KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET Julkaisu B 161 ISBN ISSN Sähköinen versio ISBN

2 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2008

3 Kärkihankejulkaisun tarkoitus Tässä julkaisussa on koottu Keski-Suomen liiton maakuntahallituksen hyväksymät Keski-Suomen kärkihankkeet. Keski-Suomen kärkihankeasiakirjassa esitellään valtion tulo- ja menoarvioon sekä valtion yksiköiden talousarvioihin tähtäävät kansallisesti ja osin EU-rahoitettavat maakunnan kärkihankkeet 2008 ja tulevien vuosien kärkihankkeet. Hankkeista esitetään keskeiset perustiedot ja valtion talousarvioon kohdistetut määrärahaesitykset. Keski-Suomen kärkihankkeet esitetään kahtena kokonaisuutena. Keski-Suomen kärkihankkeet otsikon alla ovat hankkeet, jotka halutaan saada käyntiin vuoden 2008 aikana. Näiden hankkeiden ripeä aloittaminen on välttämätöntä maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Monella hankkeella on myös maakuntarajat ylittävä kansallinen vaikutus. Keski- Suomen tulevien vuosien kärkihankkeet -otsikon alla ovat hankkeet, joiden tarve ja merkittävyys on suuri mutta aloitusajankohta on vuoden 2008 jälkeen. Kaikki kärkihankkeet ovat luonteeltaan hankekokonaisuuksia, joihin maakunnassa ei yksistään ole osoitettavissa riittäviä voimavaroja. Kärkihankkeiden valinnassa on kiinnitetty huomiota eri hallinnonalojen tarpeisiin ja hankkeiden vaikuttavuuteen. Keski-Suomen menestys koostuu useasta tekijästä, joten kärkihankelista on sisällöltään monipuolinen. Pääpaino on liikenteen infrastruktuurihankkeissa. Osa hankkeista on usean eri hallintosektorin yhteistyönä toteutettavia hankekokonaisuuksia. Hankkeiden valintaa on ohjannut alueellisen ja strategisen vaikuttavuuteen näkökulma. Kärkihankkeen pitää toteuttaa Keski- Suomen keskeisiä strategia linjauksia ja tavoitteita; ts. hankkeen toteutuksen on palveltava maakunnan kehittymistä elämänlaadun maakunnaksi. Keski-Suomen liitossa on valmistunut pitkän aikavälin tavoitteita linjaava maakuntasuunnitelma ja maakunnan voimavarat yhteen sovittava maakuntaohjelma. Niissä esitetään maakunnan kehittämistavoitteet. Kolmas keskeinen osa maakunnan suunnittelujärjestelmää on parhaillaan (maaliskuu 2007) valmisteilla oleva Keski-Suomen maakuntakaava. Maakuntakaavassa varaudutaan kärkihankkeiden toteutumiseen esim. liikenneinfrastruktuurin ja energiahuollon osalta. Jyväskylässä Anita Mikkonen maakuntajohtaja (puh ) Jarkko Pietilä maakuntasuunnittelija kärkihankeluettelon valmistelija (puh )

4 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2008 VT 4 Helsinki-Jyväskylä-Oulu Tiejakso Kirri - Äänekoski / Hirvaskangas Tiejakso Haapalahti Kanavuori (Vaajakosken moottoritie) Perustienpidon rahoitustason nosto Uudet teemahankkeet: Pääteiden liikenneturvallisuuden parantaminen ohituskaista-, rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyin Päätieverkon logististen pullonkaulojen poistaminen Kuntien palvelurakenneuudistusta ja yhteistoimintaa tukevien tieyhteyksien parantaminen Tampere-Jyväskylä radan parannustöiden jatkaminen Äijälänsalmen laivaväylän kunnostus Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus Hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen Keskisuomalaisen arviointiosaamisen vahvistaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen vahvistaminen Ohjausalan osaamiskeskus osana Keski-Suomen koulutusklusterin kehittämistä Leivonmäen luontokeskus Keski-Suomen purovesien ja valuma-alueiden kunnostushanke (PUREVA) Hankasalmen suunnan jätevesihankkeet Petäjäveden jätevesihanke Jyväskylän voimalaitos Bioenergiapainotteisen energiastrategian luominen ja toteuttaminen

5 KESKI-SUOMEN TULEVIEN VUOSIEN KÄRKIHANKKEET: VT 18 Vaasan valtatie Kanavasiltojen korotus Jyväskylän seudun uusi jätteenkäsittelykeskus Bioenergiateknologian viennin kasvattaminen Syvälahden tekopohjavesilaitos

6 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2008: VT 4 HELSINKI JYVÄSKYLÄ OULU Valtatie 4 on osa yleiseurooppalaista TEN päätieverkkoa. Se kuuluu ehdotettuun pääteiden valtakunnalliseen runkoverkkoon ja on maamme lyhin ja keskeisin yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen välillä. Tie palvelee valtakunnallisen tavaraliikenteen merkittävänä väylänä ja pitkämatkaisten kuljetusten yhteytenä. Valtatie 4 toimivuus ja turvallisuus ovat ehdottomia edellytyksiä runkoväylien liittymäkohtaan Jyvässeudulle syntyneelle valtakunnallisesti merkittävälle teollisuutta ja kauppaa palvelevalle logistiselle keskittymälle ja sen edelleen kehittymiselle. Elinkeinoelämä on ottanut kantaa 4-tien muuttamiseksi moottoritieksi välillä Helsinki-Oulu. Tiejakso Kirri - Äänekoski /Hirvaskangas Sijainti: Jyväskylän mlk, Laukaa, Uurainen ja Äänekoski Tiejakso on osa Keski-Suomen keskeistä kasvuvyöhykettä ja muodostaa yhteyden Jyväskylän lentoasemalle. Palokan- Kirrin, Tikkakosken ja Äänekosken Hirvaskankaan alueille on muodostumassa vilkkaat liiketoiminta- ja työpaikkaalueet. Kirrin ja Äänekosken välisellä osuudella liikennemäärä (KVL) on ajon/vrk. Välillä Kirri-Tikkakoski KVL ajon/vrk ylittyy koko matkalla jo nykytilanteessa. Raskaan liikenteen osuus on ajon/vrk. Liikenteen on ennustettu lisääntyvän jaksolla yli 40 prosenttia - kehittyvän maankäytön ja liiketoimintojen alueilla tätäkin enemmän. Tiejakson ongelmana ovat huono liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuutta haittaava ohitusmahdollisuuksien puute. Myös tien rakenteellinen kunto on heikko eikä tie vastaa leveydeltään liikennemäärän edellyttämää tasoa. Liikenneturvallisuusriskiä kohottavat paikallisen liikenteen sekoittuminen pitkämatkaiseen liikenteeseen, kevyen liikenteen väylien puute ja runsas liittymien määrä. Kirri-Äänekoski hankekokonaisuus sisältää moottoritien jatkamisen Kirristä Tikkakoskelle sekä Tikkakosken ja Äänekosken välisen osuuden rakentamisen nelikaistaiseksi tieksi. Hankkeeseen sisältyy paikallista liikennettä ja maankäyttöä palvelevia rinnakkaistiejärjestelyjä, kevyen liikenteen väylästön rakentamista ja asuinympäristön laatua parantavia meluntorjuntarakenteita. Hanke on osa laajempaa Jyväskylän ja Oulun välisen yhteysvälin kehittämishanketta. Kokonaisuutena hanke on LVM:n pitkän aikavälin kehittämistavoitteiden mukainen, se tukee VN:n alueidenkehittämistavoitteita ja on liikenneteknisesti hyvin kannattava (hyöty-kustannussuhde yli 2,2). Hanke edistää valtakunnallisen päätieverkon liikenneturvallisuutta ja toimivuutta sekä vaikuttaa olennaisesti maakunnan keskeisen kasvuvyöhykkeen kilpailukykyyn. Toteuttamisvalmius: Tiejärjestelyistä on olemassa yleissuunnitelmatasoinen kehittämissuunnitelma, johon perustuen valtatie 4 on maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu moottoritienä välillä Kirri-Äänekoski. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty välille Kirri-Vehniä. Kustannusarvio: Välin Kirri-Äänekoski parantamisen kustannuksiksi arvioidaan 50 M (MAKU 2000=100; 130). Hanke voidaan toteuttaa vaiheittain, jolloin osuuden Kirri-Tikkakoski rakentaminen moottoritieksi on kustannuksiltaan noin 40 M. Määrärahaesitys 2008: 20 M Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

7 Tiejakso Haapalahti Kanavuori (Vaajakosken moottoritie) Sijainti: Jyväskylän mlk Tiejakso Kanavuoren ja Haapalahden välillä on osa valtateitä 4, 9, 13 ja 23. Tiellä on eurooppalaisen ja valtakunnallisen tieverkollisen merkityksensä ohella tärkeä rooli Jyväskylän kaupunkiseudun liikenneverkossa. Pitkämatkaisen liikenteen sisääntuloväylänä toimimisen ohella tie välittää runsaasti kasvavan maakuntakeskuksen työmatka- ja asiointiliikennettä. Jyväskylän maalaiskuntaan kuuluvan Vaajakosken alueen maankäyttö on voimakkaassa kehitysvaiheessa Kanavuoren ja Hupelin alueilla, jonne on tulossa sekä uusia asuinalueita että liiketoimintaa. Naissaaren alue on merkittävä matkailukohde. Tien nykyinen liikennemäärä (KVL 2005) kaksikaistaisella tiejaksolla on autoa/vrk, kesällä yli (KKVL). Raskasta liikennettä on keskimäärin 1700 autoa/vrk. Vuoteen 2040 mennessä tien liikennemäärän ennustetaan kasvavan tasolle autoa/vrk. Onnettomuusriski on suurin liittymissä. Keskimäärin jaksolla on tapahtunut yksi henkilövahinkoihin johtanut onnettomuus vuodessa. Hanke koostuu 3 km pitkän moottoritieosuuden rakentamisesta Kanavuoresta valtateiden 4 ja 9 liittymästä Haapalahteen nykyisen moottoritien eritasoliittymään saakka sekä tarvittavista eritasoliittymistä ja liittyvien teiden/katujen järjestelyistä. Nykyistä tietä tullaan kehittämään maankäyttöä palvelevana katumaisena jaksona, joka jää moottoritien rinnakkaisväyläksi. Kokonaisuutena hanke on LVM:n pitkän aikavälin kehittämistavoitteiden mukainen, se tukee VN:n alueidenkehittämistavoitteita ja on liikenneteknisesti hyvin kannattava (hyöty-kustannussuhde yli 2,2). Hanke edistää valtakunnallisen päätieverkon liikenteen turvallisuutta ja toimivuutta sekä vaikuttaa olennaisesti kasvavan Jyväskylän seudun kilpailukykyyn. Toteuttamisvalmius: Hankkeesta on laadittu 1990-luvulla tiesuunnitelma, joka tulee vanhentuneena laatia uudelleen. Jyväskylän maalaiskunta on laatinut alueelle asemakaavan muutoksen ja laajennuksen, joka on parhaillaan (maaliskuu 2007) lausuntovaiheessa.

8 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2008 KESKI-SUOMEN LIITTO Kustannusarvio: Ensimmäisessä vaiheessa toteutettavan keskikaiteellisen kapean nelikaistatien kustannusarvio on noin 30 M. Koko moottoritiehankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 60 M. Määrärahaesitys 2008: 15 M Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

9 Perustienpidon rahoitustason nosto Sijainti: koko Keski-Suomi Keski-Suomen perustienpidon rahoitus on nykyisellään täysin riittämätön. Perustienpidon rahoituksesta riittää nykyisillä kehyksillä mm. alueellisiin investointeihin vain noin 0,5 M. Se ei vastaa tienpidolle asetettuja odotuksia. Keski-Suomen suurten kehittämishankkeiden lykkäytyminen on jo vuosia siirtänyt maakunnan perustienpitorahoitusta pääteiden aivan välttämättömimpiin liikenneturvallisuustöihin, mikä on syventänyt perustienpitorahoituksen vajetta. Vaje uhkaa erityisesti maakunnan harvaan asuttujen alueiden tieverkon kuntoa ja lykkää alempien teiden perustienpitohankkeita ja kevytväylähankkeita. Odotuksia mm. kevytliikenneväylien toteuttamiseen on runsaasti, eikä kiireellisiäkään koulumatkojen turvaksi tarvittavia väyliä pystytä toteuttamaan kohtuullisessa ajassa. Samanaikaisesti nykyisen tieverkon ylläpito sitoo enenevästi rahoitusta, suuria siltoja on tulossa peruskorjausikään ja varusteiden ja laitteiden (valot, kaiteet, liikennemerkit ym.) määrän kasvu tuo myös niiden lisääntyvän peruskorjaustarpeen. Metsäteollisuuden kuljetusten kannalta tärkeitä kelirikon vaivaamia sorateitä sen paremmin kuin kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeitä maanteitäkään ei kyetä parantamaan. Uuden ohjelmakauden alkaessa 2007 muualla kuin pohjoisessa Keski-Suomessa rahoitusta ei ole käytännössä käytettävissä lainkaan. Tällaisiin hankkeisiin, jotka hyödyttävät suoraan paikkakunnan yritystoimintaa ja työllisyyttä, olisi tarpeen kehittää myös EU-rahoitusta vastaavaa "kansallista kolmikantarahoitusta", jossa tiehallinnon, kunnan ja TEkeskuksen/hyödynsaajan yhteisin resurssein näitä pystyttäisiin toteuttamaan. Valtakunnallinen perustienpidon rahoitustason nosto nykyiseltä 550 miljoonan euron vuositasolta 710 miljoonaan euroon on Keski-Suomen kannalta välttämätön. Maakunnan perustienpidon rahoituksen tulee olla tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman tasoa olennaisesti suurempi. Tiehallinnon laskelmien pohjalta määriteltynä sen tulee olla 44 M /v ja osuus n. 6,2 % koko maan perustienpidon rahoituksesta. Rahoituksen lisäystarve kohdistuu pääosin ylläpito- ja korvausinvestointeihin ja alueellisiin investointeihin. Määrärahaesitys 2008: Keski-Suomen perustienpidon rahoitus tulisi nostaa tasolle 44 M /v. Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh ) Perustienpidon keskimääräinen rahoitus Keski-Suomen tiepiirissä toiminta- ja talouskaudella (milj.euroa, % ) 2,7; 8 % Hoito ja käyttö 1,3; 4 % 1,0; 3 % 0,5; 2 % 10,8; 33 % Liikenteen hallinta Ylläpito ja korvausinvestoinnit Alueelliset investoinnit Teemaohjelmat 15,7; 48 % 0,7; 2 % Suunnittelu Hallinto Lähde: Keski-Suomen tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma

10 Uudet teemahankkeet: o Pääteiden liikenneturvallisuuden parantaminen ohituskaista-, rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyin Sijainti: Hankkeita eri puolilla Keski-Suomea Teemapakettiin kuuluvilla hankkeilla parannetaan pääteiden liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Hankkeella tuetaan erityisesti tieliikenteen turvallisuusohjelmassa esille nostettuja ongelma-alueita, pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentämistavoitetta, liikenneonnettomuuksien vakavuuden lieventämistä ja ammattiliikenteen onnettomuuksien vähentämistä. Hanke sisältää olemassa olevien ohituskaistojen keskikaidejärjestelyjä ja niihin kuuluvia liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyjä 20 kpl valtateillä 4 ja 9. Lisäksi hankekokonaisuuteen kuuluu yksittäisiä ohituskaista-, yksityistie- ja liittymäjärjestelyjä valtatiellä 9 välillä Jämsä-Korpilahti (Himoksen sisääntulojärjestelyt) ja Kanavuori-Hankasalmi (Lievestuoreen liittymä), valtatiellä 13 Huutomäki- Kyyjärvi ja valtatiellä 24 Jämsä-Hämeen piirin raja. Valtateiden toimivuus ja turvallisuus ovat ehdottomia edellytyksiä runkoväylien liittymäkohtaan Jyvässeudulle syntyneelle valtakunnallisesti merkittävälle teollisuutta ja kauppaa palvelevalle logistiselle keskittymälle ja sen edelleen kehittymiselle. Toteuttamisvalmius: Osalla hankkeista suunnitelmat ovat valmiina, osalla valmisteilla. Kustannusarvio: Keskikaidejärjestelyt valtateillä 4 ja 9 yhteensä 8,5 M, muut teeman kohteet valtatiellä 9 yhteensä 8 M, valtatiellä 13 yhteensä 9,5 M ja valtatiellä 24 yhteensä 7 M. Yhteensä 33 M. Määrärahaesitys 2008: Keski-Suomessa kustannusarvion mukainen määräraha. o Päätieverkon logististen pullonkaulojen poistaminen Sijainti: Hankkeita eri puolilla Keski-Suomessa Teemapakettiin kuuluvilla hankkeilla parannetaan valtakunnallisen ja alueen oman elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä poistamalla päätieverkon kuljetuksia haittaavia pullonkauloja, uusimalla erikoiskuljetuksia rajoittavia siltoja, poistamalla kuljetuksia haittaavia esteitä ja järjestelemällä liittymiä. Keski-Suomessa tästä teemapaketista toteutettavia hankkeita ovat Hännilänsalmen sillan uusiminen sekä useita muita erikoiskuljetuksia rajoittavia siltoja ja rakenteita sekä liittymien ramppi- ja kaistajärjestelyjä. Muita kohteita ovat Jämsänjoen silta vt 9, liittymä- ja ramppijärjestelyt Jämsän kohdalla vt 9, Könkkölän ja Kukkumäen liittymät vt 18 Jyväskylässä. Valtateiden toimivuus ja turvallisuus ovat ehdottomia edellytyksiä runkoväylien liittymäkohtaan Jyvässeudulle syntyneelle valtakunnallisesti merkittävälle teollisuutta ja kauppaa palvelevalle logistiselle keskittymälle ja sen edelleen kehittymiselle. Toteuttamisvalmius: Osalla hankkeista suunnitelmat ovat valmiina, osalla valmisteilla. Kustannusarvio: Vt 4 Hännilänsalmen silta 8,5 M (rakennetaan ), muut teeman hankkeet 6,5 M. Yhteensä 15 M. Määrärahaesitys 2008: Keski-Suomessa kustannusarvion mukainen määräraha.

11 o Kuntien palvelurakenneuudistusta ja yhteistoimintaa tukevien tieyhteyksien parantaminen Sijainti: Hankkeita eri puolilla Keski-Suomessa Teemapakettiin kuuluvilla hankkeilla parannetaan kuntien yhteistoiminnan kehittämistä ja yhteisten palvelujen saavutettavuutta palvelurakenneuudistuksen edellyttämällä tavalla. Keski-Suomessa tästä teemapaketista toteutettavia parantamishankkeita on noin 150 km. Hanke sisältää kuntakeskusten välisten sorateiden peruskorjauksen ja päällystämisen ja pääosan merkitsevyysluokan 1 päällystettyjen teiden peruskorjauksesta (ks. seutu- ja yhdysteiden kehittämisselvitys). Hankekokonaisuuteen kuuluva Keuruun ja Ähtärin välisen maantien 621 perusparantaminen ja päällystäminen parantaa Jyväskylän ja Seinäjoen/Vaasan yhteyksiä ennen valtatien 18 (Vaasan valtatie) vielä puuttuvien osuuksien rakentamista. Kokonaisuudessa huomioidaan myös tieosuus Haminanmäki-Hartolan kunnan raja. Palvelurakenneuudistuksen ja yhteistoiminnan edetessä saattaa alla olevan kartan kohteisiin tulla muutoksia. Toteuttamisvalmius: Osalla hankkeista suunnitelmat ovat valmiina, osalla valmisteilla. Kustannusarvio: Keski-Suomessa yhteensä 15 M. Määrärahaesitys 2008: Keski-Suomessa kustannusarvion mukainen määräraha. Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

12 Tampere-Jyväskylä radan parannustöiden jatkaminen Sijainti: Keski-Suomessa Korpilahti, Muurame, Jyväskylä Tampereen ja Jyväskylän välisen rataosan päällysrakennetta uusittiin v kiireellisenä toimenpiteenä n. 70 km:n matkalla, mutta työ keskeytettiin. Päällysrakenteen uusiminen sekä tunneli- ja kallioleikkaussaneeraukset Saakosken ja Jyväskylän välillä on suunniteltu toteutettavaksi vuonna Samassa yhteydessä rataosan akselipaino nousisi 25 tonniin, millä olisi tärkeä merkitys maakunnan metsä- ja metalliteollisuuden kuljetuksille. Junaliikenteen häiriöttömän kulun ja turvallisuuden varmistamiseksi radan perusparannustöiden jatkaminen v on välttämätöntä. Rautatieliikenteen sujuvuuden ja kuljetusten tehokkuuden varmistamiseksi on jatkossa huolehdittava akselipainojen nostamisesta 25 tonniin koko satamayhteydellä Poriin ja Raumalle, pääradan tasoristeysten poistoon, Jyväskylä- Pieksämäki -radan nopeuden nostoon sekä Jyväskylän ja Oriveden välillä kaksoisraiteen toteuttamiseen. Kapasiteetti- ja aikatauluongelmien poistamiseksi tulee välillä Orivesi-Jyväskylä lisätä pikaisesti kaksoisraideosuuksia, jotka toimivat junien kohtaamispaikkoina. Määrärahaesitys 2008: 30 M Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

13 Äijälänsalmen laivaväylän kunnostus Sijainti: Jyväskylä, Jyväskylän mlk Jyväskylään satamaan pääsee vesitse vain huonokuntoisen Äijälänsalmen väylän kautta. Maaperältään hienojakoinen salmi on liettymässä kulkukelvottomaksi. Hankkeen tarkoituksena on Jyväskylän sisääntuloväylän liikennöitävyyden parantaminen. Väylän korjaustoimiin on ryhdyttävä pian, jotta liikenneyhteyden säilyminen varmistuu. Väylän kunnostaminen edesauttaa Päijänteen vesistöalueen ja kanavareitin liikenteellistä hyödyntämistä erityisesti vesimatkailussa. Äijälänsalmen kunnostus turvaisi vesiliikenteen kehittämisen Jyväskylään ja mahdollistaisi salmen ympäristön käytön asumiseen ja matkailun tarpeisiin. Toteuttamisvalmius: Hanke voidaan käynnistää heti. Äijälänsalmen suunnitelmat ja ympäristölupa ovat valmiina. Ympäristöluvan mukaan työt tulisi aloittaa mennessä ja tehtävä valmiiksi mennessä. Kustannusarvio: Äijälänsalmen väylän kunnostus 1,25 M (Jyväskylän kaupunki 0,15 M ). Määrärahaesitys 2008: 1,1 M perusväylänpidon rahoitusta. Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

14 Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus Sijainti: koko maakunta Kansanterveyden edistämiskeskus keskittyy kansansairauksien ja muiden terveysongelmien ehkäisemiseen Keski-Suomessa. Keskus koordinoi ja kehittää hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintoja sekä tehostaa terveyden edistämisen toimijoiden (järjestöt, julkinen ja yksityinen sektori) verkostomaista yhteistyötä. Keskuksen avulla tavoitellaan maakunnan väestön parempaa hyvinvointia ja vaikutetaan samalla alueen elinvoimaisuutteen. Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus: toimii maakunnassa terveyden edistämisen asiantuntijatahona, kouluttajana ja kehittäjänä tukee kuntia ja järjestöjä terveyden edistämistyössä mm. mahdollistamalla verkostomaisen työotteen kokoaa alueen väestön terveyttä ja hyvinvointia koskevaa tietoa tavoitteena keskeisten terveysongelmien ja erojen esiin nostaminen seuraa ja tukee kansallisten terveyden edistämisen ohjelmien, suunnitelmien ja strategioiden toteutumista kunta-, seutukunta- ja maakuntatasolla tukee maakunnan reuna-alueiden terveyden edistämistyötä (mm. avustaa kuntia hyvinvointikertomusten ja strategioiden sekä terveysvaikutusten ennakkoarvioinnin tekemisessä) kartoittaa ja purkaa terveyden edistämisen päällekkäisiä toimintoja sekä selvittää alueen terveyden edistämisen katvealueet vaikuttaa eri asiantuntijatahojen (mm. terveys- ja sosiaalitoimi) päämäärien toteutumiseen kunnallisessa päätöksenteossa ja keskisuomalaisten arjen areenoilla tuotteistaa ja levittää maakunnassa kustannustehokkaita terveyden edistämisen käytäntöjä kehittää yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa asiakkaan omavastuuta tukevia ja motivoivia terveyden edistämisen työmenetelmiä ja toimintamuotoja järjestää maakunnallisia terveystapahtumia osallistuu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa terveyden edistämistoiminnan vaikuttavuuden arviointiin. Keskuksen toiminta käynnistetään vaiheittain. Rahoitusta haetaan keskuksen ydintoimintojen käynnistämiseksi ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Rahoitus kohdennetaan ensivaiheessa toiminnanjohtajan, hankesuunnittelijan ja projektisihteerin palkkaamiseen sekä muihin keskuksen toimintakuluihin. Tavoitteena on laajentaa keskuksen rahoituspohjaa kunnallisella, kansallisella, yksityisellä ja osittain kansainväliselläkin projektirahoituksella. Toteuttamisvalmius: Hankkeen esiselvitysvaihe ajoittuu ajalle Esiselvitysvaiheessa selvitetään terveyden edistämisen maakunnallista tilaa sekä keskuksen rahoitus- ja toteutusmahdollisuudet. Esiselvitysvaihetta rahoittavat mm. Keski- Suomen liitto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kaupunki, Suomen Sydänliitto ja Terveyden edistämisen keskus. Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta vuoden 2007 loppuun. Jatkorahoituksen avulla valmistellaan ja turvataan keskuksen toiminnan käynnistäminen vuoden 2008 alusta. Kokonaiskustannusarvio: euroa/vuosi Määrärahaesitys 2008: euroa Lisätietoja: suunnittelujohtaja Hannu Korhonen / Keski-Suomen liitto (puh ) toiminnanjohtaja Raija Harju-Kivinen / Keski-Suomen Sydänpiiri ry (puh ) hankesuunnittelija Päivi Tiihonen / K-S kansanterveyden edistämiskeskus -hanke (puh )

15 Hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen Sijainti: koko maakunta Uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy hyvinvointipalveluissa, koska kunnat ja sairaanhoitopiirit siirtävät palveluita tuotettavaksi omien yksiköidensä ulkopuolella. Pärjätäkseen kilpailussa on alan pk-yritysten toimintakykyä parannettava laaja-alaisesti. Näkemystä puoltaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin NOVA-hanke, joka edellyttää kunnilta kykyä nopeaan kotiutukseen sairaalasta. Tämä asettaa paineen lyhytaikaisille hoitopaikoille sekä kotisairaanhoito- ja kotipalveluille. Yritysten on pystyttävä vastaamaan kasvavien markkinoiden lisääntyviin tarpeisiin. Hyvinvointipalveluyritysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen koostuu useista erillisistä toimenpiteistä, jotka on paras toteuttaa yhteistyössä useiden eri toimijoiden kanssa (esim. ammattiopisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto ja kehittämisyhtiöt). Hyvinvointimarkkinoiden synnyttämiskonsepti Klemmari on jo käynnissä oleva hanke, joka pyrkii markkinoiden synnyttämiseen ja laajentamiseen tarjoamalla yhden markkinapaikan palveluita tarjoaville yrityksille ja niitä tarvitseville asiakkaille. Klemmari toimii tällä hetkellä Jyväskylän seudulla ja Pohjoisessa Keski-Suomessa. Kiinnostuneita alueita ovat Joutsa ja Jämsä, jotka eivät kuitenkaan ole käynnistäneet Klemmari-toimintaa. Klemmarin jatkokehittäminen ja levittäminen muualle maakuntaan toisi oleellista hyötyä sekä uusien yritysten synnyttämiseksi että olemassa olevien yritysten tarjoamien palveluiden markkinoimiseksi. Kotisairaanhoidossa ja -palveluissa on yritysten pystyttävä kehittämään toimintaansa. Yksityistä sektoria valmistellaan yhteistyöhön kehittämällä sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä sekä kouluttamalla ja tukemalla järjestelmän käyttöönottoa ja käyttöä. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla toiminta tehostuu, sillä se mm. vähentää raportointiin kuluvaa aikaa, automatisoi laskutusta, auttaa hallitsemaan työvuorojärjestelyjä ja varmistaa asiakkaan luona tehdyt toimenpiteet. Osana toiminnan kehittämistä pilotoidaan langattoman tiedonsiirron sisältävän lääkeannostelijan aikaansaamia hyötyjä. Kuntien ostoja yksityisiin hyvinvointipalveluihin on mahdollista kanavoida uudella yhteistyömallilla. Mallissa luodaan asiakasmarkkinoita, joissa kunta siirtyisi ostopalvelujen käyttöön ilman kilpailutusta. Kunta myöntäisi asiakkaalle maksusitoumuksen, jota vastaan asiakas voi valita haluamaltaan tuottajalta palvelut. Sopivat tuottajat seulotaan yhdessä ostajien kanssa määritettyjen kriteerien perusteella. Toiminta on suunniteltu sisällyttää osaksi Klemmarikonseptia. Malli pitäisi laajentaa maakuntaan, jotta pienet yritykset pärjäävät kilpailussa suuria monikansallisia yrityksiä vastaan. Yritysten osaamisen lisääminen tapahtuu mentorointina yhteistyössä päävastuullisten kehittäjien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Mentoroitavat yritykset valitaan niiden esittämien kehittämishalun mukaan niin, että toimenpiteistä saatava hyöty voidaan maksimoida. Yrityskohtaisesti toimenpiteet määritetään yhdessä oleellisiin painopisteisiin ja kehittämiskohteisiin. Asiantuntijoina toimivat tuotteistamisen puolelta Jyväskylä ammattikorkeakoulun asiantuntijat (WDL) ja liiketoiminnan osalta alan konsultointia tarjoavat yritykset. Tulevaisuuden ikääntymisen haasteista selvitään, jos hyvinvointialan yrityksiin panostetaan toimintoja keskitetysti koordinoiden koko maakunnassa. Koordinoinnin tueksi perustetaan maakunnallinen ohjausryhmä. Tällä hetkellä maakunnan elinkeinoyhtiöistä ainoastaan Jykes Oy on ilmoittanut hyvinvointialan yritysten kehittämisen keskittymisalueekseen. Kokemuksensa perusteella Jykes Oy voisi koordinoida vastuullisena maakunnallista hyvinvointipalveluyritysten kehitystyötä. Kustannusarvio: vuosina yhteensä euroa. Määrärahaesitys 2008: euroa Lisätietoja: suunnittelujohtaja Hannu Korhonen / Keski-Suomen liitto (puh ) toimialapäällikkö Aki Karjalainen / Jykes Oy (puh )

16 Keskisuomalaisen arviointiosaamisen vahvistaminen Sijainti: Jyväskylä Keski-Suomessa toimii useita arviointiorganisaatioita. Esimerkiksi Koulutuksen arviointisihteeristö, Koulutuksen tutkimuslaitos, Lapsiasiainvaltuutetun toimisto ja Stakesin alueyksikkö ovat valtakunnallisesti merkittäviä sektoreittensa toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioijia. 1) Yhdistetty koulutuksen arviointineuvosto Koulutuksen arviointisihteeristö toimii alueellistettuna Jyväskylän yliopiston erillislaitoksena. Sen sijaan Korkeakoulujen arviointineuvosto toimii opetusministeriön yhteydessä Helsingissä. Yhdistetyn koulutuksen arviointineuvoston sijoittaminen Jyväskylään antaisi mahdollisuuden yhdistää korkeakoulututkimus, arviointitutkimus ja arviointitoiminta kaikkia hyödyttävällä tavalla. Kehitettäessä yhden arviointineuvoston mallia on mahdollista rakentaa arvioinnin resurssikeskus (tietojärjestelmät, arviointipankit, laadunhallinta, arvioitsijoiden koulutus, arviointikirjasto jne.). Keski-Suomen monipuolinen ja edustava oppilaitosverkosto luo tärkeän arviointihankkeiden suunnittelun, pilotoinnin ja asiantuntijarekrytoinnin ympäristön. Jyväskylän yliopistossa on edustettuna koko koulutusjärjestelmän arviointitutkimuksen infrastruktuuri. Korkeakoulutuksen arviointitutkimus on ollut eräs painopistealueista jo 1990-luvun alusta lähtien. Korkeakoulututkimus on myös kansainvälisesti arvostettua ja kansallisesti hyvin verkostoitunutta. Yhdistetyn arviointineuvoston malli edellyttää uudenlaista hallinnollista organisoitumista, koska arviointikohteena on myös korkea-asteen koulutus. Uusi arviointineuvoston koordinoima arviointielin olisi kansallinen asiantuntijaorganisaatio (vrt. edellä arvioinnin resurssikeskus), jolla olisi oma lainsäädäntönsä. Koulutuksen kansallisessa arvioinnissa tavoitellaan nousua korkeammalle tasolle. Arviointi saisi sen edellyttämää tosiasiallista riippumattomuutta ja monimuotoiset yhteistoimintaedut. Kansallista arviointipotentiaalia voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin myös kansainvälisesti. Arvioinnin kansainvälinen tuotteistaminen on vielä vaatimatonta, vaikka siihen on jo tällä hetkellä hyvät edellytykset ja arviointituotteille olisi kysyntää. Lisäarvoa tuottamalla voitaisiin kehittää ja toteuttaa myös kansallista arviointia nykyistä syvällisemmin ja monipuolisemmin. Henkilöstön rekrytoinnin kannalta mielekäs yhdistetyn arviointineuvoston perustaminen voisi ajoittua siihen vaiheeseen, jolloin käynnissä olevat neuvostokaudet päättyvät. Toteuttamisvalmius: Yhdistetty koulutuksen arviointineuvosto voisi aloittaa toimintansa , jolloin uuden koulutuksen arviointineuvoston sihteeristö sijoitettaisiin Jyväskylään. Turvataan tarvittavat resurssit. 2) Lapsivaikutusarviointi Lapsiasianvaltuutetun toimiston arviointiosaaminen liittyy lasten ja lapsiperheiden elinolosuhteiden ja heitä koskevan päätöksenteon arviointiin mm. osana kunta- ja palvelurakennetyötä. Keski-Suomessa äskettäin toteutettu esiselvitys tuotti monitieteisen ja -toimijaisen näkemyksen siitä mihin palveluihin ja toimintoihin lapsivaikutusten arviointi olisi kohdistettava. Esiselvityksen yhteydessä kartoitettiin seutujen ja muiden toimijoiden valmiudet käynnistää erillinen pilottihanke, joka suunniteltiin STM:n osarahoitettavaksi. Syvällinen lapsivaikutusten arviointi olisi osa em. laajaa hanketta. Toteuttamisvalmius: Esitetyn hankeen sisällöllinen laajentaminen voi toteutua kunta- ja palvelurakenneselvitykseen liittyvänä. Hanke keskittyisi erityisesti lasten elinolosuhteiden ja niiden muutoksen arviointiin sekä lasten omien vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien arviointiin ja kehittämiseen. Turvataan tarvittavat resurssit. 3) Sosiaalipalveluiden muutoksen arviointikeskus (STAKES) Stakesin sosiaalialan arviointiosaamisen juurruttamiseksi Keski-Suomeen liittyvät toimet ovat esiselvitysvaiheessa. Tavoitteena on valtakunnallisen sosiaalipalvelujen muutoksen arviointikeskuksen perustaminen, joka hyödyntää maakunnan koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja useiden muiden toimijoiden asiantuntemusta. Jyväskylässä on useita sosiaalipalvelujen arviointiin kiinnittyviä tutkimusyksiköitä: perhetutkimuskeskus, lapsitutkimuskeskus ja Niilo Mäki Instituutti, koulutuksen tutkimuskeskus ja arviointineuvosto sekä Suomen gerontologian tutkimuskeskus GeroCenter.

17 Stakesin sisäisessä vastuumäärittelyssä Jyväskylän alueyksikön profiilina on sosiaalipalveluiden arviointi ja kehittäminen. Keski-Suomen arviointiosaaminen pohjaa vahvalle koulutus- tutkimus- ja kehittämisosaamiselle, olemassa olevien organisaatioiden tiiviille ja tuloksekkaalle yhteistyölle palvelujärjestelmien uudistamisessa sekä koulutuksen ja tutkimuksen määrätietoiselle kehittämiselle maakunnan yhtenä kärkialana. Toteuttamisvalmius: Stakesin ja Keski-Suomen yhteisen arviointiosaamisen valtakunnalliseen keskittämiseen liittyvä valmistelu sosiaalialan ohjausjärjestelmän osana on meneillään ja maakunnallinen esiselvitys käynnistymässä. Toiminnan resursointi edellyttää maakunnallisen rahoituksen lisäksi varautumista STM:n pääluokasta. Kustannusarvio: Sosiaalipalveluiden muutoksen arviointikeskus euroa. Määrärahaesitys 2008: STM euroa. Lisätietoja: suunnittelujohtaja Hannu Korhonen / Keski-Suomen liitto (puh )

18 Ammatillisen aikuiskoulutuksen vahvistaminen Sijainti: koko maakunta Aikuiskoulutuksen kehittäminen on määritetty Keski-Suomen maakuntaohjelmassa osaamisen ja koulutuksen painopistealueeksi. Aikuiskoulutus nähdään eri koulutusasteet ja muodot kattavana kokonaisuutena. Maakunta on määrittänyt ennakoidun näkemyksensä työpaikkakehityksestä (Työvoima 2025 raportti) sekä hahmotellut työpaikkakehityksen rakenteellisia muutoksia. Kevään 2007 aikana määrittyvät toimiala- ja klusterikehitykseen liittyvät ammattirakenteet ja koulutustarve. Maakunnallinen ennakointi on osa valtakunnallista koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa (KESU ). Työelämän tulevat muutokset ovat nostaneet aikuiskoulutuksen entistä merkittävämpään asemaan niin korkea-asteen kuin toisen asteen koulutuksen osalta. Tätä täydentää maakunnan kattava vapaan sivistystyön verkosto. Aikuiskoulutusta ohjaa vahvasti elinikäisen oppimisen ajatus. Keski-Suomessa on selvitetty ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaistarve vuoteen Selvitys luo perustaa koulutuksen organisoitumiselle ja KESU:n laadintaan liittyvälle aikuiskoulutuksen mitoitukselle. Erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta aikuiskoulutuksen tarve kasvaa merkittävästi - selvitystyön perusteella 1,7 -kertaiseksi. Tämä edellyttää lisäresursseja. Erityisesti tarvitaan lisää oppisopimuskoulutuksen rahoitusta ja oppilaspaikkoja sekä aikuisten perustutkintojen suorittamiseen liittyviä resursseja. Tämä ei kuitenkaan saa vähentää nuorisoasteen ammatillisen koulutuksen oppilasmääriä. Keski-Suomessa ja varsinkin Jyväskylän seudulla on onnistuttu hyvin motivoimaan aikuiset osallistumaan tutkintoon valmentavaan koulutukseen ja suorittamaan näyttötutkintoja. Kasvavaan kysyntään pystyttiin vastaamaan vuoteen 2005 saakka, koska Keski-Suomessa voitiin siirtää kaikki eri koulutuskuntayhtymien sekä aikuis- että nuorisoasteen valtionosuuspaikat tyydyttämään lähinnä Jyväskylän seudulla nopeasti kasvavaa aikuiskoulutuksen kysyntää. Vuodesta 2005 alkaen ammatillisen koulutuksen kysyntä alkoi kasvaa voimakkaasti myös nuorisoasteella kaikkien kuntayhtymien alueella. Kun aikuiskoulutus tämän seurauksena joutui luopumaan näistä lainassa olleista paikoista, jouduttiin tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta supistamaan merkittävästi. Samanaikaisesti kuitenkin tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen kysyntä jatkoi kasvamista. Kysynnän kasvu koskee sekä omaehtoista että yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavaa koulutusta. Lisäkoulutuksessa koulutuspaikkojen riittämättömyys tuntuu erityisesti niillä aloilla, joilla on työvoimapulaa (mm. teknologiateollisuus, rakennusala ja sosiaali- ja terveysala). Ongelmaksi on muodostunut, että oppilaitosfuusioiden myötä ei käsi- ja taideteollisuusalalle eikä musiikkialalle tullut lainkaan lisäkoulutuspaikkoja. Koulutuspaikkojen riittämättömyyden vuoksi näillä aloilla ei ole voitu aloittaa ammatillista lisäkoulutusta. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuspaikkojen lisäystarve on 120 paikkaa. Lisäkoulutuspaikkojen lisäystarve oppisopimuskoulutuksessa on 100 paikkaa. Tilanne on ongelmallinen myös aikuisten ammatilliseen perustutkintoon johtavassa valtionosuuskoulutuksessa. Jyväskylän aikuisopistossa ilman koulutuspaikkaa jäi noin 400 perustutkinnon vos-opiskelijaa syksyllä Peruskoulutuspaikkojen suuri kysyntä johtuu siitä, että työvoiman kysynnän muutokset johtavat aikaisempaa suurempaan tarpeeseen vaihtaa ammattia. Vaikka oppisopimuskoulutuksessa perustutkintorahoitus on avoin, yritysten kyky ja halu solmia peruskoulutuksen oppisopimuksia on rajallinen. Siksi ammatin vaihtoa suunnittelevat joutuvat hakeutumaan ensisijaisesti oppilaitosmuotoiseen vos-rahoituksella toteutettavaan koulutukseen. Huomioiden aikuiskoulutuksen koulutuskapasiteetin ja kaikkein merkittävimmän aikuisten ammatillisen peruskoulutustarpeen tulisi peruskoulutuspaikkoja olla käytettävissä lisää vähintään 160 paikkaa. Kustannusarvio Ammatillisen koulutuksen järjestäjien valtionosuuspaikkojen (Vos-paikkojen) lisäys 280 paikalla sekä oppisopimuspaikkojen lisäys lisäkoulutuksena 100 paikalla: euroa. Määrärahaesitys: euroa (OPM) Lisätietoja: koulutuspäällikkö Rauli Sorvari / Keski-Suomen liitto (puh )

19 Ohjausalan osaamiskeskus osana Keski-Suomen koulutusklusterin kehittämistä Sijainti: koko maakunta Koulutuksella ja tutkimuksella on vahva asema Keski-Suomen aluetaloudessa. Toimiala työllistää 9400 henkilöä ja sen taloudellinen arvo ( liikevaihto ) on 600 M alueen taloudessa. Koulutusklusteri sisältää sekä yksityisen että julkisen sektorin toiminnan. Klusterin asema perustuu vahvaan opetuksen ja kasvatuksen osaamiseen sekä maakunnan koulutustoimijoiden kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävään asemaan. Koulutuksen organisaatiot ovat rakentaneet vahvaa alueellista yhteistyötä. Tästä osoituksena ovat yhteiset aluekehitysstrategiat, vahva osallisuus alueen seudulliseen kehittämistyöhön (seutustrategiat, kehittämishankkeet ja Optiimi-toimintamalli) sekä eritavoin muotoutunut yrittäjyyttä ja yritystoimintaa tukeva koulutus- ja kehitystoiminta. Alueellisten toimijoiden yhteistyönä on laadittu koulutusklusterin kehittämissuunnitelma. Keskeiset osaklusterit ja kehittämisalueet ovat kehityskonsultaatio, henkilöstö- ja asiakaskoulutus sekä kansainvälistyvä täydennyskoulutus. Klusterityö kasvattaa maakunnan eriasteisten koulutusorganisaatioiden strategista yhteistyötä sekä kaupallista koulutustoimintaa ja koulutusliiketoiminnan painoarvoa. Tarkoituksena on hyödyntää keskisuomalaista opetusalan ammattiosaamista ja koulutustoimialan korkeaa osaamista. Koulutusalan innovaatiotoiminnan osalta painottuvat oppimiseen liittyvät sosiaaliset innovaatiot sekä opetusteknologian kehittäminen. Yksi klusterin kärkihankkeita on Jyväskylän yliopiston asiantuntemusta hyödyntävä aikuisohjauksen osaamiskeskus. Keskus on sekä kansallisesti että EU:n kannalta merkittävä kehittämistyön keskittymä. Se tukee sekä aikuisopetuksen että erilaisen ohjauksen ja neuvonnan näkökulmasta yksilöiden ja työyhteisöjen palveluihin liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. Keskuksen yhteistyökumppaneina ovat erilaiset aikuiskoulutuksen ja ohjauksen toimijat sekä vastuuministeriöt. Keskuksen kehittämiseen liittyy myös tietotekniset ratkaisut, palvelut ja portaali. Hyvän perustan muodostaa Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksella tehty aiempi kehittämistyö. Tämä on tapahtunut Pedanet ja TET-tori ratkaisujen ja kehittämistyön muodoissa. Ohjauskeskuksen tutkimus ja kehittämispalvelut sekä ohjauksen uudet ratkaisut voivat siis näkyä myös verkkopalveluina. Tätä varten on tehtävä sekä kansalliset että kansainväliset tietoverkkoratkaisut. Kehittämisessä voidaan painottaa myös pk-yritysten aikuiskoulutusta tukevia ohjauspalveluita. Ytimenä on kuitenkin elinikäinen ohjaus ja neuvonta. Edellä kuvatun perusteella esitetään rahoitusta: - ohjauskeskuksen verkkopalveluiden kehittämiseen sekä tähän liittyen - erityisesti pk-yrityksiä ja työyhteisöjä palvelevan ohjauspalvelun työelämän kehittämisen toimintamallien kehittämiseen (pilotti) Hankkeet ovat ohjauskeskuksen kehittämissuunnitelman mukaisia. Kustannusarvio: Toimenpiteiden kokonaiskustannusarvio on euroa. Määrärahaesitys: (TM, OPM) Lisätietoja: koulutuspäällikkö Rauli Sorvari / Keski-Suomen liitto (puh )

20 Leivonmäen luontokeskus Sijainti: Leivonmäki Vuonna 2003 perustettu Leivonmäen kansallispuisto on Keski-Suomen arvokkaimpia maisema- ja luontokohteita. Monipuolisuudessaan sitä voi kutsua keskisuomalaisen luonnon pikkujättiläiseksi. Ominaisia alueelle ovat erityisesti suot, rannat ja harjumetsät, jonne on rakentunut helposti saavutettava ja kattava ulkoilureittiverkosto. Kansallispuiston pintaala on noin hehtaaria. Puiston kävijämäärä on kaksinkertaistunut sen perustamisen jälkeen ollen vuonna 2005 noin Kansallispuisto sijaitsee 50 kilometrin päässä Jyväskylästä etelään, nelostien tuntumassa. Metsähallituksen asiakastutkimuksen perusteella (2004) Leivonmäen kansallispuistolla on mahdollisuus kehittyä sekä Jyvässeudun lähivirkistysalueeksi että luontomatkailukohteeksi. Leivonmäen kunta puolestaan laaditutti vuonna 2004 luontokeskuksen toimintaan tukeutuvaan yrittäjyyteen liittyvän liiketoimintasuunnitelman. Keski-Suomen alueella on neljä kansallispuistoa mutta ei yhtään luontokeskusta. Vuoden 2005 aikana laadittiin Leivonmäen luontokeskuksesta selvitys, jossa on asiakasryhmien, palvelujen ja toimintojen määrittely sekä esitys luontokeskuksen sijaintipaikaksi ja tarpeelliset mitoitukset. Lisäksi kartoitettiin hallinto- ja toimintamallin sekä rakentamisen ja ylläpidon vaihtoehdot. Hankkeen yhteistyökumppanit koottiin Leivonmäen kansallispuiston luontokeskuksen neuvottelukunnaksi, jonka tavoitteena on edistää luontokeskuksen perustamista ja vahvistaa sen kehittymistä valtakunnallisesti merkittäväksi toimijaksi. Kansallispuiston luontokeskus painottuu teemaltaan korostetusti ympäristökasvatukseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Suo-teeman esiintuomista vahvistaa Jyväskylän yliopiston Agora Centerin Virtuaalisuo-hanke, joka parhaillaan tuottaa suohon monipuolisesti liittyvän oppimisympäristön osaksi luontokeskuksen sisällöntuotantoa. Tavoitteena on luontokeskuksen rakentamisen ajoittuminen vuosille Leivonmäen luontokeskushanke on kumppanuushanke. Metsähallitus vastaa hallinnoimansa kansallispuistoalueen opastuksesta ja toiminnallisen ympäristön ja rakenteiden kehittämisestä ja alueellinen ympäristökeskus vastaa ympäristökasvatuksesta ja kestävän kehityksen edistämisestä. Jyväskylän yliopiston vastuulla on tutkimus- ja kehittämistoiminta ja sen käytännön soveltaminen. Leivonmäen kunta koordinoi luontokeskuksen yhteistyötä viranomais- ja yrittäjätahojen välillä. Toteuttamisvalmius: Leivonmäen luontokeskuksen esiselvitys valmistui 2005 lopussa; kiinteistön alustavat perustamiskustannukset ovat noin 2,2 M (ALV 22 %). Määrärahaesitys 2008: 0,2 M yksityiskohtaisen suunnittelun aloittamiseen. Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Reima Välivaara / Keski-Suomen liitto (puh )

21 Keski-Suomen purovesien ja valuma-alueiden kunnostushanke (PUREVA) Sijainti: koko maakunta Keski-Suomen suuria ja keskisuuria virtavesiä on kunnostettu lähes 20 vuotta. Kunnostustyön perustana on seutukaavaliitossa laadittu jokivesi-inventointi ja sen perusteella laadittu kunnostusohjelma (VIRVE-raportti). Virtavesikunnostuksiin on Keski-Suomessa käytetty noin 2,6 milj. euroa. Kunnostusponnistuksen tuloksena maakunnan kaikki irtouittosäännöt on kumottu ja noin 140 koski- ja niva-aluetta kunnostettu. Näiden lisäksi hankealueille on rakennettu 10 kalatietä, pystytetty virkistyskäyttörakenteita, kunnostettu kulttuurihistoriallisia kohteita ja kehitetty ympäristökasvatusta ala-asteesta yliopistoon. Keski-Suomen vesistökunnostuksissa on aloitettu toinen vaihe. Kunnostusten painopistettä siirretään nyt vesistöjen latvoille ja valuma-alueille. Näillä alueilla on suuri vaikutus jo pelkästään vedenkorkeuden vaihteluihin ja hajakuormituksen huuhtoutumiseen alapuolisiin järvialtaisiin. Laajalla yhteishankkeella voidaan hallitusti ja kustannuskestävästi vähentää kohdealueen vesiensuojelu- ja ympäristöongelmia. Tähän toimintaan ei kuitenkaan ole käytettävissä aiempien kunnostusten kaltaista rahoitusta. Keski-Suomen ympäristökeskuksessa on valmisteltu neuvottelupäätöksen mukainen kumppanuushanke purovesien ja valuma-alueiden kunnostamiseksi (PUREVA). Tätä edeltävässä pilottihankkeessa (rahoitus EMOTR-O) kehitetään ja testataan maakunnallista hankemallia Kivijärven kunnassa vuonna Vuosina pilottihanke laajennetaan yleismaakunnalliseksi. Sen viisi päätavoitetta ovat: 1) maakunnan pienvesien ja valuma-alueiden kunnostustarpeen selvittäminen (VIRVE II) 2) kunnostuksiin liittyvien viranomaisten toiminnan ajallinen, alueellinen ja toiminnallinen yhdentäminen 3) käytännön kunnostustoiminnan käynnistäminen 4) paikallisten toimijoiden sitouttaminen alueensa kunnostamiseen ja jatkuvaluonteiseen hoitotoimintaan ja 5) keskisuomalaisten matkailuyritysten toimintaympäristön parantaminen. Eri tahojen toimintaa siis yhdennetään. Nykyistä "avaimet-käteen" -toimintamallia muutetaan siten, että alueviranomaisten rooli tulee koordinoivaksi, ohjeistavaksi ja kouluttavaksi. Hankealueille muodostetaan ja koulutetaan paikallisia toimintaryhmiä, jotka ensisijaisesti toteuttavat tarvittavat kunnostus- ja myöhemmät hoitotyöt. Kumppanuustahot: Ympäristökeskus, TE-keskus, metsäkeskus, metsähallitus, kalatalouskeskus, kalastusalueet, maaseutukeskus, osakaskunnat, RKTL, yliopisto ja paikallinen taso (esim. kunnat, seurat, koulut). Kokonaiskustannukset vuonna : 1,2 milj. (MMM, YM, metsäkeskus, metsäyhtiöt, metsähallitus, kunnat, osakaskunnat, kalastusalueet ja tiehallinto). Määrärahaesitys 2008: (PUREVA-hankkeen kustannukset tarkentuvat syksyllä 2007, jolloin Keski-Suomen kuntien osallistumishalukkuus selviää). Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Reima Välivaara / Keski-Suomen liitto (puh ) suunnittelupäällikkö Esa Solismaa / Keski-Suomen ympäristökeskus (puh )

22 Hankasalmen suunnan jätevesihankkeet Sijainti: Hankasalmi, Laukaa (myöhemmin mahdollisesti Jyväskylän mlk ja Toivakka) Hankasalmen jätevedenpuhdistamo on uusimistarpeessa ja kunta on päättänyt jatkaa hankkeen suunnittelua oman uuden puhdistamon rakentamisen pohjalta. Hankkeen yhteydessä myös Niemisjärven ja Aseman puhdistamoille tulevat jätevedet koottaisiin siirtoviemärillä keskuspuhdistamolla käsiteltäviksi. Hankekokonaisuuden alustava kustannusarvio on 6,5 M, josta puhdistamon osuus noin 3 M. Tavoitteena on saada puhdistamo toteutettua EAKR-tuella ja siirtolinjat valtion vesihuoltotyönä. Laukaan kunta on selvittämässä Lievestuoreen taajaman jätevesien käsittelyvaihtoehtoja ilman Hankasalmen siirtoviemäriä. Vaihtoehdot ovat nykyisen puhdistamon saneeraus tai jätevesien johtaminen Nenäinniemen puhdistamolle käsiteltäviksi. Jatkossa Toivakan liittäminen tähän kokonaisuuteen olisi mahdollista. Näiden vaihtoehtojen kustannukset selviävät kevään 2007 aikana. Toteuttamisvalmius: Hankasalmen osalta hanke voidaan käynnistää vuonna Kustannusarvio: 6,5 M, valtion ja EAKR-rahoituksen osuus 40 %. Määrärahaesitys 2008: ympäristöministeriön momentilta , EAKR-rahoitusta. Lisätietoja: maakuntainsinööri Jarmo Koskinen / Keski-Suomen liitto (puh ) suunnittelupäällikkö Esa Solismaa / Keski-Suomen ympäristökeskus (puh )

23 Petäjäveden jätevesihanke Sijainti: vaihtoehdossa 1 Petäjävesi, vaihtoehdossa 2 Jyväskylän maalaiskunta ja Jyväskylän kaupunki Petäjäveden kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1975 ja se on kokonaisuutena arvioituna huonokuntoinen. Petäjäveden kunta on teettänyt jätevesien käsittelyä koskevan yleissuunnitelman, jossa on tehty kustannusvertailu eri jätevedenkäsittelyn vaihtoehdoista. Kustannusvertailun pohjalta on päädytty tarkastelemaan tarkemmin kahta eri vaihtoehtoa. Vaihtoehto 1. Rakennetaan kunnan nykyisen puhdistamon läheisyyteen uusi jätevedenpuhdistamo. Hankkeen kustannusarvio on suunnitteluineen euroa. Vaihtoehto 2. Rakennetaan siirtoviemäriverkosto välille Petäjävesi-Kintaus-Jyväskylä sekä yhdysvesijohto välille Petäjävesi-Kintaus. Hankkeen kustannusarvio on , josta suunnittelun osuus on Petäjäveden kirkonkylän jätevedenkäsittelyn uusiminen edistää alueen elinvoimaisuutta ja vähentää ympäristöön pääsevää jätevedenkuormitusta. Mahdollinen yhdysvesijohto vaihtoehdossa 2 lisää vedenhankinnan toimintavarmuutta kunnan laajuisesti. Toteuttamisvalmius: Hanke aloitetaan vuonna 2008 hankkeen tarkemmalla suunnittelulla ja toteutusvaihtoehdon valinnalla. Hankkeen rakentaminen toteutetaan vuosina 2009 ja Määrärahaesitys: Vaihtoehto 1: EU-rahoitus vuosille yhteensä uuden puhdistamon suunnitteluun ja rakentamiseen. Vaihtoehto 2: Rahoitus Ympäristöministeriön valtion vesihuoltotyörahoista vuodelle ja vuosille yhteensä Lisätietoja: maakuntainsinööri Jarmo Koskinen / Keski-Suomen liitto (puh ) vesihuoltoinsinööri Kai Voutilainen / Keski-Suomen ympäristökeskus (puh )

24 Jyväskylän voimalaitos Sijainti: Jyväskylä, Keljonlahti Jyväskylän kaukolämmön tuotannon turvaamiseksi lähimmiksi vuosikymmeniksi tarvitaan uusi voimalaitos. Tällä hetkellä Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kaukolämmitys toimii Rauhalahden voimalaitoksen varassa. Rauhalahti otettiin käyttöön vuonna Vuonna 1996 muodostettiin Jyväskylän Energiantuotanto Oy, jonka omistavat Jyväskylän Energia Oy ja Fortum Power & Heat Oy. Jyväskylän Energia Oy on kaupunginhallituksen toimeksiannosta selvittänyt eri vaihtoehtoja voimantuotannon lisäämiseksi Jyväskylässä. Kaupunginvaltuusto on päättänyt marraskuussa 2005, että uusi voimalaitos sijoitetaan Keljonlahteen ja hankkeen toteuttaa Jyväskylän Energia Oy. Paikka on edullinen jäähdytysveden, polttoainehuollon ja lämpöverkon kannalta. Jyväskylän Energia investoi uuteen voimalaitokseen, joka tuottaa yhteistuotantona kaukolämpöä ja sähköä sekä lauhdesähköä. Voimalaitoksen kattilatehoksi kaavaillaan 480 MW ja suurimmaksi sähkötehoksi 180 MW. Laitos on investointi- ja käyttökustannuksiltaan edullisempi kuin erilliset sähköä ja lämpöä tuottavat laitokset. Keski-Suomi on maamme maakunnista riippuvaisin maakuntaan tuotavasta sähköstä. Paikallisen sähköntuotannon lisääminen parantaa tuntuvasti Keski-Suomen sähkön hankinnan omavaraisuutta. Ellei Jyväskylän tuotantokapasiteettia lisätä, kasvava kaukolämmöntarve joudutaan kattamaan öljyllä. Samalla menetetään sähkön ja lämmön yhteistuotannon kasvattamismahdollisuus. Hankkeen vetäjä on Jyväskylän Energia Oy, jonka omistaa kokonaan Jyväskylän kaupunki. Hankkeen lauhdetuotantoosuuteen otetaan kumppaneita. Voimalaitos tulee käyttämään maakunnan polttoaineita, turvetta ja puuta, jopa 4 terawattituntia vuodessa (TWh/a). Puuta tästä on arviolta noin kolmannes. Hankesuunnittelussa on varauduttu myös pyrolyysiöljyn tuottamiseen. Toteuttamisvalmius: Hankkeen esisuunnittelu ja YVA aloitettiin vuonna Varsinainen suunnittelu alkoi vuonna Päälaitekyselyn jälkeen lopullinen rakentamispäätös tehdään kevään 2007 aikana. Laitos valmistuu kahdessa ja puolessa vuodessa rakentamisen aloittamisesta eli vuoden 2010 alussa. Alla kuvamanipulaatio kohteesta. Kustannusarvio: Hankkeen kustannusarvio on noin 200 M. Määrärahaesitys 2008: Hankesuunnitteluun (ml. pyrolyysihanke) 1 M. Lisätietoja: kehittämisjohtaja Martti Ahokas / Keski-Suomen liitto (puh )

25 Bioenergiapainotteisen energiastrategian luominen ja toteuttaminen Sijainti: koko maakunta Bioenergiapainotteisen energiastrategian luominen ja toteuttaminen, Neljän Terawattitunnin Savotta, on Keski- Suomen energiatuotantoon ja energian käyttöön liittyvä hankekokonaisuus. Sen tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä ja samalla vähentää merkittävästi riippuvuutta tuontipolttoaineista. Hankekokonaisuus on maakunnan vastaus EU:n energia- ja ilmastopoliittiseen tavoiteohjelmaan, jossa uusiutuville energiamuodoille on asetettu tiukka ja juridisesti sitova 20 %:n tavoite kaikessa energiankulutuksessa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää mahdollisimman laajan keinovalikoiman käyttöä. Tämän hankekokonaisuuden osat täydentävät toisiaan sekä alueellisesti että kokoluokiltaan. Suomalaiset alan järjestöt esittävät kansallisen bioenergiaohjelman käynnistämistä bioenergian tuotannon ja käytön merkittäväksi lisäämiseksi. Hankkeessa on mukana useita yhteistyökumppaneita, mm. keskeiset energia-alan toimijat. Muodollisesti hanke koostuu eri toimintalinjoista ja niiden alle sijoittuvista hankkeista. Vastaavaa ei ole toteutettu maassamme aiemmin. Hankkeen esisuunnittelu on käynnissä vuonna Neljän Terawattitunnin Savotan kiireellisimmät toimintalinjat ovat: Pellettien käytön lisääminen kiinteistöjen lämmityksessä: tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä pellettejä käytetään lämmityksessä 800 GWh:n verran. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää mittavaa tiedotus- ja kenttätyötä sekä palveluiden, tekniikoiden ja toimintamallien kehittämistä ja siirtämistä käytäntöön. Tavoitteeseen sisältyy maakunnan pellettituotannon lisääminen ja kehittyneempien tuotantotekniikoiden synnyttäminen ja käyttöönotto. Vuoden 2008 aikana keskitytään erityisesti pellettituotannon lisäämiseen, pellettilämmitykseen liittyvien palveluiden tarjonnan lisäämiseen ja esimerkkikohteiden synnyttämiseen. Toimintalinjan arvioidaan johtavan maakunnassa 2 5 M :n yksityisiin investointeihin. - Toimintalinjan kustannukset 2008: euroa - Maakunnallinen rahoitus: euroa - Valtion rahoitus (VTMA): euroa Kiinteistöjen lämmityspalveluita tarjoavien yrittäjien lisääminen ja liiketoimintamallien kehittäminen: tavoitteena on, että 2015 mennessä maakunnassa toimii vähintään 70 lämpöyrittäjää, jotka tuottavat biolämpöä metsähakkeella, pelleteillä ja palaturpeella. Vuoden 2008 painopisteenä on valmistella liiketoimintaselvitykset kunnittain tunnistettujen merkittävimpien öljyä käyttävien lämmityskohteiden muuttamiseksi biopolttoaineilla toimiviksi lämpöyrittäjien hoitamiksi kohteiksi sekä edistää potentiaalisten lämpöyrittäjien ja kohteiden haltijoiden pääsemistä sopimuksiin lämmöntuotannosta. Toimintalinjan arvioidaan johtavan maakunnassa 1 2 M :n yksityisiin investointeihin. - Toimintalinjan kustannukset 2008: euroa - Maakunnallinen rahoitus: euroa - Valtion rahoitus (VTMA): euroa Pienen kokoluokan (5 20 MWth) voimalaitoskonseptin demonstrointi: esiteltävä voimalaitoskonsepti perustuu uuteen monipolttoainetekniikkaan. Hanke tukee alueen asiantuntemuksen lisääntymistä ja tekniikan kehittymistä mahdollistamaan sähkön tuotantoa hajautetusti pienemmissä yksiköissä. Hankkeella tavoitellaan myös yhteistyön lisäämistä Metso Power -yhtiön kanssa. Vuoden 2008 aikana projektissa laaditaan suunnitelmat polttoainehuollon järjestämiseksi ja tutkimus- ja demonstraatiojärjestelyjen toteuttamiseksi sekä investoinnin edellyttämien suunnitelmien ja tiedon tuottaminen valitun kohteen osalta. Toimintalinjan arvioidaan johtavan maakunnassa 10 M :n yksityiseen investointiin. - Toimintalinjan kustannukset 2008: euroa - Maakunnallinen rahoitus: euroa - Valtion rahoitus (VTMA): euroa