Kuinka Saksan markkinoille? - Doing business in Germany

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuinka Saksan markkinoille? - Doing business in Germany"

Transkriptio

1 Kuinka Saksan markkinoille? - Doing business in Germany imprint download PDF

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Yhtiöoikeudelliset lähtökohdat Kauppaedustaja Saksassa Toimipiste Saksassa Pääomayhtiöt GmbH UG AG Saksalaisten ja suomalaisten pääomayhtiöiden vertailu Henkilöyhtiöt Tiivistelmä: askeleet Saksan markkinoille Yrityskauppa Asset Deal-yrityskauppa Työsuhteiden siirtyminen Verotus Saksalainen verojärjestelmä pääomayhtiöissä Transfer Pricing Steuerberater Työoikeus Työsopimus Sisältö ja ehdot Määräaikainen työsopimus Työaika Työsuhteen päättäminen Irtisanominen Irtisanomisajat Erityinen irtisanomissuoja Lomat Sosiaaliturva Työntekijäneuvosto Intressisovittelu ja sosiaalisuunnitelma Oikeudenkäynti työasioissa Kilpailukieltosopimus Tiivistelmä työoikeudellisista asioista Tietosuoja ja internet Tietosuoja Työntekijän sähköposti Internetsivut ja Impressum-osio Käytännönläheisiä näkökulmia Kulttuurierot Markkinat Kirjoittajat

3 1 Johdanto Saksa tarjoaa suomalaisille yrityksille suuria liiketoimintamahdollisuuksia. Saksa on ollut jo pitkään Suomelle ja suomalaisille yrityksille erittäin tärkeä ja hyvin sopiva kauppakumppani. Suomalaisia yrityksiä toimiikin Saksassa noin 240 työllistäen yli ihmistä. Euroopan johtavana talousmahtina ja yhtenä koko maailman suurimmista vientitalouksista Saksan markkinat tarjoavat oivan alustan suomalaisten yritysten kasvulle sekä menestykselle. Tästä on olemassa myös lukuisia tunnettuja suomalaisia esimerkkejä. Suomalaisyrityksillä on usein Saksan markkinoille tullessaan mielessä suuryritykset ja niiden ostovoima. Tämä on kuitenkin lähtökohtaisesti väärin, sillä Saksan talouden ja vaurauden perustana on vahva PKsektori. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat usein perheiden omistuksessa ja ne ostavat mieluiten tutulta naapurilta. Saksa on liittovaltio, eivätkä markkinat ole hallittavissa yhdestä kulmasta käsin. Tällaiseen ympäristöön on vaikeata päästää sisään ilman toimivia verkostoja ja paikallista läsnäoloa. Etabloituminen Saksaan voi olla järkevää monelle suomalaisyritykselle myös globaalista perspektiivistä katsoen. Esimerkiksi suomalainen yritys voi toimia alihankkijana saksalaiselle yritykselle, joka puolestaan tuntee globaalin kaupankäynnin toimintaperiaatteet. Kokeneen saksalaisen liikekumppanin kanssa vaikkapa Kiinan markkinoiden valloitus onnistuu todennäköisemmin kuin yksin. Varsinkin Saksan uudet haasteet käynnistetyn digitaalisen agendan puitteissa, tarjoavat suomalaisille ICTalan todellisille osaajille loistavia liiketoimintamahdollisuuksia saksalaisten yritysten kanssa. Saksan teollisen internetin tarpeet on määritelty Saksan teollisuusagendassa Industrie 4.0, joka kuuluu Saksan liittotasavallan High-Tech-strategiaan. Industrie 4.0 merkitsee teollisen tuotannon todellista digitalisointia ja täysin uusien digitaalisten palvelumallien kehittämistä. Yrityksen toiminnan laajentaminen tai siirtäminen Saksaan tuo eteen lukuisia oikeudellisia, veroteknisiä ja käytännönläheisiä kysymyksiä: Miten perustaa yritys Saksaan? Miten toimia yrityskauppatilanteessa? Millainen on saksalainen työlainsäädäntö? Miten yritysten verotus toimii Saksassa? Tämä opas on tehty antamaan ainakin osittain vastauksia näihin kysymyksiin. Opas on tarkoitettu nimenomaan yrityksille, jotka pohtivat toiminnan laajentamista tai siirtämistä Saksaan. Oppaassa esitellään ensin perustietoa saksalaisista yhtiömuodoista, toimitusjohtajan vastuusta, yhtiön perustamisesta ja yrityskaupoista. Tämän jälkeen käsitellään verotusta ja työoikeutta sekä lopulta käytännönläheisempiä asioita. 2

4 2 Yhtiöoikeudelliset lähtökohdat Saksan markkinoille voi hakeutua monin tavoin. Usein uudella markkina-alueella käytetään ensin paikallista edustajaa, joka etsii kontakteja markkina-alueelta. Tämän jälkeen voidaan lähteä ajamaan liiketoimintaa uudelle markkina-alueelle. Saksaan voidaan perustaa toimipiste, oma erillinen oikeushenkilö tai hankkia yrityskaupalla jo valmiiksi Saksassa toimivaa liiketoimintaa. Seuraavaksi käymme läpi näitä eri vaihtoehtoja. 2.1 Kauppaedustaja Saksassa Ensimmäinen askel Saksan markkinoille ulkomaiselta yritykseltä on usein paikallinen kauppaedustaja (agentti) Saksassa. Tällöin ei vielä tarvita kiinteää toimipaikkaa, vaan edustaja voi esimerkiksi hankkia tai antaa tarjouksia ja etsiä asiakkaita sekä kumppaneita. Paikallinen kauppaedustaja on siis edullinen ja riskitön ensiaskel Saksan markkinoille. Edustajan kanssa solmitaan ns. agenttisopimus, jossa määritellään mm. edustajan valtuudet, palkkion ja provision määräytymisen perusteet, salassapitovelvollisuus sekä kilpailukieltovelvollisuus. Agentin on parhaansa mukaan edistettävä yrityksen tuotteiden myyntiä ja valvottava yrityksen etuja alueella (ns. myynninedistämisvelvollisuus). Agentti ei itse ole syntyvien sopimusten ja kauppojen osapuoli; hän ainoastaan järjestää kaupantekomahdollisuuden osapuolille. Mikäli asiakkaita ei kauppaedustajan avulla löydy tai tuotteet eivät mene kaupaksi, voidaan sopimus yksinkertaisesti irtisanoa. Mikäli edustajalla on toimivalta allekirjoittaa sopimuksia yhtiön nimiin, voi tällä olla verotuksellisia seuraamuksia. Tällöin nimittäin voidaan katsoa, että edustus muodostaa yritykselle verotuksellisen kotipaikan ja pysyvän toimipisteen Saksaan (kts. lisää verotuksesta kohdasta 3.1.). Usein edustajalle ei tätä toimivaltaa sen vuoksi annetakaan. Edustajalla on oikeus tasoitusmaksuun, mikäli myyntikontaktit tuottavat tulevaisuudessa myyntiä. 2.2 Toimipiste Saksassa Jokainen ulkomaalainen yhtiö, jolla on liiketoimintaa ja pääkonttori ulkomailla, voi perustaa Saksaan toimipisteen (Niederlassung). Toimipiste ei ole erillinen oikeushenkilö vaan riippuvainen ulkomaisen yhtiön osa. Epäitsenäinen toimipiste on täysin pääyhtiöstä riippuvainen toimipiste ilman omaa johtoa ja kirjanpitoa. Epäitsenäinen toimipiste on yleensä yksi ensimmäisistä askelista Saksan markkinoille, mutta toiminnan vakiintuessa on järkevää harkita itsenäistä toimipistettä. Toimipisteen perustamisessa on otettava huomioon verotekniset seikat. Mikäli toiminta Saksassa katsotaan pysyväksi, luokitellaan se veroteknisesti kiinteäksi toimipaikaksi, jolloin sitä myös verotetaan Saksassa. Kiinteä toimipaikka ei oikeudellisista ja verotuksellisista epävarmuustekijöistä johtuen ole kovin suositeltava vaihtoehto. Tosin sen etuna on perustaminen ilman pääomia, sekä verotuksellinen hyvitysmenetelmäkäytäntö. Tällä tarkoitetaan sitä, että toimipaikan kulut ja tappiot voidaan vähentää kotimaisessa verotuksessa. 3

5 Ulkomaalainen yhtiö on suoraan vastuussa toimipisteen veloista ja velvollisuuksista. Ulkomaisen yrityksen johtohenkilöt ovat viime kädessä vastuussa siitä, että Saksan toimipiste noudattaa Saksan lakia. On siis olemassa riski, että ulkomaisen yrityksen johtohenkilöt joutuvat henkilökohtaiseen vastuuseen Saksan toimipisteen lain noudattamattomuudesta. Lisäksi yhtiö voidaan haastaa oikeuteen Saksassa, koska toimipiste sijaitsee fyysisesti Saksassa. Toimipisteen perustamisesta tulee ilmoittaa paikalliseen elinkeinovirastoon (Gewerbeamt) ja itsenäinen toimipiste tulee rekisteröidä sen lisäksi paikalliseen kaupparekisteriin ja verovirastoon. Sille tulee nimittää johtajat ja muutoksista tulee ilmoittaa kaupparekisteriin. 2.3 Pääomayhtiöt GmbH GmbH (Gesellschaft mit beschränkter Haftung) on Saksan yleisin yhtiömuoto. Suomessa täysin vastaavanlaista yhtiömuotoa ei ole, mutta siinä on samanlaisia piirteitä kuin suomalaisessa osakeyhtiössä. GmbH:ssa yhtiömiesten vastuu sitoumuksista on rajattu kiinteään summaan. GmbH voidaan perustaa euron vähimmäispääomalla, mutta perustaminen on mahdollista myös puolella eli eurolla. Osakkaat vastaavat omistussuhteellaan kuitenkin henkilökohtaisesti pääoman kokonaissuorituksesta eli lopulta euron pääoman on oltava maksettu. GmbH:n perustamiseen vaaditaan vähintään yksi osakkeenomistaja. GmbH:n etuina, muihin yhtiömuotoihin - etenkin AG:een (Aktiengesellschaft) - verrattuna on se, ettei siihen kohdistu niin paljon sääntelyä, päätöksenteko on joustavaa ja se on suhteellisen helppo perustaa. GmbH:n johtavat elimet ovat osakaskokous ja toimitusjohtaja, jotka ovat pakollisia toimielimiä GmbH:ssa. Osakaskokous nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajia voi olla myös useita, jolloin ne ovat yhteisvastuussa. Hallitusta tai hallintoneuvostoa ei tavallisesti ole lainkaan, missä tulee esiin yksi merkittävä ero suomalaiseen osakeyhtiöön. Perustettaessa Saksaan suomalaisen yrityksen tytäryhtiöksi GmbH:ta, emoyhtiö ei ole vastuussa tytäryhtiön veloista, mikäli pääoma euroa on täysin maksettu. Tässä tulee puolestaan esiin merkittävä ero Saksaan perustettavaan epäitsenäiseen toimipisteeseen. Ulkomaisen yrityksen johtohenkilöt voivat tosin joutua vastuuseen GmbH:n johtohenkilöiden päätöksistä, mikäli on tapahtunut johtavan aseman väärinkäyttö hyväksymättömällä tavalla. Perustettaessa GmbH:ta yritykseen liittyvät asiakirjat, kuten perustamisasiakirjat tulee hyväksyttää notaarilla. Notaari ilmoittaa yrityksen paikalliseen kaupparekisteriin, jota pitää yleensä kaupungin alin tuomioistuin Amtsgericht. Ilmoituksessa nimitetään myös GmbH:lle johtajat. GmbH:n velvoitteisiin kuuluvat mm. yrityskirjojen ja dokumenttien kuusivuotinen säilyttäminen, kirjanpidon arkistointi ja säilyttäminen Saksassa kymmenen vuotta sekä kaikkien yhtiötä koskevien muutosten ajantasainen rekisteröinti kaupparekisteriin notaarin kautta. Vuosittaiset tilinpäätökset on myös toimitettava. 4

6 Tilinpäätökset toimittaa saksalainen veroneuvoja eli Steuerberater. Velvoitteiden laiminlyönnistä voi aiheutua suuret taloudelliset sanktiot. Toimipiste GmbH Kustannukset (pääoma) Ei vaadita pääomaa Väh euroa Velkavastuu Ulkomaisella pääyhtiöllä Vastuussa omista veloistaan Virhevastuu Ulkomainen pääyhtiö vastuussa Ulkomainen pääyhtiö vastuussa Oikeushenkilöllisyys Ei erillistä oikeushenkilöllisyyttä Erillinen oikeushenkilö 5

7 Toimitusjohtajan rooli Eroja suomalaiseen osakeyhtiöön löytyy etenkin toimitusjohtajan roolista ja vastuusta. GmbH:n toimitusjohtaja on erillinen toimielin ja vastaa yrityksen asianmukaisesta kirjanpidosta, veroilmoituksista, sosiaaliturvamaksuista, vakuutuksista ja on muutenkin huomattavan suuressa vastuussa yhtiön toiminnan lainmukaisuudesta. Toimitusjohtaja on vastuussa myös tilinpäätöksen laatimisesta, joka on laadittava saksan kielellä. Toimitusjohtaja on myös yrityksen edustaja. Toimitusjohtajan toimivaltaa voidaan rajoittaa tai laajentaa yhtiöjärjestyksessä tai osakkaiden päätöksellä. Mikäli toimitusjohtajia on useita, he ovat yhteisvastuussa, ellei toisin ole sovittu. Toimitusjohtaja on vastuussa seuraavia osapuolia kohtaan: Osakkeenomistajat Yhtiö Kolmannet osapuolet (esim. velkojat) Toimitusjohtaja voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen näitä kolmansia osapuolia kohtaan mm. sosiaaliturvamaksujen myöhästymisestä, veroilmoituksen tekemättä jättämisestä tai konkurssi-ilmoituksen myöhästymisestä. Esimerkiksi maksukyvyttömyyteen ajautuminen vaatii toimitusjohtajalta nopeaa toimintaa ja reagointia. Toimitusjohtajan on kolmen viikon kuluessa osoitettava toimenpiteet, joilla maksukyvyttömyys saadaan poistetuksi. Muussa tapauksessa toimitusjohtaja voi joutua jopa rikosoikeudelliseen vastuuseen, mutta myös vastuuseen velkojia ja yhtiötä kohtaan. On myös muistettava, että tavallisesti GmbH:ssa ei ole lainkaan hallitusta. Toimitusjohtajan ollessa ainoa operatiivinen elin GmbH:ssa, johtaa se yritystä yksin ja sitä valvoo osakaskokous. Osakaskokous voi milloin tahansa erottaa toimitusjohtajan ja nimittää tilalle uuden. Toimitusjohtajan vastuu yhtiössä on suuri. Mikäli toimitusjohtaja rikkoo tuottamuksellisesti tai tahallisesti velvoitteitaan, hän voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen teoistaan tai laiminlyönneistään yhtiötä kohtaan. Mikäli toimitusjohtaja tekee yrityksen tarkoituksen vastaisen teon, hän voi myös joutua vastuuseen. Toimitusjohtaja ei kuitenkaan joudu vastuuseen osakkeenomistajia kohtaan, mikäli hän on toiminut osakkeenomistajien päätöksen valtuutuksella. Kolmansia osapuolia kohtaan olevaa vastuuta ei voi poistaa valtuutuksella. Toimitusjohtaja voi myös rajoittaa vastuista aiheutuvia riskejä myös erityisellä D&Ovakuutuksella tai vastuunrajoitussopimuksella. 6

8 GmbH:n perustaminen Yrityksen (GmbH) perustamisprosessiin kuuluu pelkistetysti seuraavat vaiheet: 1. Yhtiöjärjestyksen laatiminen 2. Yhtiöjärjestyksen todistuttaminen notaarilla 3. Pankkitilin avaus ja pääoman talletus 4. Rekisteröinti kaupparekisteriin 5. Rekisteröinti paikalliseen elinkeinotoimistoon Perustamisprosessissa saksalaisella notaarilla on tärkeä rooli. Monet asiakirjat tulee todistuttaa paikallisella notaarilla perustamisprosessin aikana. Notaarin voi käytännössä antaa hoitaa lähes koko perustamisprosessin. Notaareiden määrä jokaisessa osavaltiossa on rajoitettu, jotta voidaan taata notaarien itsenäisyys ja riippumattomuus. Notaarien palkkiot määräytyvät lain nojalla. GmbH:n perustamisen kannalta notaarin palkkio määräytyy mm. osakepääoman perusteella UG UG (Unternehmergesellschaft) ei ole erillinen yhtiömuoto vaan erityistyyppinen GmbH. Yleisesti UG on samojen oikeuksien ja velvollisuuksien subjekti kuin GmbH. UG on mahdollista perustaa vain yhden euron pääomalla, ja näin ollen se tarjoaakin edullisen vaihtoehdon liiketoiminnan aloittamiseen. Vuosittaisesta voitosta on kuitenkin pidätettävä neljännes niin kauan, kunnes euron osakepääoma on kasassa. Kun vaadittu pääoma on saavutettu, UG voidaan muuttaa tavalliseksi GmbH:ksi. UG:n jälkeen tulee aina mainita "haftungsbeschränkt", esimerkiksi "Yritys UG (haftungsbeschränkt)". UG ei kuitenkaan ole kovin suosittu yhtiömuoto ja onkin yleensä järkevämpää perustaa suoraan GmbH AG AG (Aktiengesellschaft) on osakeyhtiö rajoitetulla vastuulla. Vastuu rajoittuu sijoitettuun osakepääomaan. Sen perustamiseen vaaditaan vähintään euron osakepääoma, joka täytyy olla kokonaisuudessaan perustushetkellä. Myöskään tässä tapauksessa ulkomainen emoyhtiö ei ole vastuussa tytäryhtiö-ag:n veloista. AG tarjoaa hyvän vaihtoehdon GmbH:lle, mikäli yrityksellä on käytettävissä suuri pääoma. Useimmat Saksan suurimmat yhtiöt ja suurten ulkomaisten yhtiöiden saksalaiset tytäryhtiöt suosivat AGyhtiömuotoa. 7

9 Sen etuina on mahdollisuus listautua pörssiin ja kerätä pääomaa julkisesti sijoittajilta. Osakkeiden vaihdantaan ei vaadita notaarin todistusta, toisin kuin GmbH:n osakkeiden vaihdannassa. Huonoina puolina ovat melko suuret perustamiskustannukset, suhteellisen monimutkainen päätöksenteko sekä suhteellisen laajat lakisääteiset velvollisuudet muihin yhtiömuotoihin verrattuna. Vastuu päivittäisestä yritystoiminnan johtamisesta on yrityksen hallituksella. AG:ssa osakkeenomistajat eivät voi asettaa sitovia määräyksiä hallitusta kohtaan. Hallituksen jäsenet voivat joutua vastuuseen toimista, jotka vahingoittavat yhtiötä, paitsi jos he pystyvät osoittamaan, että ovat toimineet yrityksen intressien mukaisesti. AG:ssa on oltava myös hallintoneuvosto, joka valvoo omavastuullisesti hallitusta. 8

10 2.3.4 Saksalaisten ja suomalaisten pääomayhtiöiden vertailu GmbH AG Oy Oyj Osakepääoma Vastuu Rajoitettu sijoitettuun osakepääomaan Rajoitettu sijoitettuun osakepääomaan Rajoitettu sijoitettuun osakepää-omaan Rajoitettu sijoitettuun osakepääomaan Toimielimet Toimitusjohtaja(t), osakaskokous Toimitusjohtaja, osakaskokous, hallintoneuvosto hallitus, Yhtiökokous, hallitus toimitusjohtaja pakollinen) ja (ei Yhtiökokous, hallitus, hallintoneuvosto, toimitusjohtaja Toimitusjohtajan vastuu Vastuu johtamisvelvoitteiden rikkomisesta Vastuu johtamisvelvoitteiden rikkomisesta Lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen menettely Lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen menettely Osakkeiden vaihdanta Notaarin on tehtävä kauppakirja osakkeiden vaihdannasta Osakkeet vaihdettavissa vapaasti Osakkeet vapaasti vaihdettavissa Osakkeet vapaasti vaihdettaviss a 9

11 2.4 Henkilöyhtiöt Henkilöyhtiöissä vastuuta ei ole rajattu sijoitettuun pääomaan, vaan yhtiömiehet ovat henkilökohtaisesti vastuussa. Henkilöyhtiöitä ovat: KG (Kommanditgesellschaft) GbR (Gesellschaft bürgerlichen Rechts) OHG (Offene Handelsgesellschaft) GmbH & Co. KG KG:ssa eli kommandiittiyhtiössä on vähintään kaksi jäsentä. Yhden yhtiömiehen (yleinen yhtiömies) tulee olla rajoittamattomassa henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön veloista ja vastuista. Lisäksi on oltava vähintään yksi yhtiömies (hiljainen yhtiömies), joka ei ole rajoittamattomassa vastuussa yhtiön veloista tai vastuista. Yhtiömuoto ei vaadi tiettyä vähimmäispääomaa. Muita henkilöyhtiömuotoja ovat GbR, OHG eli avoin yhtiö sekä yhteisyritys GmbH & Co. KG, jossa yleisenä yhtiömiehenä toimii GmbH. Useimmat näistä ovat melko harvinaisia yhtiömuotoja, yhteisyritysmuoto GmbH & Co. KG:a lukuun ottamatta. GmbH & Co. KG:ssa GmbH toimii kommandiittiyhtiön vastuullisena yhtiömiehenä muuttamatta sen henkilöyhtiön statusta. Tämän tyyppinen yhtiömuoto on käytössä n. 33 % kaikista henkilöyrityksistä. Yhtiömuoto tarjoaa liiketoiminnasta riippuen mielenkiintoisia konstellaatioita. 2.5 Tiivistelmä: askeleet Saksan markkinoille 10

12 2.6 Yrityskauppa Vaihtoehtoinen tapa yritystoiminnan laajentamiselle Saksaan on Saksassa sijaitsevan yrityksen hankkiminen yrityskaupalla. Saksassa ei ole erityistä lakia, joka käsittelee yrityskauppoja, vaan yrityskauppoja koskeva lainsäädäntö on sirpaloitu useaan eri lakiin. Taustalla on luonnollisesti EU:n yrityskauppoja koskeva sääntely. Yrityskaupalla voidaan tarkoittaa ns. Share Deal-kauppaa, jossa yrityksen osakkaalta ostetaan hänen osuutensa yrityksestä. Tällöin ei olla tekemisissä itse yrityksen, vaan ainoastaan osakkaan kanssa. Yrityskaupalla voidaan tarkoittaa myös ns. Asset Deal-kauppaa, jossa yritykseltä ostetaan kokonaan tai osittain sen konkreettinen liiketoiminta ja siihen tarvittava omaisuus ilman yhtiön historiaa ja yhtiöön sidottuja vastuita Asset Deal-yrityskauppa Tyypillinen Asset Deal-yrityskaupan rakenne on pelkistetysti seuraavanlainen: Valmisteluvaihe Transaktiovaihe Yritystoiminnan integraatiovaihe Näistä valmisteluvaihe on tärkein yrityskaupan menestyksellisen toteuttamisen kannalta. Valmisteluvaiheen aikana myyjän on päätettävä miten ja kenelle hän haluaa myydä yritystoiminnan tai sen osan. Hän voi myydä kohteen ottamalla yhteyttä erikseen potentiaalisiin ostajiin, mutta on myös mahdollista järjestää yrityskauppaa koskeva huutokauppa. Kun potentiaalinen ostajaehdokas on löytynyt ja osapuolet päättävät edetä valmisteluvaiheesta eteenpäin, allekirjoitetaan usein esisopimus tai aiesopimus (Letter of Intent), jolla vahvistetaan osapuolten tarkoitukset ja aikomukset sekä vahvistetaan aiempien neuvotteluiden tulokset. Esisopimusta tai aiesopimusta seuraa Due Diligence-vaihe, jolla tarkoitetaan kohteen tarkempaa tarkastelua ja riskien kartoittamista. Siinä käydään läpi mm. kohteen tarkemmat taloudelliset, oikeudelliset, verotukselliset ja henkilöstöön liittyvät asiat. Potentiaalinen ostaja lähettää usein listan informaatiosta, joita haluaa myyjän hänelle selvittävän ja lisäksi ostajalla on usein oikeus kysyä ja tiedustella lisää avoimista asioista erikseen. Tätä kutsutaan termillä Questions & Answers session. Due Diligencen tarkoitus on selvittää ostajalle, täyttääkö kohde sen odotukset ja lisäksi ostaja voi tarkemmin kartoittaa riskejä. Tarkastelu päätetään Due Diligence-raporttiin, joka on yhteenveto selvitetyistä seikoista. Mikäli Due Diligencen aikana ei paljastu kaupan syntymisen kannalta yllättäviä esteitä, edetään lopullisen sopimuksen neuvotteluvaiheeseen. Tässä vaiheessa neuvotellaan kaupan tarkat ehdot ja olosuhteet. Tässä vaiheessa hoidetaan myös asiakirjojen dokumentointi ja sopimusten luonnostelu. Kansainvälisissä yrityskaupoissa on otettava huomioon myös kansainvälisyyden mukanaan tuomat kulttuurierot 11

13 neuvottelutilanteissa ja neuvottelukäyttäytymisessä. Neuvotteluvaihe päättyy lopullisiin sopimusten allekirjoituksiin. Viimeinen yrityskaupan vaihe on lopullinen yritystoiminnan integroiminen hankittuun liiketoimintaan. Yrityskaupan menestyksekkyys on tiukasti riippuvainen tämän vaiheen onnistumisesta ja siihen on kiinnitettävä paljon huomiota. Ostajan vastuulla yrityskaupassa ovat pääsääntöisesti vain vastuut, jotka ovat erityisesti kirjattu sopimukseen. Tästä on kuitenkin muutamia poikkeuksia mm. verotuksen ja työoikeudellisten asioiden osalta. Myyjä tuntee kaupan kohteen joka tapauksessa paremmin kuin ostaja, jolloin suurin osa vastuista on oltava myyjällä. Kaupassa käytetään usein erilaisia vakuutuksia, joilla voidaan vähentää riskejä Työsuhteiden siirtyminen Työsuhteet siirtyvät Asset Deal-yrityskaupassa automaattisesti ostajalle. Työnantajalle kuuluvat työsuhteisiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät ostajayritykselle. Yrityksen on ilmoitettava yrityskaupasta työntekijöille yhden kuukauden määräajassa. Yrityksen on ilmoitettava kirjallisesti kaupan suunniteltu ajankohta, kaupan peruste, työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset sekä suunnitellut työntekijöihin kohdistuvat toimenpiteet. Mikäli tätä ei tehdä, työntekijöille jää oikeus valita työnantajansa ostajan ja myyjän välillä. Toisin sanoen tällöin työntekijöille jää oikeus kieltäytyä työskentelemästä ostajayritykselle. Ostajayritys ei voi irtisanoa työntekijöitä ainoastaan yrityskaupan perusteella. Sen sijaan ostaja saattaa olla oikeutettu irtisanomaan työntekijöitä liiketoiminnan uudelleenorganisoinnin perusteella. 3 Verotus Uudelle markkina-alueelle hakeutuessa tärkeä asia on luonnollisesti verotus. Yrityksen on suositeltavaa kääntyä ammattiapuun verokysymysten kannalta, jotta vältytään yllättäviltä veroseuraamuksilta. Seuraavaksi käymme lyhyesti läpi Saksan verojärjestelmän perusteita. 3.1 Saksalainen verojärjestelmä pääomayhtiöissä Yleisesti ottaen Saksassa yritysten verotus on suhteellisen alhaista. Yritysten verotus koostuu yritysverosta (Körperschaftsteuersatz), solidaarisuusmaksusta (Solidaritätszuschlag) ja elinkeinoverosta (Gewerbesteuersatz). Yritysten verotus Saksassa vaihtelee alueittain. Yritysvero ja solidaarisuusmaksu ovat kansallisen tason veroja, kun taas elinkeinovero on kaupunkikohtainen. Näin ollen yrityksen lopullinen kokonaisverotusaste voi vaihdella jopa 10 % riippuen siitä, missä kaupungissa yritys on verovelvollinen. Yritysten keskimääräinen kokonaisverotusaste koko Saksassa on noin 30 %. Yritysveroa maksavat saksalaiset yritykset sekä ulkomaalaiset yritykset, joilla on verotuksellinen kotipaikka Saksassa. Ulkomaisella yrityksellä on verotuksellinen kotipaikka Saksassa, mikäli sillä on oikeudellinen 12

14 päätoimipaikka Saksassa tai sitä johdetaan Saksassa. Tällä tarkoitetaan päivittäisiä johtotason päätöksiä. Pysyväksi toimipisteeksi katsotaan kiinteä toimipaikka, jossa toimitetaan liiketoimintaa. Pysyväksi toimipisteeksi katsotaan myös edustaja, jolla on toimivalta esimerkiksi allekirjoittaa sopimus ulkomaisen yhtiön puolesta. Elinkeinoveroa maksetaan kaikista tuloista, jotka saadaan liiketoiminnasta Saksassa. Elinkeinoveron määrä vaihtelee alueittain, sillä kaupungit ja kunnat saavat itse määrätä sen suuruuden. Yritykset maksavat Saksassa myös arvonlisäveroa. Arvonlisäveroa maksetaan palveluiden ja hyödykkeiden toimittamisesta. Jokainen yritys, kansalaisuudesta ja oikeudellisesta muodosta riippumatta, on arvonlisäverovelvollinen Saksassa toimitetuista tuotteista ja palveluista. Arvonlisävero maksatetaan yleensä tuotteen tai palvelun loppukuluttajalla. 13

15 3.2 Transfer Pricing Transfer Pricing eli siirtohinnoittelu tarkoittaa yritysten tekemää hinnoittelua yrityskonsernin sisäisissä liiketoimissa. Tällaista voi olla esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden kauppa tai rahoitus. Hinnoittelun on oltava tavanomaista. Saksan valtiovarainministeriö on julkaissut päätöksen, jonka avulla määritellään sitä mikä on tavanomainen hinnoittelu. Saksalaiset veroviranomaiset tutkivat yritysten välistä siirtohinnoittelua erityisen tarkasti, mikäli hinnoittelu koskee monikansallisia yhteisöjä. Mikäli tavanomaista hinnoittelua ei ole käytetty, viranomaiset oikaisevat yhtiön tulon. Verovelvollisen yrityksen on myös dokumentoitava sen rajat ylittävien siirtohankintojen tiedot, joita tarvitaan tavanomaisen hinnoittelun määrittämiseen. Mikäli näin ei ole toimittu, seuraa viranomaisten määräämiä veroseuraamuksia. 3.3 Steuerberater Steuerberater on lailla säädelty veroneuvojan ammatti, joka vaatii erikoiskoulutuksen ja loppututkinnon sekä ammatin aloitushyväksynnän erilliseltä Saksan veroneuvojien kamarilta. Steuerberaterilla tulee olla ammatillinen vastuuvakuutus, ammatin mukanaan tuoman vastuun vuoksi, muuten he eivät saa harjoittaa ammattiaan. Vain Steuerberatereilla on saksalaisten asianajajien lisäksi oikeus tarjota veroneuvontapalveluita. Saksan verojärjestelmän ollessa melko monimutkainen, on syytä kääntyä veroneuvojan puoleen yritystoiminnan verotuksen osalta. Veroneuvojaa käytetään nimensä mukaisesti veroneuvontaan, mutta myös kirjanpidon laadintaan, veroilmoitusten hoitamiseen sekä yrityksen tilinpäätöksen laadintaan ja lisäksi he tarjoavat usein ns. palkanlaskentapalveluja. 14

16 4 Työoikeus Yrityksen on luonnollisesti otettava myös Saksassa työoikeudelliset asiat huomioon. Saksassa työntekijät eivät ole niin järjestäytyneitä kuin Suomessa, mutta työntekijät pitävät silti hanakasti oikeuksistaan kiinni esimerkiksi irtisanomistilanteissa. Seuraavaksi käymme läpi työoikeudellisten asioiden tärkeimmät pääkohdat. 4.1 Työsopimus Kuten Suomessakin, myös Saksassa työsopimus syntyy jo suullisella sopimuksella. Työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan työnantajalta kirjallisen selvityksen työsuhteen tärkeimmistä ehdoista ja olosuhteista. Näitä ovat: Osapuolten nimet ja osoitteet Työsuhteen aloituspäivämäärä Työpaikka Työn kuvaus Palkka ja työaika Lomapäivät Irtisanomisajat Viittaus sovellettavaan työehtosopimukseen (jos sellainen soveltuu) Lisäksi määräaikaisen työsuhteen tapauksessa tulee luonnollisesti mainita työsuhteen aloitus- ja lopetuspäivämäärät Sisältö ja ehdot Työsuhteen ehtojen osalta vallitsee pääasiallisesti sopimusvapaus. Ehdot eivät kuitenkaan saa olla työntekijän kannalta odottamattomia, epäselviä tai epätasapainossa. Ehdot, jotka eivät täytä näitä kriteerejä, ovat tehottomia. 15

17 4.1.2 Määräaikainen työsopimus Määräaikaisen työsopimuksen on oltava kirjallinen. Jos työntekijä ei ole työskennellyt aiemmin samalle työnantajalle, voidaan solmia korkeintaan kahden vuoden määräaikainen sopimus ilman määräaikaisuuden perusteiden ilmoittamista sopimuksessa. Jos työntekijä on aikaisemmin työskennellyt samalle työnantajalle tai jos määräajan pituus ylittää kaksi vuotta, määräaikaisen työsuhteen peruste täytyy ilmoittaa sopimuksessa. Pätevä peruste on esim. työn projektiluonteisuus. Mikäli näitä ehtoja ei täytetä työsopimuksessa, työsuhdetta pidetään toistaiseksi voimassaolevana. 4.2 Työaika Saksassa lainmukainen normaali työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa kuutena päivänä viikossa (lauantai lasketaan työpäiväksi). Normaali viikoittainen työaika on siis 48 tuntia. Päivittäinen työaika voi nousta kymmeneen tuntiin, mutta siten ettei kahdeksan tunnin päivittäistä keskiarvoa ylitetä kuuden kuukauden aikajaksolla. Työaikaa rajoitetaan kuitenkin usein työehto- tai työsopimuksella ja työaika onkin usein huomattavasti 48 tuntia lyhyempi. On yleistä, että viikoittainen työaika on sovittu tunniksi. 4.3 Työsuhteen päättäminen Irtisanominen Irtisanomisilmoituksen tulee olla kirjallinen (sähköposti tai faksi ei riitä). Sen tulee olla selkeä ja yksiselitteinen. Irtisanomisilmoituksen tulee olla työnantajan virallisen edustajan tai työnantajan oikeudellisen edustajan valtakirjan nojalla allekirjoittama. Mikäli työpaikalla on työntekijäneuvosto (Betriebsrat), sille tulee ilmoittaa ennen jokaista irtisanomista. Mikäli työpaikalla on korkeintaan kymmenen työntekijää, työntekijä voidaan irtisanoa ilman Saksan irtisanomislain mukaisia perusteita. Lisäksi koeajalla oleva työntekijä voidaan irtisanoa ilman perusteita. Koeaika voi olla korkeintaan kuusi kuukautta pitkä. Koeajalla työntekijä voidaan irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla ilman erityisiä perusteluja Saksan irtisanomislaki Mikäli työntekijöitä on työpaikalla yli kymmenen ja kyseessä oleva työntekijä on työskennellyt työnantajalle vähintään kuusi kuukautta, soveltuu irtisanomiseen Saksan irtisanomislaki. Mikäli tämä laki soveltuu irtisanomistilanteeseen, vaaditaan irtisanomiselle irtisanomislain mukaisia perusteita, joita ovat: Henkilöön liittyvät perusteet Työntekijän käyttäytymisestä johtuvat perusteet Taloudelliset ja tuotannolliset perusteet 16

18 Henkilöön liittyvin perustein voidaan työntekijä irtisanoa, mikäli on selvää, että työntekijä ei pysty täyttämään tulevaisuudessa työtehtävien asettamia vaatimuksia. Yleisimmät esimerkit tällaisista tilanteista ovat pitkäaikainen sairaus ja useat lyhytaikaiset sairauslomat. Tällöin työnantajan tulisi kuitenkin selvittää, onko työntekijää mahdollista työllistää jossain muussa tehtävässä, joka ei aiheuttaisi niin paljon terveysongelmia. Työntekijä voidaan irtisanoa myös käyttäytymisestä johtuvin perustein. Perusteina voivat olla esimerkiksi sopimusvelvoitteiden rikkominen tai liiketoiminnallisten intressien vakava vahingoittaminen. Työntekijä voidaan irtisanoa myös alisuoriutumisen johdosta. Tämä on kuitenkin vaikeaa näyttää toteen ja oikeuskäytäntö onkin melko tiukkaa tämän perusteen osalta. Työntekijän alisuoriutumisen tulisi olla todella selkeää ja huomattavaa (oikeuskäytännön mukaan vähintään 30 % heikompi suoriutuminen) tavanomaiseen ja verrattavissa olevaan työntekijän suoriutumiseen verrattuna. Tästä seuraa myös tavanomaisuuden ja verrattavissa olevuuden määrittelemisen ongelmat. Työntekijää on lisäksi lähtökohtaisesti varoitettava ennen varsinaista irtisanomista. Mikäli työntekijä toistaa saman rikkeen, mistä häntä on jo varoitettu, irtisanominen saattaa tulla kyseeseen. Taloudellisin ja tuotannollisin (operatiivisin) perustein työntekijä voidaan irtisanoa yleensä silloin, kun liiketoimintaa uudistetaan ja tämä uudistus johtaa työvoiman ylikapasiteettiin tai kun työvoimaa pitää vähentää esimerkiksi liiketoiminnan supistumisen vuoksi. Tällöin työntekijöitä irtisanottaessa tulee tehdä "sosiaalinen valinta" työntekijöiden välillä. Työnantaja ei siis voi vapaasti päättää keitä työntekijöitä hän irtisanoo. Ne työntekijät, jotka ovat suurimman sosiaalisen turvan tarpeessa, voidaan irtisanoa viimeisinä. Sosiaalisen turvan tarpeeseen vaikuttavat henkilön ikä, työsuhteen kesto, vammautuneisuus ja perheestä aiheutuvat velvollisuudet. Usein ensimmäisinä voidaan siis irtisanoa nuoret, perheettömät ihmiset jotka eivät ole työskennelleet kauan aikaa työnantajalla. Työnantajien eduksi laissa on muun muassa konkretisoitu työnantajien mahdollisuus muokata sosiaalivalintamenettelyn tulosta erityisen tärkeiden ja suorituskykyisten työntekijöiden osalta. Erityisen suorituskykyisiä työntekijöitä ovat lain mukaan ne työntekijät, joiden työsuhteen jatkamiselle heidän omaamansa yritystuntemuksen ja kykyjensä sekä henkilökunnan ikärakenteen säilymisen vuoksi on katsottava olevan perusteltu liiketoiminnallinen intressi. 17

19 4.3.2 Irtisanomisajat Työsuhde on irtisanottavissa toiselle sopijaosapuolelle tiedoksi annettavalla kirjallisella irtisanomisilmoituksella. Koeajalla irtisanomisaika voi olla jopa vain 2 viikkoa. Koeajan jälkeen voi ensimmäisen kahden vuoden aikana irtisanoa työsuhteen neljän viikon määräajalla, niin että työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua joko kuukauden viimeisenä päivänä tai 15. päivänä. Jos työsuhde on kestänyt vähintään kaksi vuotta, on irtisanomisaika yksi täysi kalenterikuukausi, eli työsuhde päättyy seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä (esim. jos työsuhde irtisanotaan , jatkuu työsopimus vielä saakka). Irtisanomisaika pitenee sen mukaan, kuinka pitkään työntekijä on työskennellyt kyseisellä työnantajalla (kts. taulukko). Irtisanomisaikaa lasketaan alkavan siitä päivästä, kun irtisanoutuminen on toimitettu todistettavasti vastaanottavalle eri irtisanottavalle osapuolelle, siten, että tämä on voinut ottaa sen huomioon. Työsuhteen kesto Irtisanomisaika Koeaika (jos sovittu) 2 viikkoa alle 2 vuotta 4 viikkoa (työsopimus loppuu kuun 15. päivänä tai kuun lopussa 4 viikon määräajalla) 2 vuotta 1 kuukausi (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavan kuun lopussa) 5 vuotta 2 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 2 kk jälkeen kuun lopussa) 8 vuotta 3 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 3 kk jälkeen kuun lopussa) 10 vuotta 4 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 4 kk jälkeen kuun lopussa) 12 vuotta 5 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 5 kk jälkeen kuun lopussa) 15 vuotta 6 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 6 kk jälkeen kuun lopussa) 20 vuotta 7 kuukautta (työsopimus loppuu irtisanomispäivää seuraavien 7 kk jälkeen kuun lopussa) Näistä lakisääteisistä irtisanomisajoista voidaan poiketa työehtosopimuksissa tai työntekijän eduksi työsopimuksessa. 18

20 4.3.3 Erityinen irtisanomissuoja Tietyt henkilöt nauttivat irtisanomissuojaa, eikä heitä lähtökohtaisesti voida irtisanoa. Näitä henkilöryhmiä ovat vanhempainvapaalla olevat, vaikeasti vammautuneet, raskaana olevat tai juuri synnyttäneet sekä työntekijäneuvoston kaikki jäsenet. Näiden henkilöiden irtisanominen on sallittua ainoastaan poikkeuksellisissa tapauksissa ja usein viranomaisilta tai tuomioistuimelta on haettava lupa irtisanomiselle. 4.4 Lomat Saksassa työntekijöiden lomapäivät ja niiden määrä vaihtelevat osavaltioittain. Työntekijöille on kuitenkin säädetty vähintään 20 palkallista lomapäivää vuotta kohden, kun työntekijä työskentelee viisi päivää viikossa. Tämän lisäksi tulevat lakisääteiset vapaapäivät. On yleistä, että sopimuksissa sovitaan palkallista lomapäivää vuotta kohden. Äitiysloma alkaa viimeistään kuusi viikkoa ennen laskettua aikaa ja kestää kahdeksan viikkoa synnytyksen jälkeen. Tältä ajalta maksetaan täysi palkka. Vanhempainlomaa voi saada isä tai äiti jopa kolme vuotta. Tältä ajalta ei makseta palkkaa, mutta valtio maksaa kuitenkin avustusta tältä ajalta. Lisäksi vanhemmalla on oikeus palata vastaavanlaisiin tehtäviin, joissa hän työskenteli ennen vanhempainlomaansa. Vanhemmalla on tällöin siis erityinen irtisanomissuoja. Sairausloman ajalta maksetaan täysi palkka kuudelta viikolta, mikäli tällä ajalla on sama peruste työkyvyttömyyteen. Tämän jälkeen maksettavan palkan määrä sairausloman ajalta vähenee, eikä sitä maksa enää työnantaja. 19

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa?

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? YRITYSKAUPPA Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti ja Yrityksen eli ns. oikeushenkilön myynti. Yrityksen myynti Yrityksen myynti tarkoittaa

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Christel Finne 4.3.2015 Omistajanvaihdoksen eri lähtökohdat Uusi omistaja Perheenjäsen tai lähisukulainen jatkaa yritystoimintaa (sukupolvenvaihdos) Työntekijä jatkaa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Toimitusjohtajasopimukset 4.11.2008

Toimitusjohtajasopimukset 4.11.2008 Toimitusjohtajasopimukset 4.11.2008 Toimitusjohtaja Toimitusjohtajan yleiset tehtävät Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti (yleistoimivalta).

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy Helsinki Oy SIIRTOHINNOITTELUA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, SUUNNITTELU JA DOKUMENTOINTI OTM Silja Takalo-Eskola Helsinki Oy Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua Kyse konsernin

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Lisätietoja pankkitilin avaamisesta ja muista pankkipalveluista saa suoraan pankeilta.

Lisätietoja pankkitilin avaamisesta ja muista pankkipalveluista saa suoraan pankeilta. 1 Pankkitilin avaaminen Tässä liitteessä kerrotaan asiakirjoista ja selvityksistä, joita pankit yleensä edellyttävät yritykseltä pankkitilin avaamiseksi. Käytännöt voivat hieman vaihdella pankeittain.

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Hallitus osakeyhtiössä

Hallitus osakeyhtiössä Hallitus osakeyhtiössä Jokaisella osakeyhtiöllä on Osakeyhtiölain (OYL) mukaan oltava hallitus, johon kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiön omassa yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Lisätiedot

Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1

Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1 Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1 SOPIMUS HUS:N OMISTAMIEN UUDENMAAN SAIRAALAPESULAN OSAKKEIDEN MYYNNISTÄ CAREA KUNTAYHTYMÄLLE JA KASTEK OY:N TEKSTIILIHUOLTOTOIMINNAN SIIRTÄMISESTÄ UUDENMAAN

Lisätiedot

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti)

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti) 1 (5) 1. SOPIJAOSAPUOLET OSTAJA: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS Yhteystiedot: OSTAJAN YHTEYSHENKILÖ: Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti) (Yhteystiedot, jos poikkeavat

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy 8.4.2015 Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan tiedonottovelvollisuus 1 Sovellettava

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Dnro 954/302/2010 25.11.2013 Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Nämä vaatimukset perustuvat komission rekisteriasetukseen 1. Kuhunkin toimenpidepyyntöön liittyvät vaatimukset

Lisätiedot

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061 SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan selonottovelvollisuus Sovellettava

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen?

Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen? Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen? 18.03.2015 Leena Rekola Nieminen Rantalainen & Rekola Nieminen Oy Luennoitsija Leena Rekola Nieminen, ekonomi KLT Rantalainen & Rekola Nieminen Oy:n kirjanpidon

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi Hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättää muuttaa yhtiöjärjestystä lähinnä vuonna 2006 voimaantulleen uuden osakeyhtiölain johdosta seuraavasti: poistetaan

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

Omistajanvaihdosilta Akaa 26.11.2013

Omistajanvaihdosilta Akaa 26.11.2013 Omistajanvaihdosilta Akaa 26.11.2013 Yrityskaupan prosessi Pirkanmaan Yritysvälitys Oy Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) JA HELEN OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] SISÄLLYS OSAPUOLET... 4 TAUSTA JA TARKOITUS... 4 1 KAUPAN KOHDE... 4 1.1 Liiketoiminta...

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta)

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) 1.2. Helsingin kaupunki (1 osake) 1.3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

HETKY seminaari. Asianajaja, osakas Katia Duncker 12.6.2012

HETKY seminaari. Asianajaja, osakas Katia Duncker 12.6.2012 HETKY seminaari Asianajaja, osakas Katia Duncker 12.6.2012 Eri yritysmuodot Yritystoiminnan muodon valintaan vaikuttaa monesti verotukselliset syyt Eri yritysmuotoja ovat Yksityinen elinkeinonharjoittaja

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU YRITTÄJÄJURIIDIIKKA 4.4.2007 YRITYKSEN PERUSTAMINEN. Kaija Kess Asianajaja, varatuomari

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU YRITTÄJÄJURIIDIIKKA 4.4.2007 YRITYKSEN PERUSTAMINEN. Kaija Kess Asianajaja, varatuomari HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU YRITTÄJÄJURIIDIIKKA 4.4.2007 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Kaija Kess Asianajaja, varatuomari Sisältö: Yritysmuodot Yksityisliike Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA Lainopillinen asiamies KKO 2008:50 Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet

Lisätiedot

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula YT-asiat käytännössä Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän tulee tietää, tää kun työvoiman tarve muuttuu AA Katriina Vierula Ai Asianajotoimisto i i Pl Peltonen LMR Oy 24.11.2015 YTL soveltamisala 1

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Asianajaja Timo A. Järvinen YRJÖNKATU 27 A, 00100 HELSINKI, PUH. (09) 608 822 e-mail: timo.jarvinen@palsalalex.fi Asunto-osakeyhtiön johdon tehtävistä AOYL 54.1

Lisätiedot

LIITE 1 TARJOUSLOMAKE OSTOPALVELUT Lentoturvallisuuden kansainvälinen koulutuskeskus Tampereelle - esiselvitys -HANKKEESEEN

LIITE 1 TARJOUSLOMAKE OSTOPALVELUT Lentoturvallisuuden kansainvälinen koulutuskeskus Tampereelle - esiselvitys -HANKKEESEEN TARJOUSLOMAKE 1/4 TARJOUSLOMAKE OSTOPALVELUT Lentoturvallisuuden kansainvälinen koulutuskeskus Tampereelle - esiselvitys -HANKKEESEEN Tarjouksen tekeminen Tarjous tulee tehdä kirjallisena suomen kielellä.

Lisätiedot

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN 11.8.14 EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN Voimassa oleva yhtiöjärjestys Esitys yhtiöjärjestyksen muutoksiksi Perustelut/huomioita: Yhtiöjärjestyksen muutosesityksen

Lisätiedot

Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu

Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu Lakiklinikka, 13.9.2012 Kuntamarkkinat Pasi Pönkä, lakimies Kunta Yhtiökokous Hallitus Toimitusomistajana johtaja OYL 1:7 OYL 5:2 (t) OYL 6:2 (t) OYL 6:17

Lisätiedot

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Helena Alkula-Stening Arja Iisakkala Maija Leinonen Mikko Metsäruusi Lea Tikka Tästä puhumme TyEL-vakuuttamisen perusteet Milloin ja kenet vakuutetaan

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa 18.11.2013 Kuvaus fuusioasiassa ja karkea arvio kustannuksista Seuraavassa sopimuksen mukaan kuvaus fuusioprosessista. Kunkin kaupparekisterivaiheen kohdalla on kerrottu kaupparekisterimaksuista. Lopussa

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014)

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) Raahen kaupungin ja Raahen Satama Oy:n välillä KH 4.11.2014 KV 10.11.2014 2 SISÄLLYS APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA...3 OSAPUOLET...3 TAUSTA JA TARKOITUS...3

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Mitkä ovat keskeisimmät perustelut osittaisjakautumiselle? Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen johtaminen ja kehittäminen sekä rahoitustarpeet eroavat toisistaan erilaisen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE

HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Vanhus- ja vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE 0 9 OHJEITA TYÖNTEKIJÄLLE 2 9.1 Vakuutukset... 2 9.2 Työsopimus... 2 9.3 Työaika ja työtuntilistat... 3 9.4

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja ASIAKASSOPIMUS Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja VIRALLINEN NIMI JA HENKILÖTUNNUS (MYÖS TAITEILIJANIMI, JOS KÄYTÄT SITÄ) myöh. Näyttelijä

Lisätiedot

Innofactor Oyj:n yhtiökokouskutsu

Innofactor Oyj:n yhtiökokouskutsu Innofactor Oyj:n Pörssitiedote 20.8.2013 klo 8.30 Innofactor Oyj:n yhtiökokouskutsu Innofactor Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan ylimääräiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina 17.9.2013 klo 10

Lisätiedot

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen Osakassopimus tiekartta vai pahan päivän vara? Vesa Ellonen Technopolis 22.8.2013 Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen sopimus, jossa sovitaan esimerkiksi yhtiön - hallintoon

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita

Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita -SEURAN SÄÄNNÖT - YHDISTYSLAKI Seurajohtajan käsikirja Päätä oikein http://www.slu.fi/urheiluseuroille/julkaisut_ja_ tyokalut/seurajohtajan_kasikirja-paata/

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

MK-Law. Kumppanisi lakiasioissa. Voiton kotiuttaminen ja konsernin rahavirrat Venäjällä

MK-Law. Kumppanisi lakiasioissa. Voiton kotiuttaminen ja konsernin rahavirrat Venäjällä Kumppanisi lakiasioissa Voiton kotiuttaminen ja konsernin rahavirrat Venäjällä Siirtohinnoittelu - etenkin 1.1.2012 voimaan astuvat lainsäädäntömuutokset Osakas, OTM Puh: 0400-538022 Relevantit liiketoimet

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki. ja xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus

PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki. ja xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus 1 SUUN TERVEYDENHUOLLON ANESTESIAPALVELUN HANKINTA 1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä Tilaaja) Osoite: Helsingin kaupungin terveyskeskus PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki ja xxxxxxx (jäljempänä

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 KAUPPAKIRJA 1. Sopijapuolet Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi 11 13, 00170 Helsinki / PL 1, 00099 Helsingin kaupunki (jäljempänä Helsinki)

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki OSAKKEIDEN MERKINTÄSITOUMUS

Kuntien Tiera Oy Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki OSAKKEIDEN MERKINTÄSITOUMUS Kuntien Tiera Oy Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki OSAKKEIDEN MERKINTÄSITOUMUS Allekirjoittanut merkitsijä merkitsee Kuntien Tiera Oy:n uusia osakkeita tämän merkintäsitoumuksen mukaisesti. Merkintä perustuu

Lisätiedot

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa TOIMEKSIANTOSOPIMUS A. Toimeksisaaja Toimeksiannon toimeksisaaja on. Toimeksiannon vastuulakimies on Jussi Kari. Turre Legal voi käyttää myös muita lakimiehiä palvelun toteuttamiseen. B. Palvelut suorittaa

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ Henkilöstöannin ehdot

HONKARAKENNE OYJ Henkilöstöannin ehdot HONKARAKENNE OYJ Henkilöstöannin ehdot Mika Oksanen Tomi Merenheimo Asianajaja, osakas Asianajaja, osakas Magnusson Helsinki Asianajotoimisto Oy 10.1.2014 Berlin Copenhagen Gothenburg Helsinki Malmö Minsk

Lisätiedot

FOURTON OY MERKINTÄLOMAKE

FOURTON OY MERKINTÄLOMAKE MERKINTÄLOMAKE Fourton Rahastoyhtiön rahastoja voitte merkitä kaksi kertaa kuukaudessa. Merkintäpäivät ovat jokaisen kuukauden 15. päivä ja viimeinen pankkipäivä. Jos 15. päivä ei ole pankkipäivä, merkintäpäivä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

SILVER AND GOLD MERKINTÄLOMAKE

SILVER AND GOLD MERKINTÄLOMAKE MERKINTÄLOMAKE Tervetuloa Zenito Silver and Gold -sijoitusrahaston osuudenomistajaksi Zenito Silver and Gold -sijoitusrahastoa voi merkitä jokaisena pankkipäivänä Suomessa. Voit merkitä Zenito Silver and

Lisätiedot

Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä

Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä Kela, Suomen Apteekkariliitto, Helsingin Yliopiston Apteekki ja Itä- Suomen yliopiston apteekki ovat 24.1.2013 allekirjoittaneet uudistetun

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia Yleisiä huomioita Tämä muuntamislomake on sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV; Office

Lisätiedot