KESKI-SUOMEN ESITYKSET HALLITUKSEN ELVYTYSPAKETTIIN

Transkriptio

1 Valtioneuvosto Valtiosihteeri Sailas Valtiosihteerit, kansliapäälliköt ja keskeiset valmistelijat (TEM, LVM, OPM, YM, MMM) KESKI-SUOMEN ESITYKSET HALLITUKSEN ELVYTYSPAKETTIIN Valtioneuvosto on valmistelemassa elvytyspakettia taantuman hillitsemiseksi ja laman estämiseksi. Ohessa ovat Keski-Suomen liiton esitykset, joilla parannetaan maakunnan elinkeinoelämän toimintakykyä ja vahvistetaan työllisyyttä. Keski-Suomen esitykset pohjautuvat maakunnan huomattavasti valtakunnan tasoa korkeampaan työttömyyteen, infrastruktuurin puutteellisuuteen sekä maakunnan suhdanneherkkään elinkeinorakenteeseen. Esityksillä vahvistetaan erityisesti metsä- ja metalliteollisuuden kilpailukykyä. Keski-Suomen liitto esittää hallituksen valmisteilla olevan elvytyspakettiin seuraavia kohteita: Liikenneinfrastruktuuri, Uusiutuva energia, Teknistieteellisen koulutuksen vahvistaminen Jyväskylän yliopistossa, Laajakaistan valmistelu sekä Kuntien investoinnit ja ympäristö. Esitysten valmistelu on tapahtunut yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Seuraavassa ovat esitysten yksilöidyt perustelut ja kustannusarviot. Lisätiedot: maakuntajohtaja Anita Mikkonen, p TIEDOKSI: Keski-Suomen kansanedustajat kunnanjohtajat kehittämisyhtiöt maakunnan aluehallinto

2 Liikenneinfrastruktuuri (LVM) Valmisteltavana oleva nopeasti toteutettavissa olevien ja työllistävien toimenpiteiden rahoituskokonaisuus on tarpeellinen ja ajoitukseltaan oikea väline taantuman hillitsemiseksi ja syvenevän laman estämiseksi. Niin Keski- Suomessa kuin koko valtakunnassakin on runsaasti kansalaisten arkeen ja elinkeinoelämän tarpeisiin liittyviä liikenneväylä ja palvelupuutteita, joiden poistaminen on rahoituksen puuttuessa estynyt. Rahoitusongelma aiheutuu pääosin perusväylänpidon määrärahojen pitkäaikaisesta jälkeenjääneisyydestä, minkä johdosta pienten alueellisten investointien mahdollisuudet ovat lähes kokonaan hävinneet. Keski-Suomen liitto katsoo, että hallituksen elvytyspaketin tulee olla niin kattava, että sen avulla pystytään poistamaan ainakin pääosa liikenneinfrastruktuurin kertyneestä kunnostusvajeesta. Liitto pitää lisäksi kestävän väylänpidon kannalta välttämättömänä, että alueellisten kehittämisinvestointien rahoitus jatkossa eriytetään muusta perusväylänpidosta ja että rahoitus sidotaan indeksiin. Keski-Suomen liitto esittää hallituksen elvytyspakettiin seuraavia elinkeinopolitiikan ja työllistämisen kannalta merkittäviä hankkeita, jotka ovat aloitettavissa v. 2009: - Vt 4, Hirvaskankaan tiejärjestelyt, Äänekoski (7 M, tiesuunnitelma valmis loppuvuonna 2009, investointi on erittäin akuutti) - Kuokkalan kehäväylä, Jyväskylä (8 M, tiesuunnitelma valmis) - Kt 77 parantaminen välillä Taimoniemi-Keitele, Viitasaari (10 M, tiesuunnitelma valmis) - Vt 9, Kanavuoren logistisen palvelualueen tiejärjestelyt, Jyväskylän mlk (0,25 M, tiesuunnitelma valmis) - St 604, yt Tuotantoalueen saavutettavuus, Jämsänkoski (0,34 M, tiesuunnitelma valmis 2009) - Vt 13, Teollisuusalueen tiejärjestelyt, Saarijärvi (0,26 M, tiesuunnitelma valmis 2009) - Vt 9, Etelä-Keljon palvelualueen tiejärjestelyt, Jyväskylä (0,50 M, tiesuunnitelma valmis 2009 *) ) - Yt ja Himoksen alueen tiejärjestelyt, Jämsä (1,5 M, tiesuunn. valmis 2009 *) ) - Äänekoski-Haapajärvi rataosan yhteyteen suunnitellut puutavarakuljetusten terminaalialueet **) (Pihtipudas ja Saarijärvi, alustava kust.arvio yht. 11 M ) Huom! Kustannusarvioissa on mukana vain väylänpitäjän osuus, osassa hankkeita on myös muita rahoittajia.

3 *) aloitusvalmius 2010, **) aloitusvalmius todennäköisesti 2009 ja 2010 Kuntakeskusten välisiä tieyhteyksien parantamisia, esim. YT 6250 Kintaus- Uurainen (3 M, suunnitelma valmis) Hallituksen liikennepoliittisen selonteon teemahankkeina rahoitettaviksi liitto esittää seuraavia Keski-Suomen tiepiirin valmistelemia kokonaisuuksia: - Koulumatkojen edellytysten parantaminen maaseututaajamissa Hankekokonaisuuteen sisältyy useita erityisesti kevyen liikenteen turvallisuutta parantavia kohteita eri puolella maakuntaa. Osassa kohteista on mukana työllisyys/kuntarahoitusta, ja osaan liittyy hallinnollisia muutoksia. Tiehallinnon osuus arvioiduista kustannuksista on yhteensä noin 8,5M, ja hankkeet ovat pääosin aloitettavissa v Liitteenä on yksilöity esitys kohteista. - Pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentämisohjelma (keskikaideohjelma): - Vt 4 Äänekoski-Viitasaari (20 M, tiesuunnitelma valmis, aloitettavissa 2009) - Vt 9 Jämsä-Jyväskylä (6,6 M, tiesuunnitelma valmis, aloitettavissa 2009) - Siltojen kunnostushankkeet Kokonaisuuteen sisältyy neljä maakunnan eri puolilla (Jyväskylä, Jämsä, Konnevesi, Karstula, tiehallinnon arvioitu osuus kustannuksista yhteensä 5 M ) sijaitsevaa siltaa, joiden suunnitelmat ovat valmiit ja kunnostus aloitettavissa 2009 sekä yksi silta Jämsässä, jonka kunnostus voi alkaa aikaisintaan Liikennemelun torjuntahankkeet Vt 4, Vaajakosken moottoritien melusuojaus (tiehallinnon ja ratahallintokeskuksen kustannusosuus yht. 3,5 M, tiesuunnitelma valmis, aloitettavissa 2009) Lisäksi liitto kiirehtii Suomen valtatieverkon ainoan puuttuvan osuuden - Vt 18 Multia-Ähtäri - rakentamista. Hankkeen kustannusarvio on 20 M, ja se täyttäisi elvytyspakettiin sisältymiselle asetetut vaatimukset puuttuvaa suunnitteluvalmiutta (tiesuunnitelma vanhentunut) lukuun ottamatta. Myös Lievestuoreen eritasoliittymän (vt 9 /vt 13) kiireellinen parantamishanke edellyttää tiesuunnitelman laatimista. Keski-Suomen liitto kiirehtii maan keskeisimmän tien, valtatie 4:n merkittävää parantamista erityisesti välillä Kirri - Äänekoski (107 M ). Valtakunnan poh-

4 joisia osia pääkaupunkiseutuun yhdistävän maamme selkärangaksi luonnehditun väylän merkitys elinkeinoelämälle tuli äskettäin korostuneesti esille, kun Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Antti Herlin esitti EK:n syysseminaarissa Jyväskylän ja Oulun välisen osuuden parantamista moottoritieksi. Keskisuomalaiset ovat tyytyväisiä pitkään odotetun Lusin ja Vaajakosken välisen nelostieosuuden perusparantamiseen, mutta ovat huolestuneita Vaajakosken läpi kulkevan valtatieliikenteen ruuhkautuneisuudesta ja turvallisuuspuutteista sekä ympäristöhäiriöistä. Keski-Suomen liitto on osaltaan halukas osallistumaan keskusteluihin tavoitteena taajaman ohittavan noin 3,5 km pitkän Kanavuoren ja Haapalahden välisen moottoritieosuuden (80 M ) rakentamisen aloitus heti seuraavan hallituskauden alussa. Nopean toteuttamisen varmistamiseksi on Jyväskylän kaupunki valmis neuvottelemaan hankkeen aikaistamisrahoituksesta.

5 Uusiutuva energia (TEM) Keski-Suomessa uusiutuvan energian käyttöönotto on edennyt hyvin teollisuudessa ja kuntakeskuksissa. Maakunnassa on kuitenkin edelleen n öljyä käyttävää kiinteistöä tai teollisuuslaitosta, joista merkittävä osa voitaisiin korvata paikallista polttoainetta käyttävällä laitoksella. Laitosten keskikoko on n. 150 kw eli yhteensä ne merkitsevät 600 MW lämpötehoa ja polttoaineen kulutukseltaan MWh. Tavoitteena on korvata puolet kohteista paikallista polttoainetta käyttävällä laitoksella, jolloin pääosin paikallisella työllä korvataan MWh öljymäärä ( 45 miljoonaa /vuosi ). Merkitys työllisyydelle - Kohteiden kartoitus, alustava kannattavuusselvitys asiakkaalle ja suositukset n. 5 htv - Detaljisuunnittelu htv - Asennus 100 htv - Kattiloiden valmistus (oletetaan, että joka toinen valmistetaan Keski- Suomessa, muut muissa maakunnissa) 400 htv Projektin aikaiset työpaikat yhteensä n. 550 htv. Polttoaineen tuotanto, toimitukset ja laitosten hoito tuovat pysyviä työpaikkoja Thule Instituutin laskelmien mukaan noin puolet maksetusta polttoaineen hinnasta jää paikallistalouteen hyödyntämään yrityksiä ja kotitalouksia. Merkitys päästöjen osalta CO2 vähenemä on tonnia päästökauppasektorin ulkopuolista vähenemää. Toimenpiteet 1. Kartoitetaan kaikki maakunnan öljylämmityskohteet ja tehdään joka kohteessa alustava kannattavuuslaskelma laitoksen muuttamiseksi bioenergiaa käyttäväksi sekä annetaan suositukset toteutustavasta. 2. Kohteille, jotka ilmaisevat halukkuutensa toteuttaa muutos, laaditaan projektin puitteissa tarkempi toteutussuunnitelma, pyydetään tarjoukset laitevalmistajilta sekä haetaan investointituki nykyisten tukimuotojen puitteissa tai vaihtoehtoisesti tuetaan investointia suoraan tämän hankkeen kautta

6 3. Avustetaan tarvittaessa palvelutuottajien (lämpöyrittäjien) löytämisessä ja tarvittaessa tuetaan lämpöyrittäjäksi ryhtymistä 4. Raportoidaan toteutuneet investoinnit, uudet yritykset ja syntyneet työpaikat Aikataulu 1. Päätös 2/09 2. Kartoitustyö 3/09 12/09 3. Neuvonta, kannattavuuslaskenta 4/09-12/10 4. Polttoaineketjujen neuvonta 6/09 12/11 5. Investoinnit 10/09-12/11 Kustannukset ovat kartoitustyön, neuvonnan ja laskennan osalta yhteensä Edellä mainittujen tehtävien suorittamiseksi tarvitaan erillinen tukimuoto (esim. palveluseteli ja 50 %:n tukitaso), jolla palvelu voidaan hankkia sertifioiduilta bioenergia-alan palveltuottajilta. Varsinaisten laitosinvestointien osalta kustannukset ovat 80 M ja polttoaineketjujen osalta 20 M, jolloin investointitukien tarve (25 %) on 25 M.

7 Teknistieteellisen koulutuksen vahvistaminen Jyväskylän yliopistossa (OPM) Keski-Suomen aluetalous on erittäin riippuvaista perusteollisuudesta ja sen kansainvälisestä kilpailukyvystä. Tähän liittyvät myös yritysten tuotannolliset verkostot sekä elinkeinoelämää palvelevan yritystoiminnan vahvistuminen. Keski-Suomi panostaa tulevaisuudessa erityisesti teknologisen osaamisen vahvistamiseen, jonka ytimenä on myös nuori innovatiivinen korkean osaamisen työvoima. Keski-Suomen teollisuuden, erityisesti pk-teollisuuden, merkittävä riskitekijä on yritysten henkilöstön koulutustason alhaisuus. Tämä näkyy t&k-toimintojen vähäisyytenä, johon haetaan kasvua. DI-tason henkilöstöä ei ole saatavissa riittävästi. Työelämä ja työtehtävät muuttuvat. Yritykset, varsinkin alkaneen taantuman myötä, viestittävät tarpeesta DI koulutukseen. Tarve liittyy henkilöstön kehittämiseen muuntokoulutuksella sekä uuden henkilöstön rekrytointiin. Samalla syntyy vahva opiskeluaikainen yhteys alueen yrityksiin. Teknisen koulutuksen saaneet osaajat luovat perustaa myös kipeästi tarvittavien uusien kasvuyritysten kehitykselle. Soveltavan yliopistokoulutuksen tarve on kasvanut teollisuuden ja elinkeinoelämän rakennemuutoksen myötä. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa työskentelevien määrä on ohittanut perinteisen teollisuustyön määrän. Sovellussuuntautuneilla yliopistollisilla koulutusohjelmilla on ollut ja tulee olemaan suuri merkitys elinkeinorakenteen muutokseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Keski-Suomen liittoon on tullut yrityksistä viestejä tarpeesta aloittaa DIkoulutus. Jyväskylän yliopisto on aikaisemmin selvittänyt määrällisiä ja laadullisia teollisuudesta ja tutkimuslaitoksista nousevia koulutus- ja rekrytointitarpeita. Niiden perusteella koulutusta tulisi kehittää siten, että - mahdollistetaan muuntokoulutus insinööristä ja luonnontieteiden kandidaatista diplomi-insinööriksi - opiskelijat saavat opintojen alkuvaiheessa luonnontieteellisen yleissivistyksen ohella hyvät yleisteknologiset ja menetelmälliset valmiudet - koulutukseen liitetään logistiikkaan, tuotannon ohjaukseen, laadun valvontaan, tuotantoprosessien hallintaan sekä liiketoimintaosaamiseen liittyvää koulutusta ja johtamis- ja viestintäkoulutusta - perustetaan yhteisiä monitieteisiä tutkijankoulutusohjelmia, joissa on vahva soveltava komponentti. Uudella koulutuksella vastataan koulutuksen kehittämistarpeisiin, nopeutetaan välillisesti uusien teknologioiden kuten informaatio-, energia- ja ympäristöteknologian käyttöönottamista perinteisillä teollisuuden aloilla sekä edistetään uusien, alueen teollisuuden alihankintaan ja asiantuntijapalveluihin erikoistuneiden tutkimuslähtöisten yritysten ja työpaikkojen syntymistä. Hanke painottuu erityisesti moderneille ja kehittyville tekniikan aloille ja tukee kansallisesti

8 tärkeiden vientiteollisuuden alojen ja Keski- Suomen teollisuuden keskeisimpien toimialaklustereiden kehittymismahdollisuuksia. Jyväskylän yliopistolla on, allianssiyhteistyön puitteissa Tampereen teknillisen yliopiston kanssa, valmiudet käynnistää DI- ja tekniikantohtorikoulutus paperinvalmistus-, ympäristö- ja informaatioteknologian sekä hyvinvoinnin aloilla alkaen. Osa yliopiston luonnontieteellisen alan koulutuksesta vastaa jo nykyisellään DI-tutkintokoulutusta. Hankkeen kiireellisyyttä ja tarpeellisuutta kuvastaa se, että Jämsä Mänttä Keuruu alueella ollaan aloittamassa yrityslähtöisesti DI-muuntokoulutus Tampereen teknillisen yliopiston toteuttamana alkaen. Koulutuksessa huomioidaan SHOKstrategioiden edellyttämä laaja-alainen osaaminen. Kustannukset ovat yhteensä noin 2,5 M vuodessa laskettuna 120 opiskelijan vuosiotolla.

9 Laajakaistan valmistelu EU:n elvytyspaketissa (LVM, TEM) Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtioneuvosto pyrkii suuntaamaan EU-tasoisen elvytyspaketin resursseja laajakaistahankkeisiin. Keski-Suomen liitto esittää elvytysresurssien kohdentamista maakuntien liitoihin myös laajakaistan valmisteluun liittyviin tehtäviin. Maakuntien liitoille on periaatepäätöksessä osoitettu merkittäviä tehtäviä, joiden resursointiin maakuntien liitoissa ei ole voitu varautua. Tarvittavat henkilövoimavarat ja asiantuntijapalveluiden oston resurssit maakuntien liitoissa varmistavat laajakaistahankkeen toteuttamisen. Kustannusarvio vuonna 2009 on

10 Kuntien investoinnit ja ympäristö (YM, MMM,TEM) Keski-Suomen kunnilla on erittäin runsaasti investointitarpeita kunnallistekniikkaan sekä erityisesti koulujen ja vanhustenhuollon tiloihin liittyviin saneerauksiin. Kunnat toimittavat näistä kohteista yksilöityjä esityksiä elvytyspakettiin valtion rahoituksen mahdollistuessa. Maakunnan kärkihankkeina vuodelle 2009 on esitetty mm. Hankasalmen ja Petäjäveden jätevedenpuhdistamot. Hankasalmen jätevedenpuhdistamo on uusimistarpeessa ja kunta on vaihtoehtovertailun perusteella katsonut edullisimmaksi vaihtoehdoksi oman uuden puhdistamon rakentamisen. Hankkeen yhteydessä myös Niemisjärven ja Aseman taajamien puhdistamoille tulevat jätevedet koottaisiin siirtoviemärillä keskuspuhdistamolla käsiteltäviksi. Hankekokonaisuuden kustannusarvio on 5,1 M, josta puhdistamon osuus noin 2,8 M. Tavoitteena on saada puhdistamo toteutettua kansallisella avustustuella ja siirtolinjat valtion vesihuoltotyönä. Hanke voidaan käynnistää vuonna Siirtoviemäreiden kustannus 2,3 M, josta valtion vesihuoltotyön osuus 50 %. Puhdistamon rakennuskustannus on noin 2,8 M, johon 30 % tuki ympäristönsuojelun edistämisrahoista. Petäjäveden kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1975 ja se on huonokuntoinen. Jätevesien käsittelyä koskevassa yleissuunnitelmassa on tehty kustannusvertailuja eri vaihtoehdoista. Puhdistamon kustannusarvio on noin 2,2 M. Tavoitteena on saada puhdistamo toteutettua kansallisella avustustuella. Hanke voidaan käynnistää vuonna Puhdistamon rakennuskustannus on noin 2,2 M, johon pyritään saamaan 30 % tuki ympäristönsuojelun edistämisrahoista. Maakunnasta esitettyjä muita ja rahoitussuunniteltuja kohteita ovat esimerkiksi - Härkkämönperä - Kopsaperä vesihuoltohanke Kivijärvellä - jätevedenpuhdistamon lietteenkuivausjärjestelmän rakentamien Kannonkoskella - Joutsan ja Hartolan välinen runkovesijohto - suojelualueiden, perinneympäristöjen ja lintuvesien kunnostus- ja hoitotyöt, hydrologisten asemien kunnossapitotyöt sekä pilaantuneiden alueiden kunnostustyöt