KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu B 172 ISBN ISSN Sähköinen versio ISBN

2 Julkaisija: Yhteystiedot: Julkaisu: Pohjakartat: Painos: Keski-Suomen liitto Sepänkatu Jyväskylä puh (vaihde) fax sähköposti: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi B 172 ISBN ISSN Sähköinen versio ISBN Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L8607/10 ja Maanmittauslaitos, lupa nro 546/MML/ kpl Painopaikka: Jyväskylän yliopistopaino 2010

3 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2011

4 Kärkihankejulkaisun tarkoitus Tähän julkaisuun on koottu Keski-Suomen liiton maakuntahallituksen hyväksymät Keski-Suomen kärkihankkeet. Julkaisussa esitellään valtion tulo- ja menoarvioon sekä valtion yksiköiden talousarvioihin tähtäävät kansallisesti ja osin EU-rahoitettavat hankkeet. Hankkeista esitetään keskeiset perustiedot ja valtion talousarvioon kohdistetut määrärahaesitykset. Hankelistan valmisteluun ovat osallistuneet alueelliset organisaatiot, kuntasektorin toimijat ja maakunnan kansanedustajat. Keski-Suomen kärkihankkeet esitetään kahtena kokonaisuutena. Keski-Suomen kärkihankkeet otsikon alla ovat hankkeet, jotka halutaan käynnistää vuoden 2011 aikana. Näiden hankkeiden ripeä aloitus on välttämätöntä maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Monella hankkeella on myös maakuntarajat ylittävä kansallinen merkitys. Keski-Suomen tulevien vuosien kärkihankkeet -otsikon alla ovat hankkeet, joiden tarve ja merkittävyys ovat suuria mutta toimien aloitusajankohta on vuoden 2011 jälkeen. Kaikki kärkihankkeet ovat hankekokonaisuuksia, joihin maakunnassa ei yksistään ole osoitettavissa riittäviä resursseja. Kärkihankkeiden valinnassa on kiinnitetty huomiota eri hallinnonalojen tarpeisiin ja hankkeiden vaikuttavuuteen. Keski-Suomen menestys muodostuu useista tekijöistä, joten kärkihankelista on sisällöltään monipuolinen. Pääpaino on liikenteen infrastruktuurihankkeissa. Osa hankkeista on usean eri hallintosektorin yhteistyönä toteutettavia hankekokonaisuuksia. Hankkeiden valintaa on ohjannut alueellisen vaikuttavuuden näkökulma. Kärkihankkeen pitää toteuttaa Keski-Suomen keskeisiä strategialinjauksia. Kaikille hankkeille on yhteistä, että ne edistävät maakunnan kehittymistä elämänlaadun maakunnaksi. Keski-Suomen maakuntasuunnitelma ja Keski-Suomen maakuntaohjelma linjaavat maakunnan pitkän aikavälin tavoitteita. Uusista linjauksista päätetään vuonna Kolmas keskeinen osa maakunnan suunnittelujärjestelmää on maakuntakaavoitus. Keski-Suomen maakuntakaavassa varaudutaan kärkihankkeiden toteutumiseen esim. liikenneinfrastruktuurin osalta. Jyväskylässä Anita Mikkonen maakuntajohtaja (puh ) Jarkko Pietilä maakuntasuunnittelija kärkihankeluettelon valmistelija (puh )

5 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2011: VT 4 Helsinki Jyväskylä Oulu Tiejakso Kirri Äänekoski / Hirvaskangas Tiejakso Kanavuori Haapalahti Perustienpidon rahoitustason nosto Keskisuurten tiehankkeiden rahoitus Äänekoski Haapajärvi -radan perusparantaminen Ilmailualan liiketoiminnan kehittäminen Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelutason kehittäminen (TASO-hanke) Päijänteen luontokeskus Keski-Suomen purovesien ja valuma-alueiden kunnostushanke (PUREVA) Äänekosken biodiesellaitos Muurame-Korpilahti yhdysvesijohto ja alueen runkoviemärihanke Hankasalmen jätevesihanke Laajalahden kunnostus, 2. vaihe Työhyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin

6 TULEVIEN VUOSIEN KÄRKIHANKKEET: VT 18 Vaasan valtatie VT 13 Huutomäki-Kyyjärvi Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin Jyväskylän kehätiet Keski-Suomen innovaatiokeskittymä Syvälahden tekopohjavesilaitos Keski-Suomen ilmailumuseon laajennushanke Propelli

7 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2011: VT 4 Helsinki Jyväskylä Oulu Valtatie 4 on osa yleiseurooppalaista TEN päätieverkkoa. Se kuuluu ehdotettuun pääteiden valtakunnalliseen runkoverkkoon ja on maamme lyhin ja keskeisin yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen välillä. Tie palvelee valtakunnallisen tavaraliikenteen merkittävänä väylänä ja pitkämatkaisten kuljetusten yhteytenä. Valtatie 4:n toimivuus ja turvallisuus ovat ehdottomia edellytyksiä runkoväylien liittymäkohtaan Jyvässeudulle syntyneelle valtakunnallisesti merkittävälle teollisuutta ja kauppaa palvelevalle logistiselle keskittymälle ja sen edelleen kehittymiselle. Elinkeinoelämä on ottanut kantaa 4-tien muuttamiseksi moottoritieksi välillä Helsinki-Oulu. Tiejakso Kirri Äänekoski / Hirvaskangas Sijainti: Jyväskylä, Laukaa, Uurainen ja Äänekoski Tiejakso on osa Keski-Suomen kasvuvyöhykettä ja muodostaa yhteyden Jyväskylän lentoasemalle. Palokan-Kirrin, Tikkakosken ja Äänekosken Hirvaskankaan alueille on muodostumassa vilkkaat liiketoiminta- ja työpaikka-alueet. Kirrin ja Äänekosken välisellä osuudella liikennemäärä (KVL 2009 ) on ajon/vrk. Välillä Kirri-Tikkakoski KVL ajon/vrk ylittyy koko matkalla jo nykytilanteessa. Raskaan liikenteen osuus on ajon/vrk. Liikenteen on ennustettu lisääntyvän vuoteen 2040 mennessä yli 40 prosenttia kehittyvän maankäytön ja liiketoimintojen alueilla tätäkin enemmän. Tiejakson ongelmana ovat huono liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuutta haittaava ohitusmahdollisuuksien puute. Tien rakenteellinen kunto on heikko eikä tie vastaa leveydeltään liikennemäärän edellyttämää tasoa. Liikenneturvallisuusriskiä kohottavat paikallisen liikenteen sekoittuminen pitkämatkaiseen liikenteeseen, kevyen liikenteen väylien puute ja runsas liittymien määrä. Kirri-Äänekoski hankekokonaisuus sisältää moottoritien jatkamisen Kirristä Tikkakoskelle sekä Tikkakosken ja Äänekosken välisen osuuden rakentamisen nelikaistaiseksi tieksi. Hankkeeseen sisältyy paikallista liikennettä ja maankäyttöä palvelevia rinnakkaistiejärjestelyjä, kevyen liikenteen väylästön rakentamista ja asuinympäristön laatua parantavia meluntorjuntarakenteita. Hanke on osa laajempaa Jyväskylän ja Oulun välisen yhteysvälin kehittämishanketta. Kokonaisuutena hanke on LVM:n pitkän aikavälin kehittämistavoitteiden mukainen, se tukee VN:n alueidenkehittämistavoitteita ja on liikennetaloudellisesti hyvin kannattava (hyöty-kustannussuhde yli 2,2). Hanke edistää valtakunnallisen päätieverkon liikenneturvallisuutta ja toimivuutta sekä vaikuttaa maakunnan kasvuvyöhykkeen kilpailukykyyn. Toteuttamisvalmius: Tiejärjestelyistä on olemassa yleissuunnitelmatasoinen kehittämissuunnitelma, johon perustuen valtatie 4 on vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu uutena moottoritienä välillä Kirri-Vehniä ja ohjeellisena moottoritienä välillä Vehniä-Äänekoski. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty välille Kirri-Vehniä. Parhaillaan on käynnissä hankkeen yleissuunnitelman (väli Kirri Tikkakoski) laatiminen. Hirvaskankaan eritasoliittymän rakentaminen sisältyy hallituksen elvytyspakettiin, ja sen rakentaminen on tarkoitus alkaa vuoden 2010 keväällä. Kustannusarvio: Välin Kirri-Äänekoski parantamisen kustannuksiksi arvioidaan 107 M (MAKU 2000=100; 124), mistä jo myönnetty Hirvaskankaan eritasoliittymän rakentamisen osuus on 7 M. Hanke voidaan toteuttaa vaiheittain, jolloin osuuden Kirri-Tikkakoski rakentaminen moottoritieksi on kustannuksiltaan noin 40 M. Määrärahaesitys 2011: 10 M (ei sisällä Hirvaskankaan eritasoliittymän kustannuksia) Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

8 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2011 KESKI-SUOMEN LIITTO Tiejakso Kanavuori Haapalahti Sijainti: Jyväskylä Tiejakso Kanavuoren ja Haapalahden välillä on osa valtateitä 4, 9, 13 ja 23. Tiellä on eurooppalaisen ja valtakunnallisen tieverkollisen merkityksensä ohella tärkeä rooli Jyväskylän kaupunkiseudun liikenneverkossa. Pitkämatkaisen liikenteen sisääntuloväylänä toimimisen ohella tie välittää runsaasti kasvavan maakuntakeskuksen työmatka- ja asiointiliikennettä. Vaajakosken alueen maankäyttö on voimakkaassa kehitysvaiheessa Kanavuoren ja Hupelin alueilla, jonne on tulossa sekä uusia asuinalueita että liiketoimintaa. Naissaaren alue on merkittävä matkailukohde. Tien nykyinen liikennemäärä (KVL2009) kaksikaistaisella tiejaksolla on autoa/vrk, kesällä yli (KKVL). Raskasta liikennettä on keskimäärin noin 1700 autoa/vrk (KAVLrask). Vuoteen 2040 mennessä tien liikennemäärän ennustetaan kasvavan tasolle autoa/vrk. Tiejakso ruuhkautuu säännöllisesti ja erityisesti viikonloppuliikenteessä esiintyy liikenteen pysähtelyä. Onnettomuusriski on suurin liittymissä. Keskimäärin jaksolla on tapahtunut yksi henkilövahinkoihin johtanut onnettomuus vuodessa. Kyseessä on rakenteilla olevaan Lusi-Vaajakoski -hankkeeseen liittyvä kolme kilometriä pitkä moottoritieosuus Kanavuoresta valtateiden 4 ja 9 liittymästä Haapalahteen nykyisen moottoritien eritasoliittymään saakka sekä tarvittavista eritasoliittymistä ja liittyvien teiden/katujen järjestelyistä. Nykyistä tietä tullaan kehittämään maankäyttöä palvelevana katumaisena jaksona, joka jää moottoritien rinnakkaisväyläksi. Hankkeeseen liittyy myös meluntorjuntaa ja muita ympäristön laatua parantavia toimia. Kokonaisuutena hanke on LVM:n pitkän aikavälin kehittämistavoitteiden mukainen, se tukee VN:n alueidenkehittämistavoitteita ja on liikenneteknisesti hyvin kannattava (hyöty-kustannussuhde yli 2,2). Hanke edistää valtakunnallisen päätieverkon liikenteen turvallisuutta ja toimivuutta sekä vaikuttaa olennaisesti kasvavan Jyväskylän seudun kilpailukykyyn.

9 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2011 KESKI-SUOMEN LIITTO Toteuttamisvalmius: Jyväskylän kaupunginvaltuusto on hyväksynyt alueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen helmikuussa 2009, ja hallinnollisesti vanhentuneen tiesuunnitelman päivittäminen on käynnistynyt. Hankkeen läntistä osaa koskeva asemakaava on kumottu hallinto-oikeudessa. Parhaillaan on vireillä ympäristövaikutusten arviointiprosessi ja samanaikaisesti yleis- ja tiesuunnitelmien laadinta. Kustannusarvio: Arvio rakennuskustannuksista on noin 85 M (MAKU-ind. 130), vaiheittain toteuttamisen mahdollisuuksia selvitetään hankkeen yleis- ja tiesuunnittelun yhteydessä. Määrärahaesitys 2011: 10 M Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

10 Perustienpidon rahoitustason nosto Sijainti: Keski-Suomi Keski-Suomi on paljolti liikenneverkollisen sijaintinsa ansiosta muodostunut Sisä-Suomen logistiseksi keskukseksi ja erityisesti Jyväskylän seudulla on käynnissä useita merkittäviä kuljetusalan kehittämishankkeita. Elinkeinoelämän välttämättömien kuljetustarpeiden ja kansalaisten liikkumisedellytysten turvaaminen edellyttää koko maakunnan kattavaa toimivaa liikennejärjestelmää ja sen ytimenä olevaa ajanmukaista ja kunnossa olevaa liikenneverkkoa. Perustienpidon rahoitus menee tällä hetkellä lähes kokonaisuudessaan hoitoon ja ylläpitoon, jolloin pieniinkään välttämättömiin alueellisiin alueellisiin investointeihin ei voida osoittaa rahoitusta. Hoidon ja ylläpidon rahoitustarve on kasvanut vuosittain yleisen kustannusnousun myötä, sillä näistä töistä vastaavien urakoitsijoiden palkkiot on sidottu indeksiin. Alueellisten investointien rahoitus esitetään eriytettäväksi tiestön hoidon ja ylläpidon rahoituksesta ja sidottavaksi maanrakennusindeksiin. Alueellisen investointirahoituksen vuosittainen tarve Keski-Suomessa on noin 6 M, mistä suunnittelun osuus on 2 M. Määrärahaesitys 2011: 6 M (vuodessa) Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh ) Keskisuurten tiehankkeiden rahoitus Sijainti: Keski-Suomi Keskisuuriksi voidaan lukea tiehankkeet, jotka ovat suurempia kuin tähän saakka perustienpidon varoin rahoitetut (enintään 1M ) hankkeet, mutta jotka jäävät kehittämishankkeiden kokoluokan (20 M -) alapuolelle. Keskisuurten hankkeiden rahoitus tulee järjestää jatkossa nykyistä selkeämmin ja pitkäjänteisemmin. Tämä on mahdollista soveltaen viime aikoina käytettyä teemahankeajattelua tai vaihtoehtoisesti varaamalla valtion talousarvioon näille oma erillinen määräraha. Keskisuurten tiehankkeiden vaikutukset kohdistuvat monissa tapauksissa ennen kaikkea elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseen, ja investointitarpeet voivat syntyä hyvinkin nopeasti. Vaajakosken moottoritien melusuojaus sisältyy ainoana keskisuomalaisena kohteena Tiehallinnon maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan , ja hankkeesta on olemassa ajantasainen tiesuunnitelma. Muita keskisuuria riittävän suunnitteluvalmiuden omaavia rahoituksen järjestymistä odottavia parantamishankkeita ovat mm. Sininen tie (kt 77) Viitasaarella ja kantatie 56 Jämsä-Mänttä sekä Kuokkalan kehätie Jyväskylässä. Lisäsuunnittelua edellyttäviä kohteita ovat mm. logistiikkakeskus Innoroad Parkin kannalta välttämätön Laukaantien parantaminen ja siihen kiinteästi liittyvät kehätieyhteydet ja tarvittavat katujärjestelyt. Pohjois-eteläsuuntaisen kantatien 58 kehittäminen voidaan aloittaa, kun käynnistysvaiheessa oleva Multian keskustan tiesuunnitteluhanke valmistuu. Myös yksittäiset valtateiden ohituskaista- ja rinnakkaistiejärjestelyt sekä eritasoliittymien rakentamishankkeet (kuten vt:llä 9 Jyväskylästä itään) ovat yleensä kokoluokaltaan keskisuuria. Määrärahaesitys 2011: 5 M (vuodessa) Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

11 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2011 KESKI-SUOMEN LIITTO Äänekoski Haapajärvi -radan perusparantaminen Sijainti: Äänekoski, Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Viitasaari ja Pihtipudas (Keski-Suomessa) Äänekoski Haapajärvi -radan perusparantamisen aloittamiseen on valtioneuvoston eduskunnalle antamassa liikennepoliittisessa selonteossa osoitettu yhteensä 20 M vuosille 2011 ja Metsäteollisuuden ja energiahuollon kuljetusten kannalta elintärkeän radan kunnostaminen kokonaisuudessaan edellyttää tämän lisäksi noin 50 M lisärahoitusta. Lisärahoitus on välttämätöntä, jotta koko Saarijärven ja Haapajärven välisellä 136 km:n osuudella voitaisiin satunnaisten hajapölkynvaihtojen sijasta toteuttaa päällysrakenteen uusiminen ja muut välttämättömät parannustoimenpiteet. Raideliikennettä käyttävät kuljetusketjut koostuvat rekka-autoliikenteen ja junaliikenteen osuuksista, joten parantamistöiden yhteydessä on otettava huomioon näiden yhdistettyjen kuljetusten vaatimien kuormauspaikkojen ja terminaalien tarpeellisuus. Myös terminaaleissa tapahtuvan haketuksen lisääntyminen kasvattaa näiden paikkojen toteuttamistarvetta. Toteuttamisvalmius: Ratasuunnitelma 27 km pitkältä väliltä Äänekoski-Saarijärvi on juuri laadittu ja perusparannustyöt (kustannusarvio 11,5 M ) voidaan aloittaa rakentamissuunnitelman valmistuttua. Saarijärvi-Haapajärvi osuudella (pituus 136 km) tulee aloittaa ratasuunnitelman laatiminen. Kustannusarvio: 70 M Määrärahaesitys 2011: 11 M (liikennepoliittisen selonteon mukainen 10 M sekä lisäksi 1 M välin SaarijärviHaapajärvi päällysrakenteen uusimisen ja muiden parannustöiden suunnitteluun ja valmisteluun). Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki / Keski-Suomen liitto (puh )

12 Ilmailualan liiketoiminnan kehittäminen Sijainti: Jyväskylä, Jämsä Keski-Suomeen on sijoittunut merkittäviä ilmailualan toimijoita ja alan osaamista. Tavoitteena on luoda ainutlaatuinen järjestelmä, jossa yhdistyvät liiketoiminnan kehittäminen, tutkintokoulutus, asiantuntijapalvelut, henkilöstön koulutuspalvelut ja projektitoiminta. Järjestelmän on tarkoitus tuottaa liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä osaajia sekä tekniikan alan ja palveluhenkilökunnan koulutusta. Kehittämiskeskittymästä on suunniteltu valmistuvan mekaanikkoja, huoltajia, työkoneen kuljettajia ja korjaajia sekä asiakaspalvelun ja catering-toimintojen henkilöstöä. Toimintamalli nojaa synergiseen yhteistyöhön maakunnan sisällä sekä yhteistyökumppaneiden kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Ilmailualan liiketoiminnan kehittäminen tukee merkittävästi Keski-Suomen teollisen vetovoimaisuuden, osaamisen sekä työllisyyden varmistamista. Toimintamallin toteutettavuutta selvitetään parhaillaan maakunnan omin resurssein. Meneillään olevassa selvityksessä kartoitetaan liiketoimintalähtöisesti ilmailualan liiketoimintaan liittyvien osaajien kysyntää valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Varsinaisen toiminnan käynnistäminen edellyttää opetusministeriön rahoitusta. Tehty kustannusarvio sisältää jatkossa tarvittavat selvitystyöt, suunnittelun, vertailut kansainvälisten parhaiden mallien muodostamiseksi sekä alustavan markkinoinnin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kustannusarvio sisältää jossain määrin myös opetusvälineiden hankintaa. Toteuttamisvalmius: Toteutettavuusselvitys on meneillään ja varsinainen hanke on käynnistettävissä vuonna Kustannusarvio: Alustava kustannusarvio vuodelle 2011 on euroa. Määrärahaesitys 2011: euroa (OPM:n valtakunnallinen ESR-rahoitus) Lisätietoja: suunnittelujohtaja Hannu Korhonen / Keski-Suomen liitto (puh ) yksikönjohtaja Mikko R. Salminen / Jyväskylän ammattikorkeakoulu (puh ) rehtori Jorma Sinkkonen / Jyväskylän aikuisopisto (puh )

13 Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelutason kehittäminen (TASO-hanke) Sijainti: Saarijärven vesistöreitin kunnat Saarijärven reitin vesistöjen tilan heikkeneminen on noussut yhdeksi keskeiseksi vesiensuojelukysymykseksi Keski- Suomessa. Valuma-alueelta tuleva ihmistoiminnan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus on merkittävästi heikentänyt vesistön tilaa huolimatta reitillä tehdyistä kuormitusta vähentävistä toimista. Vesienhoitosuunnitelmassa ja Keski- Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa on Saarijärven reitille esitetty kaikille sektoreille lisätoimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi ja vesien tilan parantamiseksi. Reitti on lisäksi monilta osin hydro-morfologisilta ominaisuuksiltaan merkittävästi muutettu. Lokakuussa 2009 perustettiin Saarijärven reitin neuvottelukunta, jonka tehtävänä on eri toimien edistäminen sekä tutkimus- ja seurantatiedon välittäminen. Keski-Suomen ympäristökeskus on valmistellut elo-syyskuussa 2009 laajapohjaisessa yhteistyössä "Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelutason kehittämishanketta" eli TASO-hanketta. Hankesuunnitelma on toimitettu ympäristöministeriöön jatkokäsittelyä varten Hankkeen tavoitteena on tuoda uutta tietoa ja käytännön sovellutuksia turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojeluongelmien hallintaan. Ravinnekuormituksen lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota kiintoaine- ja humuskuormitukseen vähentämiseen. Tavoitteena on edistää turvetuotannon ja metsätalouden kuormitusta tehokkaimmin vähentäviä toimenpiteitä, kokeilla uusia vesiensuojelumenetelmiä, arvioida niiden vesiensuojelutehoa ja käyttömahdollisuuksia sekä laatia valtakunnallista ohjeistusta. Lisäksi tavoitteena on kehittää valuma-aluetason vesiensuojelusuunnittelumenetelmiä sekä turvetuotannon ja metsätalouden vaikutusten mittaamiseen soveltuvia seurantamenetelmiä. Hankkeessa luodaan toimintamalli purojen ja valuma-alueen kunnostukselle sekä selvitetään latvavesien tulvan hallinnan vesiensuojelullista merkitystä. Tavoitteena on myös kehittää metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun omavalvontaa, koulutusta ja neuvontaa sekä lisätä tietoa toimialojen vesiensuojelusta. TASO-hanke on suunniteltu 4-vuotiseksi hankkeeksi. Hankkeen vastuullinen toteuttaja on Keski-Suomen ELY-keskus ja yhteistyötahoina ovat alueen kunnat, Keski-Suomen metsäkeskus, metsähallitus, Metsänomistajien Liitto Järvi- Suomi, Keski-Suomen liitto, turvetuottajat, Suomen ympäristökeskus, METLA, metsätalouden kehittämiskeskus TA- PIO sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Määrärahaesitys 2011: Kokonaisbudjetti on 2,6 milj. eli / vuosi. Rahoitus on esitetty jaettavaksi tasan ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön momenteille. Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Reima Välivaara / Keski-Suomen liitto (puh ) yli-insinööri Ansa Selänne / Keski-Suomen ELY-keskus (puh ) suunnittelupäällikkö Esa Solismaa / Keski-Suomen ELY-keskus (puh )

14 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2011 KESKI-SUOMEN LIITTO Päijänteen luontokeskus Sijainti: Päijänteen ympäristö Maan kansallispuistojen kävijämäärät ovat jatkuvasti nousussa, mikä on voitu todeta kaikissa puistoissa olevien kävijälaskureiden perusteella. Vuonna 2007 kävi Päijänteen ympäristön kansallispuistoissa (Leivonmäen, Isojärven ja Päijänteen) noin henkeä. Näiden kansallispuistojen yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää Päijännettä, joten yhteisen luontokeskuksen perustaminen Päijänne-teeman ympärille on luontevaa. Päijänteen seudulla on selvitetty myös Unescon biosfäärialueen eli kestävän kehityksen mallialueen sekä Pohjois-Päijänteen kansallisen kaupunkipuiston perustamisedellytyksiä. Tavoitteena on luontokeskuksen toiminnan käynnistäminen toiminnallisen suunnittelun kautta. Päijänteen luontokeskuksen luonteva sijoituspaikka voisi olla Jämsän tai Jyväskylän seutu. Luontokeskus palvelisi laajalti Päijänteen ympäristöön kohdistuvaa matkailua ja virkistyskäyttöä sekä mahdollisesti perustettavan Päijänteen biosfäärialueen tavoitteita. Keskeisiä asioita matkailutoimialalla ovat tällä hetkellä laatu- ja ympäristöasiat. Jyvässeudun keskeinen asema messuja kongressikohteena tuo alueelle runsaasti matkailijoita. Pohjois-Päijänteen kierros -maastoretkeilyreittihankkeessa on jo koottu alueen virkistys-, luonto- ja kulttuurikohteet, joiden toteuttaminen ja markkinointi palvelisi sekä elinkeinonharjoittajia että virkistyskäyttäjiä. Päijänteen luontokeskushanke on kumppanuushanke, jossa Metsähallitus vastaa hallinnoimiensa kansallispuistojen opastuksesta sekä toiminnallisen ympäristön ja rakenteiden kehittämisestä ja alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset vastaavat Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksien selvitystyöstä, ympäristökasvatuksesta ja kestävän kehityksen edistämisestä. Luontokeskushankkeen edistämisestä vastaavat myös Keski-Suomen liitto, Jyväskylän kaupunki, Jämsän kaupunki ja Jämsän seudun yritykset. Määrärahaesitys 2011: suunnittelun aloittamiseen. Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Reima Välivaara / Keski-Suomen liitto (puh ) luonnonsuojelupäällikkö Päivi Halinen / Keski-Suomen ELY-keskus (puh ) puistonjohtaja Raimo Itkonen / Metsähallitus (puh )

15 Keski-Suomen purovesien ja valuma-alueiden kunnostushanke (PUREVA) Sijainti: Keski-Suomi Keski-Suomen suuria ja keskisuuria virtavesiä on kunnostettu lähes 20 vuotta. Kunnostustyön perustana on seutukaavaliitossa laadittu jokivesi-inventointi ja sen perusteella laadittu kunnostusohjelma (VIRVE-raportti). Virtavesikunnostuksiin on Keski-Suomessa käytetty noin 2,6 milj. euroa. Kunnostusponnistuksen tuloksena maakunnan kaikki irtouittosäännöt on kumottu ja noin 140 koski- ja niva-aluetta kunnostettu. Kunnostusten painopistettä siirretään nyt vesistöjen latvoille ja valuma-alueille. Näiltä alueilta tuleva kuormitus on merkittävin latvavesistöjen veden laatuun vaikuttava tekijä. Laajalla yhteishankkeella voidaan hallitusti ja taloudellisesti vähentää kohdealueen vesiensuojelu- ja ympäristöongelmia. Keski-Suomen ympäristökeskuksessa valmisteltiin kumppanuushanke purovesien ja valuma-alueiden kunnostamiseksi (PUREVA), jonka pilottivaihe toteutettiin EMOTR-rahoitustuella Kivijärvellä vuosina Tässä pilottihankkeessa kehitettiin ja testattiin maakunnallista hankemallia. Vuosina PUREVA-selvityksiä on tehty Keuruun ja Multian vesistöjen alueilla, tavoitteena on laajentaa toimintamalli maakunnalliseksi. Sen viisi päätavoitetta ovat: 1) maakunnan pienvesien ja valuma-alueiden kunnostustarpeen selvittäminen (VIRVE II) 2) kunnostuksiin liittyvien viranomaisten toiminnan ajallinen, alueellinen ja toiminnallinen yhdentäminen 3) käytännön kunnostustoiminnan käynnistäminen 4) paikallisten toimijoiden sitouttaminen alueensa kunnostamiseen ja jatkuvaluonteiseen hoitotoimintaan ja 5) keskisuomalaisten matkailuyritysten toimintaympäristön ja kylien viihtyisyyden parantaminen. Hankealueille muodostetaan ja koulutetaan paikallisia toimintaryhmiä, jotka osaltaan toteuttavat tarvittavia kunnostusja hoitotöitä. Kumppanuustahoina hankkeessa ovat Keski-Suomen ELY-keskus, kunnat, osakaskunnat, kalastusalueet, metsäkeskus, metsähallitus, alueen yrittäjät, muut paikalliset toimijat, kalatalouskeskus, maaseutukeskus, RKTL ja Jyväskylän yliopisto. Kokonaiskustannukset ovat vuonna ,5 milj. (MMM, YM, metsäkeskus, metsäyhtiöt, metsähallitus, kunnat, osakaskunnat ja kalastusalueet). Määrärahaesitys 2011: , josta YM:n momentilta euroa ja MMM:n ja momenteilta euroa. Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Reima Välivaara / Keski-Suomen liitto (puh ) suunnittelupäällikkö Esa Solismaa / Keski-Suomen ELY-keskus (puh )

16 Äänekosken biodiesellaitos Sijainti: Äänekoski Metsäliiton ja VAPO:n biodieselhanke käsittää noin tonnia liikenteen biopolttonesteitä vuodessa tuottavan laitoksen rakentamisen Suomeen. Valmistelutyön jälkeen Suomessa tarkemmin tutkittavina sijoituspaikkoina esitetään Kemiä ja Äänekoskea. Äänekoskella laitos sijoittuisi olemassa olevan sellutehtaan yhteyteen. Laitos toteuttaisi osaltaan EU-maiden sopimusta, että vuoteen 2020 mennessä biopolttonesteiden osuus liikenteen polttoaineista on vähintään 10 % ja Suomen omaa kansallista tavoitetta 20 % osuudesta. Laitos toteuttaa Keski-Suomen maakuntasuunnitelmaan kirjattua tavoitetta, jonka mukaan Keski-Suomessa lisätään energiantuotannon omavaraisuutta ja uusiutuvien energialähteiden, erityisesti puun osuutta panostamalla tutkimus- ja tuotekehitykseen sekä uusimalla vanhoja ja rakentamalla uusia voimaloita, jotta Keski-Suomi olisi fossiilisista polttoaineista vapaa lukuun ottamatta osaa liikenteen polttoaineista. Polttoaineteholtaan noin 500 MW laitos käyttäisi raaka-aineenaan 200 km säteeltä hankittavaa puuta 3,0 4,1 TWh/a (5 milj. i-m3 vuodessa) ja ruokohelpeä 0 0,2 TWh/a. Mahdollisissa puuraaka-aineiden toimitusten häiriötilanteissa tehtaalla varaudutaan mahdollisuuteen käyttää turvetta 0 1,2 TWh/a sekä mahdollisuuksien mukaan muuta saatavissa olevaa biomassaa. Työllistävä vaikutus olisi yhteensä noin työpaikkaa. Siitä laitospaikalla työvoimatarve olisi noin 100 hlö ja lisäksi raaka-aineen hankinnan ja kuljetusten työllisyysvaikutus olisi noin hlö. Työllisyysvaikutus kohdistuisi suurelta osin Saarijärven Viitasaaren sekä Äänekosken seutukuntien alueelle. Biodieselpolttoaineen osuus käytettävän raaka-aineen energiasisällöstä olisi noin 55 % ja sen lisäksi laitos tuottaisi prosessihöyryä, kaukolämpöä ja sähköä, joiden osuus raaka-aineen energiasisällöstä olisi noin 40 %. Muita laitoksen tuotoksia olisivat tuhka, hiilidioksidi, jätevesi ja jäähdytysvesi. Tehdaskokonaisuuden energiahyötysuhde olisi 90 %. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrä kasvaisi merkittävästi. Toteuttamisvalmius: Äänekosken laitosta koskeva YVA-menettely on käynnissä ja se valmistuu 2010 aikana. Vuonna 2010 selvitetään myös tehdasinvestoinnin teknologiset ja liiketaloudelliset edellytykset. Toteuttamispäätös tehdään ja toteuttamisaikataulusta päätetään vuoden 2011 alkupuolella. Myönteisen toteuttamispäätöksen jälkeen rakentaminen voisi alkaa vuosina ja laitos olisi tuotantokäytössä vuonna 2015 Kustannusarvio: 600 M. Investointikustannus ja rakentaminen jakautuvat useammalle vuodelle. Määrärahaesitys 2011: 100 M (varattavaksi valtion budjetin biodiesellaitosten tukeen tarkoitetusta rahoituksesta). Rahoitus jakautuu toteuttajayritysten (Metsäliitto ja Vapo), valtion avustus/investointituen ja mahdollisten muiden osakkaiden kesken. Lisätietoja: maakuntainsinööri Jarmo Koskinen / Keski-Suomen liitto (puh ) johtaja Mikko Kara / Vapo Oy (puh )

17 Muurame-Korpilahti yhdysvesijohto ja alueen runkoviemärihanke Sijainti: Jyväskylä, Muurame Korpilahden taajaman ja alueen vesiosuuskuntien vedenhankinnan toimintavarmuus tarvitsee varmistusta. Samoin Korpilahden ja Muuramen välillä on suuri määrä kiinteistöjä, joiden jätevedenkäsittely olisi järkevä järjestää viemäröinnin avulla. Hankealue on maakunnallisella ja valtakunnallisella kehittämisvyöhyke -alueella, jota vesihuollon rakentaminen tukee. Hankkeen avulla rakennetaan toimintavarmuuden parantamiseksi yhdysvesijohto Muuramen ja Korpilahden välille sekä runkoviemärit, joilla hankealueen kiinteistöjen jätevedet saadaan johdettua Jyväskylän ja Korpilahden jätevedenpuhdistamoille. Alueelle on perustettu Kuusanmäen vesiosuuskunta, jonka vesihuoltoasiakkaiksi alueen kiinteistöt liittyvät. Kustannusarvio: Hankkeen kustannusarvio on 2,4 M, josta valtion vesihuoltotyön osuus on 0,84 M. Määrärahaesitys 2011: aloitusraha maa- ja metsätalousministeriön momentilta Lisätietoja: maakuntainsinööri Jarmo Koskinen / Keski-Suomen liitto (puh ) suunnittelupäällikkö Esa Solismaa / Keski-Suomen ELY-keskus (puh ) Hankasalmen jätevesihanke Sijainti: Hankasalmi Hankasalmen jätevedenpuhdistamo on uusimistarpeessa ja kunta on vaihtoehtovertailun perusteella katsonut edullisimmaksi vaihtoehdoksi oman uuden puhdistamon rakentamisen. Hankkeen yhteydessä myös Niemisjärven ja Aseman taajamien puhdistamoille tulevat jätevedet koottaisiin siirtoviemärillä keskuspuhdistamolla käsiteltäviksi. Hankekokonaisuuden kustannusarvio on 5,3 M, josta siirtoviemäreiden osuus on 2,5 M. Kustannusarvio: Siirtoviemäreiden kustannus 2,5 M, josta valtion vesihuoltotyön osuus 40 %. Määrärahaesitys 2011: aloitusraha ympäristöministeriön momentilta Lisätietoja: maakuntainsinööri Jarmo Koskinen / Keski-Suomen liitto (puh ) suunnittelupäällikkö Esa Solismaa / Keski-Suomen ELY-keskus (puh )

18 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2011 KESKI-SUOMEN LIITTO Laajalahden kunnostus, 2. vaihe Sijainti: Laukaa Keski-Suomen ympäristökeskus/ ELY-keskus ja Laukaan kunta ovat vuosina toteuttaneet yhteistyössä Lievestuoreen entisen sellutehtaan laskeutusaltaana toimineen Lievestuoreenjärven Laajalahden tyhjennysruoppauksen. Lahdesta ruopattiin noin m3 kuitulietettä, joka läjitettiin voimalaitostuhkalla stabiloituna lahden vieressä sijaitseviin läjitysaltaisiin. Hankkeen yleissuunnitelman ja ympäristölupaviraston luvan mukaan läjitysalue pitää peittää ja maisemoida. Se tehdään hankkeen 2. vaiheessa. Hankkeen loppuun saattaminen on välttämätön toimenpide, jolla mahdollistetaan alueen käyttö jatkossa ja täytetään ympäristölupaviraston luvan määräykset. Ennen hanketta aluetta hallinnoi tehtaan konkurssipesä, jolla ei ollut varoja kunnostustyön toteutukseen. Laukaan kunta osallistuu 2. vaiheeseen samalla osuudella kuin 1. vaiheeseen. Hanke toteutetaan vuosina Kustannusarvio: Hankkeen kustannusarvio on 1,0 M, josta valtion osuus on 0,8 M. Määrärahaesitys 2011: aloitusraha ympäristöministeriön momentilta Lisätietoja: maakuntainsinööri Jarmo Koskinen / Keski-Suomen liitto (puh ) suunnittelupäällikkö Esa Solismaa / Keski-Suomen ELY-keskus (puh )

19 Työhyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin Sijainti: Keski-Suomi Työssä jaksamisen merkitys korostuu työvoiman ikääntyessä. Lukuisin tutkimuksin on osoitettu, että taide- ja kulttuuritoiminnan keinoin voidaan vaikuttaa mm. psyykkiseen ja sosiaaliseen työkykyyn, työpaikan ilmapiiriin sekä viihtyisän työympäristön rakentumiseen. Taiteeseen liittyvä kokemuksellinen oppiminen ja erilaiset luovat menetelmät voivat myös lisätä merkittävästi työhön liittyviä taitoja, kuten kommunikaatio- ja tiimityötaitoja. Tätä kautta voidaan saada aikaan aiempaa pidempiä ja terveempiä työuria. Keski-Suomessa toteutetaan parhaillaan monia teemaan liittyviä kehittämishankkeita ja -prosesseja. Tällainen toiminta kiinnostaa laajasti eri työnantajia, koska työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja työurien pidentymisen merkitys on erittäin tärkeää ja jatkuvasti lisääntymässä. Työhyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin -hankkeen tavoitteena on luoda teeman ympärille ainutlaatuinen toimintamalli, jossa yhdistyvät koulutus, asiantuntijapalvelut, henkilöstön kehittäminen ja erilaiset asiakaslähtöiset yhteistyöprojektit. Hanke tuottaa ja pilotoi uusia työssä käyvien ja laajemminkin kansalaisten hyvinvointia lisääviä, käyttäjälähtöisiä työmalleja, sosiaalisia innovaatioita ja palvelukonsepteja palvelumarkkinoille. Tällä tavalla teema tuottaa myös uutta liiketoimintaa ja yrittäjyyttä, joista tulee maakunnan erityinen menestystekijä. Näin voidaan kehittää maakunnan julkisen ja yksityisen talouden toimijoiden työnjakoa, yhteistyötä ja tuottavuutta vahvistavaa toimintatapaa. Toimintamalli tukee maakuntasuunnitelmaan kirjattuja pitkän aikavälin tavoitteita vetovoimaisuuden, osaamisen sekä työllisyyden kehittämisen osalta. Yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat mm. Jyväskylän yliopisto (mm. musiikkitieteen laitos, kulttuuripolitiikka), Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kaupunki (innovaatiopalvelut, kulttuuripalvelut), Keski-Suomen taidetoimikunta, Eino Roiha -säätiö, Suomalainen musiikkikampus ja Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. Kulttuuripohjaiseen työhyvinvointiin keskittyvän maakunnallisen toiminnan käynnistäminen edellyttää opetusministeriön rahoitusta. Toimintamalli nojaa synergiseen yhteistyöhön maakunnan sisällä sekä yhteistyökumppaneiden kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Osaamisen pohjalla olevaa asiantuntijuutta tullaan tuotteistamaan. Hankkeesta tehty kustannusarvio sisältää toiminnan koordinoinnin, pilottihankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen eri puolilla Keski- Suomea, toimintamallien konseptoinnin ja tuotteistamisen sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön sekä parhaiden käytäntöjen etsimisen. Toteuttamisvalmius: Hankkeen toteutettavuudesta on saatavissa suuntaa-antavia selvityksiä meneillään olevien hankkeiden kautta. Varsinainen toimintamalli on käynnistettävissä vuonna Kustannusarvio: Alustava kustannusarvio vuodelle 2011 on euroa. Määrärahaesitys 2011: euroa opetusministeriön momentille Lisätietoja: projektipäällikkö Raija Partanen / Keski-Suomen liitto (puh ) tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Korhonen / Jyväskylän kaupunki (puh )

20 TULEVIEN VUOSIEN KÄRKIHANKKEET: VT 18 Vaasan valtatie Osuudet vt 18 Myllymäki - Liesjärvi 12,1 M ja Liesjärvi - Multia 10,6 M sekä mt 621 Keuruu - Liesjärvi 8,3 M, yhteensä 31 M (MAKU 141,4 ; 7/2008). Yleissuunnittelu pyritään aloittamaan pääosin EU-rahoitteisena vuonna VT 13 Huutomäki-Kyyjärvi Tiejakson yleissuunnitelmien ajantasaistaminen vuosina Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin Hankkeen jatkosuunnittelu pohjautuen vuonna 2010 valmistuvaan alustavaan tarveselvitykseen Jyväskylän kehätiet Kuokkalan kehätie, kehäyhteys Palokka Seppälänkangas Vaajakoski ja mt:n 638 oikaisu Vihtiälässä sekä Jyväskylän läntinen kehätie. Keski-Suomen innovaatiokeskittymä Valinnoille ja toimenpiteille tehdään parhaillaan tutkimuksellista pohjatyötä. Innovaatiokeskittymän syntymistä tukevia hankkeita on käynnissä. Syvälahden tekopohjavesilaitos Keski-Suomen ilmailumuseon laajennushanke Propelli Keski-Suomen Ilmailumuseon asema erikoismuseoiden valtakunnallisessa kokonaisuudessa selvitetään ennen investointeja.