Timo Huhtikuu 2019

Transkriptio

1 Timo Huhtikuu 2019

2 ENNEN VANHAN MAAILMAN ALUERAKENNE NYT UUDEN MAAILMAN ALUERAKENNE Menneisyys ja nykyisyys Kansallinen kilpailu Hallinnolliset aluejaot Rajat Suljettu talous, kansallinen eheys Hallintolähtöisyys Kilometrietäisyys/matkaetäisyys Organisaatiot ja hierarkiat Ylhäältä alas mallit Vahva valtio Valtio avausten tekijänä Pieni ja suuri aluepolitiikka Koheesio ja kilpailukyky Hallinto-ohjaus Ohjelmallisuus YKSI MALLI KAIKILLE, TASAPÄISTÄMINEN? Nykyisyys ja tulevaisuus Globaali kilpailu Toiminnalliset aluejaot, käytävät, vyöhykkeet Rajattomuus Avoin talous, mosaiikkimaisuus Toimijalähtöisyys Minuuttietäisyys/aikaetäisyys Ihmiset, toimijat ja verkostot Alhaalta ylös mallit Vahvat kaupungit ja kaupunkiseudut Kaupungit ja yritykset avausten tekijöinä Elinvoimapolitiikka Kilpailukyky ja koheesio Itseohjautuvuus Sopimuksellisuus EI YHTÄ MALLIA KAIKILLE, EROTTAUTUMINEN?

3 Positiiviselle kasvukehälle pääseminen ja pysyminen!

4 SISÄLTÖ 1.Alue- ja väestörakenteen muutospyörre 2.Lappi kukoistavan alueen viitekehyksessä

5 Alue- ja väestörakenteen muutospyörre

6 Globaalit MEGATRENDIT Sanapilven taustalla on yhteensä noin 70 lähdettä, jotka kerättiin tieteellisesti vertaisarvioiduista julkaisuista Turun yliopiston Primo tietokannasta ja Googlen Scholar tietokannasta. Lisäksi osa kotimaisista lähteistä on Arto hakukoneesta. Tieteellisten lähteiden lisäksi kerättiin YK:n ja EU:n lähteitä megatrendeistä sekä suurimmista kotimaisista ja kansainvälisistä yrityksistä. Lähteiden haussa ei painotettu mitään tiettyä tieteen alaa. Kaikki lähteet ovat julkaistu vuoden 2015 jälkeen Lähteissä oli yhteensä 42 eri megatrendiä, joista eniten mainintoja saivat kaupungistuminen, demografinen muutos, teknologinen kehitys, ilmastonmuutos, globalisaatio, digitalisaatio, resurssipula jne. Sanapilveä ei ole painotettu eli jokainen sana on suhteellisesti oikean kokoinen.

7 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen 1. Kaupungistuminen ja keskittyminen 2. Liikenne ja saavutettavuus, nopeat ja sujuvat yhteydet 3. Alueliikkuvuus (muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus) Koulutus ja osaamisrakenne 4. Väestöllinen eli demografinen muutos 7. Globaali ja lokaali monipaikkaisuus 5. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen 8. Digitalisaatio 6. Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys 9. Villit kortit Alue- ja väestökehitys LIIKENNE- JÄRJESTELMÄ (infra, väylät, investoinnit, yhteydet, saavutettavuus) Työllisyysja työpaikkakehitys

8 Mitä alue- ja väestönkehityksessä tapahtuu juuri nyt? 1. Alue- ja väestörakennetta muovaa samanaikaisesti keskittymis-, supistumis- ja autioitumiskehitys 2. Alueellinen eriytyminen ilmenee kaikilla aluetasoilla 3. Useilla alueilla on vahva positiivinen rakennemuutos talous- ja työllisyyskehityksessä, mutta samanaikaisesti negatiivinen rakennemuutos väestönkehityksessä ja vetovoimassa (Lappi hyvä esimerkki: BKT /as. 5., tavaravienti /as. 3., verotulot /as. 6, kuntalainat /as. 6 mutta väestökehitys heikkoa) 4. Alueiden välinen kilpailu on kiihtynyt ja kiihtyykaikilla aluetasoilla 5. Kaupungistumiset korostuvat kaikilla aluetasoilla

9 Keskittymis- ja supistumiskehitys etenee samanaikaisesti ja samalla leviää alueellinen tuhkarokko

10 Positiivinen rakennemuutos tulee esiin erityisesti työllisyyskehityksessä ja negatiivinen rakennemuutos väestönkehityksessä ja vetovoimassa

11 Lapin elävänä syntyneet lapset vuosina Lapissa elävänä syntyneiden lasten määrä on alentunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1991 alkaen Vuonna 2000 elävänä syntyneiden lasten määrä aleni ensimmäisen kerran alle 2000 lapsen Vuonna 2018 Lapissa syntyi vain lasta Mittakaavan ja vertailun vuoksi luvun alussa syntyi noin lasta vuodessa

12 Case-esimerkki luokkahuone Lapin koulussa Keskimääräinen luokkakoko alakouluissa 19 oppilasta ja yläkouluissa 20 oppilasta koko maassa Lapin elävänä syntyneiden määrät muutettuna keskimääräiseksi yhden ikäryhmän luokkakooksi: lasta vuonna 1980 = 137 luokkaa lasta vuonna 1990 = 137 luokkaa lasta vuonna 2000 = 100 luokkaa lasta vuonna 2010 = 95 luokkaa lasta vuonna 2018 = 67 luokkaa

13 Suomi on vauraampi kuin ehkä koskaan historiansa aikana, mutta miksi tuntuu siltä, etteivät rahat riitä mihinkään ja kaikesta on pakko säästää, sopeutta ja karsia?

14

15 ,0 75,0 Tässä ollaan nyt! VÄESTÖLLISEN HUOLTOSUHTEEN ALPE CERMIS* 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 70 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden 60 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden 50 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden ALPE CERMIS Suuret ikäluokat työhön ja koulutukseen, paljon lapsia ja vähän vanhuksia, hyvinvointivaltion puitteet, suuri muutto, elinkeino- ja toimialarakenteen muutos Hyvinvointivaltion laajeneminen ja kultakausi, täystyöllisyyden yhteiskunta, työikäisten määrän jatkuva kasvu, jatkuva talouskasvu ja vaurastuminen, tasoittava politiikka Hyvinvointivaltion kriisi, suuri lama ja massatyöttömyys, EU ja avoin talous, Globalisaatio, Finanssikriisi ja osaamisvetoinen kasvu 45,0 40, Talous kiristyy ja kestävyysvaje, siirretyt isot reformit, lisääntyvä maahanmuutto, työikäisten määrä vähenee, perustulokokeilut, uudet työntekemisen mallit jne. Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; väestöennuste

16 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; väestöennuste 2015; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE VUONNA 1990, 2017 JA 2035 (e) * Väestöllinen huoltosuhde kuvaa vuotiaiden osuuden suhteessa alle 15-vuotiasiin ja yli 64-vuotiaisiin. Vuonna 2017 oli 60,1 lasta ja eläkeläistä 100 työvoimaa kuuluvaa kohden (e) 48,7 KOKO MAA 48,1 LAPPI 60,1 KOKO MAA 64,2 LAPPI 70,4 KOKO MAA 82,8 LAPPI Yli 100 = 0 kuntaa Yli 100 = 2 kuntaa Yli 100 = 129 kuntaa

17 YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2017 JA 2037 KOKO MAA (9,1 %) KOKO MAA (15,4 %) Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuosina kunnassa Yli 75-vuotiaiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu LAPPI (10,4 %) LAPPI (18,1 %) Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestöennuste ; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019 Alhaisin Yli 75-vuotiaiden osuus alhaisin Limingalla (8,1 %), Luodossa (9,9 %) ja Tyrnävällä (10,1 %) vuonna 2037 Korkein Yli 75-vuotiaiden osuus korkein Kuhmoisissa (33,6 %), Kaskisissa (31 %) ja Puumalassa (32,1 %) vuonna 2037

18 LAPPI kukoistavan alueen viitekehyksessä

19 KUKOISTAVAN ALUEEN VIITEKEHYS Elinvoimaisuus Vetovoimaisuus Pitovoimaisuus Valovoimaisuus Kipinä- tai kitkatekijät - Kasvun perusta - Kasvun osatekijät - Sisäinen ja ulkoinen elinvoima - Muuttovetovoima - Sijaintivetovoima - Paikkavetovoima - Kiertovetovoima - Ihmisten omat kokemukset ja havainnot - Tyytyväisyys ja viihtyvyys - Hyvinvointi, sujuva arki - Wau! - Erottautuminen - Merkittävää, spesiaalia - Yhteinen tekeminen - Tulevaisuususko, - Tahto - Tunne

20 01 Elinvoimaisuus

21 Alueen elinvoima 1.Sisäinen elinvoima Alueen sisäiseen elinvoimaan liittyvät asiat ovat pääosin riippuvaisia alueen omista päätöksistä, valinnoista ja tekemisestä. Sisäisen elinvoiman elementit rakentuvat mm. alueen yleisestä asenneilmapiiristä, luottamuspääomasta, päätöksentekokyvystä, yhteisestä tekemisestä, yhteisöllisyydestä ja ennen muuta jatkuvasta kyvystä reagoida toimintaympäristön muutoksiin. 2. Ulkoinen elinvoima Ulkoiseen elinvoimaan vaikuttavat isot toimintaympäristön muutostekijät, jotka vaikuttavat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Alue on ulkoisen elinvoiman osalta usein riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteessa muiden tekemiin päätöksiin ja resursseihin.

22 Mistä me puhumme, kun puhumme alueen elinvoimaisuudesta ja kasvusta? 1. Väestömäärästä ja väestölisäyksestä 2. Muuttovetovoimasta 3. Rakentamisesta ja asuntotuotannosta 4. Työpaikkojen määrästä ja työpaikkalisäyksestä 5. Yritysperustannasta 6. Yrityskannan määrästä ja lisäyksestä 7. Alueen arvonlisäyksestä ja viennin määrästä 8. Investointien ja pääomien kohdentumisesta alueelle 9. Matkailu-, tapahtuma- ja vierailijakävijöiden määrästä ja lisäyksestä 10.Osaamistason noususta, opiskelijoiden määräsä ja lisäyksestä 11. Ja muista mitattavista kasvuun liittyvistä tunnusluvuista sekä 12. muista ei-mitattavista olevista tekijöistä, kuten ilmapiiristä ja tulevaisuususkosta

23 Kaksi kasvun supermittaria, jotka vaikuttavat kaikkeen

24 Lapin työpaikkakehitys työnantajasektoreittain pitkällä aikavälillä 3000 Avoin sektori Kunta Valtio

25 Työpaikkakehitys Kartassa on kuvattu paikkatiedon avulla 5 km x 5 km ruuduissa Lapin työpaikkakehitystä vuosina Sinipohjaiset ruudut kuvaavat työpaikkalisäystä ja punapohjaiset ruudut työpaikkojen supistumista. Vaaleissa ruuduissa muutos vähäinen. Työpaikkojen määrä väheni hieman yli joka toisessa (54,2 %) ruudussa ja kasvoi hieman alle joka toisessa ruudussa (46,2 %). Eniten työpaikkojen määrät lisääntyivät Kittilän Levin alueella (+228) ja vähenivät Torniossa Röytän teollisuusalueella.

26 Lapin väestönkehitys osatekijöittäin pitkällä aikavälillä 1500 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

27 Lapin kuntien väestönkehityksen osatekijät vuosina

28 Väestönkehitys Kartassa on kuvattu paikkatiedon avulla 5 km x 5 km ruuduissa Lapin väestönkehitystä vuosina Sinipohjaiset ruudut kuvaavat väestönlisäystä ja punapohjaiset ruudut väestön supis-tumista. Lapissa oli yhteensä asuttua ruutua vuonna 2017, joista kahdessa kolmesta (62,2 %) väestö oli supistunut ja joka vii-dennessä ruudussa (22,1 %) väestö oli kasvanut. Supistuvissa ruu-duissa väestö väheni yhteensä noin asukkaalla ja kasva-neissa ruuduissa kasvoi noin asukkaalla. Suurin vähennys Kemijärven ruudussa (-444) ja suurin kasvu Rovaniemen keskusta-aluella (+2 182)

29 Kasvupotentiaalianalyysin tulosyhteenveto ANALYYSIN MUUTTUJAT 1. Käytettävissä olevat tulot ( /as.) 2. Kunnallisverotettavat tulot ( /as.) 3. Avoimen sektorin osuus % kaikista työpaikoista 4. Taloudellinen huoltosuhde 5. Työllisyysaste (%) 6. Väestönmuutos (%) 7. Muuttoliike 1000 as kohden (promillea) 8.Yrityskanta/1000as 9. Väestöennuste (%) 295 kuntaa Analyysin tavoitteena oli tunnistaa kasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta potentiaalisimmat alueet Manner-Suomessa. Kuntien kasvupotentiaalia vertailtiin neljän teeman ja 16 avainmuuttujan avulla Viisi ryhmää Kunnille laskettiin muuttujakohtaisten arvojen / sijoitus-ten perusteella summapisteet, jonka jälkeen ne jaettiin summapisteiden perusteella viiteen viidennekseen 10. Lasten osuus väestöstä (%) 11. Väestön keski-ikä (v.) 12. Vanhushuoltosuhde 13. Valmistuneet asunnot as. kohden 14. Vanhojen asunto-osakkeiden hinnat ( /m2) 15. Vanhojen asunto-osakkeiden kaupat/ as kohden 16. Vuokra / /neliö/kk Tulokset Tulosten perusteella kuntien välillä on suuret alueelliset erot. Parhaan viidenneksen kunnat ovat pääosin suuria ja keskisuuria kaupunkeja sekä niiden läheisyydessä olevia kehyskuntia. TOP 6 kunnat olivat Espoo, Sipoo, Tuusula, Lempäälä, Pirkkala ja Vantaa. Hamina 3:nneks paras viidennes ja sijoitus 152.

30 Kasvupotentiaalianalyysin tulokset viidenneksittäin PARHAAN VIIDENNEKSEN KUNNAT: pääosin suuria ja keskisuuria kaupunkiseutuja sekä niiden läheisyydessä olevia kehyskuntia. Keskittyneet pääradan varrelle tai sen läheisyyteen. Lisäksi parhaassa viidenneksessä oli pistemäisesti kuntia muilta alueilta. Lapista Rovaniemi ja Kittilä TOISEKSI PARHAAN VIIDENNEKSEN KUNNAT: pääosin sijaitsevat Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä länsirannikolla Turun seudulta Oulun seudulle ulottuvalle vyöhykkeellä. Lisäksi joukossa pistemäisesti kuntia mm. Lapista (Inari, Kolari, Tornio) Kasvupotentiaalianalyysin tulokset (295 kuntaa) Paras viidennes Toiseksi paras viidennes Kolmanneksi paras viidennes Toiseksi heikoin viidennes Heikoin viidennes KOLMANNEKSI PARHAAN VIIDENNEKSEN KUNNAT: sijaitsevat mm. Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla ja suurimpien työssäkäyntialueiden reuna-alueilla. Lapissa muun muassa Sodankylä, Enontekiö, Muonio, Savukoski ja Pelkosenniemi. KAHDEN HEIKOIMMAN VIIDENNEKSEN KUNNAT: sijoittuivat pääosin itäiseen, pohjoiseen ja keskiseen Suomeen. Poikkeuksen tähän muo-dostivat Kuopion, Joensuun, Jyväskylän, Rovaniemen ja Tunturi-Lapin seudut

31 Alueen elinvoimaisuuden AVAINKYSYMYKSET 1. Millainen on alueen positio alueiden välisessä kilpailussa? 2. Mitkä ovat alueen kriittiset vahvuudet ja heikkoudet? 3. Mitkä ovat alueen tärkeimmät kasvualat nyt ja (lähi)tulevaisuudessa sekä miten alue panostaa niihin? 4. Mihin asioihin alue voi ITSE vaikuttaa ja missä asioissa alue on riippuvainen muiden tekemistä päätöksistä ja resursseista?

32 02 Vetovoimaisuus

33 TÄSTÄ ON KYSE Mikä tekee alueesta kiinnostavan, houkuttelevan ja vetovoimaisen ulkopuolisen silmin?

34 TÄRKEÄÄ erottaa toisistaan 1. Muuttovetovoima: paikkaan liittyvä muuttohalukkuus, kiinnostavuus ja houkuttelevuus jne., joka vetää puoleensa uusia muuttajia tai potentiaalisia muuttajia 2. Sijaintivetovoima: paikan fyysinen ja logistinen sijainti solmupisteenä tai suhteessa solmupisteisin, sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet, aikaetäisyys suurimpiin kasvukeskuksiin jne., joka vetää puoleensa liikenne-, tavara-, investointi- ja pääomavirtoja 3. Paikkavetovoima: paikan tapahtumiin, elämyksiin, vetovoimapalveluihin, ilmapiiriin, luontoon ja ympäristöön liittyvät vetovoimatekijät jne., joka vetää puoleensa matkailija-, tapahtuma-,vierailija- ja kävijävirtoja 4. Kiertovetovoima: paikan kyky houkutella takaisin sieltä lähteneitä (paluumuutto ja aivokierto) ja joka toimii alustana muualta tuleville niin sanotuille alumnikehittäjille, jotka ovat alueelta kotoisin tai sinne on jokin vahva sydänside

35 ALUEEN VETOVOIMATEKIJÄT VOIVAT LIITTYÄ 1. Subjektiiviset tunnetekijöihin: syntymä-, koti- tai opiskelupaikka, puoliso, läheiset, ystävät, tuttavat ja paikkaan liittyvät siteet tai juuret 2. Työpaikkaan: työ ja/tai potentiaaliset työmahdollisuudet, etenemismahdollisuudet 3. Asumiseen: asuin- ja elinympäristön viihtyvyys, asumisen vaihtoehtojen monimuotoisuus, arvonnousu, lähiympäristö 4. Palveluihin: toimivat (lähi)palvelut ja vetovoimapalvelut (vapaa-aika, liikunta, kulttuuri, harrastukset jne.) 5. Sijaintiin: sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet, saavutettavuus 6. Opiskeluun: hyvä koulutustarjonta, opiskelumahdollisuudet, (homeettomat) lähikoulut, korkeakoulut 7. Lapsiin: lasten ja lastenlasten asuinpaikka tai sen läheisyys 8. Maineeseen: paikkaan liitetyt mieli- ja mainekuvat, imago, myönteinen julkisuus, kiinnostavuus, tunne kehittyvästä alueesta, edelläkävijyysmaine, elin-voimaa buustaavat teot, kansainvälisyys, elävä kaupunkikulttuuri

36 Työpaikkatarjonta Koulutustarjonta Alue- ja paikallistalouden kehitys Yritysdynamiikka Alueen koko jne. Sijainti: sijaintietu sijaintihaitta Liikenneväylät, -käytävät ja vyöhykkeet Nopeat ja sujuvat yhteydet, aikaetäisyys kasvukeskuksiin Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus Asemanseudut jne. Tapahtumat, elämykset ja kokemukset Alueen ilmapiiri ja yleinen fiilis, tunnelma Vetovoimapalvelut Vetovoimakohteet Porina jne. Paikkaan liitetyt mieli- ja mainekuvat Talousmaine Tarinamaine Toimintamaine Tunne: syntymä-, koti-, opiskelutai asuinpaikka Henkilökohtaiset siteet ja kytkökset Historia, tarina(t), kulttuuri, kieli/murre jne. Paikka itsessään

37 Lapin tulomuutto muista maakunnista ,1 % 4,8 % 37,5 % 22,0 % 4,3 % 2,5 % 2,5 % 2,2 % 2,2 % 1,8 % 1,8 % 3,8 % 2,2 % 1,4 % 1,3 % 1,3 % 1,2 % N=

38 Lapin lähtömuutto muihin maakuntiin ,5 % 4,8 % 39,5 % 23,0 % 4,5 % 2,1% 2,0 % 2,0 % 2,0 % 1,5 % 1,5 % 3,3 % 1,7% 1,2 % 1,2 % 1,1 % 1,0 % N=

39 Lapin nettomuutto maakunnittain Muuttovoittoa näistä maakunnista Muuttotappiota näille maakunnille Ahvenanmaa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi 27 Kainuu Satakunta Etelä-Savo Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Karjala Nettomuutto vuosina

40 Lapin nettomuutto Oulun ja Helsingin seudun kanssa vuosina FAKTALAATIKKO - Lapin muuttotappio Oulun seudulle hlöä -Lapin muuttotappio Helsingin seudulle hlöä Lapin ja Oulun seudun nettomuutto Lapin ja Helsingin seudun nettomuutto

41 Lapin nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina Alle 15 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-vuotiaat

42 Alueen vetovoimaisuuden AVAINKYSYMYKSET 1. Mitkä tekijät tekevät alueesta kiinnostavan, houkuttelevan ja vetovoimaisen ulkopuolisten näkökulmasta? Mitkä ovat alueen kannalta tärkeimmät kovat ja pehmeät vetovoimatekijät? 2. Paikan laadun tsekkauskysymykset: mitä siellä on, keitä siellä on, mitä siellä tapahtuu ja miten sinne pääsee? 3. Mistä alueelle muutetaan? 4. Millainen on tulomuuttajien profiili?

43 Pitovoimaisuus

44 TÄSTÄ ON KYSE Mitkä tekijät saavat ihmiset tyytyväiseksi sekä jäämään ja viihtymään alueella?

45 ALUEEN PITOVOIMATEKIJÄT VOIVAT LIITTYÄ 1. Kaikkiin vetovoimatekijöihin: vetovoimatekijöihin liittyvät positiiviset omakohtaiset tiedot, havainnot, kokemukset jne. = paikan laatu 2. Tyytyväisyyteen paikan palveluihin ja omaan asuin- ja elinympäristöön: lähipalveluiden saavutettavuus ja laatu, hyvä asuminen, arjen sujuvuus ja turvallisuus, viihtyvyys, mukavuus, elämisen helppous, lähestyttävyys, toimivuus jne. 3. Onnelliseen ja hyvään arkeen: työ + elämä, koettu hyvinvointi, vapaa-aika ja hyvät harrastusmahdollisuudet, rakennettu ympäristö & lähiluonto, sujuvat yhteydet, ystävät, tuttavat ja verkostot, oma elämänvaihe, 4. Hyvään fiilikseen ja ilmapiiriin: hyvä ja myönteinen ME-henki, yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen, luottamus, tunneilmasto, sisäänpäinlämpiävyyden aste, mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa 5. Identiteettiin, historiaan ja kulttuuriin: paikkaan sitova yhteenkuuluvuuden ja samaistumisen tunne, paikkaan liittyvät siteet, juuret ja perinteet, omaleimaisuus 6. Maineeseen: hyvä maine ja imago, tunne eteenpäin menevästä ja kehittyvästä alueesta, edelläkävijyys

46 PITOVOIMA = onnellinen ja sujuva arki?

47 Seuraavat neljä diaa

48 Lapin väestöennuste 2040 MDI:n ennusteen mukaan Lapin maakunnan väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -9,6 prosentilla Ennusteen perusteella Lapissa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Lapin väkiluku vähenee 15,8 prosentilla. Lapin väestö vähenee henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 prosenttia heikommaksi MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK

49 MAAKUNTIEN MÄÄRÄLLINEN JA SUHTEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA ,9

50 Työikäisten, lasten ja iäkkäiden väestönmuutos (%) maakunnittain ,9 11,6 % 45,4

51 Väestönkehityksen osatekijät maakuntien väestöennusteessa

52 Alueen pitovoimaisuuden AVAINKYSYMYKSET 1. Mitkä tekijät saavat ihmiset jäämään ja viihtymään alueella? 2. Kuinka tyytyväisiä ihmiset ovat omaan asuin- ja elinympäristöönsä sekä lähipalveluihin? 3. Mihin alueelta muutetaan? 4. Millainen on lähtömuuttajien profiili?

53 04 Valovoimaisuus

54 ALUEEN VALOVOIMATEKIJÄT 1. Erottautuminen: alueella on sellaisia vahvuuksia, erityispiirteitä tai huippukiinnostavia asioita, jotka luovat alueelle muista poikkeavan ja kiinnostavan profiilin 2. WAU efektit: alueella on sellaisia poikkeuksellisen kiinnostavia vetovoimapalveluita tai kohteita tai tapahtumia ja elämyksiä, jotka saavat ihmiset tulemaan alueelle kerta toisensa jälkeen ja välittämään eteenpäin myönteistä viestiä

55 05 Kipinätekijät tai kitkatekijät

56 Alueen kipinä- ja kitkatekijät Alueen yleinen asenneilmapiiri ja mentaliteetti: avainasioita yhdessä tekeminen, tahto, tulevaisuususko ja tunne Julkinen ja yksityinen puhe alueesta: ylpeää vai vähättelevää, rakentavaa vai nakertavaa, yhteisyyttä vai erillisyyttä korostavaa, kannustavaa vai latistavaa puhetta, uutta luovaa vai tuhoavaa jännitettä? Luottamuspääoma: kykeneekö alue sopimaan ja edistämään yhteisiä ja yhdessä sovittuja tavoitteita, strategisia painopisteitä ja valintoja. Päättäjien, johtavien viranhaltijoiden ja kuntalaisten keskinäinen luottamus ja arvostus Kyky reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja päätöksentekokyky Mentaalinen ja rakennettu (strateginen etu) vahvuuksina RATKAISUT OVAT PÄÄOSIN RIIPPUVAISIA OMISTA PÄÄTÖKSISTÄ, VALINNOISTA JA TEKEMISESTÄ!

57 Summa summarum

58 Mistä on menestyvät alueet tehty? 1. ALUEEN RIITTÄVÄ KOKO JA RIITTÄVÄ VÄESTÖNTIHEYS Kaupunkiseudun tai 60 minuutin aikaetäisyydellä olevan vaikutusalueen koko vähintään asukasta. Väestötiheyden yhteys muuhun alueen kehittämiseen, kasvuun ja tuottavuuteen. 2. KASVAVA ALUE Alue on kasvun osatekijöiden suhteen positiivisella kasvukehällä, usean kasvun osatekijän polkuriippuvuus. 3. TIETO- JA OSAAMISKESKITTYMIÄ Korkeakoulujen olemassaolo alueella sekä toimialarakenteen osaamis-ja tietointensiivisyys 4. HYVÄ SAAVUTETTAVUUS Sujuvat ja nopeat yhteydet, sijainti liikenne- ja kasvukäytävien varrella tai solmupisteessä sekä hyvä ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 5. PEHMEÄÄ VETO- JA PITOVOIMAA Paikan laatuun liittyvät veto- ja pitovoimatekijät, jotka tekevät paikasta sekä kiinnostavan, houkuttelevan ja vetovoimaisen ulkopuolisten näkökulmasta että saavat alueen toimijat jäämään ja viihtymään alueella. 6. KIRKAS MAINEKUVA Erottuva, kiinnostava, houkutteleva, vetovoimainen jne. ulkoinen kuva, joka saa aikaa kävijä- tai vierailijavirtoja ja herättää tunteita 7. TAHTO JA LUOTTAMUS Alueen halu ja kyky edistää yhteisiä tavoitteita, yhteinen tekeminen päämäärien saavuttamiseksi, positiivinen yhteinen retoriikka sekä alueen toimijoiden välinen keskinäinen luottamus 8. VILLIT KORTIT Paikallinen/alueellinen vahvuus tai jokin erityispiirre, jossa on potentiaalia ja josta voi kasvaa ajan mittaan suurta ja merkittävää

59 Alueiden ja koirien maailmassa asenne ratkaisee, ei koko - mukaillen Matti Apunen

60 MDI.FI ALUEKEHITTÄMISEN KONSULTTITOIMISTO MDI