Äänekoski Haapajärvi radan perusparantamisen turvaaminen

Transkriptio

1 Äänekoski Haapajärvi radan perusparantamisen turvaaminen Metsäteollisuuden ja energiahuollon kannalta Äänekoski-Haapajärvi rata on elintärkeä Keski- Suomelle. Raideliikennettä käyttävät kuljetusketjut koostuvat rekka-autoliikenteen ja junaliikenteen osuuksista, joten parantamistöiden yhteydessä tulisi huomioida näiden yhdistelmäkuljetusten vaatimien kuormauspaikkojen ja terminaalien tarpeellisuus. Terminaaleissa tapahtuvan metsäbioenergian haketuksen lisääntyminen kasvattaa näiden paikkojen toteuttamistarvetta. Äänekoski-Haapamäki radan perusparantamisen aloittamiseen on valtioneuvoston eduskunnalle antamassa liikennepoliittisessa selonteossa osoitettu yhteensä 20 M vuosille 2011 ja Radan kunnostaminen kokonaisuudessaan edellyttää tämän lisäksi vielä noin 50 M. Lisärahoitus on välttämätöntä, jotta koko Saarijärven ja Haapajärven välisellä 136 km osuudella voitaisiin toteuttaa päällysrakenteen uusiminen ja muut välttämättömät parannustoimenpiteet. Kuormauspaikkojen ja terminaalien rakentamis- ja kunnostustyöt on sovitettava yhteen radan parantamisen kanssa, Vuodelle 2011 osoitetulla 10M on parannettu 27 km osuus Äänekoskelta Saarijärvelle. Saarijärvi- Haapajärvi osuudella tulee aloittaa puuttuvan ratasuunnitelman laatiminen. että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille lisäyksenä 11 M siten, että 1M käytetään välin Saarijärvi-Haapajärvi päällysrakenteen uusimisen ja muiden parannustöiden ratasuunnitteluun ja valmisteluun sekä 10 M kyseisen välin perusparannustöiden jatkamiseen.

2 Jyväskylän ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden suunnittelu Junamatka Jyväskylästä Helsinkiin kestää nykyisin lyhimmillään noin kolme tuntia, ellei tapahdu myöhästymisiä. Matka-aika on huomattavan pitkä, koska ratayhteys on pituudeltaan noin puolitoistakertainen linnuntie-etäisyyteen nähden sekä Jyväskylän ja Oriveden välinen osuus yksiraiteinen ja mutkaisuutensa vuoksi nopealle liikenteelle sopimaton. Raideliikenne ei pysty riittävässä määrin kilpailemaan matka-ajassa ja kustannuksissa henkilöautoliikenteen kanssa eikä myöskään voi tarjota etenkin kansainvälisille keskisuomalaisille yrityksille ja tutkimusyhteisölle välttämättömiä nopeita ja varmoja yhteyksiä Helsinki-Vantaan lentokentälle. Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen liittojen teettämässä alustavassa tarveselvityksessä on tarkasteltu vaihtoehtoisia mahdollisuuksia Jyväskylän ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden aikaan saamiseksi. Selvityksen pohjalta on käyty radan vaikutuspiirissä olevien maakuntien liittojen välisiä neuvotteluita, joissa ei ole kuitenkaan voitu muodostaa yhteistä näkemystä jatkosuunnittelun lähtökohdaksi sopivasta oikoratavaihtoehdosta. Tämän vuoksi onkin päädytty siihen, että Jyväskylän ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden jatkosuunnittelun tulee perustua nykyiseen Tampereen kautta kulkevaan yhteyteen. Laaditun selvityksen perusteella Jyväskylä-Tampere rataosan järeä kaksiraiteiseksi parantaminen olisi kustannuksiltaan merkittävästi oikoradan rakentamista edullisempaa ja myös vaikutukset ympäristöön olisivat selvästi vähäisempiä kuin oikoratavaihtoehdoissa. Jyväskylän ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu tulee käynnistää lähtökohtana koko rataosan Jyväskylä-Tampere järeä kaksiraiteiseksi parantaminen. Hankkeen suunnittelua varten tulee varata vuodelle 2012 määräraha että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille lisäyksenä Jyväskylän ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden jatkosuunnitteluun lähtökohtana koko rataosan Jyväskylä-Tampere järeä kaksiraiteiseksi parantaminen.

3 Keski-Suomen laajakaistaverkon rakentamisen loppuunsaattaminen Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueille (laki 1186/2009) ohjaa valtion tukirahoitusta tietoliikenneverkkojen rakentamiseen. Laajakaista kaikille 2015-hankkeen toteuttamiseen on varattu 66 milj. euroa. Hallitus jakoi päätöksellään summasta 3 milj. euroa Viestintäviraston hallinto- ja yleiskustannuksiin ja 63 milj. euroa maakunnille verkkohankkeiden tukeen. Keski- Suomen hankkeisiin osoitettiin valtion tukirahoitusta euroa. Tuen kohteena on nopeiden laajakaistapalveluiden tarjontaan soveltuvan viestintäverkon suunnitteleminen ja rakentaminen hankealueelle loppukäyttäjille saakka sekä edistyksellisten viestintäpalveluiden tarjonta viestintäverkkoon liittyville loppukäyttäjille. Keski-Suomen liitto julisti haettavaksi lain 1186/2009 mukaisesti laajakaistarakentamisen tuen haja-asutusalueille ensimmäisten 13 kunnan osalta. Seitsemän kunnan osalta julkisen tuen hakumenettely käynnistetään vielä 2011 aikana. Kahden kunnan osalta julkisen tuen hakumenettely jää vuosille Saatujen operaattorin tukiesitysten mukainen laajakaistaverkon investointikustannus on mainittujen 13 kunnan osalta yhteensä 31,2 milj. euroa. Valtion tuen osuus siihen on 8,1 milj. euroa. Saadut hakemukset vahvistivat jo aiemmin esitetyn epäilyn valtion tukirahojen riittämättömyydestä. Valtioneuvoston Keski-Suomelle osoittama kokonaistukiraha 6,8 milj. euroa ei riitä edes näiden ensimmäisessä kilpailutuksessa mukana olleiden hankkeiden tukilain mukaiseen valtiontukeen. Ilman lisärahoituspäätöstä osa nyt kilpailutetuista hankkeista ja kaikki seuraaville vuosille ohjelmoidut laajakaistaverkkohankkeet ovat jäämässä ilman valtion tukea. Tukihakemusten ja Keski-Suomen liiton tekemän maakunnallisen hankeohjelman perusteella valtion lisärahoitustarve vuonna 2010 kilpailutetuille hankkeille on 1,2 milj. euroa ja vuosille ohjelmoiduille hankkeille 7,9 milj. euroa. Yhteensä valtion lisärahoitustarve Keski-Suomessa on 9,1 milj. euroa. että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille lisäyksenä euroa Keski-Suomen laajakaistahankkeiden rakentamiseen.

4 Työllistämistoimet ja nuorisotyöttömyyden ehkäiseminen Keski-Suomen vaikean työttömyystilanteen paraneminen edellyttää työvoiman kysynnän merkittävää kasvua useana peräkkäisenä vuotena. Maakunnassa on vaikea pitkäaikaistyöttömyysongelma, joka kohdistuu kaikkiin ikäryhmiin, myös nuoriin. Erityisesti Jyväskylän seudulla on lukumääräisesti paljon nuoria työttömiä, joiden työuran alku on haasteellinen. Jo koulutukseen pääsy on Jyväskylän seudulla ongelmana, koska koulutuspaikoista on varsin kova kilpailu. Tilanne tulee vielä heikkenemään, mikäli kaavaillut opiskelupaikkojen vähennykset toteutuvat. Nuorten koulutukseen pääsyä hidastaa myös työttömyysturvalla opiskelevien hakeutuminen nuorisoasteen koulutukseen. Ilmiö lisääntynee, mikäli työvoimakoulutuksen resursseja pienennetään. Mikäli työvoiman kysyntä säilyy edelleen heikkona verrattuna muiden maakuntien kehitykseen, nuoren ja koulutetun työvoiman poismuutto tulee nopeutumaan. Koulutetun työvoiman työttömyyden venyminen on myös kansantaloudellinen tappio. Vaikean ja pitkään jatkuneen nuorisotyöttömyyden helpottuminen edellyttää merkittävää työvoiman kysynnän kasvua. ELY-keskus ja alueen TE-toimistot voivat edistää nuorten työllistymistä kohdentamalla palkkatukea ja työvoimakoulutusta nuorten työhönsijoittumisen tueksi ja tarjota nuorille käytännönläheistä ohjausta ja tukea. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen tavoitteeksi asetetun kolmen kuukauden määräajassa on suuri haaste. Nuorten työllistyminen priorisoidaan sekä toimenpideresursseja että ohjauspalveluja kohdennettaessa. TE-toimistojen tehtävä yhteiskuntatakuun toteuttajana liittyy nuorten työnvälitykseen, osaamisen tunnistamiseen ja tarkoituksenmukaiseen koulutukseen ohjaamiseen. Työllistämistoimenpiteistä vaikuttavimpia nuorten ja vastavalmistuneiden työuralle pääsyssä ovat yrityksissä tapahtuva työ, harjoittelu ja yhteishankintakoulutus. Näiden avulla voivat yritykset osaltaan turvata osaavan työvoiman saatavuutta myös pitemmällä aikavälillä. Työvoimapolitiikan resurssit suunnataan entistä tarkemmin turvaamaan riittävä koulutustarjonta nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Resurssien kohdistaminen nuoriin tarkoittaa vähenevillä määrärahoilla mahdollisesti muiden työttömien tilanteen heikentymistä. että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille lisäyksenä euroa työllistämistoimiin ja erityisesti nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseen.

5 Oppilaitosrakentaminen Keski-Suomen kuntien esitykset maakunnan oppilaitosten perustamishankkeiden rahoittamiseksi osoittavat, että opetus- ja kulttuuriministeriön oppilaitosrakentamiseen varaamat määrärahat ovat täysin riittämättömät. Keski-Suomen laskennallinen osuus, Keski-Suomen ja Pirkanmaan yhteisestä, rahoitusosuudesta on vuosille yhteensä 8,12 miljoonaa euroa, kun kuntien esitykset oppilaitosten väittämättömiksi kouluinvestoinneiksi ovat lähes 24 miljoonaa euroa. Keski-Suomen ja Pirkanmaan oppilaitosrakentamisen perustamishankkeiden määrärahaa ja kehyksiä on supistettu roimasti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuosille voidaan valmistelulistalle laittaa hankkeita, joiden kustannusarvio on yhteensä noin 6 miljoonaa euroa. Määrärahan leikkaus on käytännössä vaikea toteuttaa, sillä nyt vahvistetussa rahoitussuunnitelmassa on noin 40 miljoonan kustannusarviot vuosille ja nyt sitä esitetään kuuteen miljoonaan vuosille Mukaan siis olisi mahtumassa vain kaksi hanketta Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueilta: pienempi hanke Keski-Suomesta ja vähän isompi Pirkanmaalta. Koululaisten, opettajien ja koulujen muun henkilöstön työskentelyolosuhteet eivät useissa maakunnan kouluissa vastaa tulokselliselle koulutyölle asetettuja vaatimuksia. tilapäisiksi suunnitellut ratkaisut ovat muodostuneet pysyviksi ja epäsopiviksi järjestelyiksi. Sisäilmaongelmaisten koulujen investoinnit ja niihin saatava valtionosuus ovat maakunnalle ja kunnille elintärkeät. Kouluinvestointien suorittaminen kuntien omilla voimavaroilla on kohtuuttoman suuri ponnistus. että eduskunta säilyttää valtion vuoden 2012 talousarviossa opetus ja kulttuuriministeriön momentille lisäyksenä 9,2 miljoonaa euroa Keski-Suomen oppilaitosrakentamisen turvaamiseksi.

6 Perustienpidon rahoitustason nosto Keski-Suomi on paljolti liikenneverkollisen sijaintinsa ansiosta muodostunut Sisä-Suomen logistiseksi keskukseksi. Erityisesti Jyväskylän seudulla on käynnissä useita merkittäviä kuljetusalan kehittämishankkeita. Kansalaisten liikkumisedellytysten ja elinkeinoelämän välttämättömin kuljetustarpeiden turvaaminen edellyttää maakunnan kattavaa toimivaa liikennejärjestelmää. Sen ytimenä on ajanmukainen ja kunnossa oleva liikenneverkko. Keski-Suomen perustienpidon rahoitus on nykyisellään täysin riittämätön. Suurten kehittämishankkeiden lykkäytyminen on jo vuosia siirtänyt maakunnan perustienpitorahoitusta pääteiden aivan välttämättömimpiin liikenneturvallisuustöihin, mikä on syventänyt perustienpitorahoituksen vajetta. Vaje uhkaa erityisesti maakunnan harvaan asuttujen alueiden tieverkon kuntoa ja lykkää alempien teiden perustienpitohankkeita ja kevytväylähankkeita. Odotuksia mm. kevytliikenneväylien toteuttamiseen on runsaasti, eikä kiireellisiäkään koulumatkojen turvaksi tarvittavia väyliä pystytä toteuttamaan kohtuullisessa ajassa. Samanaikaisesti nykyisen tieverkon ylläpito sitoo enenevästi rahoitusta, suuria siltoja on tulossa peruskorjausikään ja varusteiden ja laitteiden (valot, kaiteet, liikennemerkit ym.) määrän kasvu ja ikääntyminen tuovat myös niiden lisääntyvän peruskorjaustarpeen. Elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeitä kelirikon vaivaamia sorateitä sen paremmin kuin kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeitä maanteitäkään ei kyetä parantamaan siinä määrin kuin tarpeet edellyttäisivät. Vuonna 2007 alkaneen uuden ohjelmakauden aikana muualla kuin pohjoisessa Keski-Suomessa rahoitusta ei ole käytännössä käytettävissä lainkaan. Tällaisiin hankkeisiin, jotka hyödyttävät suoraan paikkakunnan yritystoimintaa ja työllisyyttä, olisi tarpeen kehittää myös EU-rahoitusta vastaavaa "kansallista kolmikantarahoitusta", jossa ELY -keskuksen liikennevastuualueen sekä elinkeinojen, työvoiman, osaamisen ja kulttuurin vastuualueen/hyödynsaajan sekä kunnan yhteisin resurssein näitä pystyttäisiin toteuttamaan. Alueellisten investointien rahoitus esitetään eriytettäväksi tiestön hoidon ja ylläpidon rahoituksesta ja sidottavaksi maanrakennusindeksiin. Alueellisen investointirahoituksen vuosittainen tarve Keski- Suomessa on noin 4M ja alueellisten suunnitteluhankkeiden 2 M. että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille lisäyksenä 6 M / vuodessa perustienpidon rahoitustason nostoon Keski- Suomessa.

7 VT4 parantamiseen välillä Jyväskylä Oulu Valtatie 4 kuuluu ehdotettuun pääteiden valtakunnalliseen runkoverkkoon ja on lyhyin sekä keskeisin yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen välillä. Valtatie 4:n toimivuus ja turvallisuus ovat ehdottomia edellytyksiä Jyvässeudulle syntyneen, valtakunnallisesti merkittävän teollisuutta ja kauppaa palvelevalle logistiselle keskittymiselle ja sen edelleen kehittymiselle. Tiejakso Jyväskylän Kirristä Tikkakoskelle on osa Keski-Suomen kasvuvyöhykettä. Sen liikennemäärät ovat merkittäviä ja liikenteen on ennustettu lisääntyvän vuoteen 2040 mennessä yli 40 prosenttia. Tiejakson ongelmana ovat huono liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuutta haittaava ohitusmahdollisuuksien puute. Tien rakenteellinen kunto on heikko eikä tie vastaa leveydeltään liikennemäärän edellyttämää tasoa. Tiejakso on osoitettu moottoritienä Keski-Suomen maakuntakaavassa. Välin Kirri - Tikkakoski tiesuunnitelman laatiminen on käynnissä ja hankkeen toteutus voidaan aloittaa vuoden 2012 aikana. Välin Kirri - Tikkakoski parantamisen kustannuksiksi on arvioitu noin 90 M. Määrärahaesitys vuodelle 2012 on 10M. Äänekosken ja Viitasaaren alueelle sijoittuvan tiejakson liikenneturvallisuus on sekä liikennekuolemilla että henkilövahinko-onnettomuuksilla mitattuna selvästi vastaavien teiden keskimääräistä tasoa korkeampi. Kohteista on olemassa valmiit tiesuunnitelmat. Kustannusarvio ohituskaistojen parantamiseen välillä Äänekoski - Viitasaari on 17,3 M ja määrärahaesitys vuodelle 2012 on 10 M. että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille lisäyksenä 10 M Jyväskylän Kirri-Tikkakoski -tievälin parantamiseen ja 10 M Äänekoski-Viitasaari tiejakson ohituskaistojen parantamiseen. Yhteensä ehdotamme 20 M VT 4 parantamiseen.

8 VT4 Vaajakosken kohdan suunnittelu (tiejakso Kanavuori Jyväskylä) Tiejakso Kanavuoren ja Haapalahden välillä on osa valtateitä 4, 9, 13 ja 23. Tämä tiejakso toimii pitkämatkaisen liikenteen sisääntuloväylänä ja välittää kasvavan maakuntakeskuksen työmatka- ja asiointiliikennettä runsaasti. Vaajakosken alueen maankäyttö on voimakkaassa kehitysvaiheessa Kanavuoren ja Hupelin alueilla, jonne on tulossa sekä uusia asuinalueita että liiketoimintaa. Naissaaren alue on merkittävä matkailukohde. Tiejakso ruuhkautuu säännöllisesti ja erityisesti viikonloppuliikenteessä esiintyy liikenteen pysähdyksiä. Onnettomuusriski on suurin liittymissä ja tielle pääsy on vaikeaa. Vuonna 2011 valmistuvaan Lusi-Vaajakoski -hankkeeseen liittyy kiinteästi kolme kilometriä pitkä moottoritieosuus Kanavuoresta VT 4 ja 9 liittymästä Haapalahteen nykyisen moottoritien eritasoliittymään saakka. Hankkeeseen kuuluu useita eritasoliittymiä ja liittyvien katujen ja teiden järjestelyitä. Siihen liittyy meluntorjuntaa ja muita ympäristön laatua parantavia toimia. Hanke mahdollistaa Vaajakosken keskustan kehittämisen keväällä 2010 järjestetyn arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Kokonaisuutena hanke tiejaksolle Kanavuori - Jyväskylä on liikenne- ja viestintäministeriön pitkän aikavälin kehittämistavoitteiden mukainen. Se tukee valtakunnallisia alueidenkehittämistavoitteita ja on liikenneteknisestikin kannattava. Hanke edistää valtakunnallisen päätieverkon liikenteen turvallisuutta ja toimivuutta. Hanke vaikuttaa olennaisesti kasvavan Jyväskylän seudun kilpailukykyyn. Hankkeen kustannusarvio on noin 85 M. että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille lisäyksenä 1.0 M VT 4 Vaajakosken kohdan suunnitteluun.

9 Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahan korottamiseen Aluepolitiikan käytännön toteuttamiseen ja liittojen keinovalikoimaan kuuluva maakunnan kehittämisraha (TEM) ajetaan budjettiesityksellä alas. Tällä leikataan työelämän ennakointia, heikennetään työttömyyttä vähentävien toimintamallien kokeilua sekä tehdään erittäin vaikeaksi koko maakuntaa koskevien erillishankkeiden toteuttaminen. Esimerkkejä tällaisesta ovat mm. laajakaistahanke ja sen maakunnallinen edistäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennevaihtoehtojen selvittäminen. Maakunnan kehittämisrahaa käytetään osaamiskeskusohjelman sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelman toimeenpanoon. Edellä olevien lisäksi maakuntien liitoilla on ollut käytettävissään ns. vapaata maakunnan kehittämisrahaa, joka pienuudestaan huolimatta on osoittautunut tehokkaaksi maakuntien kehittämisvälineeksi. Maakunnan kehittämisrahaa leikattaessa käytännössä poistetaan maakuntien liitoilta yksi työkalu. Maakunnan kehittämisraha on mahdollistanut maakunnan elinkeinoelämää hyödyntävien hankekokonaisuuksien syntymisen. että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille lisäyksenä euroa maakunnan kehittämisrahaan.