KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö

2 Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET Varkaus Kuopio Iisalmi kehittämisvyöhyke Jämsä Jyväskylä Äänekoski kehittämisvyöhyke Oulu Kajaani kehittämisvyöhyke Kehä 5 logistiikkavyöhyke; Hanko Porvoo LOURA: Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Turku Uusikaupunki Rauma Pori Regional Development and Spatial Planning in the Area of Eastern Gulf of Finland: Kymenlaakso Etelä- Karjala Uusimaa Päijät- Häme Leningradin oblast

3 Strategista maankäytön suunnittelua / RAKENNEMALLIT JA MAANKÄYTTÖSTRATEGIAT Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 ja rakennemalli Rovaniemen alueidenkäytön strategia ja sen päivitys Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava Vaasan seudun rakennemalli 2040 Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli Jyväskylän kaupunkiseudun rakennemalli 20X0 Jämsän rakennemalli

4 Mitä on strateginen maankäytön suunnittelu? Prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja seudun tulevaisuudelle. Lopputulos on poliittinen näkemys seudun tulevasta aluerakenteesta ja suurista linjoista Kytkeytyy alueen muuhun suunnitteluun sekä elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämiseen Ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavaprosessi tuo sisältöä ja tavoitteita maakuntakaavoitukseen ja yleiskaavoihin Ohjaa hyväksymisen jälkeen kuntien kaavoitusta ja muuta maankäytön kehittämistä Vaikuttaa myös kuntien ja seutujen muuhun strategiseen kehittämiseen, johtamiseen, maapolitiikkaan ja yhdyskuntatalouteen Lisää kuntien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä Kytkee mukaan maankäytön suunnitteluun elinkeinoelämän ja muita sidosryhmätahoja Toimii suunnittelu- ja arviointityökaluna kunnan päätöksenteossa

5 Strategisen maankäytön suhde kaavoitukseen Kehityskuvat väljempi MAAKUNTAKAAVA Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy VALTAKUNNALLISET MAANKÄYTTÖ- TAVOITTEET Valtioneuvosto hyväksyy Ympäristöministeriö vahvistaa Alueiden käytön strategiat Rakennemallit YLEISKAAVA Kunta laatii ja hyväksyy KUNTIEN YHTEINEN YLEISKAAVA Kuntien yhteinen kaavatoimikunta hyväksyy Ympäristöministeriö vahvistaa Rakenneyleiskaavat ASEMAKAAVA Kuntien yhteiset yleiskaavat Kunta laatii ja hyväksyy tiukempi

6 KESKI-SUOMEN ALUERAKENTEESTA

7 Keski-Suomen maankäytön strategista kehittämistä MAAKUNTASTRATEGIA: Maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelma Keski-Suomen rakennemalli Maakuntakaava Vyöhyke- ja maakuntataso, suuri kuva Seutu- ja rakennemallitaso, strategiat Hanke- ja kaavataso Hirvaskankaan kehittämissuunnitelma Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Jämsän rakennemalli Maakunnan muiden osien tarkastelu Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kasvualueen kehityskuva Äänekosken rakennemalli ja strategia

8

9

10

11 Keski-Suomen rakennemalliprosessi Vyöhyke- ja maakuntataso, suuri kuva Tavoitevaihe MAAKUNTASTRATEGIA: Maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelma Maakuntakaava Seutu- ja rakennemallitaso, strategiat Keski-Suomen rakennemalli Yhdistelyvaihe Hanke- ja kaavataso Pohjoinen Keski-Suomi Läntinen Keski-Suomi Saarijärvi Keuruu Konnevesi Eteläinen Keski-Suomi Luoteinen Keski-Suomi Kuhmoinen Toimenpidevaihe MAAKUNTA- VALTUUSTO KUNTIEN PÄÄTTÄJÄT motiiviseminaarit Jyväskylän kaupunkiseutu Äänekoski Jämsä motiiviseminaari

12 Alueiden profiilit Aluerakenteen muodostumisessa ja kehittämisessä tärkeää on lähteä alueiden luontaisista vahvuuksista ja profiileista Seutujen profiileja on koottu alueellisissa motiiviseminaareissa Yhteisiä ja yhdistäviä tekijöitä ovat luonnon ja vesistöjen tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet, väylien ja solmukohtien merkitys, vetovoimaiset asuinympäristöt, sekä yrittäjyys Profiileja hyödynnetään ja työstetään edelleen prosessin aikana

13 Aluerakenteen teemakartat ASUMINEN Keski-Suomessa panostetaan asumisessa monipuoliseen ja eri elämäntilanteisiin kohdistuvaan tarjontaan Tärkeää on asumisessa on luonnonläheisyys ja vesistöyhteydet Loma-asumista ja pysyvää asumista kehitetään rinnakkain ja toisiaan täydentävinä - uudet asumisen konseptit mm. matkailukeskusten yhteydessä Asumisen kehittämisessä on otettava huomioon väestön ikärakenne (ikääntyvien asumistarpeet)

14 Aluerakenteen teemakartat TYÖPAIKAT JA PALVELUT Keski-Suomessa uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen syntyminen perustuu vahvaan osaamiseen ja kehitystoimintaan Keski-Suomen logistinen asema on vahva, mikä tarjoaa yritys- ja työllistymismahdollisuuksia Perheyrittäjyydellä on suuri merkitys Rakennemuutoksen myötä teollisuustoimintaa on uudistettava ja synnytettävä palveluihin perustuvaa liiketoimintaa Suurten investointien heijastusvaikutukset ovat merkittäviä Palvelut keskittyvät, mutta samanaikaisesti liikkuvien ja verkkopalvelujen merkitys kasvaa

15 Aluerakenteen teemakartat LIIKENNE Keski-Suomen kehittämisen rungon muodostavat valtatiet (Vt 4, Vt 9, Vt 23 ja Vt 13), joiden ympärille sijoittuvat logistisista yhteyksistä hyötyvä asuminen, työpaikat ja palvelut Liittymäalueet ovat investointeja houkuttelevia logistiikan solmuja, joilla on suuri merkitys kehittämisessä Raideliikenteellä on tulevaisuuden potentiaalia, jolle on maankäytössä jätettävä tilaa (asemaseudut) Tikkakosken kehittyminen edellyttää kansainvälisiä yhteyksiä Vesiliikenne on hyödyntämätön mahdollisuus matkailussa ja virkistyksessä Tietoliikenneyhteydet mahdollistavat kylien kehittymisen

16 Aluerakenteen teemakartat MATKAILU JA VIRKISTYS Rikas luonto ja runsaat vesistöt luovat ainutlaatuiset mahdollisuudet Keski-Suomen matkailun ja virkistyspalvelujen kehittämiselle Asumisen vetovoimatekijänä lähivirkistysmahdollisuudet ja pääsy vesistöjen ääreen ovat tärkeitä Matkailun solmuina tulee kehittää erityisesti Himosta ja Jyväskylää sekä uniikkeja pienempiä matkailukeskuksia Keski-Suomeen on luotava luonto- ja maaseutumatkailutoimijoiden aktiivinen verkosto Päijänteen ja Keiteleen vesistöt muodostavat suuren virkistys- ja matkailupotentiaalin