KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET Julkaisu B 168 ISBN ISSN Sähköinen versio ISBN

2 Julkaisija: Yhteystiedot: Julkaisu: Pohjakartat: Painos: Kansi: Keski-Suomen liitto Sepänkatu Jyväskylä puh (vaihde) fax sähköposti: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi B 168 ISBN ISSN Sähköinen versio ISBN Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L8117/09 ja Maanmittauslaitos, lupa nro 546/MML/ kpl Tuula Niemistö Painopaikka: Kopijyvä Oy 2009

3 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2010

4 Kärkihankejulkaisun tarkoitus Tähän julkaisuun on koottu Keski-Suomen liiton maakuntahallituksen hyväksymät Keski-Suomen kärkihankkeet. Julkaisussa esitellään valtion tulo- ja menoarvioon sekä valtion yksiköiden talousarvioihin tähtäävät kansallisesti ja osin EU-rahoitettavat hankkeet. Hankkeista esitetään keskeiset perustiedot ja valtion talousarvioon kohdistetut määrärahaesitykset. Hankelistan valmisteluun ovat osallistuneet alueelliset organisaatiot, kuntasektorin toimijat ja maakunnan kansanedustajat. Keski-Suomen kärkihankkeet esitetään kahtena kokonaisuutena. Keski-Suomen kärkihankkeet otsikon alla ovat hankkeet, jotka halutaan käynnistää vuoden 2010 aikana. Näiden hankkeiden ripeä aloitus on välttämätöntä maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Monella hankkeella on myös maakuntarajat ylittävä kansallinen merkitys. Keski-Suomen tulevien vuosien kärkihankkeet -otsikon alla ovat hankkeet, joiden tarve ja merkittävyys on suuri mutta toimien aloitusajankohta on vuoden 2010 jälkeen. Kaikki kärkihankkeet ovat luonteeltaan hankekokonaisuuksia, joihin maakunnassa ei yksistään ole osoitettavissa riittäviä voimavaroja. Kärkihankkeiden valinnassa on kiinnitetty huomiota eri hallinnonalojen tarpeisiin ja hankkeiden vaikuttavuuteen. Keski-Suomen menestys muodostuu useista tekijöistä, joten kärkihankelista on sisällöltään monipuolinen. Pääpaino on liikenteen infrastruktuurihankkeissa. Osa hankkeista on usean eri hallintosektorin yhteistyönä toteutettavia hankekokonaisuuksia. Hankkeiden valintaa on ohjannut alueellisen vaikuttavuuden näkökulma. Kärkihankkeen pitää toteuttaa Keski-Suomen keskeisiä strategialinjauksia. Kaikille hankkeille on yhteistä, että ne edistävät maakunnan kehittymistä elämänlaadun maakunnaksi. Keski-Suomen maakuntasuunnitelma ja Keski-Suomen maakuntaohjelma linjaavat maakunnan pitkän aikavälin tavoitteita. Asiakirjojen päivittäminen on aloitettu uudet linjaukset valmistuvat vuonna Kolmas keskeinen osa maakunnan suunnittelujärjestelmää on vastikään Ympäristöministeriössä vahvistettu Keski-Suomen maakuntakaava. Maakuntakaavassa varaudutaan kärkihankkeiden toteutumiseen esim. liikenneinfrastruktuurin osalta. Jyväskylässä Anita Mikkonen maakuntajohtaja (puh ) Jarkko Pietilä maakuntasuunnittelija kärkihankeluettelon valmistelija (puh )

5 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2010 LIIKENNEHANKKEET VT 4 Helsinki-Jyväskylä-Oulu Tiejakso Kirri Äänekoski / Hirvaskangas Tiejakso Kanavuori Haapalahti Perustienpidon rahoitustason nosto Keskisuurten tiehankkeiden rahoitus Äänekoski Haapajärvi -radan perusparantaminen Keiteleen kanavasiltojen alikulkukorkeuden nostaminen TEKNISEN HUOLLON HANKKEET Bioenergian tehokas yhdistetty kuljetusjärjestelmä Haja-asutusalueiden vesihuoltohankkeet Hankasalmen jätevesihanke Petäjäveden jätevesihanke YMPÄRISTÖHANKKEET Päijänteen luontokeskus Keski-Suomen purovesien ja valuma-alueiden kunnostushanke (PUREVA) Saarijärven reitin vesistön tilan parantaminen HYVINVOINTIALAN HANKKEET Hyvinvointia edistävät sosiaaliset innovaatiot

6 KOULUTUSHANKKEET DI-koulutuksen järjestäminen Jyväskylän yliopiston ja Tampereen teknisen yliopiston yhteistyönä Ilmailun kansainvälinen koulutus- ja kehittämiskeskittymä KESKI-SUOMEN TULEVIEN VUOSIEN KÄRKIHANKKEET: VT 18 Vaasan valtatie Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin Jyväskylän kehätiet Korkeakoskenlahden teknologialiiketoiminnan keskus Syvälahden tekopohjavesilaitos Keski-Suomen ilmailumuseon laajennushanke Propelli

7 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2010: VT 4 Helsinki Jyväskylä Oulu Valtatie 4 on osa yleiseurooppalaista TEN päätieverkkoa. Se kuuluu ehdotettuun pääteiden valtakunnalliseen runkoverkkoon ja on maamme lyhin ja keskeisin yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen välillä. Tie palvelee valtakunnallisen tavaraliikenteen merkittävänä väylänä ja pitkämatkaisten kuljetusten yhteytenä. Valtatie 4:n toimivuus ja turvallisuus ovat ehdottomia edellytyksiä runkoväylien liittymäkohtaan Jyvässeudulle syntyneelle valtakunnallisesti merkittävälle teollisuutta ja kauppaa palvelevalle logistiselle keskittymälle ja sen edelleen kehittymiselle. Elinkeinoelämä on ottanut kantaa 4-tien muuttamiseksi moottoritieksi välillä Helsinki-Oulu. Tiejakso Kirri Äänekoski / Hirvaskangas Sijainti: Jyväskylä, Laukaa, Uurainen ja Äänekoski Tiejakso on osa Keski-Suomen kasvuvyöhykettä ja muodostaa yhteyden Jyväskylän lentoasemalle. Palokan-Kirrin, Tikkakosken ja Äänekosken Hirvaskankaan alueille on muodostumassa vilkkaat liiketoiminta- ja työpaikka-alueet. Kirrin ja Äänekosken välisellä osuudella liikennemäärä (KVL 2008 ) on ajon/vrk. Välillä Kirri-Tikkakoski KVL ajon/vrk ylittyy koko matkalla jo nykytilanteessa. Raskaan liikenteen osuus on ajon/vrk. Liikenteen on ennustettu lisääntyvän vuoteen 2040 mennessä yli 40 prosenttia kehittyvän maankäytön ja liiketoimintojen alueilla tätäkin enemmän. Tiejakson ongelmana ovat huono liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuutta haittaava ohitusmahdollisuuksien puute. Myös tien rakenteellinen kunto on heikko eikä tie vastaa leveydeltään liikennemäärän edellyttämää tasoa. Liikenneturvallisuusriskiä kohottavat paikallisen liikenteen sekoittuminen pitkämatkaiseen liikenteeseen, kevyen liikenteen väylien puute ja runsas liittymien määrä. Kirri-Äänekoski hankekokonaisuus sisältää moottoritien jatkamisen Kirristä Tikkakoskelle sekä Tikkakosken ja Äänekosken välisen osuuden rakentamisen nelikaistaiseksi tieksi. Hankkeeseen sisältyy paikallista liikennettä ja maankäyttöä palvelevia rinnakkaistiejärjestelyjä, kevyen liikenteen väylästön rakentamista ja asuinympäristön laatua parantavia meluntorjuntarakenteita. Hanke on osa laajempaa Jyväskylän ja Oulun välisen yhteysvälin kehittämishanketta. Kokonaisuutena hanke on LVM:n pitkän aikavälin kehittämistavoitteiden mukainen, se tukee VN:n alueidenkehittämistavoitteita ja on liikennetaloudellisesti hyvin kannattava (hyöty-kustannussuhde yli 2,2). Hanke edistää valtakunnallisen päätieverkon liikenneturvallisuutta ja toimivuutta sekä vaikuttaa maakunnan kasvuvyöhykkeen kilpailukykyyn. Toteuttamisvalmius: Tiejärjestelyistä on olemassa yleissuunnitelmatasoinen kehittämissuunnitelma, johon perustuen valtatie 4 on vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu ohjeellisesti moottoritienä välillä Kirri-Äänekoski. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty välille Kirri-Vehniä. Parhaillaan on käynnissä hankkeen yleissuunnitelman sekä Hirvaskankaan eritasoliittymän tiesuunnitelman laatiminen. Eritasoliittymä sisältyy hallituksen elvytyspakettiin, ja sen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2009 aikana. Kustannusarvio: Välin Kirri-Äänekoski parantamisen kustannuksiksi arvioidaan 107 M (MAKU 2000=100; 124), mistä jo myönnetty Hirvaskankaan eritasoliittymän rakentamisen osuus on 7 M. Hanke voidaan toteuttaa vaiheittain, jolloin osuuden Kirri-Tikkakoski rakentaminen moottoritieksi on kustannuksiltaan noin 40 M. Määrärahaesitys 2010: 10 M (ei sisällä Hirvaskankaan eritasoliittymän kustannuksia) Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

8 Tiejakso Kanavuori Haapalahti Sijainti: Jyväskylä Tiejakso Kanavuoren ja Haapalahden välillä on osa valtateitä 4, 9, 13 ja 23. Tiellä on eurooppalaisen ja valtakunnallisen tieverkollisen merkityksensä ohella tärkeä rooli Jyväskylän kaupunkiseudun liikenneverkossa. Pitkämatkaisen liikenteen sisääntuloväylänä toimimisen ohella tie välittää runsaasti kasvavan maakuntakeskuksen työmatka- ja asiointiliikennettä. Vaajakosken alueen maankäyttö on voimakkaassa kehitysvaiheessa Kanavuoren ja Hupelin alueilla, jonne on tulossa sekä uusia asuinalueita että liiketoimintaa. Naissaaren alue on merkittävä matkailukohde. Tien nykyinen liikennemäärä (KVL 2008 ) kaksikaistaisella tiejaksolla on autoa/vrk, kesällä yli (KKVL). Raskasta liikennettä on keskimäärin noin 1900 autoa/vrk (KAVL rask ). Vuoteen 2040 mennessä tien liikennemäärän ennustetaan kasvavan tasolle autoa/vrk. Tiejakso ruuhkautuu säännöllisesti ja erityisesti viikonloppuliikenteessä esiintyy liikenteen pysähtelyä. Onnettomuusriski on suurin liittymissä. Keskimäärin jaksolla on tapahtunut yksi henkilövahinkoihin johtanut onnettomuus vuodessa. Kyseessä on rakenteilla olevaan Lusi-Vaajakoski -hankkeeseen liittyvä kolme kilometriä pitkä moottoritieosuus Kanavuoresta valtateiden 4 ja 9 liittymästä Haapalahteen nykyisen moottoritien eritasoliittymään saakka sekä tarvittavista eritasoliittymistä ja liittyvien teiden/katujen järjestelyistä. Nykyistä tietä tullaan kehittämään maankäyttöä palvelevana katumaisena jaksona, joka jää moottoritien rinnakkaisväyläksi. Hankkeeseen liittyy myös meluntorjuntaa ja muita ympäristön laatua parantavia toimia. Kokonaisuutena hanke on LVM:n pitkän aikavälin kehittämistavoitteiden mukainen, se tukee VN:n alueidenkehittämistavoitteita ja on liikenneteknisesti hyvin kannattava (hyöty-kustannussuhde yli 2,2). Hanke edistää valtakunnallisen päätieverkon liikenteen turvallisuutta ja toimivuutta sekä vaikuttaa olennaisesti kasvavan Jyväskylän seudun kilpailukykyyn.

9 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2010 KESKI-SUOMEN LIITTO Toteuttamisvalmius: Jyväskylän kaupunginvaltuusto on hyväksynyt alueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen helmikuussa 2009, ja hallinnollisesti vanhentuneen tiesuunnitelman päivittäminen on käynnistynyt. Kustannusarvio: Ensimmäisessä vaiheessa toteutettavan kapean nelikaistatien kustannusarvio on noin 30 M. Koko moottoritiehankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 80 M (MAKU-ind. 130). Määrärahaesitys 2010: 10 M Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

10 Perustienpidon rahoitustason nosto Sijainti: Keski-Suomi Keski-Suomi on paljolti liikenneverkollisen sijaintinsa ansiosta muodostunut Sisä-Suomen logistiseksi keskukseksi ja erityisesti Jyväskylän seudulla on käynnissä useita merkittäviä kuljetusalan kehittämishankkeita. Elinkeinoelämän välttämättömien kuljetustarpeiden ja kansalaisten liikkumisedellytysten turvaaminen edellyttää koko maakunnan kattavaa toimivaa liikennejärjestelmää ja sen ytimenä olevaa ajanmukaista ja kunnossa olevaa liikenneverkkoa. Perustienpidon rahoitus menee tällä hetkellä lähes kokonaisuudessaan hoitoon ja ylläpitoon, jolloin pieniinkään välttämättömiin alueellisiin alueellisiin investointeihin ei voida osoittaa rahoitusta. Hoidon ja ylläpidon rahoitustarve on kasvanut vuosittain yleisen kustannusnousun myötä, sillä näistä töistä vastaavien urakoitsijoiden palkkiot on sidottu indeksiin. Alueellisten investointien rahoitus esitetään eriytettäväksi tiestön hoidon ja ylläpidon rahoituksesta ja sidottavaksi maanrakennusindeksiin. Alueellisen investointirahoituksen vuosittainen tarve Keski-Suomessa on noin 6 M, mistä suunnittelun osuus on 2 M. Määrärahaesitys 2010: 6 M (vuodessa) Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh ) Keskisuurten tiehankkeiden rahoitus Sijainti: Keski-Suomi Keskisuuriksi voidaan lukea tiehankkeet, jotka ovat suurempia kuin tähän saakka perustienpidon varoin rahoitetut (enintään 1M ) hankkeet, mutta jotka jäävät kehittämishankkeiden kokoluokan (20 M -) alapuolelle. Keskisuurten hankkeiden rahoitus tulee järjestää jatkossa nykyistä selkeämmin ja pitkäjänteisemmin. Tämä on mahdollista soveltaen viime aikoina käytettyä teemahankeajattelua tai vaihtoehtoisesti varaamalla valtion talousarvioon näille oma erillinen määräraha. Keskisuurten tiehankkeiden vaikutukset kohdistuvat monissa tapauksissa ennen kaikkea elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseen, ja investointitarpeet voivat syntyä hyvinkin nopeasti. Keskisuuria rahoituksen järjestymistä odottavia parantamishankkeita ovat mm. Sininen tie (kt 77) Viitasaarella, Keuruu-Ähtäri -väli (621, suunnittelu) ja kantatie 56 Jämsä-Mänttä sekä uudisrakennushankkeista Kuokkalan kehätie Jyväskylässä ja logistiikkakeskus Innoroad Parkin toimintaedellytysten kannalta välttämätön Laukaantien parantaminen ja siihen kiinteästi liittyvät kehätieyhteydet ja tarvittavat katujärjestelyt. Myös yksittäiset valtateiden ohituskaista- ja rinnakkaistiejärjestelyt sekä eritasoliittymien rakentamishankkeet (kuten vt:llä 9 Jyväskylästä itään) ovat yleensä kokoluokaltaan keskisuuria. Määrärahaesitys 2010: 5 M (vuodessa) Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

11 Äänekoski Haapajärvi -radan perusparantaminen Sijainti: Äänekoski, Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Viitasaari ja Pihtipudas (Keski-Suomessa) Äänekoski Haapajärvi -radan perusparantamisen aloittamiseen on valtioneuvoston eduskunnalle antamassa liikennepoliittisessa selonteossa osoitettu yhteensä 20 M vuosille 2011 ja Metsäteollisuuden ja energiahuollon kuljetusten kannalta elintärkeän radan kunnostaminen kokonaisuudessaan edellyttää tämän lisäksi noin 50 M lisärahoitusta. Kuljetusketjut koostuvat rekka-autoliikenteen ja junaliikenteen osuuksista, joten radan parantamistöiden yhteydessä on otettava huomioon näiden yhdistettyjen kuljetusten vaatimien kuormauspaikkojen ja terminaalien tarve. Toteuttamisvalmius: Hanke vaatii joiltain osin suunnittelua, mutta sen toteuttaminen on käynnistettävissä. Kustannusarvio: 70 M Määrärahaesitys 2010: 1 M (hankkeen valmisteluun) Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

12 Keiteleen kanavasiltojen alikulkukorkeuden nostaminen Sijainti: Jyväskylä, Laukaa, Äänekoski Keiteleen kanavan nykyinen siltojen alikulkukorkeus (3,5 m) rajoittaa matkustaja-alusliikenteen ja aluskuljetusten kehittämismahdollisuuksia kanavan vaikutusalueella. Keiteleen kanavan siltojen alikulkukorkeuden lisääminen vastaamaan Keiteleen ja Rautalammin reitin siltojen alikulkukorkeutta 5,5-8 m on ollut esillä kanavan valmistumisesta lähtien. Meri- ja sisävesiväylien kehittämisohjelman laadinnan yhteydessä Jyväskylän Energia Oy on esittänyt Keiteleen kanavan siltojen alikulkukorkeuden korkeuden nostamisen huomioimista ohjelman laadinnan yhteydessä, jotta energiahakkeen ja -turpeen aluskuljetusmahdollisuudet uudelle Keljonlahden voimalalle voitaisiin turvata. Kanavareitille soveltuvien suunnitteilla olevien kuljetusalusten edellyttämä alikulkukorkeus on 8 m. Keiteleen kanavan alikulkukorkeuden nosto 8 metriin edellyttää Vaajakosken maantiesillan ja Kuusaankosken sekä Paatelanlahden ratasiltojen nostoa sekä Vuonteensalmen väyläjärjestelyiden toteuttamista. Vaajakosken maantiesillan korottamiseen liittyvät työnaikaiset varasiltajärjestelyt ovat vaikeasti toteutettavissa, ja rakentaminen olisikin luontevaa sovittaa yhteen Vaajakosken ohitustien toteuttamisen kanssa. Hankekokonaisuuteen sisältyy myös kanavareitin liikennöitävyyden kannalta välttämättömiä kaivu- ja ruoppaustöitä. Toteuttamisvalmius: Vaatii suunnittelua. Vuonteensalmen väyläjärjestelyiden toteutuksesta on olemassa 1990-luvulla laaditut suunnitelmat, ja muiden siltojen korottamisesta asiantuntijaselvitykset siltojen noston toteutuksesta. Maantiesiltojen vaatimia tie- ja katujärjestelyjä ei ole tarkemmin tutkittu. Kustannusarvio: 25 M Määrärahaesitys 2010: 1 M (suunnitteluun) Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

13 Bioenergian tehokas yhdistetty kuljetusjärjestelmä Sijainti: Keski-Suomi Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin yhtenä tavoitteena on kehittää Keski-Suomesta eräs maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista. Bioenergian tuotantoa on halu lisätä 4 terawattitunnilla siten, että sen osuus nousee 65 prosenttiin energiankulutuksesta. Tavoitteet merkitsevät bioenergian raaka-ainekuljetusten 1,5 kertaistumista Keski-Suomessa. Sekä EU:n energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden että Keski-Suomen teiden liikenneturvallisuuden ja päätieverkon logististen pullonkaulojen kannalta on tärkeää kehittää rautatiekuljetusten edellytyksiä. Yksittäisten terminaalikohteiden osalta yritykset, kunnat, Tiepiiri ja Ratahallintokeskus ovat laatineet eritasoisia selvityksiä ja suunnitelmia. Hankkeen tavoitteena on yhdistää erilliset toimenpiteet kokonaisuudeksi, jolla parhaiten pystytään ympärivuotisesti vastaamaan bioenergiankäytön tuomiin logistisiin haasteisiin Keski-Suomessa. Hankekokonaisuuden koordinaatiovastuussa on Jyväskylän ammattikorkeakoulun Teknologiayksikkö. Toimenpiteet ryhmitellään logistista kokonaisuutta, terminaalipaikkoja, radanpitoa ja kalustoa koskeviksi osakokonaisuuksiksi: Logistinen kokonaisuus 1) Selvitys yhdistettyjen bioenergiakuljetusten logistiikasta. 2) Terminaalien toimintamallien kehittäminen ja logistiikan ohjaus suoraan laitostoimituksiin. Osatyön kustannusarvio: 0,3 M Terminaalipaikat 3) Terminaali- / lastauspaikka-alueiden (3 kpl) perustaminen rataverkoston varteen. 4) Ympäristönäkökohtien huomioiminen vihermassan käsittelyn ja välivarastoinnin yhteydessä sekä raaka-aineen laadun hallinnan kehittäminen. Osatyön kustannusarvio: 15 M Radanpito 5) Terminaalin edellyttämät sivuraidejärjestelyt Jyväskylä-Haapamäki rataosalla. (Äänekoski-Haapajärvirataosan kahden terminaalin sivuraidekustannukset oletetaan katettavaksi radan parantamishankkeen yhteydessä). Osatyön kustannusarvio: 1 M Kalusto 6) Vaunukaluston kehittäminen vastaamaan paremmin kevyen materiaalin lyhyitä kuljetusmatkoja. Osatyön kustannusarvio: 5 M Kustannusarvio yhteensä: 21 M Määrärahaesitys 2010: 5 M (hankkeen suunnitteluun ja toteuttamisen I vaiheeseen) Lisätietoja: maakuntainsinööri Jarmo Koskinen / Keski-Suomen liitto (puh ) koulutus- ja T&K -päällikkö Jyrki Kataja / JAMK (puh )

14 Haja-asutusalueiden vesihuoltohankkeet Hankasalmen jätevesihanke Sijainti: Hankasalmi Hankasalmen jätevedenpuhdistamo on uusimistarpeessa ja kunta on vaihtoehtovertailun perusteella katsonut edullisimmaksi vaihtoehdoksi oman uuden puhdistamon rakentamisen. Hankkeen yhteydessä myös Niemisjärven ja Aseman taajamien puhdistamoille tulevat jätevedet koottaisiin siirtoviemärillä keskuspuhdistamolla käsiteltäviksi. Hankekokonaisuuden kustannusarvio on 5,3 M, josta puhdistamon osuus noin 2,8 M. Koska EAKR-rahoitusta ei tämän tyyppisille hankkeille ole tällä hetkellä saatavissa, tavoitteena on saada puhdistamo toteutettua kansallisella avustustuella ja siirtolinjat valtion vesihuoltotyönä. Pienille kunnille jätevedenpuhdistamon rakentaminen on välttämätön toimenpide, joka kuitenkin liittyjämäärään nähden on varsin kallista. Kohtuullisilla jätevesimaksuilla hankkeita ei pystytä kokonaan rahoittamaan, vaan niihin joudutaan käyttämään huomattavan paljon myös verotuloja. Tämän vuoksi valtion tuki näille hankkeille on tarpeen. Kustannusarvio: Siirtoviemäreiden kustannus 2,5 M, josta valtion vesihuoltotyön osuus 50 %. Puhdistamon rakennuskustannus on noin 2,8 M, johon 30 % tuki ympäristönsuojelun edistämisrahoista. Määrärahaesitys 2010: aloitusraha ympäristöministeriön momentilta ja lisämääräraha momentille Petäjäveden jätevesihanke Sijainti: Petäjävesi Petäjäveden kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1975 ja se on huonokuntoinen. Jätevesien käsittelyä koskevassa yleissuunnitelmassa on tehty kustannusvertailuja eri vaihtoehdoista. Tarkemmin on tarkasteltu kustannusten osalta kahta eri vaihtoehtoa: uuden puhdistamon rakentamista ja jätevesien Jyväskylään johtamista. Vaihtoehdoista edullisimpia jätevedenkäsittelyn tehostamisvaihtoehtoja ovat uuden puhdistamon rakentaminen nykyiselle puhdistamotontille ja nykyisen puhdistamon saneerausvaihtoehdot. Kunta on todennut vaihtoehtoja vertailemalla edullisimmaksi vaihtoehdoksi oman uuden puhdistamon rakentamisen. Puhdistamon kustannusarvio on noin 2,2 M. Koska EAKR-rahoitusta ei tämän tyyppisille hankkeille ole tällä hetkellä saatavissa, tavoitteena on saada puhdistamo toteutettua kansallisella avustustuella. Pienille kunnille jätevedenpuhdistamon rakentaminen on välttämätön toimenpide, joka kuitenkin liittyjämäärään nähden on varsin kallista. Kohtuullisilla jätevesimaksuilla hankkeita ei pystytä kokonaan rahoittamaan, vaan niihin joudutaan käyttämään huomattavan paljon myös verotuloja. Tämän vuoksi valtion tuki näille hankkeille on tarpeen. Kustannusarvio: Puhdistamon rakennuskustannus on noin 2,2 M, johon pyritään saamaan 30 % tuki ympäristönsuojelun edistämisrahoista. Määrärahaesitys 2010: lisämääräraha ympäristöministeriön momentille Lisätietoja: maakuntainsinööri Jarmo Koskinen / Keski-Suomen liitto (puh ) suunnittelupäällikkö Esa Solismaa / Keski-Suomen ympäristökeskus (puh )

15 Päijänteen luontokeskus Sijainti: Päijänteen ympäristö Maan kansallispuistojen kävijämäärät ovat jatkuvasti nousussa, mikä on voitu todeta kaikissa puistoissa olevien kävijälaskureiden perusteella. Vuonna 2007 kävi Päijänteen ympäristön kansallispuistoissa (Leivonmäen, Isojärven ja Päijänteen) noin henkeä. Näiden kansallispuistojen yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää Päijännettä, joten yhteisen luontokeskuksen perustaminen Päijänne-teeman ympärille on luontevaa. Päijänteen seudulla on selvitetty myös Unescon biosfäärialueen eli kestävän kehityksen mallialueen sekä Pohjois-Päijänteen kansallisen kaupunkipuiston perustamisedellytyksiä. Päijänteen luontokeskuksen luonteva sijoituspaikka voisi olla Jämsän tai Jyväskylän seutu. Luontokeskus palvelisi laajalti Päijänteen ympäristöön kohdistuvaa matkailua ja virkistyskäyttöä sekä mahdollisesti perustettavan Päijänteen biosfäärialueen tavoitteita. Keskeisiä asioita matkailutoimialalla ovat tällä hetkellä laatu- ja ympäristöasiat. Jyvässeudun keskeinen asema messu- ja kongressikohteena tuo alueelle runsaasti matkailijoita. Pohjois-Päijänteen kierros maastoretkeilyn reittihankkeessa on jo koottu alueen virkistys-, luonto- ja kulttuurikohteet, joiden toteuttaminen ja markkinointi palvelisi sekä elinkeinonharjoittajia että virkistyskäyttäjiä. Tavoitteena on luontokeskuksen toiminnan käynnistäminen toiminnallisen suunnittelun kautta. Päijänteen luontokeskushanke on kumppanuushanke, jossa Metsähallitus vastaa hallinnoimiensa kansallispuistojen opastuksesta sekä toiminnallisen ympäristön ja rakenteiden kehittämisestä ja alueelliset ympäristökeskukset vastaavat Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksien selvitystyöstä, ympäristökasvatuksesta ja kestävän kehityksen edistämisestä. Luontokeskushankkeen edistämisestä vastaavat myös Keski-Suomen liitto, Jyväskylän kaupunki, Jämsän kaupunki ja Jämsän seudun yritykset. Määrärahaesitys 2010: 0,2 M suunnittelun aloittamiseen. Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Reima Välivaara / Keski-Suomen liitto ( ) luonnonsuojelupäällikkö Päivi Halinen / Keski-Suomen ympäristökeskus (puh ) puistonjohtaja Raimo Itkonen / Metsähallitus (puh )

16 Keski-Suomen purovesien ja valuma-alueiden kunnostushanke (PUREVA) Sijainti: Keski-Suomi Keski-Suomen suuria ja keskisuuria virtavesiä on kunnostettu lähes 20 vuotta. Kunnostustyön perustana on seutukaavaliitossa laadittu jokivesi-inventointi ja sen perusteella laadittu kunnostusohjelma (VIRVE-raportti). Virtavesikunnostuksiin on Keski-Suomessa käytetty noin 2,6 milj. euroa. Kunnostusponnistuksen tuloksena maakunnan kaikki irtouittosäännöt on kumottu ja noin 140 koski- ja niva-aluetta kunnostettu. Kunnostusten painopistettä siirretään nyt vesistöjen latvoille ja valuma-alueille. Näiltä alueilta tuleva kuormitus on merkittävin latvavesistöjen veden laatuun vaikuttava tekijä. Laajalla yhteishankkeella voidaan hallitusti ja taloudellisesti vähentää kohdealueen vesiensuojelu- ja ympäristöongelmia. Keski-Suomen ympäristökeskuksessa on valmisteltu kumppanuushanke purovesien ja valuma-alueiden kunnostamiseksi (PUREVA), jonka pilottivaihe toteutettiin EMOTR-tuella Kivijärvellä vuosina Tässä pilottihankkeessa kehitettiin ja testattiin maakunnallista hankemallia. Vuosina pilottihanke laajennetaan maakunnalliseksi. Sen viisi päätavoitetta ovat: 1) maakunnan pienvesien ja valuma-alueiden kunnostustarpeen selvittäminen (VIRVE II) 2) kunnostuksiin liittyvien viranomaisten toiminnan ajallinen, alueellinen ja toiminnallinen yhdentäminen 3) käytännön kunnostustoiminnan käynnistäminen 4) paikallisten toimijoiden sitouttaminen alueensa kunnostamiseen ja jatkuvaluonteiseen hoitotoimintaan ja 5) keskisuomalaisten matkailuyritysten toimintaympäristön ja kylien viihtyisyyden parantaminen. Hankealueille muodostetaan ja koulutetaan paikallisia toimintaryhmiä, jotka osaltaan toteuttavat tarvittavia kunnostusja hoitotöitä. Kumppanuustahot: Ympäristökeskus, kunnat, osakaskunnat, kalastusalueet, TE-keskus, metsäkeskus, metsähallitus, alueen yrittäjät, muut paikalliset toimijat, kalatalouskeskus, maaseutukeskus, RKTL, yliopisto. Kokonaiskustannukset vuonna : 1,2 milj. (TE-keskus, MMM, YM, metsäkeskus, metsäyhtiöt, metsähallitus, kunnat, osakaskunnat, kalastusalueet ja tiehallinto). Määrärahaesitys 2010: , josta YM:n momentilta euroa ja MMM:n ja momenteilta euroa. Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Reima Välivaara / Keski-Suomen liitto (puh ) suunnittelupäällikkö Esa Solismaa / Keski-Suomen ympäristökeskus (puh )

17 Saarijärven reitin vesistön tilan parantaminen Sijainti: Kyyjärvi, Karstula, Saarijärvi, Äänekoski Saarijärven reitin heikko tilanne on noussut yhdeksi keskeisistä toimenpiteitä vaativista kysymyksistä. Ongelma koskettaa koko pääreittiä ja sen järviä. Veden laatu on heikentynyt vähitellen, mutta viimeiset viisi vuotta muutos on ollut jo aistein havaittavissa. Reitin järviä on siirtynyt vaiheeseen, jossa syvänteet ovat muuttuneet hapettomiksi ja järvien oma sisäinen prosessi tuottaa jatkuvasti lisää ravinteita. Toimet aloitetaan vuonna 2009 alueen kuntien ja Keski-Suomen liiton rahoituksella tehtävällä esiselvityksellä, jossa valmistellaan kunnostussuunnitelmaa ja sen toteutusta. Vuonna 2010 on tavoitteena laatia tarkempi toimenpideohjelma ja aloittaa konkreettiset toimet, joihin kerätyn tiedon perusteella on ryhdyttävä. Keski-Suomen ympäristökeskus voi osallistua työhön yhteistyössä SYKE:n Jyväskylän yksikön ja Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja alueen kuntien kanssa. Saarijärven reitti voi toimia samalla pilottikohteena vesienhoitosuunnittelun toimenpideohjelmien toteuttamisessa. Yhtenä toimintamallina valuma-aluekartoituksessa voi olla Keski-Suomessa kolmella vesistöalueella aloitettu Puro- ja valuma-aluehanke (PUREVA). PUREVA-toimintamallissa hankealueille muodostetaan ja koulutetaan paikallisia toimintaryhmiä, jotka osaltaan toteuttavat tarvittavia kunnostus- ja hoitotöitä. Kunnostussuunnittelua tukemaan hankitaan automaattisia vedenlaadun tarkkailulaitteita. Myös perinteistä manuaalista näytteenottoa alueen vesistöissä on tarpeen laajentaa niin ajallisesti kuin paikallisesti. Suunnittelun apuvälineeksi hankitaan ja sovelletaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa olemassa olevia hajakuormituksen mallinnustyökaluja. Uusien vesiensuojelutoimenpiteiden lisäksi tarvitaan uusia vesienkunnostusmenetelmiä. Haittojen korjaaminen on kallista ja hidasta, mikä vaatii käynnistämisvaiheen jälkeen usealle vuodelle Saarijärven reitille eri tahoilta kohdistettua erillistä rahoitusta. Yksi mahdollinen hyöty on uusien vesiensuojelukeinojen ja kunnostusmenetelmien toteuttamisesta mahdollisesti syntyvät työpaikat. Kumppanuustahot: Ympäristökeskus, kunnat, osakaskunnat, kalastusalueet, TE-keskus, metsäkeskus, metsähallitus, alueen yrittäjät, muut paikalliset toimijat, kalatalouskeskus, maaseutukeskus, RKTL, Jyväskylän yliopisto, SYKE. Määrärahaesitys 2010: YM:n momentilta Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Reima Välivaara / Keski-Suomen liitto (puh ) suunnittelupäällikkö Esa Solismaa / Keski-Suomen ympäristökeskus (puh )

18 Hyvinvointia edistävät sosiaaliset innovaatiot Sijainti: Jyväskylä, Keski-Suomen maakunta Sosiaalisen pääoman vahvistaminen edellyttää kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustamista Jyväskylän Yliopiston kansalaisyhteiskunnan koulutuksen yhteyteen. Toiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen on suunniteltu toteutettavaksi yhteisrahoitteisesti, jossa OPM:n osuus on vuosittain n. 57 %. Muu rahoitus hankkeelle tulee yksityisestä, yliopiston ja julkisesta rahoituksesta. Kansalaisyhteiskuntahanketta on edistänyt valtioneuvoston maaliskuussa 2007 asettama, oikeusministeriön yhteydessä toimiva kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta. Jyväskylän yliopiston pitkät perinteet ihmisen elinkaaren eri vaiheiden tutkimuksessa ja koulutuksessa tarjoavat erinomaisen pohjan sosiaalisille innovaatioille. Yliopisto profiloituu mm. lapsitutkimuksen, oppimisvaikeuksien, käyttäytymistieteiden ja kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen sekä gerontologian osaajana. Yliopiston lisäksi maakuntaan sijoittuu mm. lapsiasiavaltuutetun toimisto, Niilo Mäki Instituutti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaalialan osaamiskeskus sekä lukuisia alan kehittämiseen keskittyneitä säätiöitä ja yhdistyksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on merkittäviä valtakunnallisia tehtäviä mm. sosiaalipalveluiden arvioinnissa ja sosiaalitalouden tutkimuksessa. Laitoksen henkilöstömäärä Jyväskylässä on vahvistumassa huomattavasti. Sosiaaliset innovaatiot liittyvät vahvasti myös maakunnan kehittämisstrategiassa esiin nostetun Kehittyvä asuminen - klusterin toiminta-alueeseen. Varsinaisen talonrakennusalan lisäksi kehitystyötä tehdään asukaslähtöisessä yhdyskuntasuunnittelussa ja hyvinvointialan palveluiden parantamiseksi kotiin toimitettavissa palveluissa. Yhteisen innovaatioketjun kehittyminen edellyttää merkittäviä taloudellisia kohdennuksia. Yksilön asemaa palvelujärjestelmien kehittämisessä korostavaa toimintamallia tulee edistää myös useiden ministeriöiden yhteisrahoituksella. Maakunnassa on jo kokemuksia siitä, että julkisen ja kolmannen sektorin sekä yritysten yhteistyö (foorumit) on synnyttänyt lisäarvoa tuottavia palvelu- ja tuoteinnovaatioita. Ihmisläheisen teknologian (Human Tech) tutkimus ja sovellukset mahdollistavat huipputeknologian hyödyntämisen yhä uusilla palvelutuotannon aloilla. Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustaminen edellyttää OPM:n rahoitusta. Kaikkiaan rahoitustarve jakaantuu viiden vuoden toiminta-ajalle ollen vuosittain euroa. Kustannusarvio: euroa, josta OPM:n rahoitusosuus on kokonaisuudessaan euroa. Määrärahaesitys 2010: euroa Lisätietoja: suunnittelujohtaja Hannu Korhonen / Keski-Suomen liitto (puh ) professori Martti Siisiäinen / Jyväskylän yliopisto ( )

19 DI-koulutuksen järjestäminen Jyväskylän yliopiston ja Tampereen teknisen yliopiston yhteistyönä Sijainti: Jyväskylä Keski-Suomessa on jäämässä lomautus- ja työttömyysuhan alle poikkeuksellisen paljon koulutettua T&K -tehtävissä toimivaa henkilöstöä. Vaikutukset ovat alueellisesti merkittäviä sekä määrällisesti mutta etenkin laadullisesti. Muutenkin työvoiman vaihtuvuus on lähivuosina Keski-Suomessa tieto- ja teknologiaperustaisissa ammateissa merkittävä. Työelämän ja työtehtävien muuttuessa uudenlaisen työvoiman tarve on suuri. Sovellussuuntautuneilla yliopistollisilla koulutusohjelmilla on ollut ja tulee olemaan suuri merkitys elinkeinorakenteen muutokseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Samoin korostuu vahva opiskeluaikainen yhteys alueen yrityksiin. Kohderyhmästä merkittävällä osalla on tekniikan alan koulutustaustaa, jolloin tekniikan alan tutkinnot (DI, TkL) ovat luonteva viitekehys tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Jyväskylän yliopisto on maakunnassa jo toimivana luonnollisin koulutuksen toteuttaja, mutta sillä ei ole tekniikan alan koulutusvastuuta eikä myöskään riittävään laajaa asiantuntemusta alueen tarpeisiin nähden. Tampereen teknillinen yliopisto on allianssiyhteistyön kautta luontevin yhteistyökumppani hankkeen toteuttamiseen. Koulutushanke kohdentuu Keski-Suomen elinkeinorakenteen kannalta keskeisten ICT- ja metsä/energia/ympäristöklusterien aihepiireihin. Kansallisesti ainutlaatuista tulee olemaan koulutuskokonaisuuden profiloituminen liiketoimintatavoitteisen innovaatio- ja tuotekehityskoulutuksen systemaattiseen yhdistämiseen teknistieteelliseen substanssiin. Monitieteinen, innovaatiotoimintaa, tuotekehitystä ja liiketoimintaosaamista tukeva koulutuskokonaisuus toteutetaan substanssilinjojen yhteisenä, jolloin eri alojen asiantuntijat haastetaan systemaattisesti vuorovaikutukseen. Näin pyritään luomaan kansainvälisestikin merkittäviä toimintamalleja innovaatiopotentiaalin synnyttämiseen. Hankkeen päätoteuttaja on Jyväskylän yliopisto, josta toteutukseen osallistuvat informaatioteknologia, fysiikka, ympäristötieteet, taloustieteet sekä innovaatiotutkimus (Agora Center). Koulutustarpeen täsmällinen kartoitus on parhaillaan käynnissä Opetusministeriön myöntämällä ESR-rahoituksella. Suunniteltu koulutusvolyymi on neljä pääainelinjaa (syventymiskohdetta), joihin jokaiseen on kaksi noin 20 opiskelijan sisäänottoa (160 opiskelijaa). Lisäksi yksittäisiä osia koulutuksesta voidaan tarjota erillisinä täydentävinä jaksoina tutkinnon jo suorittaneille osaamisen täydentämiseksi tai uudistamiseksi. Toteuttamisvalmius: Koulutusohjelmien sisällöt, esitietovaatimukset ja opiskelijavalintaprosessit valmistuvat niin, että opiskelijarekrytointi voidaan käynnistää touko-kesäkuun vaihteessa ja koulutus syyskuussa Kustannusarvio: Kokonaiskustannukset investoineineen ovat vuositasolla noin 2,5 Me. Osarahoituskanavia selvitetään parhaillaan mm. osana rakennemuutostyöryhmän toimintaa. Määrärahaesitys 2010: 3 M Lisätietoja: suunnittelujohtaja Hannu Korhonen / Keski-Suomen liitto (puh ) vararehtori Timo Tiihonen / Jyväskylän yliopisto (puh )

20 Ilmailun kansainvälinen koulutus- ja kehittämiskeskittymä Sijainti: Jyväskylä, Jämsä Keski-Suomeen on sijoittunut merkittäviä ilmailualan toimijoita sekä alan koulutuksellista osaamista. Tavoitteena on luoda ainutlaatuinen koulutusjärjestelmä, jossa yhdistyvät tutkintokoulutus, asiantuntijapalvelut, henkilöstön koulutuspalvelut ja projektitoiminta. Järjestelmän on tarkoitus tuottaa lentäjäkoulutusta sekä tekniikan alan ja palveluhenkilökunnan koulutusta. Koulutus- ja kehittämiskeskittymästä on suunniteltu valmistuvan lentokonemekaanikkoja, lentoasemahuoltajia, työkoneen kuljettajia ja korjaajia, lentoemäntiä, stuertteja/pursereita sekä asiakaspalvelun ja catering-toimintojen henkilöstöä. Toimintamalli nojaa synergiseen yhteistyöhön maakunnan sisällä sekä yhteistyökumppaneiden kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Ilmailun säännöstön yhtenäistyessä vaatimukset ilmailun tehtävissä työskenteleville sekä heidän kouluttajilleen kasvavat. Koulutus- ja kehittämistehtävä on kansallinen, mutta se tukee samalla merkittävästi Keski-Suomen teollisen vetovoimaisuuden, osaamisen sekä työllisyyden kehittämistä. Toimintamallin toteutettavuutta selvitetään parhaillaan maakunnan omin resurssein. Varsinaisen toiminnan käynnistäminen edellyttää opetusministeriön rahoitusta. Tehty kustannusarvio sisältää jatkossa tarvittavat selvitystyöt, suunnittelun, vertailut kansainvälisten parhaiden mallien muodostamiseksi sekä alustavan markkinoinnin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kustannusarvio sisältää jossain määrin myös opetusvälineiden hankintaa. Toteuttamisvalmius: Hankkeen toteutettavuusselvitys on meneillään ja hanke on käynnistettävissä vuonna Kustannusarvio: Alustava kustannusarvio vuodelle 2010 on euroa. Määrärahaesitys 2010: euroa (OPM:n valtakunnallinen ESR-rahoitus) Lisätietoja: suunnittelujohtaja Hannu Korhonen / Keski-Suomen liitto (puh ) yksikönjohtaja Mikko R. Salminen / Jyväskylän ammattikorkeakoulu (puh ) rehtori Jorma Sinkkonen / Jyväskylän aikuisopisto (puh )

21 TULEVIEN VUOSIEN KÄRKIHANKKEET: VT 18 Vaasan valtatie Osuudet vt 18 Myllymäki - Liesjärvi 12,1 M ja Liesjärvi - Multia 10,6 M sekä mt 621 Keuruu - Liesjärvi 8,3 M, yhteensä 31 M (MAKU 141,4 ; 7/2008). VT 18 suunnittelu tulee aloittaa vuonna Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin Hankkeen esi- ja yleissuunnittelu. Jyväskylän kehätiet Kuokkalan kehätie, kehäyhteys Palokka-Seppälänkangas-Vaajakoski ja mt:n 638 oikaisu Vihtiälässä sekä Jyväskylän läntinen kehätie. Korkeakoskenlahden teknologialiiketoiminnan keskus Syvälahden tekopohjavesilaitos Keski-Suomen ilmailumuseon laajennushanke Propelli Keski-Suomen Ilmailumuseon asema erikoismuseoiden valtakunnallisessa kokonaisuudessa oltava selvillä ennen investointihanketta.