KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET Julkaisu B 166 ISBN ISSN Sähköinen versio ISBN

2 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2009

3 Kärkihankejulkaisun tarkoitus Tähän julkaisuun on koottu Keski-Suomen liiton maakuntahallituksen hyväksymät Keski-Suomen kärkihankkeet. Julkaisussa esitellään valtion tulo- ja menoarvioon sekä valtion yksiköiden talousarvioihin tähtäävät kansallisesti ja osin EU-rahoitettavat hankkeet. Hankkeista esitetään keskeiset perustiedot ja valtion talousarvioon kohdistetut määrärahaesitykset. Hankelistan valmisteluun ovat osallistuneet alueelliset organisaatiot, kuntasektorin toimijat ja maakunnan kansanedustajat. Keski-Suomen kärkihankkeet esitetään kahtena kokonaisuutena. Keski-Suomen kärkihankkeet otsikon alla ovat hankkeet, jotka halutaan käynnistää vuoden 2009 aikana. Näiden hankkeiden ripeä aloitus on välttämätöntä maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Monella hankkeella on myös maakuntarajat ylittävä kansallinen merkitys. Keski-Suomen tulevien vuosien kärkihankkeet -otsikon alla ovat hankkeet, joiden tarve ja merkittävyys on suuri mutta toimien aloitusajankohta on vuoden 2009 jälkeen. Kaikki kärkihankkeet ovat luonteeltaan hankekokonaisuuksia, joihin maakunnassa ei yksistään ole osoitettavissa riittäviä voimavaroja. Kärkihankkeiden valinnassa on kiinnitetty huomiota eri hallinnonalojen tarpeisiin ja hankkeiden vaikuttavuuteen. Keski-Suomen menestys muodostuu useista tekijöistä, joten kärkihankelista on sisällöltään monipuolinen. Pääpaino on liikenteen infrastruktuurihankkeissa. Osa hankkeista on usean eri hallintosektorin yhteistyönä toteutettavia hankekokonaisuuksia. Hankkeiden valintaa on ohjannut alueellisen vaikuttavuuden näkökulma. Kärkihankkeen pitää toteuttaa Keski-Suomen keskeisiä strategialinjauksia. Kaikille hankkeille on yhteistä, että ne edistävät maakunnan kehittymistä elämänlaadun maakunnaksi. Keski-Suomen liitossa on valmistunut pitkän aikavälin tavoitteita linjaava maakuntasuunnitelma ja maakunnan voimavarat yhteen sovittava maakuntaohjelma. Niissä esitetään maakunnan kehittämistavoitteet. Kolmas keskeinen osa maakunnan suunnittelujärjestelmää on parhaillaan Ympäristöministeriön vahvistuksessa oleva Keski-Suomen maakuntakaava. Maakuntakaavassa varaudutaan kärkihankkeiden toteutumiseen esim. liikenneinfrastruktuurin ja energiahuollon osalta. Jyväskylässä Anita Mikkonen maakuntajohtaja (puh ) Jarkko Pietilä maakuntasuunnittelija kärkihankeluettelon valmistelija (puh )

4 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2009 VT 4 Helsinki-Jyväskylä-Oulu Tiejakso Kirri Äänekoski / Hirvaskangas Vaajakosken taajaman ohitustie (Kanavuori Haapalahti -tiejakso) Perustienpidon rahoitustason nosto Liikenteen teemahankkeet Pääteiden turvallisuuden parantaminen Joukko- ja kevytliikenteen olojen edistäminen Elinkeinoelämän logististen tieyhteyksien kehittäminen Kuntien välistä yhteistyötä ja kuntaliitoksia tukevien tieyhteyksien parantaminen Tampere Jyväskylä -radan parannustöiden jatkaminen Äänekoski Haapajärvi -radan perusparantaminen Keiteleen kanavasiltojen alikulkukorkeuden nostaminen Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen Kansantautien preventio ja terveyden edistäminen Hyvinvointialan osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja innovatiiviset käytännöt Keskisuomalaisen arviointiosaamisen vahvistaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen vahvistaminen Koulutusklusteri ja suomalaisen koulutusosaamisen vienti Keski-Suomen ilmailumuseon laajennushanke Propelli Päijänteen luontokeskus Keski-Suomen purovesien ja valuma-alueiden kunnostushanke (PUREVA)

5 Hankasalmen jätevesihanke Petäjäveden jätevesihanke Bioenergian tehokas yhdistetty kuljetusjärjestelmä KESKI-SUOMEN TULEVIEN VUOSIEN KÄRKIHANKKEET: VT 18 Vaasan valtatie Jyväskylän kehätiet Korkeakoskenlahden teknologialiiketoiminnan keskus Syvälahden tekopohjavesilaitos Jyväskylän jätteenpolttolaitos (Rauhalahti)

6 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2009: VT 4 HELSINKI JYVÄSKYLÄ OULU Valtatie 4 on osa yleiseurooppalaista TEN päätieverkkoa. Se kuuluu ehdotettuun pääteiden valtakunnalliseen runkoverkkoon ja on maamme lyhin ja keskeisin yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen välillä. Tie palvelee valtakunnallisen tavaraliikenteen merkittävänä väylänä ja pitkämatkaisten kuljetusten yhteytenä. Valtatie 4:n toimivuus ja turvallisuus ovat ehdottomia edellytyksiä runkoväylien liittymäkohtaan Jyvässeudulle syntyneelle valtakunnallisesti merkittävälle teollisuutta ja kauppaa palvelevalle logistiselle keskittymälle ja sen edelleen kehittymiselle. Elinkeinoelämä on ottanut kantaa 4-tien muuttamiseksi moottoritieksi välillä Helsinki-Oulu. Tiejakso Kirri Äänekoski / Hirvaskangas Sijainti: Jyväskylän mlk, Laukaa, Uurainen ja Äänekoski Tiejakso on osa Keski-Suomen kasvuvyöhykettä ja muodostaa yhteyden Jyväskylän lentoasemalle. Palokan-Kirrin, Tikkakosken ja Äänekosken Hirvaskankaan alueille on muodostumassa vilkkaat liiketoiminta- ja työpaikka-alueet. Kirrin ja Äänekosken välisellä osuudella liikennemäärä (KVL 2007 ) on ajon/vrk. Välillä Kirri-Tikkakoski KVL ajon/vrk ylittyy koko matkalla jo nykytilanteessa. Raskaan liikenteen osuus on ajon/vrk. Liikenteen on ennustettu lisääntyvän vuoteen 2040 mennessä yli 40 prosenttia - kehittyvän maankäytön ja liiketoimintojen alueilla tätäkin enemmän. Tiejakson ongelmana ovat huono liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuutta haittaava ohitusmahdollisuuksien puute. Myös tien rakenteellinen kunto on heikko eikä tie vastaa leveydeltään liikennemäärän edellyttämää tasoa. Liikenneturvallisuusriskiä kohottavat paikallisen liikenteen sekoittuminen pitkämatkaiseen liikenteeseen, kevyen liikenteen väylien puute ja runsas liittymien määrä. Kirri-Äänekoski hankekokonaisuus sisältää moottoritien jatkamisen Kirristä Tikkakoskelle sekä Tikkakosken ja Äänekosken välisen osuuden rakentamisen nelikaistaiseksi tieksi. Hankkeeseen sisältyy paikallista liikennettä ja maankäyttöä palvelevia rinnakkaistiejärjestelyjä, kevyen liikenteen väylästön rakentamista ja asuinympäristön laatua parantavia meluntorjuntarakenteita. Hanke on osa laajempaa Jyväskylän ja Oulun välisen yhteysvälin kehittämishanketta. Kokonaisuutena hanke on LVM:n pitkän aikavälin kehittämistavoitteiden mukainen, se tukee VN:n alueidenkehittämistavoitteita ja on liikennetaloudellisesti hyvin kannattava (hyöty-kustannussuhde yli 2,2). Hanke edistää valtakunnallisen päätieverkon liikenneturvallisuutta ja toimivuutta sekä vaikuttaa maakunnan kasvuvyöhykkeen kilpailukykyyn. Toteuttamisvalmius: Tiejärjestelyistä on olemassa yleissuunnitelmatasoinen kehittämissuunnitelma, johon perustuen valtatie 4 on maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu moottoritienä välillä Kirri-Äänekoski. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty välille Kirri-Vehniä. Hankkeesta laaditaan yleissuunnitelma v ja asemakaavoituksen mukaisilta alueilta tiesuunnitelma (esim. Hirvaskankaan kohta). Kustannusarvio: Välin Kirri-Äänekoski parantamisen kustannuksiksi arvioidaan 107 M (MAKU 2000=100; 124). Hanke voidaan toteuttaa vaiheittain, jolloin osuuden Kirri-Tikkakoski rakentaminen moottoritieksi on kustannuksiltaan noin 40 M. Määrärahaesitys 2009: 20 M Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

7 Vaajakosken taajaman ohitustie (Kanavuori Haapalahti -tiejakso) Sijainti: Jyväskylän mlk Tiejakso Kanavuoren ja Haapalahden välillä on osa valtateitä 4, 9, 13 ja 23. Tiellä on eurooppalaisen ja valtakunnallisen tieverkollisen merkityksensä ohella tärkeä rooli Jyväskylän kaupunkiseudun liikenneverkossa. Pitkämatkaisen liikenteen sisääntuloväylänä toimimisen ohella tie välittää runsaasti kasvavan maakuntakeskuksen työmatka- ja asiointiliikennettä. Jyväskylän maalaiskuntaan kuuluvan Vaajakosken alueen maankäyttö on voimakkaassa kehitysvaiheessa Kanavuoren ja Hupelin alueilla, jonne on tulossa sekä uusia asuinalueita että liiketoimintaa. Naissaaren alue on merkittävä matkailukohde. Tien nykyinen liikennemäärä (KVL 2007 ) kaksikaistaisella tiejaksolla on yli autoa/vrk, kesällä yli (KKVL). Raskasta liikennettä on keskimäärin noin 1900 autoa/vrk (KAVL rask ). Vuoteen 2040 mennessä tien liikennemäärän ennustetaan kasvavan tasolle autoa/vrk. Tiejakso ruuhkautuu säännöllisesti ja erityisesti viikonloppuliikenteessä esiintyy liikenteen pysähtelyä. Onnettomuusriski on suurin liittymissä. Keskimäärin jaksolla on tapahtunut yksi henkilövahinkoihin johtanut onnettomuus vuodessa. Hanke koostuu 3 km pitkän moottoritieosuuden rakentamisesta Kanavuoresta valtateiden 4 ja 9 liittymästä Haapalahteen nykyisen moottoritien eritasoliittymään saakka sekä tarvittavista eritasoliittymistä ja liittyvien teiden/katujen järjestelyistä. Nykyistä tietä tullaan kehittämään maankäyttöä palvelevana katumaisena jaksona, joka jää moottoritien rinnakkaisväyläksi. Hankkeeseen liittyy myös meluntorjuntaa ja muita ympäristön laatua parantavia toimia. Kokonaisuutena hanke on LVM:n pitkän aikavälin kehittämistavoitteiden mukainen, se tukee VN:n alueidenkehittämistavoitteita ja on liikenneteknisesti hyvin kannattava (hyöty-kustannussuhde yli 2,2). Hanke edistää valtakunnallisen päätieverkon liikenteen turvallisuutta ja toimivuutta sekä vaikuttaa olennaisesti kasvavan Jyväskylän seudun kilpailukykyyn. Toteuttamisvalmius: Hankkeesta on laadittu 1990-luvulla tiesuunnitelma, joka tulee hallinnollisesti vanhentuneena laatia uudelleen. Jyväskylän maalaiskunta on laatinut alueelle asemakaavan muutoksen ja laajennuksen, jonka hyväksymiskäsittely on suunniteltu tapahtuvaksi vuonna 2008.

8 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2009 KESKI-SUOMEN LIITTO Kustannusarvio: Ensimmäisessä vaiheessa toteutettavan keskikaiteellisen kapean nelikaistatien kustannusarvio on noin 30 M. Koko moottoritiehankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 80 M (MAKU-ind. 130). Määrärahaesitys 2009: 15 M Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

9 Perustienpidon rahoitustason nosto Sijainti: Keski-Suomi Keski-Suomen perustienpidon rahoitus on nykyisellään riittämätön, eikä vastaa tienpidolle asetettuja odotuksia. Suurten kehittämishankkeiden lykkäytyminen on jo vuosia siirtänyt maakunnan perustienpitorahoitusta pääteiden aivan välttämättömimpiin liikenneturvallisuustöihin, mikä on syventänyt perustienpitorahoituksen vajetta. Vaje uhkaa erityisesti maakunnan harvaan asuttujen alueiden tieverkon kuntoa ja lykkää alempien teiden perustienpitohankkeita ja kevytväylähankkeita. Odotuksia kevytliikenneväylien toteuttamiseen on runsaasti, eikä kiireellisiäkään koulumatkojen turvaksi tarvittavia väyliä pystytä toteuttamaan kohtuullisessa ajassa. Samanaikaisesti nykyisen tieverkon ylläpito sitoo enenevästi rahoitusta. Suuria siltoja on tulossa peruskorjausikään ja varusteiden ja laitteiden (valot, kaiteet, liikennemerkit ym.) määrän kasvu tuo myös niiden lisääntyvän peruskorjaustarpeen. Elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeitä kelirikon vaivaamia sorateitä sen paremmin kuin kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeitä maanteitäkään ei kyetä parantamaan siinä määrin kuin tarpeet edellyttäisivät. Vuonna 2007 alkaneen ohjelmakauden aikana muualla kuin pohjoisessa Keski-Suomessa rahoitusta ei ole käytännössä käytettävissä lainkaan. Tällaisiin hankkeisiin, jotka hyödyttävät suoraan paikkakunnan yritystoimintaa ja työllisyyttä, olisi tarpeen kehittää myös EU-rahoitusta vastaavaa "kansallista kolmikantarahoitusta", jossa tiehallinnon, kunnan ja TE-keskuksen/hyödynsaajan yhteisin resurssein näitä pystyttäisiin toteuttamaan. Valtakunnallinen perustienpidon rahoitustason nosto nykyiseltä 550 miljoonan euron vuositasolta 710 miljoonaan euroon on Keski-Suomen kannalta välttämätön. Maakunnan perustienpidon rahoituksen tulee olla tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman tasoa olennaisesti suurempi. Tiehallinnon laskelmien pohjalta määriteltynä sen tulee olla 44 M /v ja osuus n. 6,2 % koko maan perustienpidon rahoituksesta. Rahoituksen lisäystarve kohdistuu pääosin ylläpito- ja korvausinvestointeihin ja alueellisiin investointeihin. Määrärahaesitys 2009: 44 M (vuodessa) Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

10 Liikenteen teemahankkeet Teemahankkeiden otsikot ovat suuntaa antavia, koska niitä ei ole valtioneuvoston eduskunnalle antamassa liikennepoliittisessa selonteossa määritelty. Hankkeita ja niiden sisältöä täydennetään ja tarkennetaan vielä Keski-Suomen tiepiirin kanssa. Pääteiden turvallisuuden parantaminen Tähän koriin on tarjolla ohituskaistojen liikenneturvallisuuden parantamishankkeita valtatie 9 välillä Jämsä - Korpilahti (Jyväskylä) noin 5,2 M ja valtatie 4 välillä Äänekoski - Pihtipudas noin 16 M. Joukko- ja kevytliikenteen olojen edistäminen Keski-Suomen tiepiirillä on priorisoitu hankelista kevyen liikenteen väylien rakentamisesta. Toteuttamiskelpoisia hankkeita on eri puolilla Keski-Suomea ja niistä on tehty esityksiä hankekoreihin. Elinkeinoelämän logististen tieyhteyksien kehittäminen Logistiikkakeskus Innoroad Parkin edellyttämät liikennejärjestelyt Sijainti: Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Laukaa - Laukaantien parantaminen - Kehäyhteys Palokka Seppälänkangas Vaajakoski sekä Tikkakoski Leppävesi Vaajakoski - yhteyteen kuuluva ns. Vihtiälän oikaisu Logistiikkakeskuksen ja sen lähiympäristön työpaikka-alueiden saavutettavuuden takia on välttämätöntä kehittää Laukaantietä rinnakkaisväylä- ja liittymäjärjestelyin sekä toteuttamalla kehäyhteys Palokka Seppälänkangas Vaajakoski sekä ulompaan kehään Tikkakoski Leppävesi Vaajakoski kuuluva ns. Vihtiälän oikaisu. Toimenpiteet helpottavat valtateiden 4 ja 9 sekä Vaajakosken taajamaan kohdistuvaa liikennekuormitusta ja ovat raskaiden elinkeinoelämän kuljetusten ohella seudullisen työpaikka- ja asiointiliikenteen kannalta tarpeellisia. Toteuttamisvalmius: Vaatii suunnittelua sekä katujen että maantieverkon osalta. Osasta hankkeita on olemassa jo valmiita suunnitelmia (mm. eräät Laukaantien liittymäjärjestelyt). Kustannusarvio: 20 M Määrärahaesitys 2009: 5 M Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

11 Kuntien välistä yhteistyötä ja kuntaliitoksia tukevien tieyhteyksien parantaminen Sijainti: Keski-Suomi Teemaan liittyviä hankkeita on eri puolella Keski-Suomea. Hankekokonaisuuteen kuuluvan Keuruun ja Ähtärin välisen maantien 621 perusparantaminen ja päällystäminen parantaisi myös maakuntakeskusten Jyväskylän ja Seinäjoen sekä Vaasan välisiä yhteyksiä ennen valtatien 18 (Vaasan valtatie) vielä puuttuvien osuuksien rakentamista. Kiireellisiä kohteita tulee esille lisää kuntayhteistyön ja -liitosten suunnittelun edetessä. Toteuttamisvalmius: Osalla hankkeista suunnitelmat ovat valmiina, osalla valmisteilla. Kustannusarvio: Keski-Suomessa yhteensä 15 M. Määrärahaesitys 2009: 15 M Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

12 Tampere Jyväskylä -radan parannustöiden jatkaminen Sijainti: Korpilahti, Muurame, Jyväskylä (Keski-Suomessa) Tampereen ja Jyväskylän välisen rataosan parantaminen on aloitettu kiireellisenä toimenpiteenä vuonna Perusparantamisen vuosille ajoittuvat jatkotyöt ovat kustannuksiltaan yhteensä noin 100 M. Keski- Suomessa hankkeeseen sisältyy päällysrakenteen uusimisten ohella tunneli- ja kallioleikkaussaneerauksia sekä muita radan välityskykyyn ja turvallisuuteen vaikuttavia toimenpiteitä. Rataosan akselipaino nousee töiden valmistumisen jälkeen 25 tonniin (2009), millä on tärkeä merkitys maakunnan metsä- ja metalliteollisuuden kuljetuksille. Junaliikenteen häiriöttömän kulun ja turvallisuuden varmistamiseksi radan perusparannustöiden jatkaminen vuonna 2009 on välttämätöntä. Rautatieliikenteen sujuvuuden ja kuljetusten tehokkuuden varmistamiseksi on jatkossa huolehdittava akselipainojen nostamisesta 25 tonniin koko satamayhteydellä Poriin ja Raumalle, pääradan tasoristeysten poistoon sekä Jyväskylän ja Oriveden välillä kaksoisraiteen toteuttamiseen. Kapasiteetti- ja aikatauluongelmien poistamiseksi tulee välillä Orivesi- Jyväskylä lisätä pikaisesti kaksoisraideosuuksia, joita tarvitaan junien kohtaamispaikkoina. Hankkeen toteutuminen edellyttää 40 M rahoitusta vuodelle 2009 sekä lisäksi viimeistelytöitä varten 5 M vuodelle 2010, minkä jälkeen akselipainon nostaminen 25 tonniin tulee mahdolliseksi. Määrärahaesitys 2009: 40 M (ja 5 M vuodelle 2010) Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

13 Äänekoski Haapajärvi -radan perusparantaminen Sijainti: Äänekoski, Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Viitasaari ja Pihtipudas (Keski-Suomessa) Äänekoski Haapajärvi -radan perusparantamisen aloittamiseen on valtioneuvoston eduskunnalle antamassa liikennepoliittisessa selonteossa osoitettu yhteensä 20 M vuosille 2011 ja Metsäteollisuuden ja energiahuollon kuljetusten kannalta elintärkeän radan kunnostaminen kokonaisuudessaan edellyttää tämän lisäksi noin 50 M lisärahoitusta. Toteuttamisvalmius: Hanke vaatii joiltain osin suunnittelua, mutta sen toteuttaminen on käynnistettävissä. Kustannusarvio: 70 M Määrärahaesitys 2009: 1 M (hankkeen valmisteluun) Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

14 Keiteleen kanavasiltojen alikulkukorkeuden nostaminen Sijainti: Laukaa, Äänekoski, Jyväskylän mlk Keiteleen kanavan nykyinen siltojen alikulkukorkeus (3,5 m) rajoittaa matkustaja-alusliikenteen ja aluskuljetusten kehittämismahdollisuuksia kanavan vaikutusalueella. Keiteleen kanavan siltojen alikulkukorkeuden lisääminen vastaamaan Keiteleen ja Rautalammin reitin siltojen alikulkukorkeutta 5,5-8 m on ollut esillä kanavan valmistumisesta lähtien. Meri- ja sisävesiväylien kehittämisohjelman laadinnan yhteydessä Jyväskylän Energia Oy on esittänyt Keiteleen kanavan siltojen alikulkukorkeuden korkeuden nostamisen huomioimista ohjelman laadinnan yhteydessä, jotta energiahakkeen ja turpeen aluskuljetusmahdollisuudet alueella voitaisiin turvata. Alikulkukorkeuden nosto 5,5 m:iin edellyttää Vuonteensalmen väylä- ja siltajärjestelyiden toteuttamista ja Paatelan rautatiesillan korottamista. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 2,3 M. Siltojen alikulkukorkeuden nostaminen alun perin suunniteltuun 8 m:n alikulkukorkeuteen edellyttäisi Paatelanlahden ja Kuusaankosken rautatiesiltojen uusimista sekä Vaajakosken tiesillan uusimista. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on milj. euroa. Kumpikaan siltojen alikulkukorkeuden nostohankkeista ei sisälly Merenkulkulaitoksen TTS:n eikä sen toteutuksesta ole tehty päätöksiä. Toteuttamisvalmius: Vaatii suunnittelua. Kustannusarvio: M Määrärahaesitys 2009: 1 M Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

15 Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen Sijainti: Keski-Suomi Hankkeella kehitetään ja pilotoidaan uudenlaista palvelujen kokonaismallia Keski-Suomessa ja levitetään mallia asteittain koko maahan. Hankkeen tuloksena lisätään lasten ja perheiden oman osallisuuden merkitystä heitä itseään koskevien palveluiden suunnittelussa. Tutkimus- ja kehittämistoimien tavoitteena on tarkastella lasten ja perheiden palveluiden kustannuksia ja vaikuttavuutta. Kriteerinä on lastensuojelun tarpeeseen vaikuttaminen. Tutkimushanke tukee Itä- ja Keski-Suomen KASTE-ohjelman (kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma) toteutusta. Parhaillaan on valmistelussa Keski-Suomen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Hanke käynnistyy nykytilanteen kartoituksella ja laskentamallin muodostamisella siitä ennen muutosta. Seuraavassa vaiheessa muutoksia seurataan sekä kustannusten että sosiaalisten vaikutusten osalta. Seurantaa tehdään erilaisissa palvelurakenteissa ja alueilla. Vertailukohteena ovat alueet, joissa muutosta ei vielä toteuteta. Hankkeen aikana tuotetaan myös uusia palvelumalleja ja tuetaan niiden käyttöön ottoa. Tutkimuksen ja kehittämisen keskeiset kohteet ovat: 1) ennaltaehkäisyn ja varhaisen tukemisen vahvistaminen sekä sen kustannusten ja vaikuttavuuden tunnistaminen, 2) korjaavien palveluiden eri vaihtoehtojen kustannusten ja vaikutusten vertailu. Keski-Suomessa on vahva osaamisperusta lasten ja nuorten palveluista. Perhetutkimuskeskus ja -tutkijakoulu tuottavat tutkimustietoa mm. lapsiperheiden hyvinvoinnista ja lapsitutkimuskeskus ja NMI tuottavat tietoa lapsen kehitystä tukevista palveluista. Lapsiasiavaltuutetun toimisto arvioi ja selvittää valtakunnallisesti lasten asemaa ja etua. Stakesin Jyväskylän alueyksikössä suunnataan toimia lasten ja perheiden varhaisen tuen palveluihin. Kunnissa lapsivaikutusten arviointia on mallinnettu usean toimijan yhteistyönä. Koulutuksen tutkimuslaitos ja koulutuksen arviointineuvosto arvioivat koulutuspalveluiden järjestämistapojen vaikutusta kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointiin ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaan kytkeytyvät mm. seudulliset lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen kehittämisyksiköt, lasten ja perheiden palveluita kokoava Perhe-hanke sekä vahvat järjestötoimijat. Stakesin Jyväskylän alueyksikössä käynnistyvä valtakunnallinen ParasSos -tutkimusohjelma kokoaa tietoa kuntien sosiaalipalveluista. Tutkimusohjelman liittyy Suomessa ainutlaatuinen sosiaalipalveluiden arvioinnin professuuri. Kuntien toimintakyvyn vahvistamiseksi on tuotettava tietoa, jonka avulla kunnat voivat kehittää toimintaansa yhä kustannustietoisempaan suuntaan. Ennaltaehkäisevän työn mahdollisuuksia kustannuskehityksen hallinnassa on tarkasteltu hyvin vähän. Toteuttamisvalmius: Kehittämistyö on käynnistynyt vuonna Haettavalla rahoituksella mahdollistetaan hankesuunnitelman täysimääräinen toteuttaminen. Kokonaiskustannusarvio: 1,0 M (neljälle vuodelle) Määrärahaesitys 2009: Lisätietoja: suunnittelujohtaja Hannu Korhonen / Keski-Suomen liitto (puh ) lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula / Lapsiasiavaltuutetun toimisto (puh ) erikoistutkija Liisa Heinämäki / STAKES Jyväskylän alueyksikkö (puh )

16 Kansantautien preventio ja terveyden edistäminen Sijainti: Keski-Suomi Hankkeessa on kyse sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja muiden merkittävien terveysongelmien ehkäisystä sekä terveyteen myönteisesti vaikuttavien elintapojen ja -tottumusten edistämisestä. Hankkeessa erotetaan toisistaan asiantuntijatason ja väestötason toiminnot. Asiantuntijatason toimet (sairaanhoitopiirissä ja terveyskeskuksissa) toteutetaan maakunnan kuntien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kehittämisohjelman (KASTE) rahoituksella. Suoraan väestölle suunnatut terveyden edistämisen toimet tehdään järjestösektorin voimin RAY:n avustuksella (Kantere ry). Hankkeen tavoitteena on: - kehittää korkean riskin asiakkaan hoitoa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä (julkinen sektori) - kehittää maakunnallinen terveyden edistämisen toteuttamismalli, joka mahdollistaa asiakkaille palvelun saannin asuinpaikasta riippumatta (KASTE) - tukea väestöä kansansairauksien omaehtoisessa hoidossa (Kantere ry). Keski-Suomessa valmistumassa oleva Terveyden edistämisen maakunnallinen ohjelma hahmottaa terveyden edistämisen toimenpiteet ja toteuttajat. Ohjelmassa esitetään käytännön toimina mm. terveystietotupia jokaiseen terveyskeskukseen, mahdollisesti myös suurimpiin kouluihin, kirjastoihin ja marketteihin. Ohjelman mukaan myös sähköistä asiointia tulee kehittää ja rakentaa väestön omaehtoista terveyden seurantaa tukeva järjestelmä. Toimintamallilla edistetään terveellisiä ruokailutottumuksia, terveyden kannalta riittävää liikuntaa, savuttomuutta, riittävää unta, mielen hyvinvointia, normaalipainoa sekä tervettä ja laillista suhdetta päihteisiin. Työvälineinä käytetään esimerkiksi varhaisen puuttumisen ja mini-intervention malleja. Asiantuntijatason toiminta suuntautuu terveydenhuollon, sosiaalitoimen, opetustoimen, liikunta- ja kuntoutustoiminnan sekä ravitsemistyön ammattilaisille. Väestötason toimintoja suunnataan maakunnan koko väestölle, mm. kuntapäättäjille, tapahtumiin, kouluille sekä järjestöille. Toteuttamisvalmius: Hankkeen esiselvitystehtävät on suoritettu, tarpeelliset työryhmät, toimintamallit ja organisaatiot on perustettu. Toiminta käynnistyy täydessä laajuudessaan rahoituksen varmentuessa. Kokonaiskustannusarvio: /vuosi. Sairaanhoitopiirin kansantautien preventioyksikkö toimii vuodesta 2009 alkaen kuntien perusrahoituksella ( /v). Väestötason toimintointoihin (Kantere ry) esitetään vuosittaista rahoitusta. Terveyden edistämisen toimiin KASTE-ohjelmasta esitetään /v. Määrärahaesitys 2009: (Raha-automaattiyhdistys) (Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen kehittämisohjelma KASTE) Lisätietoja: suunnittelujohtaja Hannu Korhonen / Keski-Suomen liitto (puh ) professori Mauno Vanhala/ Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (puh ) pj. Raija Harju-Kivinen/ K-S:n kansanterveyden edistämiskeskus, Kantere ry. (puh )

17 Hyvinvointialan osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja innovatiiviset käytännöt Sijainti: Keski-Suomi Hankkeella edistetään osaavan työvoiman saatavuutta hyvinvointialalle koko maakunnassa. Osaavan työvoiman saatavuus on hyvinvointialan toimijoiden, koulutusorganisaatioiden sekä työelämäennakoinnista vastaavien yhteinen kehittämistehtävä. Seuraavan runsaan 10 vuoden aikana työvoiman tarjonta on Keski-Suomessa poistumaan nähden noin pienempi. Keski-Suomi tarjoaa erinomaisen pilotointiympäristön selvittää ja kehittää henkilöstöryhmien työnjakoa ja innovatiivisia työnkuvia, kokeilla ja ottaa käyttöön uusia sähköisiä rekrytointimalleja sekä hyödyntää innovatiivisia oppimisympäristöjä. Hanke vahvistaa sosiaali- ja terveysalaa kiinnostavana työurana. Se tarjoaa kiinnostavia kehittymismahdollisuuksia, mahdollistaa jo suoritetun kehittämistyön tulosten soveltamista käytäntöön ja tiivistää maakunnan palveluntuottajien ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä. Lisäksi se tuottaa valtakunnallisesti sovellettavaa tietoa lääkäri- ja hoitohenkilöstön työnjaon tuloksellisuudesta ja koulutuksen uudistamisesta. Merkittävä pilotointiympäristö on sairaanhoitopiirissä käyttöön otettu Tietotaitopaja. Tietotaitopaja on käytännön hoitotilanteiden ja toimenpiteiden oppimiseen tarkoitettu simuloitu ja kehittyvä oppimisympäristö. Tietotaitopaja on perusta keskisuomalaisten terveydenhuollon kouluttajien kehittämisyhteistyö- ja tutkimushankkeelle, jolla pyritään turvaamaan terveydenhuollon osaavan työvoiman saatavuus. Tietotaitopajan oppimisolosuhteet perustuvat uusimpiin virtuaaliteknisiin laitteisiin, jolloin uusien hoitotekniikoiden käyttöönottoa ja koulutusta siirretään turvallisempaan ja oppimisen kannalta tehokkaampaan oppimisympäristöön. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri vastaa pajan toimitiloista, välineistöstä ja kouluttajalääkäreistä. Jyväskylän yliopisto on käynnistänyt lääkäreiden koulutuksen kehittämiseen tähtäävän laajan taitotutkimusprojektin. Jyväskylän ammattikorkeakoulu vastaa AMK-tutkinnon jälkeisestä hoitohenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Toiminta-alueen kehittämiseen liittyy valmisteilla oleva valtakunnallisesta ESR-rahoituksesta haettava asiantuntijahoitajien ja lääkäri-hoitaja työparien osaamista tukeva hanke. Tietotaitopajan toimintamalli tukee sairaanhoitopiirin lääkärikoulutuksen laajentamista Kuopion yliopiston kanssa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkinnon jälkeistä koulutustarjontaa. Toimintamallista on tavoitteena rakentaa koulutuspalveluja tarjoava ja myyvä yksikkö. Toteuttamisvalmius: Tietotaitopajan oppimisympäristö on otettu käyttöön v. 2008, hankkeen sisällöllinen ja tutkimuksellinen kehittämistyö käynnistyy rahoituksen varmentuessa. Kokonaiskustannusarvio: 1,15 M. Kustannukset jakaantuvat toimenpiteisiin 2-3 vuodelle. Toimenpiteitä ovat Uusiutuva ja verkottuva osaaminen, Innovatiiviset rekrytointimallit, Virtuaaliset potilaan opetus- ja ohjauskäytännöt sekä Alan oppimisen tutkimustyö. Määrärahaesitys 2009: Lisätietoja: suunnittelujohtaja Hannu Korhonen / Keski-Suomen liitto (puh ) hallintoylihoitaja Kaija Heikura / Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (puh ) professori Anneli Eteläpelto/ Jyväskylän yliopisto (puh ) koulutuspäällikkö Leena Liimatainen/ Jyväskylän ammattikorkeakoulu (puh )

18 Keskisuomalaisen arviointiosaamisen vahvistaminen Sijainti: Keski-Suomi / Jyväskylä Oppiminen, koulutuksen tutkimus ja arviointi muodostavat Jyväskylän yliopiston kansainvälisesti tunnustetun huippuosaamisen keskittymän. Opetukseen ja koulutukseen liittyy aina kehittävä arviointi, jonka keskeisenä periaatteena on riippumattomuus. Koulutuksen arviointisihteeristö on toiminut menestyksellisesti Jyväskylässä. Arviointi kokonaisuudessaan tarvitsee riittävästi sekä taloudellisia että henkisiä voimavaroja. Valtionhallintoa kehitettäessä ei merkittäviä lisäresursseja ole saatavissa. Sen sijaan toimintojen synergia ja asiantuntijaverkoston tehokas käyttö ovat tärkeitä. Arviointi on luonnollinen osa kaikkea kehittämistoimintaa. Riippumattomasti ja riittävällä vaikuttavuudella toimiva arviointi antaa mahdollisuuden jatkuvasti uudistaa suomalaista koulutus- ja innovaatiojärjestelmää. Pääjohtaja Timo Lankisen tekemä selvitys ja sen ehdotus sijoittaa Arviointikeskus Jyväskylään oli vahvasti perusteltu. Tätä tulee täydentää vielä opetushallituksen arviointitoiminnan resursseilla. Yhteiskunnallisesti merkittävän opetuksen ja koulutuksen arvioinnin osalta on synnytettävä osaamisen keskittymä, jolla vahvistetaan eriasteisen koulutuksen arvioinnin vaikuttavuutta monipuolisiin verkostoihin ja tutkimustoimintaan liittyvällä synergialla. Arviointikeskuksen perustaminen Jyväskylään on huomioitu kansallisessa valmistelussa ja päätöksenteossa. Siirrosta Jyväskylään on laadittava kokonaistilannetta kokoava alueellinen selvitys. Selvitys antaa perusteita sekä alueellisille että kansallisille päätöksentekijöille. Toimintojen siirtoa ja Arviointikeskuksen kehittämistä koskevat selvitykset ja aineisto ovat kansallisesti kattavia. Päätöksentekoa valmisteleva keskustelu on ollut laaja-alaista. Keski-Suomi on perustellut alueellistamiseen liittyen arviointiosaamisen sisällöllistä kehittämistä ja keskisuomalaisia vahvuuksia. Arviointikeskuksen sijoittumista Jyväskylään tuetaan alueellisesti kattavalla Master Plan selvityksellä. Se kuvaa sijoittumisen toimintaympäristön, sen mahdollisuudet ja edellytykset sekä alueelliset vaikutukset. Kustannusarvio: Master Plan -selvityksen kustannukset ovat Alueellistamiseen ja arviointitoiminnan kehittämiseen liittyvät kokonaiskustannukset on kuvattu valtakunnallisissa selvityksissä. Määrärahaesitys 2009: (TEM vapaa maakunnan kehittämisraha) Lisätietoja: koulutuspäällikkö Rauli Sorvari / Keski-Suomen liitto (puh ) pääsihteeri Heikki K Lyytinen Koulutuksen arviointisihteeristö (puh )

19 Ammatillisen aikuiskoulutuksen vahvistaminen Sijainti: Keski-Suomi Keski-Suomen tavoitteena on lisätä ja uudistaa aikuiskoulutusta, vahvistaa yksilöllistä ja yrityskohtaista oppimisen ohjausta sekä kehittää liikkuvuutta tukevia palveluita. Keski-Suomen tavoitteena on toimia kansallisena kehittämisen pilottialueena ja osaamiskeskittymänä. Osaavan työvoiman turvaaminen on kansallinen ja alueellinen haaste. Osaavan työvoiman turvaaminen edellyttää selkeää osaamistarpeen tunnistamista, koulutustarjonnan mahdollisimman hyvää kohdentumista ja dynaamista aikuisopiskelijan henkilökohtaista ohjaamista. Alueellisen ennakoinnin tulee tukea työelämän henkilöstön rekrytointia sekä eritasoisen koulutuksen perusopetuksen että aikuiskoulutuksen osalta. Aikuiskoulutuksen tarve kasvaa työvoiman vaihtuessa. Opetuksessa on jatkuvasti seurattava työtehtävien muutosta ja laajentumista. Koulutusorganisaatioiden työelämäyhteyksien (erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta) on lisäännyttävä entisestään. Samalla erilaiset osaamista vahvistavat oppimisympäristöt uudistuvat. Alueen koulutukselle, työvoimareserville sekä työvoiman kansalliselle ja kansainväliselle liikkuvuudelle tulee luoda kattavat ja opiskelijalähtöiset koulutuksen tukipalvelut. Näitä kehitetään sekä keskushallinnossa maan kattavasti että alueellisesti elinkeinoelämää, työelämää ja opiskelijaa palvellen. Keski-Suomessa laaditaan Osaavan työvoiman turvaamisen ohjelmaa tukemaan alueellista kehitystä ja muutoksien hallintaa. Jyväskylän yliopisto on saanut EU tasoisen koordinointitehtävän ja kansallisen kehittämistehtävän aikuisohjauksen tutkimuksessa ja kehittämisessä. Keski-Suomi vahvistaa eri koulutusasteiden yhteistyötä aikuisopiskelun ohjauspalveluissa. Ennakointi toteutetaan maakunnan toimijoiden yhteistyönä koulutuksen osuvuuden sekä osaamisen vahvistamiseksi. Kansallisiin kehittämishankkeisiin ohjautuu euroa ohjauspalveluiden kehittämiseen ja sen vaatimiin muutoksiin ja palveluosaamiseen. Alueellisesti tarvitaan tämä kansallisen toimintatavan konkretisointia ja käytännön toteuttamista Keski-Suomessa. Kustannusarvio: Kehittämishankkeen kustannukset ovat Määrärahaesitys 2009: TEM Lisätietoja: koulutuksen kehittämispäällikkö Elise Tarvainen / Keski-Suomen liitto (puh ) koulutuspäällikkö Rauli Sorvari / Keski-Suomen liitto (puh )

20 Koulutusklusteri ja suomalaisen koulutusosaamisen vienti Sijainti: Keski-Suomi Kansainväliset koulutusmarkkinat kasvavat merkittävästi. Osaavan työvoiman turvaaminen on kansainvälinen haaste niin työelämälle, yrityksille kuin alueille. Lisääntyvä liikkuvuus, kansainväliset verkostot ja erilaiset osaamiskeskittymät tarjoavat eriasteiselle koulutukselle kansainvälisiä mahdollisuuksia. Suomalainen koulutus- ja innovaatiojärjestelmä ovat maailmalla tunnettu ja kilpailukykyinen. Keski-Suomeen on keskittynyt kaikkien koulutusasteiden kansallisesti vetovoimaiset organisaatiot. Opetus ja tutkimus sekä arviointi ovat synnyttäneet koulutus- ja opetusteknologia-alan yrityksiä sekä vahvistaneet erilaisia yritysten koulutusyksiköitä. Alueen innovatiivisuus on yhdistänyt ihmisen, oppimisen ja työelämän tarpeet uutta luovaksi alueen taloutta vahvistavaksi yhteistyöksi. Koulutusalan kansallinen ja alueellinen merkitys on suuri. Koulutusalan liiketoiminnan arvo on noin 100 M. Toimiala työllistää Keski-Suomessa osaajaa, joista yrityksissä on noin 10 %. On luontevaa, että elinkeinoelämän tapaan tästä on muotoutunut koulutusklusteri (EduCluster Finland). Jyväskylän asema opetuskentässä on luonut perustan Opetusministeriön, Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen liiton yhteiseen suomalaisen koulutusosaamisen vientiä koskevaan selvitystyöhön. Sen tuloksena on mahdollisuus kuvata suomalaisen koulutusjärjestelmän viennin ja tuonnin mahdollisuuksia, osaamispotentiaalia ja kansainvälisiä markkinoita. EduCluster Finland yhdistää korkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja koulutusyritysten osaamisen markkinoitaviksi koulutus- ja kehittämispalveluiksi. Koulutusklusterin tavoitteena on olla Euroopassa tunnistettu ja tunnustettu koulutus- ja innovaatiojärjestelmien kehittäjäverkosto. EduCluster Finland -verkosto on osa Jyväskylän Korkeakoskenlahdelle sijoittuvaa koulutus-, oppimis- ja teknologialiiketoiminnan keskittymää, jonka tarkoitus on saavuttaa alallaan strategisen keskuksen (SHOK) status. EduCluster Finland on kehittymässä brändinä ja konseptina. Sillä on liiketoimintasuunnitelma, markkinointistrategia, potentiaaliset asiakasverkostot sekä asiakaslähtöinen toimintatapa. Klusterimainen kehittäminen antaa mahdollisuuden julkisten koulutusorganisaatioiden tuottavuutta lisäävään yhteistyöhön, elinkeinoelämään kytkeytyviin innovaatioihin ja uusiin palveluihin, kansainväliseen markkinointiin ja vientiin. Klusterin kehittäminen tapahtuu kolmella teemalla. Kohteena on julkistoimijoiden liiketoimintaosaaminen ja tuotteistusta, yritys- ja liiketoimintaverkoston vahvistaminen sekä asiakaslähtöiset palvelu- ja tuotepilotit. Toiminnan kehittyminen edellyttää liiketoiminnallista markkinointiorganisaatiota viemään keskisuomalaista koulutusosaamista ja tuotteita. Kustannusarvio: Klusterin kehittämisellä on kehittämissuunnitelma ja sen mukainen rahoitus. Markkinointiyhtiön perustamiseen, palveluiden kehittämisen ja kansainvälistymiseen tarvitaan Tekes-rahoitusta Määrärahaesitys 2009: Lisätietoja: koulutuksen kehittämispäällikkö Elise Tarvainen / Keski-Suomen liitto (puh ) koulutuspäällikkö Rauli Sorvari / Keski-Suomen liitto (puh )

21 Keski-Suomen ilmailumuseon laajennushanke Propelli Sijainti: Jyväskylän mlk, Tikkakoski Keski-Suomen Ilmailumuseon (K-SIM) laajennussuunnitelma on esitelty kesällä 2006 työnimellä Propelli. Hankkeen tavoite on nostaa kohde valtakunnallisesti merkittävimmäksi ilmailumuseoksi, lisätä kohteen vetovoimaisuutta, laajentaa näyttelytilaa, tarjota muillekin tilaongelmissa painiville pienemmille museoille toimintamahdollisuudet ja turvata ilmailumuseon säilytystilojen tarve. Propellista on tarkoitus tehdä interaktiivinen käynti- ja viihtymiskohde sekä tietopankki. Vuotuiseksi kävijämäärätavoitteeksi on asetettu henkeä. Propelli-hankkeen ideana on koota samaan rakennukseen omiksi erillisiksi näyttelyikseen useampia korkean teknologian museoita ja kokoelmia (mm. ATK-museo, Automaatiomuseo, rallin Hall of Fame, kännykkänäyttely). Hankkeeseen osallistuminen edellyttää kultakin vakaata rahoituspohjaa ylläpitokulujen kattamiseksi. Rakennukseen on suunniteltu tiloja myös Ilmavoimien Viestitekniikkalaitoksen poistetun materiaalin Kasinhäntä-myymälälle sekä muille profiiliin sopiville myymälöille (mm. virkapukumyymälä ja Maanpuolustusmyymälä). Keski-Suomen Ilmailumuseon hallitus on asettanut tavoitteeksi saada Suomeen yksi ilmailumuseo, jolla on keskitetty Tikkakoskella oleva johto ja hajautettu nykyisillä näyttelypaikkakunnilla toimiva museoverkosto. Vantaalla toimivan Suomen Ilmailumuseon (SIM) ja muiden ilmailumuseoiden ja näyttelyiden (Hallinportti, Lappeenranta, Vesivehmaa ja Kymi) hallintojen kanssa on käyty neuvotteluja kesästa 2007 alkaen. Tähän mennessä Lappeenranta ja Vesivehmaa ovat ilmaisseet halunsa liittyä K-SIM:n johtamaan konserniin. Neuvottelujen johtaessa yhdistymiseen koko konserni on valtakunnallinen erikoismuseo. Propelli-hankkeen toteutuminen edesauttaa myös tätä valtakunnallisen tason hanketta. Hankkeen ensimmäinen vaihe on Keski-Suomen Ilmailumuseon halliosan laajennus nykyistä m 2 :sta m 2 :n. Nykyisellään K-SIM työllistää 10 henkeä. Propellihankkeen rakennusvaihe työllistää arviolta 40 henkeä. Laajennuksen valmistumisen jälkeen uusien välittömien työpaikkojen lisäys on n. 20 henkeä ja välillisten työpaikkojen kasvu n. 20 henkeä (mm. Ränssin Kievari, Tommi Mäkinen Racing Oy, Fair Wind Travel Oy). Kustannusarvio: 8,8 M Määrärahaesitys 2009: 1,35 M Lisätietoja: maakuntasuunittelija Jarkko Pietilä / Keski-Suomen liitto (puh ) museonjohtaja Kai Mecklin / Keski-Suomen Ilmailumuseo (puh )

22 Päijänteen luontokeskus Sijainti: Päijänteen ympäristö Päijänteen ympäristön kansallispuistojen (Leivonmäen, Isojärven ja Päijänteen) yhteinen kävijämäärä on yli henkeä vuosittain ja lähivuosina kävijämäärän odotetaan kasvavan selvästi. Kansallispuistojen yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää Päijännettä, joten yhteisen luontokeskuksen perustaminen Päijänne-teeman ympärille on luontevaa. Päijänteen seudulla on selvitetty myös Unescon biosfäärialueen eli kestävän kehityksen mallialueen sekä Pohjois- Päijänteen kansallisen kaupunkipuiston perustamisedellytyksiä. Matkailukeskus Himoksen nykyinen vuotuinen kävijämäärä on noin henkeä, ja sen odotetaan tulevien investointien myötä kasvavan moninkertaiseksi. Tavoitteena on kehittää Himoksesta ympärivuotinen matkailukeskus, jonka asiakkaista yli puolet tulee ulkomailta. Himokselta kävijöitä ohjautuu merkittävästi myös Päijänteelle sekä alueen kansallispuistoihin ja muihin luontokohteisiin. Tämän takia Päijänteen luontokeskuksen luonteva sijoituspaikka voisi olla Jämsän Himos. Luontokeskus palvelisi laajalti Päijänteen ympäristöön kohdistuvaa matkailua ja virkistystä sekä tukisi mahdollisesti perustettavan Päijänteen biosfäärialueen tavoitteita. Tavoitteena on luontokeskuksen suunnittelun ajoittuminen vuosille Päijänteen luontokeskushanke on kumppanuushanke. Metsähallitus vastaa hallinnoimiensa kansallispuistojen opastuksesta sekä toiminnallisen ympäristön ja rakenteiden kehittämisestä. Alueellinen ympäristökeskus vastaa Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksien selvitystyöstä, ympäristökasvatuksesta ja kestävän kehityksen edistämisestä. Luontokeskushankkeen edistämisestä vastaavat myös Keski-Suomen liitto, Jämsän kaupunki ja Jämsän seudun yritykset. Määrärahaesitys 2009: (suunnittelun aloittamiseen) Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Reima Välivaara / Keski-Suomen liitto (puh ) johtaja Risto Palokangas / Keski-Suomen ympäristökeskus (puh ) puistonjohtaja Raimo Itkonen / Metsähallitus (puh )

23 Keski-Suomen purovesien ja valuma-alueiden kunnostushanke (PUREVA) Sijainti: Keski-Suomi Keski-Suomen suuria ja keskisuuria virtavesiä on kunnostettu lähes 20 vuotta. Kunnostustyön perustana on seutukaavaliitossa laadittu jokivesi-inventointi ja sen perusteella laadittu kunnostusohjelma (VIRVE-raportti). Virtavesikunnostuksiin on Keski-Suomessa käytetty noin 2,6 milj. euroa. Kunnostusponnistuksen tuloksena maakunnan kaikki irtouittosäännöt on kumottu ja noin 140 koski- ja niva-aluetta kunnostettu. Kunnostusten painopistettä siirretään nyt vesistöjen latvoille ja valuma-alueille. Näiltä alueilta tuleva kuormitus on merkittävin latvavesistöjen veden laatuun vaikuttava tekijä. Laajalla yhteishankkeella voidaan hallitusti ja taloudellisesti vähentää kohdealueen vesiensuojelu- ja ympäristöongelmia. Keski-Suomen ympäristökeskuksessa on valmisteltu kumppanuushanke purovesien ja valuma-alueiden kunnostamiseksi (PUREVA), jonka pilottivaihe toteutettiin EMOTR-rahoitustuella Kivijärvellä vuosina Tässä pilottihankkeessa kehitettiin ja testattiin maakunnallista hankemallia. Vuosina pilottihanke laajennetaan maakunnalliseksi. Sen viisi päätavoitetta ovat: 1) maakunnan pienvesien ja valuma-alueiden kunnostustarpeen selvittäminen (VIRVE II) 2) kunnostuksiin liittyvien viranomaisten toiminnan ajallinen, alueellinen ja toiminnallinen yhdentäminen 3) käytännön kunnostustoiminnan käynnistäminen 4) paikallisten toimijoiden sitouttaminen alueensa kunnostamiseen ja jatkuvaluonteiseen hoitotoimintaan ja 5) keskisuomalaisten matkailuyritysten toimintaympäristön ja kylien viihtyisyyden parantaminen. Hankealueille muodostetaan ja koulutetaan paikallisia toimintaryhmiä, jotka osaltaan toteuttavat tarvittavia kunnostusja hoitotöitä. Kumppanuustahot: Ympäristökeskus, kunnat, osakaskunnat, kalastusalueet, TE-keskus, metsäkeskus, metsähallitus, alueen yrittäjät, muut paikalliset toimijat, kalatalouskeskus, maaseutukeskus, RKTL, yliopisto. Kokonaiskustannukset vuonna : 1,2 milj. (TE-keskus, MMM, YM, metsäkeskus, metsäyhtiöt, metsähallitus, kunnat, osakaskunnat, kalastusalueet ja tiehallinto). Määrärahaesitys 2009: , rahoitusta haetaan ensisijaisesti TE-keskuksen maaseutuosaston EMR-määrärahoista ja vaihtoehtoisesti YM:n ja MMM:n momenteilta. Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Reima Välivaara / Keski-Suomen liitto (puh ) suunnittelupäällikkö Esa Solismaa / Keski-Suomen ympäristökeskus (puh )

24 Hankasalmen jätevesihanke Sijainti: Hankasalmi Hankasalmen jätevedenpuhdistamo on uusimistarpeessa ja kunta on vaihtoehtovertailun perusteella katsonut edullisimmaksi vaihtoehdoksi oman uuden puhdistamon rakentamisen. Hankkeen yhteydessä myös Niemisjärven ja Aseman taajamien puhdistamoille tulevat jätevedet koottaisiin siirtoviemärillä keskuspuhdistamolla käsiteltäviksi. Hankekokonaisuuden kustannusarvio on 5,1 M, josta puhdistamon osuus noin 2,8 M. Koska EAKR-rahoitusta ei tämän tyyppisille hankkeille ole tällä hetkellä saatavissa, tavoitteena on saada puhdistamo toteutettua kansallisella avustustuella ja siirtolinjat valtion vesihuoltotyönä. Pienille kunnille jätevedenpuhdistamon rakentaminen on välttämätön toimenpide, joka kuitenkin liittyjämäärään nähden on varsin kallista. Kohtuullisilla jätevesimaksuilla hankkeita ei pystytä kokonaan rahoittamaan, vaan niihin joudutaan käyttämään huomattavan paljon myös verotuloja. Tämän vuoksi valtion tuki näille hankkeille on tarpeen. Toteuttamisvalmius: Hanke voidaan käynnistää vuonna Kustannusarvio: Siirtoviemäreiden kustannus 2,3 M, josta valtion vesihuoltotyön osuus 50 %. Puhdistamon rakennuskustannus on noin 2,8 M, johon 30 % tuki ympäristönsuojelun edistämisrahoista. Määrärahaesitys 2009: aloitusraha ympäristöministeriön momentilta , lisämääräraha momentille Lisätietoja: maakuntainsinööri Jarmo Koskinen / Keski-Suomen liitto (puh ) suunnittelupäällikkö Esa Solismaa / Keski-Suomen ympäristökeskus (puh )

25 Petäjäveden jätevesihanke Sijainti: Petäjävesi Petäjäveden kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1975 ja se on huonokuntoinen. Jätevesien käsittelyä koskevassa yleissuunnitelmassa on tehty kustannusvertailuja eri vaihtoehdoista. Tarkemmin on tarkasteltu kustannusten osalta kahta eri vaihtoehtoa: uuden puhdistamon rakentamista ja jätevesien Jyväskylään johtamista. Vaihtoehdoista edullisimpia jätevedenkäsittelyn tehostamisvaihtoehtoja ovat uuden puhdistamon rakentaminen nykyiselle puhdistamotontille ja nykyisen puhdistamon saneerausvaihtoehdot. Kunta on todennut vaihtoehtoja vertailemalla edullisimmaksi vaihtoehdoksi oman uuden puhdistamon rakentamisen. Puhdistamon kustannusarvio on noin 2,2 M. Koska EAKR-rahoitusta ei tämän tyyppisille hankkeille ole tällä hetkellä saatavissa, tavoitteena on saada puhdistamo toteutettua kansallisella avustustuella. Pienille kunnille jätevedenpuhdistamon rakentaminen on välttämätön toimenpide, joka kuitenkin liittyjämäärään nähden on varsin kallista. Kohtuullisilla jätevesimaksuilla hankkeita ei pystytä kokonaan rahoittamaan, vaan niihin joudutaan käyttämään huomattavan paljon myös verotuloja. Tämän vuoksi valtion tuki näille hankkeille on tarpeen. Toteuttamisvalmius: Hanke voidaan käynnistää vuonna Kustannusarvio: Puhdistamon rakennuskustannus on noin 2,2 M, johon pyritään saamaan 30 % tuki ympäristönsuojelun edistämisrahoista. Määrärahaesitys 2009: lisämääräraha ympäristöministeriön momentille Lisätietoja: maakuntainsinööri Jarmo Koskinen / Keski-Suomen liitto (puh ) suunnittelupäällikkö Esa Solismaa / Keski-Suomen ympäristökeskus (puh )

26 Bioenergian tehokas yhdistetty kuljetusjärjestelmä Sijainti: Keski-Suomi Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin yhtenä tavoitteena on kehittää Keski-Suomesta eräs maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista. Bioenergian tuotantoa on halu lisätä 4 terawattitunnilla siten, että sen osuus nousee 65 prosenttiin energiankulutuksesta. Tavoitteet merkitsevät bioenergian raaka-ainekuljetusten 1,5 kertaistumista Keski-Suomessa. Sekä EU:n energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden että Keski-Suomen teiden liikenneturvallisuuden ja päätieverkon logististen pullonkaulojen kannalta on tärkeää kehittää rautatiekuljetusten edellytyksiä siten, että 30 prosenttia tulevasta bioenergian raaka-ainekuljetusten suoritteesta toteutetaan rautateitse vuonna Yksittäisten terminaalikohteiden osalta yritykset, kunnat, Tiepiiri ja Ratahallintokeskus ovat laatineet eritasoisia selvityksiä ja suunnitelmia. Hankkeen tavoitteena on yhdistää erilliset toimenpiteet kokonaisuudeksi, jolla parhaiten pystytään ympärivuotisesti vastaamaan bioenergiankäytön tuomiin logistisiin haasteisiin Keski-Suomessa. Hankekokonaisuuden koordinaatiovastuussa on Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy / Teknologiayksikkö. Toimenpiteet ryhmitellään seuraaviksi osakokonaisuuksiksi: Logistinen kokonaisuus 1) Selvitys yhdistettyjen bioenergiakuljetusten logistiikasta. 2) Terminaalien toimintamallien kehittäminen ja logistiikan ohjaus suoraan laitostoimituksiin. Osatyön kustannusarvio: 0,3 M Terminaalipaikat 3) Terminaali- / lastauspaikka-alueiden perustaminen sopiville paikoille rataverkoston varteen. 4) Ympäristönäkökohtien huomioiminen vihermassan käsittelyn ja välivarastoinnin yhteydessä sekä raaka-aineen laadun hallinnan kehittäminen. Osatyön kustannusarvio: 15 M (5-6 terminaalia, á 2 4 M ) Radanpito 5) Rataverkon ylläpito- ja perusparannukset vastaamaan tulevia tarpeita. Lisärahoitustarve Haapamäki- Jyväskylä-Haapajärvi rataosuuksilla. Osatyön kustannusarvio: 10 M Kalusto 6) Vaunukaluston kehittäminen vastaamaan paremmin kevyen materiaalin lyhyitä kuljetusmatkoja. Osatyön kustannusarvio: 5 M Kustannusarvio yhteensä: 30 M Määrärahaesitys 2009: 20 % maakunnallista rahoitusta (kunnat ja Keski-Suomen liitto), 40 % valtion rahoitusta, 40 % yritysten rahoitusta. Lisätietoja: Jarmo Koskinen / Keski-Suomen liitto (puh ) Jyrki Kataja / Jyväskylän ammattikorkeakoulu (puh )

27 TULEVIEN VUOSIEN KÄRKIHANKKEET: VT 18 Vaasan valtatie Jyväskylän kehätiet Korkeakoskenlahden teknologialiiketoiminnan keskus Syvälahden tekopohjavesilaitos Jyväskylän jätteenpolttolaitos (Rauhalahti)