepääoma, joka täytyy olla kokonaisuudessaan perustushetkellä. Myöskään tässä tapauksessa ulkomainen emoyhtiö ei ole vastuussa tytäryhtiö-ag:n veloista. AG tarjoaa hyvän vaihtoehdon GmbH:lle, mikäli yrityksellä on käytettävissä suuri pääoma. Useimmat Saksan suurimmat yhtiöt ja suurten ulkomaisten yhtiöiden saksalaiset tytäryhtiöt suosivat AGyhtiömuotoa. 7

9 Sen etuina on mahdollisuus listautua pörssiin ja kerätä pääomaa julkisesti sijoittajilta. Osakkeiden vaihdantaan ei vaadita notaarin todistusta, toisin kuin GmbH:n osakkeiden vaihdannassa. Huonoina puolina ovat melko suuret perustamiskustannukset, suhteellisen monimutkainen päätöksenteko sekä suhteellisen laajat lakisääteiset velvollisuudet muihin yhtiömuotoihin verrattuna. Vastuu päivittäisestä yritystoiminnan johtamisesta on yrityksen hallituksella. AG:ssa osakkeenomistajat eivät voi asettaa sitovia määräyksiä hallitusta kohtaan. Hallituksen jäsenet voivat joutua vastuuseen toimista, jotka vahingoittavat yhtiötä, paitsi jos he pystyvät osoittamaan, että ovat toimineet yrityksen intressien mukaisesti. AG:ssa on oltava myös hallintoneuvosto, joka valvoo omavastuullisesti hallitusta. 8

10 2.3.4 Saksalaisten ja suomalaisten pääomayhtiöiden vertailu GmbH AG Oy Oyj Osakepääoma Vastuu Rajoitettu sijoitettuun osakepääomaan Rajoitettu sijoitettuun osakepääomaan Rajoitettu sijoitettuun osakepää-omaan Rajoitettu sijoitettuun osakepääomaan Toimielimet Toimitusjohtaja(t), osakaskokous Toimitusjohtaja, osakaskokous, hallintoneuvosto hallitus, Yhtiökokous, hallitus toimitusjohtaja pakollinen) ja (ei Yhtiökokous, hallitus, hallintoneuvosto, toimitusjohtaja Toimitusjohtajan vastuu Vastuu johtamisvelvoitteiden rikkomisesta Vastuu johtamisvelvoitteiden rikkomisesta Lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen menettely Lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen menettely Osakkeiden vaihdanta Notaarin on tehtävä kauppakirja osakkeiden vaihdannasta Osakkeet vaihdettavissa vapaasti Osakkeet vapaasti vaihdettavissa Osakkeet vapaasti vaihdettaviss a 9

11 2.4 Henkilöyhtiöt Henkilöyhtiöissä vastuuta ei ole rajattu sijoitettuun pääomaan, vaan yhtiömiehet ovat henkilökohtaisesti vastuussa. Henkilöyhtiöitä ovat: KG (Kommanditgesellschaft) GbR (Gesellschaft bürgerlichen Rechts) OHG (Offene Handelsgesellschaft) GmbH & Co. KG KG:ssa eli kommandiittiyhtiössä on vähintään kaksi jäsentä. Yhden yhtiömiehen (yleinen yhtiömies) tulee olla rajoittamattomassa henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön veloista ja vastuista. Lisäksi on oltava vähintään yksi yhtiömies (hiljainen yhtiömies), joka ei ole rajoittamattomassa vastuussa yhtiön veloista tai vastuista. Yhtiömuoto ei vaadi tiettyä vähimmäispääomaa. Muita henkilöyhtiömuotoja ovat GbR, OHG eli avoin yhtiö sekä yhteisyritys GmbH & Co. KG, jossa yleisenä yhtiömiehenä toimii GmbH. Useimmat näistä ovat melko harvinaisia yhtiömuotoja, yhteisyritysmuoto GmbH & Co. KG:a lukuun ottamatta. GmbH & Co. KG:ssa GmbH toimii kommandiittiyhtiön vastuullisena yhtiömiehenä muuttamatta sen henkilöyhtiön statusta. Tämän tyyppinen yhtiömuoto on käytössä n. 33 % kaikista henkilöyrityksistä. Yhtiömuoto tarjoaa liiketoiminnasta riippuen mielenkiintoisia konstellaatioita. 2.5 Tiivistelmä: askeleet Saksan markkinoille 10

12 2.6 Yrityskauppa Vaihtoehtoinen tapa yritystoiminnan laajentamiselle Saksaan on Saksassa sijaitsevan yrityksen hankkiminen yrityskaupalla. Saksassa ei ole erityistä lakia, joka käsittelee yrityskauppoja, vaan yrityskauppoja koskeva lainsäädäntö on sirpaloitu useaan eri lakiin. Taustalla on luonnollisesti EU:n yrityskauppoja koskeva sääntely. Yrityskaupalla voidaan tarkoittaa ns. Share Deal-kauppaa, jossa yrityksen osakkaalta ostetaan hänen osuutensa yrityksestä. Tällöin ei olla tekemisissä itse yrityksen, vaan ainoastaan osakkaan kanssa. Yrityskaupalla voidaan tarkoittaa myös ns. Asset Deal-kauppaa, jossa yritykseltä ostetaan kokonaan tai osittain sen konkreettinen liiketoiminta ja siihen tarvittava omaisuus ilman yhtiön historiaa ja yhtiöön sidottuja vastuita Asset Deal-yrityskauppa Tyypillinen Asset Deal-yrityskaupan rakenne on pelkistetysti seuraavanlainen: Valmisteluvaihe Transaktiovaihe Yritystoiminnan integraatiovaihe Näistä valmisteluvaihe on tärkein yrityskaupan menestyksellisen toteuttamisen kannalta. Valmisteluvaiheen aikana myyjän on päätettävä miten ja kenelle hän haluaa myydä yritystoiminnan tai sen osan. Hän voi myydä kohteen ottamalla yhteyttä erikseen potentiaalisiin ostajiin, mutta on myös mahdollista järjestää yrityskauppaa koskeva huutokauppa. Kun potentiaalinen ostajaehdokas on löytynyt ja osapuolet päättävät edetä valmisteluvaiheesta eteenpäin, allekirjoitetaan usein esisopimus tai aiesopimus (Letter of Intent), jolla vahvistetaan osapuolten tarkoitukset ja aikomukset sekä vahvistetaan aiempien neuvotteluiden tulokset. Esisopimusta tai aiesopimusta seuraa Due Diligence-vaihe, jolla tarkoitetaan kohteen tarkempaa tarkastelua ja riskien kartoittamista. Siinä käydään läpi mm. kohteen tarkemmat taloudelliset, oikeudelliset, verotukselliset ja henkilöstöön liittyvät asiat. Potentiaalinen ostaja lähettää usein listan informaatiosta, joita haluaa myyjän hänelle selvittävän ja lisäksi ostajalla on usein oikeus kysyä ja tiedustella lisää avoimista asioista erikseen. Tätä kutsutaan termillä Questions & Answers session. Due Diligencen tarkoitus on selvittää ostajalle, täyttääkö kohde sen odotukset ja lisäksi ostaja voi tarkemmin kartoittaa riskejä. Tarkastelu päätetään Due Diligence-raporttiin, joka on yhteenveto selvitetyistä seikoista. Mikäli Due Diligencen aikana ei paljastu kaupan syntymisen kannalta yllättäviä esteitä, edetään lopullisen sopimuksen neuvotteluvaiheeseen. Tässä vaiheessa neuvotellaan kaupan tarkat ehdot ja olosuhteet. Tässä vaiheessa hoidetaan myös asiakirjojen dokumentointi ja sopimusten luonnostelu. Kansainvälisissä yrityskaupoissa on otettava huomioon myös kansainvälisyyden mukanaan tuomat kulttuurierot 11

13 neuvottelutilanteissa ja neuvottelukäyttäytymisessä. Neuvotteluvaihe päättyy lopullisiin sopimusten allekirjoituksiin. Viimeinen yrityskaupan vaihe on lopullinen yritystoiminnan integroiminen hankittuun liiketoimintaan. Yrityskaupan menestyksekkyys on tiukasti riippuvainen tämän vaiheen onnistumisesta ja siihen on kiinnitettävä paljon huomiota. Ostajan vastuulla yrityskaupassa ovat pääsääntöisesti vain vastuut, jotka ovat erityisesti kirjattu sopimukseen. Tästä on kuitenkin muutamia poikkeuksia mm. verotuksen ja työoikeudellisten asioiden osalta. Myyjä tuntee kaupan kohteen joka tapauksessa paremmin kuin ostaja, jolloin suurin osa vastuista on oltava myyjällä. Kaupassa käytetään usein erilaisia vakuutuksia, joilla voidaan vähentää riskejä Työsuhteiden siirtyminen Työsuhteet siirtyvät Asset Deal-yrityskaupassa automaattisesti ostajalle. Työnantajalle kuuluvat työsuhteisiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät ostajayritykselle. Yrityksen on ilmoitettava yrityskaupasta työntekijöille yhden kuukauden määräajassa. Yrityksen on ilmoitettava kirjallisesti kaupan suunniteltu ajankohta, kaupan peruste, työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset sekä suunnitellut työntekijöihin kohdistuvat toimenpiteet. Mikäli tätä ei tehdä, työntekijöille jää oikeus valita työnantajansa ostajan ja myyjän välillä. Toisin sanoen tällöin työntekijöille jää oikeus kieltäytyä työskentelemästä ostajayritykselle. Ostajayritys ei voi irtisanoa työntekijöitä ainoastaan yrityskaupan perusteella. Sen sijaan ostaja saattaa olla oikeutettu irtisanomaan työntekijöitä liiketoiminnan uudelleenorganisoinnin perusteella. 3 Verotus Uudelle markkina-alueelle hakeutuessa tärkeä asia on luonnollisesti verotus. Yrityksen on suositeltavaa kääntyä ammattiapuun verokysymysten kannalta, jotta vältytään yllättäviltä veroseuraamuksilta. Seuraavaksi käymme lyhyesti läpi Saksan verojärjestelmän perusteita. 3.1 Saksalainen verojärjestelmä pääomayhtiöissä Yleisesti ottaen Saksassa yritysten verotus on suhteellisen alhaista. Yritysten verotus koostuu yritysverosta (Körperschaftsteuersatz), solidaarisuusmaksusta (Solidaritätszuschlag) ja elinkeinoverosta (Gewerbesteuersatz). Yritysten verotus Saksassa vaihtelee alueittain. Yritysvero ja solidaarisuusmaksu ovat kansallisen tason veroja, kun taas elinkeinovero on kaupunkikohtainen. Näin ollen yrityksen lopullinen kokonaisverotusaste voi vaihdella jopa 10 % riippuen siitä, missä kaupungissa yritys on verovelvollinen. Yritysten keskimääräinen kokonaisverotusaste koko Saksassa on noin 30 %. Yritysveroa maksavat saksalaiset yritykset sekä ulkomaalaiset yritykset, joilla on verotuksellinen kotipaikka Saksassa. Ulkomaisella yrityksellä on verotuksellinen kotipaikka Saksassa, mikäli sillä on oikeudellinen 12

14 päätoimipaikka Saksassa tai sitä johdetaan Saksassa. Tällä tarkoitetaan päivittäisiä johtotason päätöksiä. Pysyväksi toimipisteeksi katsotaan kiinteä toimipaikka, jossa toimitetaan liiketoimintaa. Pysyväksi toimipisteeksi katsotaan myös edustaja, jolla on toimivalta esimerkiksi allekirjoittaa sopimus ulkomaisen yhtiön puolesta. Elinkeinoveroa maksetaan kaikista tuloista, jotka saadaan liiketoiminnasta Saksassa. Elinkeinoveron määrä vaihtelee alueittain, sillä kaupungit ja kunnat saavat itse määrätä sen suuruuden. Yritykset maksavat Saksassa myös arvonlisäveroa. Arvonlisäveroa maksetaan palveluiden ja hyödykkeiden toimittamisesta. Jokainen yritys, kansalaisuudesta ja oikeudellisesta muodosta riippumatta, on arvonlisäverovelvollinen Saksassa toimitetuista tuotteista ja palveluista. Arvonlisävero maksatetaan yleensä tuotteen tai palvelun loppukuluttajalla. 13

15 3.2 Transfer Pricing Transfer Pricing eli siirtohinnoittelu tarkoittaa yritysten tekemää hinnoittelua yrityskonsernin sisäisissä liiketoimissa. Tällaista voi olla esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden kauppa tai rahoitus. Hinnoittelun on oltava tavanomaista. Saksan valtiovarainministeriö on julkaissut päätöksen, jonka avulla määritellään sitä mikä on tavanomainen hinnoittelu. Saksalaiset veroviranomaiset tutkivat yritysten välistä siirtohinnoittelua erityisen tarkasti, mikäli hinnoittelu koskee monikansallisia yhteisöjä. Mikäli tavanomaista hinnoittelua ei ole käytetty, viranomaiset oikaisevat yhtiön tulon. Verovelvollisen yrityksen on myös dokumentoitava sen rajat ylittävien siirtohankintojen tiedot, joita tarvitaan tavanomaisen hinnoittelun määrittämiseen. Mikäli näin ei ole toimittu, seuraa viranomaisten määräämiä veroseuraamuksia. 3.3 Steuerberater Steuerberater on lailla säädelty veroneuvojan ammatti, joka vaatii erikoiskoulutuksen ja loppututkinnon sekä ammatin aloitushyväksynnän erilliseltä Saksan veroneuvojien kamarilta. Steuerberaterilla tulee olla ammatillinen vastuuvakuutus, ammatin mukanaan tuoman vastuun vuoksi, muuten he eivät saa harjoittaa ammattiaan. Vain Steuerberatereilla on saksalaisten asianajajien lisäksi oikeus tarjota veroneuvontapalveluita. Saksan verojärjestelmän ollessa melko monimutkainen, on syytä kääntyä veroneuvojan puoleen yritystoiminnan verotuksen osalta. Veroneuvojaa käytetään nimensä mukaisesti veroneuvontaan, mutta myös kirjanpidon laadintaan, veroilmoitusten hoitamiseen sekä yrityksen tilinpäätöksen laadintaan ja lisäksi he tarjoavat usein ns. palkanlaskentapalveluja. 14

16 4 Työoikeus Yrityksen on luonnollisesti otettava myös Saksassa työoikeudelliset asiat huomioon. Saksassa työntekijät eivät ole niin järjestäytyneitä kuin Suomessa, mutta työntekijät pitävät silti hanakasti oikeuksistaan kiinni esimerkiksi irtisanomistilanteissa. Seuraavaksi käymme läpi työoikeudellisten asioiden tärkeimmät pääkohdat. 4.1 Työsopimus Kuten Suomessakin, myös Saksassa työsopimus syntyy jo suullisella sopimuksella. Työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan työnantajalta kirjallisen selvityksen työsuhteen tärkeimmistä ehdoista ja olosuhteista. Näitä ovat: Osapuolten nimet ja osoitteet Työsuhteen aloituspäivämäärä Työpaikka Työn kuvaus Palkka ja työaika Lomapäivät Irtisanomisajat Viittaus sovellettavaan työehtosopimukseen (jos sellainen soveltuu) Lisäksi määräaikaisen työsuhteen tapauksessa tulee luonnollisesti mainita työsuhteen aloitus- ja lopetuspäivämäärät Sisältö ja ehdot Työsuhteen ehtojen osalta vallitsee pääasiallisesti sopimusvapaus. Ehdot eivät kuitenkaan saa olla työntekijän kannalta odottamattomia, epäselviä tai epätasapainossa. Ehdot, jotka eivät täytä näitä kriteerejä, ovat tehottomia. 15

17 4.1.2 Määräaikainen työsopimus Määräaikaisen työsopimuksen on oltava kirjallinen. Jos työntekijä ei ole työskennellyt aiemmin samalle työnantajalle, voidaan solmia korkeintaan kahden vuoden määräaikainen sopimus ilman määräaikaisuuden perusteiden ilmoittamista sopimuksessa. Jos työntekijä on aikaisemmin työskennellyt samalle työnantajalle tai jos määräajan pituus ylittää kaksi vuotta, määräaikaisen työsuhteen peruste täytyy ilmoittaa sopimuksessa. Pätevä peruste on esim. työn projektiluonteisuus. Mikäli näitä ehtoja ei täytetä työsopimuksessa, työsuhdetta pidetään toistaiseksi voimassaolevana. 4.2 Työaika Saksassa lainmukainen normaali työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa kuutena päivänä viikossa (lauantai lasketaan työpäiväksi). Normaali viikoittainen työaika on siis 48 tuntia. Päivittäinen työaika voi nousta kymmeneen tuntiin, mutta siten ettei kahdeksan tunnin päivittäistä keskiarvoa ylitetä kuuden kuukauden aikajaksolla. Työaikaa rajoitetaan kuitenkin usein työehto- tai työsopimuksella ja työaika onkin usein huomattavasti 48 tuntia lyhyempi. On yleistä, että viikoittainen työaika on sovittu tunniksi. 4.3 Työsuhteen päättäminen Irtisanominen Irtisanomisilmoituksen tulee olla kirjallinen (sähköposti tai faksi ei riitä). Sen tulee olla selkeä ja yksiselitteinen. Irtisanomisilmoituksen tulee olla työnantajan virallisen edustajan tai työnantajan oikeudellisen edustajan valtakirjan nojalla allekirjoittama. Mikäli työpaikalla on työntekijäneuvosto (Betriebsrat), sille tulee ilmoittaa ennen jokaista irtisanomista. Mikäli työpaikalla on korkeintaan kymmenen työntekijää, työntekijä voidaan irtisanoa ilman Saksan irtisanomislain mukaisia perusteita. Lisäksi koeajalla oleva työntekijä voidaan irtisanoa ilman perusteita. Koeaika voi olla korkeintaan kuusi kuukautta pitkä. Koeajalla työntekijä voidaan irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla ilman erityisiä perusteluja Saksan irtisanomislaki Mikäli työntekijöitä on työpaikalla yli kymmenen ja kyseessä oleva työntekijä on työskennellyt työnantajalle vähintään kuusi kuukautta, soveltuu irtisanomiseen Saksan irtisanomislaki. Mikäli tämä laki soveltuu irtisanomistilanteeseen, vaaditaan irtisanomiselle irtisanomislain mukaisia perusteita, joita ovat: Henkilöön liittyvät perusteet Työntekijän käyttäytymisestä johtuvat perusteet Taloudelliset ja tuotannolliset perusteet 16

18 Henkilöön liittyvin perustein voidaan työntekijä irtisanoa, mikäli on selvää, että työntekijä ei pysty täyttämään tulevaisuudessa työtehtävien asettamia vaatimuksia. Yleisimmät esimerkit tällaisista tilanteista ovat pitkäaikainen sairaus ja useat lyhytaikaiset sairauslomat. Tällöin työnantajan tulisi kuitenkin selvittää, onko työntekijää mahdollista työllistää jossain muussa tehtävässä, joka ei aiheuttaisi niin paljon terveysongelmia. Työntekijä voidaan irtisanoa myös käyttäytymisestä johtuvin perustein. Perusteina voivat olla esimerkiksi sopimusvelvoitteiden rikkominen tai liiketoiminnallisten intressien vakava vahingoittaminen. Työntekijä voidaan irtisanoa myös alisuoriutumisen johdosta. Tämä on kuitenkin vaikeaa näyttää toteen ja oikeuskäytäntö onkin melko tiukkaa tämän perusteen osalta. Työntekijän alisuoriutumisen tulisi olla todella selkeää ja huomattavaa (oikeuskäytännön mukaan vähintään 30 % heikompi suoriutuminen) tavanomaiseen ja verrattavissa olevaan työntekijän suoriutumiseen verrattuna. Tästä seuraa myös tavanomaisuuden ja verrattavissa olevuuden määrittelemisen ongelmat. Työntekijää on lisäksi lähtökohtaisesti varoitettava ennen varsinaista irtisanomista. Mikäli työntekijä toistaa saman rikkeen, mistä häntä on jo varoitettu, irtisanominen saattaa tulla kyseeseen. Taloudellisin ja tuotannollisin (operatiivisin) perustein työntekijä voidaan irtisanoa yleensä silloin, kun liiketoimintaa uudistetaan ja tämä uudistus johtaa työvoiman ylikapasiteettiin tai kun työvoimaa pitää vähentää esimerkiksi liiketoiminnan supistumisen vuoksi. Tällöin työntekijöitä irtisanottaessa tulee tehdä "sosiaalinen valinta" työntekijöiden välillä. Työnantaja ei siis voi vapaasti päättää keitä työntekijöitä hän irtisanoo. Ne työntekijät, jotka ovat suurimman sosiaalisen turvan tarpeessa, voidaan irtisanoa viimeisinä. Sosiaalisen turvan tarpeeseen vaikuttavat henkilön ikä, työsuhteen kesto, vammautuneisuus ja perheestä aiheutuvat velvollisuudet. Usein ensimmäisinä voidaan siis irtisanoa nuoret, perheettömät ihmiset jotka eivät ole työskennelleet kauan aikaa työnantajalla. Työnantajien eduksi laissa on muun muassa konkretisoitu työnantajien mahdollisuus muokata sosiaalivalintamenettelyn tulosta erityisen tärkeiden ja suorituskykyisten työntekijöiden osalta. Erityisen suorituskykyisiä työntekijöitä ovat lain mukaan ne työntekijät, joiden työsuhteen jatkamiselle heidän omaamansa yritystuntemuksen ja kykyjensä sekä henkilökunnan ikärakenteen säilymisen vuoksi on katsottava olevan perusteltu liiketoiminnallinen intressi. 17

19 4.3.2 Irtisanomisajat Työsuhde on irtisanottavissa toiselle sopijaosapuolelle tiedoksi annettavalla kirjallisella irtisanomisilmoituksella. Koeajalla irtisanomisaika voi olla jopa vain 2 viikkoa. Koeajan jälkeen voi ensimmäisen kahden vuoden aikana irtisanoa työsuhteen neljän viikon määräajalla, niin että työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua joko kuukauden viimeisenä päivänä tai 15. päivänä. Jos työsuhde on kestänyt vähintään kaksi vuotta, on irtisanomisaika yksi täysi kalenterikuukausi, eli työsuhde päättyy seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä (esim. jos työsuhde irtisanotaan , jatkuu työsopimus vielä saakka). Irtisanomisaika pitenee sen mukaan, kuinka pitkään työntekijä on työskennellyt kyseisellä työnantajalla (kts. taulukko). Irtisanomisaikaa lasketaan alkavan siitä päivästä, kun irtisanoutuminen on toimitettu todistettavasti vastaanottavalle eri irtisanottavalle osapuolelle, siten, että tämä on voinut ottaa sen huomioon. Työsuhteen kesto Irtisanomisaika Koeaika (jos sovittu) 2 viikkoa alle 2 vuotta 4 viikkoa (työsopimus loppuu kuun 15. päivänä tai kuun lopussa 4 viikon määräajalla) 2 vuotta 1 kuukausi (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavan kuun lopussa) 5 vuotta 2 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 2 kk jälkeen kuun lopussa) 8 vuotta 3 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 3 kk jälkeen kuun lopussa) 10 vuotta 4 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 4 kk jälkeen kuun lopussa) 12 vuotta 5 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 5 kk jälkeen kuun lopussa) 15 vuotta 6 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 6 kk jälkeen kuun lopussa) 20 vuotta 7 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 7 kk jälkeen kuun lopussa) Näistä lakisääteisistä irtisanomisajoista voidaan poiketa työehtosopimuksissa tai työntekijän eduksi työsopimuksessa. 18

20 4.3.3 Erityinen irtisanomissuoja Tietyt henkilöt nauttivat irtisanomissuojaa, eikä heitä lähtökohtaisesti voida irtisanoa. Näitä henkilöryhmiä ovat vanhempainvapaalla olevat, vaikeasti vammautuneet, raskaana olevat tai juuri synnyttäneet sekä työntekijäneuvoston kaikki jäsenet. Näiden henkilöiden irtisanominen on sallittua ainoastaan poikkeuksellisissa tapauksissa ja usein viranomaisilta tai tuomioistuimelta on haettava lupa irtisanomiselle. 4.4 Lomat Saksassa työntekijöiden lomapäivät ja niiden määrä vaihtelevat osavaltioittain. Työntekijöille on kuitenkin säädetty vähintään 20 palkallista lomapäivää vuotta kohden, kun työntekijä työskentelee viisi päivää viikossa. Tämän lisäksi tulevat lakisääteiset vapaapäivät. On yleistä, että sopimuksissa sovitaan palkallista lomapäivää vuotta kohden. Äitiysloma alkaa viimeistään kuusi viikkoa ennen laskettua aikaa ja kestää kahdeksan viikkoa synnytyksen jälkeen. Tältä ajalta maksetaan täysi palkka. Vanhempainlomaa voi saada isä tai äiti jopa kolme vuotta. Tältä ajalta ei makseta palkkaa, mutta valtio maksaa kuitenkin avustusta tältä ajalta. Lisäksi vanhemmalla on oikeus palata vastaavanlaisiin tehtäviin, joissa hän työskenteli ennen vanhempainlomaansa. Vanhemmalla on tällöin siis erityinen irtisanomissuoja. Sairausloman ajalta maksetaan täysi palkka kuudelta viikolta, mikäli tällä ajalla on sama peruste työkyvyttömyyteen. Tämän jälkeen maksettavan palkan määrä sairausloman ajalta vähenee, eikä sitä maksa enää työnantaja. 19

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 1(5) VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA OSTAJANA Siilinjärven kunta ja MYYJÄNÄ Savon Kuituverkko Oy 2(5) 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Siilinjärven kunta Y-tunnus: 0172718-0 PL 5, Kasurilantie 1, 71800 SIILINJÄRVI

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Lisätietoja pankkitilin avaamisesta ja muista pankkipalveluista saa suoraan pankeilta.

Lisätietoja pankkitilin avaamisesta ja muista pankkipalveluista saa suoraan pankeilta. 1 Pankkitilin avaaminen Tässä liitteessä kerrotaan asiakirjoista ja selvityksistä, joita pankit yleensä edellyttävät yritykseltä pankkitilin avaamiseksi. Käytännöt voivat hieman vaihdella pankeittain.

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Dnro 954/302/2010 25.11.2013 Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Nämä vaatimukset perustuvat komission rekisteriasetukseen 1. Kuhunkin toimenpidepyyntöön liittyvät vaatimukset

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Kiinteän toimipaikan muodostuminen

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Kiinteän toimipaikan muodostuminen Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa Kiinteän toimipaikan muodostuminen 1 Ulkomaisen yrityksen verovelvollisuus Ulkomaisen yrityksen verotus Suomessa perustuu kansalliseen lainsäädäntöön ja maiden välisiin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Mitkä ovat keskeisimmät perustelut osittaisjakautumiselle? Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen johtaminen ja kehittäminen sekä rahoitustarpeet eroavat toisistaan erilaisen

Lisätiedot

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia Yleisiä huomioita Tämä muuntamislomake on sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV; Office

Lisätiedot

Ajankohtaista verotarkastuksesta. Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013

Ajankohtaista verotarkastuksesta. Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013 Ajankohtaista verotarkastuksesta Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013 on syvällisin yksittäiseen verovelvolliseen kohdistuva verovalvonnan muoto 2 Säädeltyä viranomaistoimintaa Verotusmenettelylaissa

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

FOURTON OY MERKINTÄLOMAKE

FOURTON OY MERKINTÄLOMAKE MERKINTÄLOMAKE Fourton Rahastoyhtiön rahastoja voitte merkitä kaksi kertaa kuukaudessa. Merkintäpäivät ovat jokaisen kuukauden 15. päivä ja viimeinen pankkipäivä. Jos 15. päivä ei ole pankkipäivä, merkintäpäivä

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli)

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Tämä sopimus ei ole virallinen sopimus, vaan malli, jonka pohjalle rakentaa sellainen. Huomioita; Kulttuurimatkailun viitekehyksessä on

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 KAUPPAKIRJA 1. Sopijapuolet Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi 11 13, 00170 Helsinki / PL 1, 00099 Helsingin kaupunki (jäljempänä Helsinki)

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

1.1 Vantaan kaupunki (myöhemmin myös Messupaikkakunta ) Y-tunnus: Kielotie Vantaa puh faksi

1.1 Vantaan kaupunki (myöhemmin myös Messupaikkakunta ) Y-tunnus: Kielotie Vantaa puh faksi 1(5) 1 SOPIJAOSAPUOLET 1.1 Vantaan kaupunki (myöhemmin myös Messupaikkakunta ) Y-tunnus: 0124610-9 Kielotie 28 01300 Vantaa puh. 09-83911 faksi 09-83924359 1.2 Osuuskunta Suomen Asuntomessut (myöhemmin

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

Tietosuojavastaavan nimittäminen, asema ja tehtävät

Tietosuojavastaavan nimittäminen, asema ja tehtävät Tietosuojavastaavan nimittäminen, asema ja tehtävät 1 Näin pääset alkuun! 1. Nimitä tietosuojavastaava. 2. Määrittele tietosuojavastaavan tehtävät ja asema. 3. Arvioi tekeekö tietosuojavastaava muita tehtäviä.

Lisätiedot

1. a) Yhtiön nimi: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 16,70 %

1. a) Yhtiön nimi: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 16,70 % Liitemuistio 1 Palkitsemistiedot 1. a) Yhtiön nimi: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 16,70 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä: Yhtiön toimialana on harjoittaa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella:

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella: KOULULAISKULJETUKSET OSTOLIIKENNESOPIMUS 1. Sopijapuolet Ostaja: Kunta............................................... Yhteystiedot:......................................... Ostajan edustaja:......................................

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa.

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa. HYVÄ HALLINTOTAPA PKS -YHTEISÖISSÄ Tämä ohje on tarkoitettu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteisesti omistamien yhteisöjen (osakeyhtiöt, kuntayhtymät ja yhdistykset) ja säätiöiden

Lisätiedot

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa TOIMEKSIANTOSOPIMUS A. Toimeksisaaja Toimeksiannon toimeksisaaja on. Toimeksiannon vastuulakimies on Jussi Kari. Turre Legal voi käyttää myös muita lakimiehiä palvelun toteuttamiseen. B. Palvelut suorittaa

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA Rauniorakentajat

Lisätiedot

Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä

Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä I. Yleiset kysymykset (1 ja 2 artikla) I.2. Lähettävää yritystä koskevat kysymykset 1. 1. 1 Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä Miten maanne lainsäädännössä määritellään työntekijä

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN. Ajankohta Toimenpide Päätöksentekijä tai toimenpiteen suorittaja

SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN. Ajankohta Toimenpide Päätöksentekijä tai toimenpiteen suorittaja 1 (5) 19.11. SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN Kuntalain 2 a :ssä määritellyn yhtiöittämisvelvoitteen mukaan kunnan hoitaessa lain 2 :ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot

Innofactor Oyj:n yhtiökokouskutsu

Innofactor Oyj:n yhtiökokouskutsu Innofactor Oyj:n Pörssitiedote 20.8.2013 klo 8.30 Innofactor Oyj:n yhtiökokouskutsu Innofactor Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan ylimääräiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina 17.9.2013 klo 10

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ

HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ 2 TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 1 TARJOUSPYYNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 OSTAJA... 3 2 HANKINTAMENETTELY... 3 3 TARJOUSPYYNNÖN KOHDE... 3 4 TARJOAJAN KELPOISUUS...

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT III. 1 Määritelmät PALUUVAIHE Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä: 1.

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti

Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti CapMan Oyj:n hallituksen vahvistama 11.2.2016. Tämä CapMan Oyj:n (jäljempänä CapMan) palkka- ja palkkioselvitys on laadittu 1.1.2016 voimaan tulleen

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 )

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 ) 25.2.2015 1 (5) Fennian hallituksen ehdotus 20.4.2015 yhtiökokoukselle koskien yhtiöjärjestyksen muuttamista: Muutosehdotuksien pääasiallinen sisältö on: 1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

TILITOIMISTO. Vantaa alkaen

TILITOIMISTO. Vantaa alkaen TILITOIMISTO Vantaa 1.1.2016 alkaen Econia Yrityspalvelut Oy Käsittelemme tänään Toimitettavat lomakkeet palkanlaskentaan Työsopimuksen täyttäminen Päätösten vaikutus palkanlaskentaan Tuntilistat Sairauslomat

Lisätiedot

1. Ylöjärven kaupunki, y-tunnus (jäljempänä Luovuttaja ); ja. 2. Ylöjärven Vesi Oy, y-tunnus [ ] (jäljempänä Luovutuksensaaja ).

1. Ylöjärven kaupunki, y-tunnus (jäljempänä Luovuttaja ); ja. 2. Ylöjärven Vesi Oy, y-tunnus [ ] (jäljempänä Luovutuksensaaja ). APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Tämä apporttiomaisuuden luovutuskirja ( Luovutuskirja ) on tehty tänään [pvm] alla mainittujen osapuolten välillä: 1 Osapuolet 2 Tausta ja tarkoitus 3 Apporttiomaisuuden

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Yrityskauppaprosessin käytännön kuvaus ja yrityskauppapalvelut Tampereen Seudun Osuuspankki 22.10.2013. Pekka Tammela, KHT 040-503 9009

Yrityskauppaprosessin käytännön kuvaus ja yrityskauppapalvelut Tampereen Seudun Osuuspankki 22.10.2013. Pekka Tammela, KHT 040-503 9009 Yrityskauppaprosessin käytännön kuvaus ja yrityskauppapalvelut Tampereen Seudun Osuuspankki 22.10.2013 Pekka Tammela, KHT 040-503 9009 Pekka Tammela Osakas, P J Maa Partners Oy KHT Aikaisemmat: Panostaja,

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Maksupalveludirektiivi (PSD2) tietosuojan näkökulmasta. Fintech Breakfast , Technopolis, Oulu

Maksupalveludirektiivi (PSD2) tietosuojan näkökulmasta. Fintech Breakfast , Technopolis, Oulu Maksupalveludirektiivi (PSD2) tietosuojan näkökulmasta Fintech Breakfast 17.3.2017, Technopolis, Oulu Agenda I II Maksupalveludirektiivi (PSD2) mitä uutta? Yleinen tietosuoja-asetus PSD2 3 Maksupalveludirektiivi

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT 31.1.2008 1 SISÄLLYSLUETTELO I Kiinteistöarviointilautakunta 2 1 Lautakunnan tehtävät 2 2 Lautakunnan jäsenet 2 3 Lautakunnan toiminta 2 4 Esteellisyys

Lisätiedot

(jäljempänä toimitusjohtaja)

(jäljempänä toimitusjohtaja) JOHTAJASOPIMUSMALLI Sopimusosapuolet (jäljempänä yritys) (jäljempänä toimitusjohtaja) Toimen aloittaminen ja tehtäväkuvaus Toimitusjohtaja johtaa ja valvoo yrityksen liiketoimintaa sekä hoitaa yrityksen

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2013

Määräykset ja ohjeet X/2013 Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58 Sisällys 1 Esipuhe........................................... 19 Yhtiön perustaminen............................... 21 1.1 Yleiset periaatteet..................................... 21 1.1.1 Toimintamuodon

Lisätiedot

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry Onnistu ja menesty vuokranantajana ja asuntosijoittajana Tuorein tieto vuokramarkkinoista, lainsäädännöstä ja yleisistä käytännöistä Neuvontapalvelu, jossa

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere.

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere. 1 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere. 2 Toimiala Osuuskunnan

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot