Kansanedustajien aloitteet / vuoden 2008 talousarvio

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIITTO Kansanedustajien aloitteet / vuoden 2008 talousarvio VT 4 Tiejakso Kirri - Äänekoski / Hirvaskangas VT 4 Tiejakso Haapalahti Kanavuori (Vaajakosken moottoritie) VT 18 Tiejakso Ähtäri-Multia (Vaasan valtatie) Perustienpidon rahoitustason nosto Pääteiden liikenneturvallisuuden parantaminen ja logististen pullonkaulojen poistaminen Tampere-Jyväskylä radan parannustöiden jatkaminen Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus KANTERE Leivonmäen luontokeskus Ammatillisen aikuiskoulutuksen vahvistaminen

2 _ ym.: Ammatillisen aikuiskoulutuksen vahvistamiseksi Keski- Suomessa Aikuiskoulutuksen kehittäminen on määritetty Keski-Suomen maakuntaohjelmassa osaamisen ja koulutuksen painopistealueeksi. Aikuiskoulutus nähdään eri koulutusasteet ja muodot kattavana kokonaisuutena. Maakunta on määrittänyt ennakoidun näkemyksensä työpaikkakehityksestä sekä hahmotellut työpaikkakehityksen rakenteellisia muutoksia. Maakunnallinen ennakointi on osa valtakunnallista koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa. Työelämän tulevat muutokset ovat nostaneet aikuiskoulutuksen entistä merkittävämpään asemaan niin korkea-asteen kuin toisen asteen koulutuksen osalta. Tätä täydentää maakunnan kattava vapaan sivistystyön verkosto. Aikuiskoulutusta ohjaa vahvasti elinikäisen oppimisen ajatus. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaistarve maakunnassa on selvitetty vuoteen Selvitys luo perustaa koulutuksen organisoitumiselle ja aikuiskoulutuksen mitoitukselle. Erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta aikuiskoulutuksen tarve kasvaa merkittävästi. Tämä edellyttää lisäresursseja. Erityisesti tarvitaan lisää oppisopimuskoulutuksen rahoitusta ja oppilaspaikkoja sekä aikuisten perustutkintojen suorittamiseen liittyviä resursseja. Tämä ei kuitenkaan saa vähentää nuorisoasteen ammatillisen koulutuksen oppilasmääriä. Keski-Suomessa ja varsinkin Jyväskylän seudulla on onnistuttu motivoimaan aikuiset osallistumaan tutkintoon valmentavaan koulutukseen ja suorittamaan näyttötutkintoja. Kasvavaan kysyntään pystyttiin vastaamaan vuoteen 2005 saakka, koska Keski-Suomessa voitiin siirtää kaikki eri koulutuskuntayhtymien sekä aikuis- että nuorisoasteen valtionosuuspaikat tyydyttämään lähinnä Jyväskylän seudulla nopeasti kasvavaa aikuiskoulutuksen kysyntää. Vuodesta 2005 alkaen ammatillisen koulutuksen kysyntä alkoi kasvaa voimakkaasti myös nuorisoasteella kaikkien kuntayhtymien alueella. Kun aikuiskoulutus tämän seurauksena joutui luopumaan näistä lainassa olleista paikoista, jouduttiin tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta supistamaan merkittävästi. Samanaikaisesti kuitenkin tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen kysyntä jatkoi kasvamista. Kysynnän kasvu koskee sekä omaehtoista että yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavaa koulutusta. Lisäkoulutuksessa koulutuspaikkojen riittämättömyys tuntuu erityisesti niillä aloilla, joilla on työvoimapulaa (mm. teknologiateollisuus, rakennusala ja sosiaali- ja terveysala). Ongelmaksi on muodostunut, että oppilaitosfuusioiden myötä ei käsi- ja taideteollisuusalalle eikä musiikkialalle tullut lainkaan lisäkoulutuspaikkoja. Koulutuspaikkojen riittämättömyyden vuoksi näillä aloilla ei ole voitu aloittaa ammatillista lisäkoulutusta. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuspaikkojen lisäystarve on 120 paikkaa. Lisäkoulutuspaikkojen lisäystarve oppisopimuskoulutuksessa on 100 paikkaa. Tilanne on ongelmallinen myös aikuisten ammatilliseen perustutkintoon johtavassa valtionosuuskoulutuksessa. Huomioiden aikuiskoulutuksen koulutuskapasiteetin ja kaikkein merkittävimmän aikuisten ammatillisen peruskoulutustarpeen tulisi peruskoulutuspaikkoja olla käytettävissä lisää vähintään 160 paikkaa. että eduskunta ottaisi vuoden 2008 talousarvioon opetusministeriön menokohtaan lisäyksenä 2,1 milj. euroa ammatillisen aikuiskoulutuksen vahvistamiseksi Keski-Suomessa.

3

4 _ ym.: Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskuksen toiminnan käynnistämiseksi Kansanterveyden edistämiskeskus keskittyy kansansairauksien ja muiden terveysongelmien ehkäisemiseen Keski-Suomessa. Keskus koordinoi ja kehittää hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintoja sekä tehostaa terveyden edistämisen toimijoiden (järjestöt, julkinen ja yksityinen sektori) verkostomaista yhteistyötä. Keskuksen avulla tavoitellaan maakunnan väestön parempaa hyvinvointia ja vaikutetaan samalla alueen elinvoimaisuutteen. Keskuksen toiminta käynnistetään vaiheittain. Rahoitusta haetaan keskuksen ydintoimintojen käynnistämiseksi ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on laajentaa keskuksen rahoituspohjaa kunnallisella, kansallisella, yksityisellä ja osittain kansainväliselläkin projektirahoituksella. Kansanterveyden edistämiskeskuksen vuosittaisiksi kuluiksi on arvioitu euroa. että eduskunta ottaisi vuoden 2008 talousarvioon sosiaali- ja terveysministeriön menokohtaan lisäyksenä euroa Keski- Suomen kansanterveyden edistämiskeskuksen toiminnan käynnistämiseen.

5 _ ym.: Leivonmäen luontokeskuksen yksityiskohtaisen suunnittelun käynnistämiseen Vuonna 2003 perustettu Leivonmäen kansallispuisto on Keski-Suomen arvokkaimpia maisema- ja luontokohteita. Monipuolisuudessaan sitä voi kutsua keskisuomalaisen luonnon pikkujättiläiseksi. Ominaisia alueelle ovat erityisesti suot, rannat ja harjumetsät, jonne on rakentunut helposti saavutettava ja kattava ulkoilureittiverkosto. Kansallispuiston pinta-ala on noin hehtaaria. Puiston kävijämäärä on kaksinkertaistunut sen perustamisen jälkeen ollen vuonna 2005 noin Kansallispuisto sijaitsee 50 kilometrin päässä Jyväskylästä etelään, nelostien tuntumassa. Metsähallituksen asiakastutkimuksen perusteella (2004) Leivonmäen kansallispuistolla on mahdollisuus kehittyä sekä Jyvässeudun lähivirkistysalueeksi että luontomatkailukohteeksi. Leivonmäen kunta puolestaan laaditutti vuonna 2004 luontokeskuksen toimintaan tukeutuvaan yrittäjyyteen liittyvän liiketoimintasuunnitelman. Keski-Suomen alueella on neljä kansallispuistoa mutta ei yhtään luontokeskusta. Vuoden 2005 aikana laadittiin Leivonmäen luontokeskuksesta selvitys, jossa on asiakasryhmien, palvelujen ja toimintojen määrittely sekä esitys luontokeskuksen sijaintipaikaksi ja tarpeelliset mitoitukset. Lisäksi kartoitettiin hallinto- ja toimintamallin sekä rakentamisen ja ylläpidon vaihtoehdot. Hankkeen yhteistyökumppanit koottiin Leivonmäen kansallispuiston luontokeskuksen neuvottelukunnaksi, jonka tavoitteena on edistää luontokeskuksen perustamista ja vahvistaa sen kehittymistä valtakunnallisesti merkittäväksi toimijaksi. Kansallispuiston luontokeskus painottuu teemaltaan korostetusti ympäristökasvatukseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Suoteeman esiintuomista vahvistaa Jyväskylän yliopiston Agora Centerin Virtuaalisuo-hanke, joka parhaillaan tuottaa suohon monipuolisesti liittyvän oppimisympäristön osaksi luontokeskuksen sisällöntuotantoa. Tavoitteena on luontokeskuksen rakentamisen ajoittuminen vuosille Leivonmäen luontokeskushanke on kumppanuushanke. Metsähallitus vastaa hallinnoimansa kansallispuistoalueen opastuksesta ja toiminnallisen ympäristön ja rakenteiden kehittämisestä ja alueellinen ympäristökeskus vastaa ympäristökasvatuksesta ja kestävän kehityksen edistämisestä. Jyväskylän yliopiston vastuulla on tutkimus- ja kehittämistoiminta ja sen käytännön soveltaminen. Leivonmäen kunta koordinoi luontokeskuksen yhteistyötä viranomais- ja yrittäjätahojen välillä. Leivonmäen luontokeskuksen esiselvitys valmistui 2005 lopussa; kiinteistön alustavat perustamiskustannukset ovat noin 2,2 miljoonaa euroa. että eduskunta että eduskunta ottaa valtion vuoden 2007 talousarvioon momentille lisäyksenä euroa Leivonmäen luontokeskuksen yksityiskohtaisen suunnittelun aloittamiseen.

6 _ ym.: Perustienpitomäärärahan lisäykseksi Keski-Suomen perustienpidon rahoitus on nykyisellään täysin riittämätön. Tästä rahoituksesta riittää nykyisillä kehyksillä mm. alueellisiin investointeihin vain noin 0,5 M, mikä ei alkuunkaan vastaa tienpidolle asetettuja odotuksia. Keski-Suomen suurten kehittämishankkeiden lykkäytyminen on jo vuosia siirtänyt maakunnan perustienpitorahoitusta pääteiden aivan välttämättömimpiin liikenneturvallisuustöihin, mikä on syventänyt perustienpitorahoituksen vajetta. Vaje uhkaa erityisesti maakunnan harvaan asuttujen alueiden tieverkon kuntoa ja lykkää alempien teiden perustienpitohankkeita ja kevytväylähankkeita. Odotuksia mm. kevytliikenneväylien toteuttamiseen on runsaasti, eikä kiireellisiäkään koulumatkojen turvaksi tarvittavia väyliä pystytä toteuttamaan kohtuullisessa ajassa. Samanaikaisesti nykyisen tieverkon ylläpito sitoo enenevästi rahoitusta, suuria siltoja on tulossa peruskorjausikään ja varusteiden ja laitteiden (valot, kaiteet, liikennemerkit ym.) määrän kasvu tuo myös niiden lisääntyvän peruskorjaustarpeen. Metsäteollisuuden ja bioenergiatuotannon kuljetusten kannalta tärkeitä kelirikon vaivaamia sorateitä sen paremmin kuin kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeitä maanteitäkään ei kyetä parantamaan. Käynnissä oleva kuntien palvelurakenneuudistus tulee muuttamaan merkittävästi kunnallisen palvelutuotannon järjestelmiä ja käytäntöjä. Palvelujen taloudellisen tuottamisen ja saavutettavuuden kannalta on välttämätöntä kehittää erityisesti kuntakeskusten välisiä tieyhteyksiä. Keski-Suomessa on noin 130 km tällaisia parantamishankkeita, joihin kuuluu kuntakeskusten välisten sorateiden peruskorjauksia ja päällystyksiä ja pääosa merkitsevyysluokan 1 päällystettyjen teiden peruskorjauksesta seutu- ja yhdysteiden kehittämisselvityksen mukaisesti. Pelkästään edellä mainittujen Keski- Suomen maakunnan tieyhteyksien parantamisen kustannusarvio on noin 40 M. Uuden ohjelmakauden alussa 2007 muualla kuin pohjoisessa Keski-Suomessa rahoitusta ei ole käytännössä käytettävissä lainkaan. Tällaisiin hankkeisiin, jotka hyödyttävät suoraan paikkakunnan yritystoimintaa ja työllisyyttä, olisi tarpeen kehittää myös EU-rahoitusta vastaavaa "kansallista kolmikantarahoitusta", jossa tiehallinnon, kunnan ja TEkeskuksen/hyödynsaajan yhteisin resurssein näitä pystyttäisiin toteuttamaan. Valtakunnallinen perustienpidon rahoitustason nosto nykyiseltä 550 miljoonan euron vuositasolta 710 miljoonaan euroon on Keski-Suomen kannalta välttämätön. Maakunnan perustienpidon rahoituksen tulee olla tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman tasoa olennaisesti suurempi. Tiehallinnon laskelmien pohjalta määriteltynä sen tulee olla 44 M /v ja osuus n. 6,2 % koko maan perustienpidon rahoituksesta. Rahoituksen lisäystarve kohdistuu pääosin ylläpito- ja korvausinvestointeihin ja alueellisiin investointeihin. että eduskunta tekisi vuoden 2008 talousarvioon liikenne- ja viestintäministeriön perustienpitoa koskevaan menokohtaan lisäyksen 50 milj. euroa.

7 _ ym.: Tampere-Jyväskylä radan parannustöiden jatkamiseksi Tampereen ja Jyväskylän välisellä rataosalla on päällysrakennetta uusittu kiireellisenä toimenpiteenä noin 70 km:n matkalla, mutta työ on keskeytetty. Päällysrakenteen uusimista sekä tunneli- ja kallioleikkaussaneerauksia Saakosken ja Jyväskylän välillä on suunniteltu jatkettavaksi vuonna Samassa yhteydessä rataosan akselipaino nousisi 25 tonniin, millä olisi tärkeä merkitys maakunnan metsä- ja metalliteollisuuden kuljetuksille, jotka suuntautuvat Tampereen kautta rannikon satamiin, erityisesti Poriin ja Raumalle. Rautatieliikenteen kuljetusten turvallisuuden, häiriöttömän kulun ja tehokkuuden varmistamiseksi on päällysrakenteen parannustöiden ohella huolehdittava pikaisesti radan tasoristeysten poistosta. Jyväskylän ja Oriveden välillä on kapasiteetti- ja aikatauluongelmien takia lisättävä junien kohtaamispaikkoina toimivien kaksoisraideosuuksien määrää. että eduskunta ottaisi vuoden 2008 talousarvioon liikenne- ja viestintäministeriön menokohtaan lisäyksenä 10 miljoonaa euroa käytettäväksi Tampereen-Jyväskylän ratajakson perusparannustyön jatkamiseen.

8 _ ym.: valtateiden 4, 9, 13, 18 ja 24 liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja logististen pullonkaulojen poistamiseksi Ohituskaista-, rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyillä parannetaan pääteiden liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Hankkeella tuetaan erityisesti tieliikenteen turvallisuusohjelmassa esille nostettuja ongelmaalueita, pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentämistavoitetta, liikenneonnettomuuksien vakavuuden lieventämistä ja ammattiliikenteen onnettomuuksien vähentämistä. Päätieverkon kuljetuksia haittaaviin pullonkauloihin sisältyy erikoiskuljetuksia rajoittavia siltoja, huonosti toimivia liittymiä ja muita kuljetuksia haittaavia esteitä. Ongelmakohtien poistaminen parantaa valtakunnallisen ja alueen oman elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Valtateiden toimivuus ja turvallisuus ovat välttämättömiä edellytyksiä runkoväylien solmupisteeseen Jyvässeudulle syntyneelle valtakunnallisesti merkittävälle teollisuutta ja kauppaa palvelevalle logistiselle keskittymälle ja tämän edelleen kehittymiselle. Turvallisuushankkeisiin sisältyy olemassa olevien ohituskaistojen keskikaidejärjestelyjä ja niihin kuuluvia liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyjä 20 kpl valtateillä 4 ja 9. Lisäksi mukana on yksittäisiä ohituskaista-, yksityistie- ja liittymäjärjestelyjä valtatiellä 9 välillä Jämsä-Korpilahti (Himoksen sisääntulojärjestelyt) ja Kanavuori-Hankasalmi (Lievestuoreen liittymä), valtatiellä 13 Huutomäki-Kyyjärvi ja valtatiellä 24 Jämsä- Hämeen piirin raja. Logististen pullonkaulojen poistamishankkeisiin kuuluu valtatien 4 Hännilänsalmen sillan uusiminen sekä useita muita erikoiskuljetuksia rajoittavia siltoja ja rakenteita sekä liittymien ramppi- ja kaistajärjestelyjä. Muita kohteita Keski-Suomessa ovat Jämsänjoen silta sekä liittymä- ja ramppijärjestelyt Jämsän kohdalla valtatiellä 9 ja Könkkölän ja Kukkumäen liittymät valtatiellä 18 Jyväskylässä. Osalla hankkeista suunnitelmat ovat valmiina, osalla valmisteilla. Keskikaidejärjestelyjen kustannukset valtateillä 4 ja 9 ovat yhteensä 8,5 M, muut teeman kohteet valtatiellä 9 yhteensä 8 M, valtatiellä 13 yhteensä 9,5 M ja valtatiellä 24 yhteensä 7 M. Hännilänsalmen sillan kustannusarvio on 8,5 M (rakennetaan ) ja muiden liikenteellisten pullonkaulojen poistamisen 6,5 M. Hankekokonaisuuden kustannukset ovat yhteensä 48 M. että eduskunta ottaisi vuoden 2008 talousarvioon liikenne- ja viestintäministeriön menokohtaan lisäyksenä 15 miljoonaa euroa valtateiden 4, 9, 13, 18 ja 24 liikenneturvallisuuden parantamisen ja logististen pullonkaulojen poistamisen aloittamiseen.

9 _ ym.: Jyväskylän - Vaasan valtatien, Vt 18 rakennustöiden jatkamiseksi välillä Multia - Ähtäri Jyväskylän-Vaasan valtatiestä (Vt 18) puuttuu väli Ähtäri-Multia. Kyseessä on koko maassa ainoa valtatieverkon puuttuva osuus. Suunnitellulla yhteysvälillä on nyt vain heikkotasoisia, osin päällystämättömiä paikallis- ja maanteitä. Valtatiereitti on nyt viitoitettu tilapäisesti vanhoja, mutkittelevia maantieuria Väätäiskylän kautta eikä se ole kilpailukykyinen reitti Suomen poikittaiskuljetuksille. Alueen kunnat eivät ole voineet hyötyä tärkeän kansainvälisen yhteysvälin Vaasa-Pietari liikenteestä. Seinäjoen ja Jyväskylän välillä on puutteellisista yhteyksistä johtuen liikennettä vajaa kolmannes siitä määrästä, joka yleensä on vastaavanlaisten maakuntien keskusten välillä. Hanke parantaa huomattavasti Keski- Suomen ja Etelä-Pohjanmaan välisiä liikenneyhteyksiä ja luo merkittäviä kehittymisedellytyksiä alueen kunnille. Hankkeella on merkitystä kansainväliselle liikenteelle keskisen Skandinavian ja Pietarin välillä. Rakennustyön kustannusarvio on Tiehallinnon yhteysväliselvityksen (kustannusarvio perustuu 1995 laadittuun tiesuunnitelmaan) mukaan 19,5 M (MAKU 2000 =100 ; 130) ja tiesuunnitelma on valmis (se tosin on hallinnollisesti vanhentunut ja hyväksytettävä uudelleen). Tiejaksoon liittyvä Multian ohitus on rakennettu osin EU-rahoituksella ja se on valmistunut jo syksyllä että eduskunta ottaisi vuoden 2008 talousarvioon liikenne- ja viestintäministeriön menokohtaan lisäyksenä 5 milj.euroa valtatien 18 jakson Multia- Ähtäri rakentamiseen.

10 _ ym.: Vt 4 Jyväskylä-Äänekoski välin Kirri-Äänekoski (Hirvaskangas) parantamiseksi Valtatie 4 on osa yleiseurooppalaista TEN päätieverkkoa. Se kuuluu ehdotettuun runkoverkkoon ja on lyhin ja keskeisin yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen välillä. Tie palvelee valtakunnallisen tavaraliikenteen merkittävänä väylänä ja pitkämatkaisten kuljetusten yhteytenä. Valtatien 4 toimivuus ja turvallisuus ovat ehdottomia edellytyksiä runkoväylien liittymäkohtaan kehittyvälle Jyvässeudun logistiselle keskittymälle. Tiejakso on osa Keski-Suomen keskeistä kasvuvyöhykettä ja muodostaa yhteyden Jyväskylän lentoasemalle. Palokan-Kirrin, Tikkakosken ja Äänekosken Hirvaskankaan alueille on muodostumassa vilkkaat liiketoiminta- ja työpaikka-alueet. Kirrin ja Äänekosken välisellä osuudella liikennemäärä on ajoneuvoa/vrk. Välillä Kirri- Tikkakoski ajon/vrk ylittyy koko matkalla jo nykytilanteessa. Raskaan liikenteen osuus on ajon/vrk. Liikenteen on ennustettu lisääntyvän jaksolla yli 40 prosenttia. Tiejakson ongelmana ovat huono liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuutta haittaava ohitusmahdollisuuksien puute. Myös tien rakenteellinen kunto on heikko eikä tie vastaa leveydeltään liikennemäärän edellyttämää tasoa. Liikenneturvallisuusriskiä kohottavat paikallisen liikenteen sekoittuminen pitkämatkaiseen liikenteeseen, kevyen liikenteen väylien puute ja runsas liittymien määrä. Hanke on osa laajempaa Jyväskylän ja Oulun välisen yhteysvälin kehittämishanketta. Kirri-Äänekoski hankekokonaisuus sisältää moottoritien jatkamisen Kirristä Tikkakoskelle sekä Tikkakosken ja Äänekosken välisen osuuden rakentamisen nelikaistaiseksi tieksi. Hankkeeseen sisältyy paikallista liikennettä ja maankäyttöä palvelevia rinnakkaistiejärjestelyjä, kevyen liikenteen väylästön rakentamista ja asuinympäristön laatua parantavia meluntorjuntarakenteita. Se on LVM:n pitkän aikavälin kehittämistavoitteiden mukainen, tukee VN:n alueidenkehittämistavoitteita ja on liikenneteknisesti hyvin kannattava. Tiejärjestelyistä on olemassa yleissuunnitelmatasoinen kehittämissuunnitelma, johon perustuen valtatie 4 on hyväksytyssä maakuntakaavassa osoitettu moottoritienä välillä Kirri-Äänekoski. Välin parantamisen kustannuksiksi arvioidaan 107 M. Työt voidaan toteuttaa vaiheittain, jolloin osuuden Kirri-Tikkakoski rakentaminen moottoritieksi on kustannuksiltaan noin 40 M. Hankkeeseen sisältyy merkittävä erityiskohde Äänekosken Hirvaskankaan eritasoliittymä, jonka kustannusarvio on noin 5 M. että eduskunta ottaisi vuoden 2008 talousarvioon liikenne- ja viestintäministeriön menokohtaan lisäyksenä 5 milj.euroa valtatien 4 jakson Kirri-Äänekoski (Hirvaskangas) parannustyön aloittamiseen.

11 _ ym.: Vt 4 välin Kanavuori-Haapalahti (Vaajakosken moottoritie) parantamiseksi Valtatie 4 on osa yleiseurooppalaista TEN päätieverkkoa. Se kuuluu ehdotettuun runkoverkkoon ja on lyhin ja keskeisin yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen välillä. Tie palvelee valtakunnallisen tavaraliikenteen merkittävänä väylänä ja pitkämatkaisten kuljetusten yhteytenä. Valtatien 4 toimivuus ja turvallisuus ovat ehdottomia edellytyksiä runkoväylien liittymäkohtaan kehittyvälle Jyvässeudun logistiselle keskittymälle. Tiejakso Kanavuoren ja Haapalahden välillä on osa valtateitä 4, 9, 13 ja 23. Eurooppalaisen ja valtakunnallisen merkityksen ohella tiellä on tärkeä rooli Jyväskylän kaupunkiseudun liikenneverkossa. Pitkämatkaisen liikenteen sisääntuloväylänä toimimisen lisäksi tie välittää runsaasti kasvavan maakuntakeskuksen työmatkaja asiointiliikennettä. Vaajakosken alueen maankäyttö on voimakkaassa kehitysvaiheessa. Tien nykyinen liikennemäärä on kaksikaistaisella tiejaksolla ajoneuvoa/vrk, kesällä yli Raskasta liikennettä on keskimäärin 1700 ajon./vrk. Vuoteen 2040 mennessä tien liikennemäärän ennustetaan kasvavan tasolle ajon/vrk. Onnettomuusriski on suurin liittymissä. Hanke koostuu kolme kilometria pitkän moottoritieosuuden rakentamisesta Kanavuoresta valtateiden 4 ja 9 liittymästä Haapalahteen nykyisen moottoritien eritasoliittymään saakka sekä tarvittavista eritasoliittymistä ja liittyvien teiden/katujen järjestelyistä. Nykyistä tietä tullaan kehittämään maankäyttöä palvelevana katumaisena jaksona, joka jää moottoritien rinnakkaisväyläksi. Kokonaisuutena hanke on LVM:n pitkän aikavälin kehittämistavoitteiden mukainen, tukee VN:n alueidenkehittämistavoitteita ja on liikenneteknisesti hyvin kannattava. Hanke edistää runkotieverkon liikenteen turvallisuutta ja toimivuutta sekä vaikuttaa olennaisesti kasvavan Jyväskylän seudun kilpailukykyyn. Hankkeen 1990-luvulla laadittu tiesuunnitelma tulee vanhentuneena laatia uudelleen. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on noin 30 M ja koko moottoritiehankkeen noin 60 M. että eduskunta ottaisi vuoden 2008 talousarvioon liikenne- ja viestintäministeriön menokohtaan lisäyksenä 5 milj.euroa valtatien 4 jakson Kanavuori-Haapalahti parannustyön aloittamiseen.