Totta, tarua ja varhentamisen käytänteitä. Katja Mäntylä Kieli- ja viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto
|
|
- Markus Saarnio
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Totta, tarua ja varhentamisen käytänteitä Katja Mäntylä Kieli- ja viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto
2 Ikä ja kielenoppiminen Varhaisen kielenoppimisen tutkimuksesta Varhaista kielenoppimista kaikkialla (Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutushanke) Kielileiri
3 Varhennettu kielenopetus avain kaikkeen kielitaitoon? Not. Kriittisen periodin hypoteesi (critical period hypothesis, CPH) ensimmäisen kielen omaksumisen kriittinen periodi sijoittuu noin ikävuosien 2-11 välille (Penfield & Roberts 1959; Lenneberg 1967) sovellettu toisen kielen omaksumisen (second language acquisition, SLA) tutkimusperinteeseen, hyödynnetty myös vieraan kielen oppimista ja opettamista koskevassa tutkimuksessa Kriittinen kausi (critical period) vai herkkyyskausi (sensitive period)? Kauden alku ja loppu: vähittäinen vai äkillinen? Oppimisen mahdollisuudet: lukkiutuuko oppiminen kauden päätyttyä? Ihmisellä on eri herkkyyskausia Aivojen kehittyminen jatkuu vuotiaaksi Eri ominaisuuksilla / taidoilla erilaisia herkkyyskausia?: esim. havaitsemisen ja motoriikan kehityksen herkkyyskaudet? Eri kielellisten aspektien / taitojen oppimisella erilaisia herkkyyskausia?: esim. ääntäminen, kielioppi, sanasto Aikuisella oppijalla erilaisia vahvuuksia kuin lapsilla
4 Ikä ja vieraan kielen oppiminen: Opetuksen vaikutukset? Mikä vaikuttaa? opetuksen kesto ja toistuvuus opetuksen menetelmät opetuksen systemaattisuus ja jatkumo opettajan kielitaito
5 Kun verrataan varhain ja myöhemmin aloittaneita -puhevalmiudet ja valmius kommunikoida, käyttää kieltä oikeissa tilanteissa suurempi varhaisilla kuin myöhemmin kielen opiskelun aloittaneilla -into ja asenne -sanasto ja kielioppi ehkä kehittyvät verrokkeja enemmän (opettajan kielitaidon vaikutus). Tulokset ristiriitaisia. ). Sanaston oppiminen jatkuvaa; mahdollisesti sidoksissa kieliympäristön tarjontaan ja mahdollisuuksiin? -tekstin ymmärtäminen ehkä?
6 Kun verrataan varhain ja myöhemmin aloittaneita -pitkän aikavälin hyödyt? / perinteinen kielitaitokäsitys?/opetusmenetelmät ja oppimisen tavat? -toisaalta: kun verrataan 1., 2. & 3 luokalla aloittaneita yhtä paljon opetusta saaneita, varhainen aloitus ei takaa mitään (Cummins, J. 2001; De Bot, K. 2014; García, O. & Wei, L. 2014; Inha, K. & Huhta, A. 2018; Jaekel, N. et al., 2017; Muñoz, C. 2014; Nikolov 1999; Palojärvi, A., Palviainen, Å. & Mård- Miettinen, K. 2016; Tragant, E., Muñoz, C. & Spada, N. 2016, Wilden, E. & Porsch, R. 2018)
7 Ikä ja toisen/vieraan kielen oppiminen: Mitä mitataan? Kielitaito saavutettu kielitaito verrattuna syntyperäisen kielenkäyttäjän suoritukseen (esim. Abrahamsson & Hyltenstam, 2009); syntyperäisyyden ongelmallisuus saavutettu kielitaito kielitaidon arvioinnin asteikolla mitattuna (esim. opetussuunnitelmien tavoitetasot) Koeasetelmassa / testissä suoriutuminen testituloksen ja pitkäkestoisen oppimisen suhde? Jääkö esim. lyhytkestoisessa harjoittelussa saavutettu oppimisen tulos pysyväksi? Oppimisen nopeus (Rate of Learning) Tutkimuksissa vaihtelua eri ikäisten ja eri kielitaidon alueiden välillä; aiemmat oppimiskokemukset ja strategiat voivat vaikuttaa aikuisten tuloksiin
8 Ikä ja toisen/vieraan kielen oppiminen: Mitä opitaan? Kielen eri osa-alueet ääntäminen (esim. Flege 1999; Moyer 2004); mahdollisesti eniten tutkittu; eniten näyttöä lasten / varhain aloittaneiden etevämmyydestä? syntaksi / morfologia (esim. Tagarelli et al. 2015); vaihtelevia tuloksia; myös nuoret ja aikuiset vahvoja; ks. myös Hartshorne et al. tulossa) sanasto (Kroll et al. 2002; Palmer & Havelka 2010); sanaston oppiminen jatkuvaa; mahdollisesti sidoksissa kieliympäristön tarjontaan ja mahdollisuuksiin? Eri kielet lähtökielen ja kohdekielen suhde; monikielisyyden vaikutus (esim. Kaiser et al. 2015) oppimisalttiutta tutkittu myös keinotekoisten kielten avulla (Ferman & Karni 2010)
9 Ikä, vieraan kielen oppiminen ja opetus: yhteenvedoksi Yksilöiden välinen vaihtelu suurta: oppimiseen vaikuttaa oppijan iän lisäksi iso joukko muita tekijöitä Jokaisen oma kielirepertoaari kehittyy / muuttuu elämänkaaren ajan, myös aikuisuudessa; uusia kieliä voi oppia myös aikuisena; aikuiset saattavat oppia paremmin joitain seikkoja, esim. kielioppia Oppimista tukevat vahvasti erilaiset sosiaalisen ympäristön tekijät (kieliympäristö; asenneympäristö; opetuksen ja opiskelun menetelmät jne.)
10 Varhaista kielenoppimista kaikkialla - täydennyskoulutus
11 Case 1: Ruotsia päiväkodissa Godmorgon Susan huvud, axlar! (Taputtaa päätä, olkapäitä.) Miten se meni se hämähäkki-laulun loppu? Mä osaan jo tän alun : Imse, vimse, spindel Kom hit! (Lapsi vilkuttaa ohimennen.) Godmorgon! Projektin ja kohtaamisten myötä kieli jäi elämään. (finska och svenska)
12 Ohjaajien kokemuksia Päiväkodin henkilökunnan kieliprojekti-idean lämmin vastaanotto ja ilolla mukaan lähteminen, johtajan suostumus. Infokirje vanhemmille 1/2018 Vanhemmiltakaan ei tullut vastustusta tai kieltäviä kannanottoja Ajatuksena oli herättää lasten mielenkiinto ja myönteinen asenne vieraita kieliä kohtaan Lapset lähtivät mukaan uteliaan innokkaina Lapset kertoivat omaehtoisesta harjoittelustaan, kyselivät milloin jatkamme Eräs vanhempi varhensi hoitoon tuloa osallistumisen mahdollistamiseksi (finska och svenska)
13 Case 2: ranskan esittelyä 3. luokkalaisille Historiaa, perussanastoa Tavoitteena saada 3. luokkalaiset valitsemaan ranska valinnaiskielenä
14 Case 3: englantia kummiluokalle Neljäsluokkalaiset valitsivat sadun ryhmissä, käänsivät enkuksi ja tekivät käsikirjoituksen ja esittivtä näytelmän ekaluokkalaisille kummioppilaille Lisänä jatkotyöstöä sana- yms. Pelejä Satuja ja lauluja muissakin projekteissa Kummioppilaiden hyödyntäminen. Lapset oppivat toisiltaan
15 Case 4: Kikatus-kokeilu Maahanmuuttajaoppilaiden kielten /kulttuurin esittely. Oppilaat itse asiantuntijoina.
16 Case 5: ruotsia ja liikuntaa Erilaisia liikuntapelejä ja leikkejä på svenska
17 Case 6: Ruotsi ja ruotsin kieli-päivä Varsin heterogeeninen ja haastava ryhmä Koko päivä Ruotsi/ruotsi-teemasta Missä ruotsia puhutaan, millainen maa Ruotsi on Pelejä, leikkejä, satuja, tehtäviä Perusfraaseja ja -sanastoa Päivän kruunasivat *isot* korvapuustit
18 Case 7: viikon sanat eri kielillä Viikon teema: sirkus Oppilaat saivat valita sanat Koulun näytöille pyörimään sanat eri kielillä
19 Lähtökohtana voi siis olla Joku tietty kieli Joku tietty teema/sanasto Kielen ja jonkun muun oppiaineen yhdistäminen Oppilasryhmät ja heidän linkkaamisensa yhteen mikä sopii sinun kouluusi/päiväkotiisi? mitä tavoittelet?
20 Yhteistä kaikille projekteille Aikomus/halu jatkaa Jonkun verran työtä ja suunnittelua mutta kun sen on kertaalleen tehnyt, se on resurssina itselle Vanhemmat myötämielisiä Lapset poikkeuksetta innostuneita ja kiinnostuneita. Myös ne, jotka ensi alkuun ovat vastahankaan.
21 Kielileirin kokemuksista: mihin tahansa toimintaan voi ujuttaa sen pienen palan kieltä ja kulttuuria
22 Paloja kielileiriltä
23 Paloja kielileiriltä
24 Paloja kielileiriltä
25 Kirjallisuutta Abrahamsson N, Hyltenstam K (2009) Age of onset and nativelikeness in a second language: Listener perception versus linguistic scrutiny. Language Learning 59: Alanen, L. & K. Karila (Eds.), Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Tampere: Vastapaino Birdsong, David, ed. (1999). Second language acquisition and the critical period hypothesis. Mahwah (NJ): Erlbaum. Blakemore, S.-J., Burnett, S. & Dahl, R. E. (2010). The Role of Puberty in the Developing Adolescent Brain. Human Brain Mapping, 31, Brinck I. and R. Liljenfors (2013). The Developmental Origin of Metacognition, Infant and Child Development 22: Cummins, J. (2010) Instructional Conditions for Trilingual Development, International Journal of Bilingual Education and Bilingualism, 4:1, De Bot, K. (2014) The effectiveness of early foreign language learning in the Netherlands. Studies in second language learning and teaching. 4 (3), Ferman S. & Karni A (2010) No childhood advantage in the acquisition of skill in using an artificial language rule. PLoS ONE 5(10): e García, O. & Wei, L. (2014) Translanguaging: Language, Bilingualism, and Education. New York, NY: Palgrave MacMillan. Green, C.S. & D. Bavelier (2008) Exercising Your Brain: A Review of Human Brain Plasticity and Training-Induced Learning, Psychol Aging December ; 23(4): doi: /a
26 Kirjallisuutta Hartshorne, J. K., J.B. Tenenbaum & S. Pinker (2018, tulossa). Critical period for second language acquisition: Evidence from 2/3 million English speakers. Cognition. Jaekel, N., M. Schurig, M. Florian & M. Ritter. (2017) From Early Starters to Late Finishers? A Longitudinal Study of Early Foreign Language Learning in School. Language Learning 67:3, James, A & James, AL (2004) Constructing Childhood: Theory, Policy, and Social Practice. Basingstoke: Palgrave Macmillan Kormos, J. & K. Cziser (2008). Age Related Differences in the Motivation of Learning English as a Foreign Language: Attitudes, Selves, and Motivated Learning Behavior, 58, 2, Kroll, J. F., Michael, E., Tokowicz, N., & Dufour, R. (2002). The development of lexical fluency in a second language. Second Language Research, 18, Lai, E. (2011) Metacognition: A literature review. Pearson Research Report. Lenneberg E.H. (1967) Biological foundations of language. New York: Wiley. Mäkelä, N. & T. Parviainen. Miten lapsen aivot kehittyvät? Posteri, Jyväskylän yliopisto. Marinova-Todd SH, Marshall DB, Snow CE (2000) Three misconceptions about age and L2 learning. TESOL Quarterly 34: 9 34
27 Kirjallisuutta Meulman N, Wieling M, Sprenger SA, Stowe LA, Schmid MS. (2016) Age Effects in L2 Grammar Processing as Revealed by ERPs and How (Not) to Study Them. PLOS One 2016 Moyer, A. 2004: Age, accent, and experience in second language acquisition: an integrated approach to critical period inquiry. Multilingual Matters. Muñoz, C. (2014) Contrasting Effects of Starting Age and Input on the Oral Performance of Foreign Language Learners, Applied Linguistics, 35 (4), Muñoz, C., & Singleton, D. (2011). A critical review of age-related research on L2 ultimate attainment. Language Teaching, 44(1), Nikolov, M. (1999). Why do you learn English? Because the teacher is short : A study of Hungarian children s foreign language learning motivation. Language Teaching Research, 3(1), Nippold, M. A. (2016). Later Language Development: School-age children, adolescents, and young adults (4th ed.). Austin, TX: Pro-Ed. OPH 2017: Kokeilu vieraan kielen aloittamisesta ensimmäisellä luokalla
28 Kirjallisuutta Palojärvi, A., Palviainen, Å. & Mård-Miettinen, K. (2016). Suomeksi ja ruotsiksi. Kaksikielistä pedaogogiikkaa päiväkodissa. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylän Yliopistopaino. Penfield W. & Roberts, L. (1959) Speech and brain mechanisms. Princeton: Princeton University Press. Rosselli, M. Alfredo Ardila, Esmeralda Matute & Idaly Vélez-Uribe. (2014). Language Development across the Life Span: A Neuropsychological/Neuroimaging Perspective. A review article. Neuroscience Journal, Volume 2014, Article ID Schneider, W. (2008). The development of metacognitive knowledge in children and adolescents: Major trends and implications for education. Mind, Brain, and Education, 2(3), Scovel, T. (2000). The younger, the better myth and bilingual education. In R. D. González and I. Melis (eds.). Language Ideologies. Critical Perspectives on the Official English Movement. Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates. Singleton D (2007) The critical period hypothesis: Some problems. Interlingüística 17: Singleton, D & Lengyel, Z. eds. (1995). The age factor in second language acquisition : a critical look at the critical period hypothesis. Clevedon [England]: Philadelphia. Sun He, R. Steinkrauss, J. Tendeiro & K. De bot (2015) Individual differences in very young children's English acquisition in China: Internal and external factors. Bilingualism: Language and Cognition, Available from: [accessed May ]. Tagarelli K. M., Borges Mota M. & Rebuschat P. (2015). Working memory, learning conditions, and the acquisition of L2 syntax. In Zhisheng W., Borges Mota M., & McNeill A. (Eds.) Working memory in second language acquisition and processing: theory, research and commentary (pp ). Buffalo, NY: Multilingual Matters. Tragant, E., Muñoz, C. & Spada, N. (2016) Maximizing Young Learners Input: An Intervention Program. Canadian Modern Language Review 72(2), Vanhove, Jan The Critical Period Hypothesis in Second Language Acquisition: A statistical critique and a reanalysis PLoS One 2013; 8(7): e69172.
Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa
Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Katja Mäntylä Kieli- ja viestintätieteiden laitos/kielikampus, JY katja.mantyla@jyu.fi Lasten käsityksiä kielen oppimisesta -no miten sitä englantia
Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys
Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys Hanketapaaminen, OPH 30.1.2019 Kristiina Skinnari JYU. Since 1863. 30.1.2019 1 Julkaistu 15.7.2018 Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen
Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito
Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski
Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen
Sitoutumista ja yhteistyötä
FT, puheterapeutti Katja Koski Sitoutumista ja yhteistyötä 7 KOHDAN OHJELMALLA - TYÖKIRJA - (c) 2016 KatjaVox Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä työkirjaa tai sen osia ei saa kopioida ilman lupaa KatjaVox
Kielitaidosta on iloa ja hyötyä
Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa
Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014
Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote
Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta Tiedote 15.4.2019 14.4.2019 1 Kaikki varhentavat 2020 Kielenopetus uudistuu kieliä pienestä pitäen Ulla Verkaman esityksen (Kalajoki 4.4.2019)
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita
KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET
KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET Karita Mård-Miettinen, FT, dos. Kieli- ja viestintätieteiden laitos Sivistysvaliokunnan kokous, 23.11.2017 Ruotsin kielen varhainen
Englanniksi opettamisen ihanuus ja kamaluus
PedaForum 2016, Jyväskylä 17. 18.8.2016 FT, yliopistonlehtori Satu Tuomainen Itä-Suomen yliopisto Englanniksi opettamisen ihanuus ja kamaluus Yliopiston opetushenkilöstön kokemat mahdollisuudet ja haasteet
RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS
FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4
Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY
LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY HE 114/2017 vp ASIANTUNTIJAPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA PERUSOPETUKSESSA 23.11.2017 Erityispedagogiikan dosentti,
European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org
European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu
Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu 11.10.2019 Jyväskylän steinerkoulu Perustettu 1983 n. 170 oppilasta (esiopetus, 1-9) Yksityiskoulu, valtionavun piirissä
Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg
Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielitaito on avain moneen Kielen opiskelusta ja kielitaidosta Vieraiden kielten opiskelu on tehokkainta, kun opiskelu aloitetaan varhain. Vieraisiin kieliin tutustuminen
Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks
A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia
KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Esitys perustuu artikkelikäsikirjoitukseen: Lambert P. & Vanhanen-Nuutinen L. Kirjoittamisen genren kehittäminen ammattikorkeakoulussa. Kirjoittamisen
Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa
Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa ROKK- seminaari Helsinki 20.05.2015 Peppi Taalas Kielikeskus Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi Keskeisinä ajatuksina Fokus opedamisesta
VARHENNETUN KIELENOPETUKSEN MALLEJA JA KÄYTÄNTEITÄ HELSINGISSÄ
VARHENNETUN KIELENOPETUKSEN MALLEJA JA KÄYTÄNTEITÄ HELSINGISSÄ Tiia Thurén, luokanopettaja, englanninopettaja Kulosaaren ala-aste, Helsinki 30.1.2019 VARHENNETTU KIELENOPETUS HELSINGISSÄ Useissa kouluissa
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193
Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä
Pasi Mattila Jukka Miettunen
Pasi Mattila Jukka Miettunen Tulevaisuuden koulu -ohjelma Future School Of Finland City of Oulu Sir Ken Robinson Youngsters and modern learning environments Two Learning Environments: past and present
3. luokan kielivalinta
3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä
DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka
DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn
Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa
Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,
Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen
Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden
Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa
1 Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa Mervi Kaukko Mervi.kaukko@oulu.fi 2 Tausta Osallistava toimintatutkimus
1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö
1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen
Kaikki varhentavat 2020
Kaikki varhentavat 2020 ajankohtaista OPSperusteiden muutoksesta Aluehallintovirastojen päivä Annamari Kajasto, opetusneuvos 1.10.2018 04/10/2018 Opetushallitus 2 Varhennetusta kieltenopetuksesta usein
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
Kieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa
Kieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa Schildtin lukion kansainvälisyystoiminta on hyvin laajaa, ja tavoitteenamme on tarjota jokaiselle opiskelijalle mahdollisuus kansainvälistyä joko kotikoulussa
Miksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Maarit Rossi
Miksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät 13.9.2017 Maarit Rossi Maarit Rossi, maarit.rossi@pathstomath.com Osa 1: Voiko tulevaisuuteen mennä vanhoilla
Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista
Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
Kielikylpy ja muu kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa 2017
Kielikylpy ja muu kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa 2017 Kieliparlamentti, Helsinki 12.4.2018 Karita Mård-Miettinen & Kristiina Skinnari JYU. Since 1863. 1 Kaksi selvitystä: Kielikylpyselvitys Selvityksessä
Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?
Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined
Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.
Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Tutkimuksen aihepiiri: Inarinsaamen kielen revitalisaatio = uhanalaisen kielen elvyttäminen ja elpyminen vähemmistökieliyhteisön
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016
2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
Kieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen. Tampere
Kieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen Tampere 18.1.2018 Hankkeet 2017: määrällisiä indikaattoreita 95 hanketta, 3.8 miljoonaa euroa yli 60 000 oppilasta osallistuu varhentamiseen (hakuvaihe) Syksyn
Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007
Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden
Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot
1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras
Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ
KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,
LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä
LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,
Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta
Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos
Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015
Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,
Kielenoppiminen ja teknologisesti rikas oppimisympäristö Esko Johnson * joulukuu 2009
Kielenoppiminen ja teknologisesti rikas oppimisympäristö Esko Johnson * joulukuu 2009 1 Tavoite: tutkivalla otteella osoittaa, miten kielenoppimisen teoriaan pohjautuva kielipedagogiikka tulisi asemoida
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon
Tekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista
Tekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi DIAgnosointi LUkeminen Kirjoittaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö lausuntopalvelu.fi. Asia: 27/010/2018
Opetus- ja kulttuuriministeriö lausuntopalvelu.fi Asia: 27/010/2018 Kielikoulutuspolitiikan verkoston lausunto luonnoksesta perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012
Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja
Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010%
Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% A. RefereedScientificArticles(vertaisarvioidut%tieteelliset%artikkelit)
Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!
Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen
Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1
Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset 1.8.2018- LIITE 1 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 9.4.18 ylimääräisessä kokouksessaan, että varhennettu kieli aloitetaan kaikissa Espoon kouluissa
Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä. Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela
Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela Aikataulu 7.11.2017, Sofianlehdonk. 5 Keholliset menetelmät kotoutumisen tukena Testaa
Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op
Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op Valintaperusteet Opiskelija voi hakeutua suorittamaan joko koko kokonaisuutta tai yksittäisiä opintojaksoja. Opintoihin valitaan ensisijaisesti
Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa
Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Opetuslautakunta OTJ/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 31 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Holopaisen ym. aloitteesta vieraan kielen oppimisen varhaistamisesta HEL 2016-012068 T 00
Oppijan itsearviointitaidot
Oppijan itsearviointitaidot Kielten uudet opetussuunnitelmat eväitä laatijoille ja toteuttajille Tulevaisuuden tendenssejä ja taitoja Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja koulutusjärjestelmä? Tieto-
Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.
Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.2017 Life Science Technologies Where Life Sciences meet with Technology
Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE
LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik
Kieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
AUTENTTISUUS KIELTEN OPETUKSESSA
AUTENTTISUUS KIELTEN OPETUKSESSA Olli-Pekka Salo Jyväskylän normaalikoulu olli-pekka.salo@norssi.jyu.fi Esityksen rakenne Käsitteiden määrittelyä -> mistä puhumme, kun puhumme autenttisuudesta kielten
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
Kielten oppiminen Imatralla
Kielten oppiminen Imatralla Kieltenopetuksen kehitysryhmä Sanna Kapanen, kielten opettaja, Vuoksenniskan koulukeskus Marjatta Koskensalo, rehtori, Kosken koulukeskus Jaana Oravuo, luokanopettaja, Kosken
Opas 3. luokalle siirtyvälle
Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan
Perusopetuksen kieliohjelma
Opetuslautakunta 24 12.03.2019 Perusopetuksen kieliohjelma 961/12.00.01.00/2019 Opetuslautakunta 12.03.2019 24 Valmistelija: opetuspäällikkö Inkeri Lahti p. 044 7784688, inkeri.lahti@salo.fi Perusopetuksen
Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )
Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi klo 13.00-15.30 (kahvitauko klo 14.00-14.30) Annamari Kajasto Kaksikielisen opetuksen verkostoseminaari Turun ammatti-instituutti, Datacity 13.3.2018 Kaksikielisen
Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen
Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
Miten oppimista voi tehostaa?
Miten oppimista voi tehostaa?, PsT, erikoistutkija TIEKE Vaikuta ja vaikutu juhlaseminaari 11.11.2014, Helsinki Virpi.Kalakoski@TTL.FI Oppiminen on vaativaa - tänään ja tulevaisuudessa Ihmisen kyky käsitellä
Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa. Kari Kivinen
Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa Kari Kivinen 18.11.2016 FAKTAT Valtion koulu Suomen ja Ranskan välillä sopimus Vanhempainyhdistyksen ylläpitämä lastentarha
KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA
KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat
Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa
Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Anna Rönkä Jyväskylän yliopisto Perheet 24/7-tutkimusryhmä JY, JAMK & THL OHOI-hanke Hyvät uutiset Epätyypillinen työaika ei lähtökohtaisesti
SUOMI 2 -OPISKELIJOIDEN TUETTU POLKU LUKIOON JA LUKIOSSA
SUOMI 2 -OPISKELIJOIDEN TUETTU POLKU LUKIOON JA LUKIOSSA ILONA KUUKKA EIRAN AIKUISLUKIO Lukioon valmistava lisäopetus TAUSTA VUONNA 2004: viestit lukioista: suomi 2 -opiskelijoiden kielitaito ei riitä
Uusi kieli luokkahuoneessa mullistaa kielellisen ekosysteemin
Uusi kieli luokkahuoneessa mullistaa kielellisen ekosysteemin Kielen oppimisen tulevaisuus / Koneen Säätiö ja Suomen Akatemia 27.8.2015 KLO 13 20, Kulttuuritehdas Korjaamon kulmasali Maria Kela ti 13/9
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
Erasmus+ Online Linguistic Support
Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,