Kuntayhtymän johtamisjärjestelmä 143/ /2013. Yhall

Transkriptio

1 Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Kuntayhtymän johtamisjärjestelmä 143/ /2013 Yhall Valmistelija: Toimitusjohtaja Leila Pekkanen, leila.pekkanen(at)ylasavonsote.fi, puh Kuntayhtymän toiminnan käynnistämisen yhteydessä vahvistettu johtamisjärjestelmä ja palvelujen organisoinnin malli on ollut ns. "liikkeellelähtömalli". Syksyllä 2009 päätökseteossa on todettu, että "koko palveluorganisaatiota ja luottamushenkilöorganisaatiota arvioidaan ja tarvittaessa tarkistetaan vuoden 2011 loppuun mennessä". Luottamushenkilöorganisaatio on tarkistettu vuoden 2012 aikana ja nyt käynnistyvä uusi valstuustokausi toteutuu tarkistetun mallin mukaisena. Samalla tarkistettiin perussopimus ja hallintosääntö näiltä osin. Johtamisjärjestelmä rakentuu perinteiseen sektoripohjaiseen malliin, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon intergaatio ei ole toteutunut kaikilta osin odotusten mukaisesti. Vastaavat yhteistoimintaorganisaatiot ja myös peruskuntien sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot on nykyisin rakennettu prosessimallin tai esim. elämänkaarimallin mukaan, joilloin johtamisjärjestelmä tukee myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä toimintaprosesseja ja hoitoketjuja. Kuntayhtymän johtoryhmä on käsitellyt johtamisjärjestelmän tarkastelua sekä loppuvuonna 2012 että tammi-helmikuussa Lisäksi elokuussa 2012 järjestettiin kuntayhtymän johtoryhmän ja päälliköiden tapaaminen, jossa käsiteltiin johtamisjärjestelmää, kehittämistarpeita ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Myös johtoryhmän kehittämistyössä, joka käynnistyi syksyllä 2011 on tarkasteltu johtamisen kehittämiskohteita eri tasoilla. Toiminnan tarkastelujen ja erilaisten kyselyjen yhteydessä on noussut esiin kehittämistarpeita tai ongelmakohtia, joihin voidaan vaikuttaa myös johtamisjärjestelmän tarkastelulla ja tehtävien uudelleen järjestelyillä. Lisäksi on tarve tarkastella mm. sopimusten hallinnan, hankintaprosessin, controller-toiminnan ja riskienhallinnan tehtävien järjestelyt ja resursointi.

2 Johtamisjärjestelmän tarkatelun tarpeesta on keskusteltu myös yhtymähallituksen puheenjohtajiston (+Vieremän edustus) kanssa Keskuslussa käytiin läpi muutoksen taustoja ja esiin nousseita kysymyksiä. Tulevaisuuden kuvia ja palvelutarpeen muutoksia, jotka vaikuttavat toiminnan organisointiin ja johtamiseen Palvelujärjestelmä- ja prosessit ovat asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita Henkilöstörakenne ja työjako ammattiryhmien välillä on uudistunut Ennaltaehkäisevää, avopalvelupainotteista ja sektorirajoja ylittävää ja moniammatillista ja verkostomaista palvelutoimintaa Teknologia ja sähköiset järjestelmät ovat osa uutta palvelujärjestelmää Yksityissektorin palvelujen ostot kasvavat erityisesti vanhuspalveluissa, senioriasumisessa ja terveyspalveluissa Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integraatio Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa kaikkea sote-alan alan toimintaa Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnissa korostuu ennaltaehkäisevä ja avopalvelut Hoito- ja hoivapalvelut kasvaa Kotipalvelu kasvaa Asumista tukevat palvelut kasvaa Asumispalvelut, uudenlaisia muotoja edelleen kehitettävä (välimuoto vuokra- ja omistusasumiselle ikäihmisten asumisoikeusasunnot, asumisyhteisöt jne. Kuntoutus kaikissa muodoissaan kasvaa Liikkuvat palvelut kasvaa / asiakkaan luo tuotettavat palvelut kasvaa Valinnanvapaus kasvaa (laki 2014) Terveyspalvelujen volyymi pysyy suunnilleen vakiona (ennustemalli) Erikoissairaanhoidon volyymi pysyy suunnilleen vakiona (ennustemalli) Vastaavien organisaatoiden toimintamallien tarkastelussa on havaittu seuraavia piirteitä: organisaatiot on jaettu usein hyvinvointipalveluihin, vanhuspalveluihin ja terveyspalveluihin vanhuspalvelut ovat lähes kaikissa oma vastuualue elämänkaarimalli perinteisestä sektorijaosta on luovuttu perinteisistä virkanimikkeistä johtotasolla on luovuttu, tilalle ovat tuleet palvelualuejohtajat, palvelujohtajat jne.

3 tehtäväkuvat ja vastuut ovat poikkihallinnollisia Johtoryhmä käsitteli johtamisjärjestelmän muutoksen perusteita kokouksessaan Yhteisinä linjauksina kehittämistyölle todettiin seuraavia asioita: terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kehittämisen koordinointi ja hanketyön vastuu on selkeästi erotettava omaksi johtamisalueeksi lähiesimiestyön mitoitus on liian tiukka ja resurssia on kohdennettava uudelleen lähiesimiestyöhön sektorijaosta on luovuttava yhteistoiminnallisuus on tehtävä näkyväksi myös johtamisjärjestelmässä virkanimikkeet muutetaan vastaamaan tehtäviä johtamisjärjestelmä rakennetaan palveluprosessien mukaan pääsääntöisesti ja samalla tutkitaan myös elämänkaarimalli keskitetyt hallinnon palvelut tarkastellaan siten, että asiantuntijuus tukee vastuualueiden työtä; esim. hankintatoimi, sopimusten hallinta ja valvonta, controller-toiminta ja auditointi sekä riskien hallinta Johtamisjärjestelmän tarkastelu edellä esitettyjen perusteiden ja linjausten mukaan edellyttää laajempaa valmistelutyötä myös päällikkötason ja lähiesimiestyön osalta. Lisäksi samassa yhteydessä tulisi arvioida terveydenhuollon kaksoisjohtajajärjestämän toimivuus ja mahdollisuus siirtyä yksijohtajajärejstelmään terveyspalveluissa. Johtoryhmän jäsenten tehtävävastuut voivat muuttua ko. tarkastelun yhteydessä. Samoin myös tehtäväalueiden päälliköiden ja lähiesimiesten tehtävät voivat joiltakin osin muuttua. Sosiaalijohtajan tehtävä on tällä hetkellä täytetty väliaikaisesti. Järjestely on ollut voimassa ensin sosiaalijohtajan viransijaisuuden ajan vuoden 2012 loppuun saakka. Sosiaalijohtaja on irtisanoutunut alkaen ja tehtävän hoitamista väliaikaisratkaisuin jatketaan siihen asti kunnes tehtävä täytetään. Koska johtamisjärjestelmän tarkastelu on kesken ja mikäli johtamisjärjestelmää muutetaan esim. prosessimallin tai elämänkaarimallin mukaiseksi, niin tehtäväkuvat ja vastuut saattavat muuttua oleellisesti. Lisäksi tulee huomoida terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuus. Myös tarkasteltaessa vastaavia organisaatioita huomataan, että sosiaalijohtajan nimikettä ei enää nykyorganisaatioissa ole käytössä. Tehtävänimikkeet muotoutuvat ko. prosessien tai palvelukokonaisuuksien mukaan (esim. palvelualuejohtaja, vastuualuejohtaja jne.).

4 Lisäaineistona kokouksessa jaetaan organisoitumisen eri vaihtoehtoisia malleja Toimitusjohtajan päätösehdotus: Edellä esitettyyn valmisteluun perustuen esitän yhtymähallitukselle, että johtamisjärejstelmän tarkastelu käynnistetään koko organisaatiossa. Työskentely organisoidaan siten, että sekä ko. henkilöstö osallistuu valmisteluun ja asia käsitellään myös yhteistyöryhmässä. Johtoryhmä tekee esityksen yhtymähallitukselle maaliskuun toiseen kokoukseen (ajankohdan määrittelee uusi hallitus). Samassa yhteydessä päätetään, millä tehtäväkuvalla nykyinen sosiaalijohtajan virka julistetaan haettavaksi. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Yhall Valmistelija: Toimitusjohtaja Leila Pekkanen, leila.pekkanen(at)ylasavonsote.fi, puh Johtamisjärjestelmän uudistusta on valmisteltu johtoryhmän koordinoimana siten, että työryhmät ovat valmistelleet eri vaihtoehtoja, joiden pohjalta lopullinen esitys on muotoutunut. Työryhmiä oli kolme, jotka muodostuivat eri tehtäväalueiden esimiehiestä, työntekijäedustajista sekä pääluottamus- tai luottamusmiehistä. Työryhmät jättivät esityksensä toukokuun alussa. Vaihtoehto,jota on jatkotyöstetty täytti lähes kaikki ne tavoitteet, joita edellytettiin johtamisjärjestelmän uudistamisessa. Vaihtoehdot on käsitelty myös yhteistyöryhmässä Yhteistyöryhmä hyväksyi järjestelmän jatkotyöskentelyn esitetyn mallin pohjalta. Ammattijärjestönä mm. Tehy on ottanut kantaa lähinnä terveydenhuollon osalta hoitotyön johtamisen tärkeyteen ja kaksijohtaja-järjestelmään. Erityisesti tähdennetään, että hoitotyöllä tulee olla oma vastuu, johto ja hoitotyön koordinointi. Kannaotto on tärkeä, koska hoitotyön henkilökunta on suurin henkilöstöryhmä. Esitettävä johtamisjärjestelmä on puitemalli, joka vielä tarkentuu yksikkötasolla valmistelun jatkuessa. Ydinprosessit koostuvat seuraavista selkeistä toiminnan kokonaisuuksisa / ketjuista, jotka

5 ovat jo osittain muotoutuneet käytännöiksi ja jotka ovat selkeästi tunnistettavissa. Terveyspalvelut (n. 49 M, sis. ostettu ESH) Hoito- ja hoivapalvelut (n. 43 M ) Hyvinvointi ja terveyden edistäminen(n. 36 M ) Ympäristöpalvelut (n. 1,7 M ) Hallinto- ja tukipalvelut (n. 18 M ) Hyvinvointi ja terveyden edistäminen on nostettu kokonaisuutena korostamaan ennaltaehkäisevän ja terveyttä sekä hyvinvointia edistävää työtä. Ko. vastuualueen alla ovat keskeiset toisiinsa liittyvät tehtäväkokonaisuudet, jolloin myös ennaltaehkäisevän työn kokonaisnäkemys ja tavoitteet muodostuisivat vahvaksi. Hallinto- ja tukipalveluihin on keskitetty kaikille yhteisiä toimintoja ja sellaisia tehtäviä, jotka vaativat tiettyä erityisosaamista, jota välttämättä ydinpalvelujen substanssiosaaminen ei edellytä. Tällaisia tehtäviä ovat hankintojen ja sopimusten hallinta, hanke- ja ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen, laatutyö, raportointi jne. erityistehtävät. Lisäksi henkilöstöpalveluissa yhä lisääntyvänä toimintana on rekrytointi ja sijaishankinta. Osaksi rekrytointia on jo keskitetty, mutta sijaisten hankkiminen ja sisäisen sijaistoiminnan sekä koulutuksen koordinointi nähty tarpeellisena keskittää yhteen kokonaisuuteen. Keskitetyillä tehtävillä vapautetaan palvelutuotantoon työaikaa nykyisiltä esimiehiltä ja saadaan paremmin hallittavia kokonaisuuksia. Henkilöstöpalveluissa korostuu myös osatyökykyisten tehtäväjärjestelyt. Tarve on lisääntynyt ja tehtäväjärjestelyillä on merkittävä taloudellinen vaikutus varhe-maksujen kertymään. Esitetyssä mallissa vastuualueet jakaantuvat tlaoudelliselta volyymiltaan melko tasaisesti ottaen huomioon, että terveyspalveluihin lukeutuu ostettu erikoissairaanhoito (KYS). Johtamisen järjestelyt tultaisiin toteuttamaan niin, että kullakin johtajalla / esimiehellä on selkeä vastuu. Hoitotyön johtaminen saa vahvan aseman uudessa mallissa, koska keskeisiä suuria tehtäväkokonaisuuksia on järkevä vastuuttaa hoitotyön esimiehille, vaikka ns. kaksijohtajajärjestelmää ei toteutettaisikaan. Tarkemmat esitykset ko. järjestelyistä antavat johtoryhmän jäsenet valmistelun jälkeen. Johtoryhmä käsitteli mallia kokouksessaan ja johtoryhmän esitys oli yhtenevä kuitenkin siten, että kehittämistoiminta voi sijaita joko hyvinvointipaveluissa tai keskitetyissä palveluissa. Vastuualuejohtajien tehtävät:

6 Nykyiset vastuualuejohtajat ja johtoryhmän jäsenet (6+Tj) Terveyden ja sairaanhoidon palvelut, kaksoisjohtajuus johtava ylilääkäri ja johtava ylihoitaja Sosiaalipalvelut, sosiaalijohtaja Ympäristöpalvelut, ympäristöjohtaja Hallinto- ja tukipalvelut, talous- ja hallintojohtaja Henkilöstöjohtaja. lakimies Esitetty malli: (Tj+6) Terveyspalvelut, yksi johtaja Hoito- ja hoivapalvelut, yksi johtaja Hyvinvointipalvelut, yksi johtaja Ympäristöpalvelut, yksi johtaja Hallinto- ja tukipalvelut, yksi johtaja Henkilöstöjohtaja, lakimies Vastuualuejohtajien tehtävät täytettäisiin nykyisestä henkilökunnasta eikä nykyistä sosiaalijohtajan virkaa täytettäisi. Näin säästetään yhden johtavan viranhaltijan palkkakustannukset. Kuntayhtymän palveluksessa on ko. tehtävään lakisääteisesti päteviä henkilöitä. Lisäksi yksi vaihtoehto on tarkastella talousjohtajan tehtävää esim. tehtäväjärjestelyillä ja hakea ulkoa esim. talouspäällikön tehtävään asiantuntemusta. Nämä tarkastelut tulisi tehdä jatkovalmistelussa. Johtamisjärjestelmä otettaisiin tarkemman valmistelun jälkeen käyttöön Muutokset valmisteltaisiin siten, että ne voitaisiin jo huomoida talousarvion valmistelussa. Liitteenä jaetaan ppt-esitys johtamisjärjestelmän tavoitteita ja esityksistä. Toimitusjohtajan päätösehdotus: Yhtymähallitus hyväksyy johtamisjärjestelmän uudistamisen esitellyn mallin mukaisesti. Tehtäväalueiden ja tulosyksiköiden tarkempi valmistelu sekä näihin liittyvät tehtäväjärjestelyt valmistellaan johtoryhmän jäsenten vastuulla ja esitetään hallitukselle syksyn 2013 aikana. Uusi malli otettaisiin käyttöön Samalla todetaan, että nykyisessä sektoripohjaisessa mallissa olevaa sosiaalijohtajan tehtävää ei nykytehtäväkuvauksella laiteta ulkoiseen hakuun. Tehtäväkokonaisuus sisältyy hyvinvointipalvelujen ja terveyden edistämisen vastuualueeseen. Tehtävän täyttäminen toteutettaisiin ensisijaisesti sisäisellä haulla, koska kuntayhtymässä on kaikkiin johtoryhmän vastuualuejohtajien tehtäviin osoitettavissa päteviä/ lain määräämiä pätevyysvaatimusten täyttäviä henkilötä.

7 Päätös: Toimitusjohtaja täydensi päätösehdotusta kokouksessa seuraavasti: Jatkovalmistelu tapahtuu johtoryhmän jäsenten koordinoimana ja vastuulla siten, että valmistelu ja ehdotusten työstäminen tapahtuu työyksiköissä ja tehtäväalueilla yhteistyönä. Mikäli valmistelu vaatii työryhmien perustamista, vastuualuejohtajat nimeävät ko. työryhmät. Henkilöstö osallistuu valmisteluun työryhmissä sekä esim. työpaikkakokouksissa malleja työstettäessä. Vastuualuejohtajat vastaavat myös siitä, että valmistellut ehdotukset käsitellään työyksiköissä työpaikkakokouksissa ja tehtäväalueiden johtoryhmissä. Valmistelun etenemistä ja vaihtoehtoja käsitellään myös laajennetussa johtoryhmässä sekä esimiestapaamisissa. Yhteistoimintamenettelyn mukaiset henkilökohtaiset kuulemiset suoritetaan normaalisti niiden osalta, joiden tehtävät muuttuvat. Muutoin kuuleminen tapahtuu yhteistoimintamenettelyn mukaiseti yhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina myös ammattijärjestöt. Asiaan liittyvä valmistelumateriaali on kaikkien nähtävillä asianhallintajärjestelmässä sekä Intrassa. Materiaalin täydentämisestä ajantasaisesti vastaa vastuualuejohtajat ja johtoryhmän sihteeri. Toimitusjohtajan kokouksessa täydentämä päätösehdotus hyväksyttiin. Yhall Valmistelija: Toimitusjohtaja Leila Pekkanen, leila.pekkanen(at)ylasavonsote.fi, puh Johtamisjärjestelmän muutosta on valmisteltu yhtymähallituksen päättämän vastuualuejaon mukaisesti johtoryhmätasolla. Valmistelu on vaiheistettu siten, että johtoryhmän kesken tarvittavat tehtävämuutokset käsitellään yhtymähallituksessa ja samassa yhteydessä myös mahdolliset ulkoiset rekrytoinnit. Tämän jälkeen valmistelu siirtyy varsinaiseen palvelutoimintaan ja valmistelusta vastaavat yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti johtoryhmän jäsenet. Henkilöstö osallistuu valmisteluun joko työryhmissä edustettuina, työpaikkakokouksissa, yhteistoimintamenettelyssä tai yhteistyöryhmässä henkilöstön edustuksen kautta.

8 Valmistelun aikana on keskusteltu linjauksista ja pinopisteistä yhtymähallituksen suunnittelukokouksessa, toimitusjohtajan asioissa ja puheenjohtajiston kokouksessa. Johtamisjärjestelmän pääpiirteet on toimitusjohtaja esitellyt myös kuntajohtajatyöryhmässä. Valmistelun aikana on yhtymähallitus julistanut auki vapautuneen johtavan ylilääkärin viran. Hakuilmoituksessa on kerrottu suunnitellusta johtamisjärjestelmän muutoksesta. Yhteistyöryhmälle esitellään vastuualuetason muutosesitys perjantaina Esitykseen sisältyy johtoryhmän jäsenten välisiä tehtävämuutoksia, jotka tarkennetaan hallintosäännön muutoksen yhteydessä. Pääperiaatteet ja päävastuut on käyty läpi niiden kanssa, joita muutos koskee. Hallintosäännön mukaan johtoryhmän jäsenten vastuisiin kuuluu yleisiä vastuita, jotka koskevat samalla lailla kaikkia vastuualuejohtajia ja lisäksi ertyiseen tehtävään liittyviä vastuita. Lopulliset tehtäväkuvaukset virkanimikkeineen laadiaan hallintosäännön valmistelun yhteydessä. Hallituksen suunnittelukokouksessa sekä samana päivänä puheenjohtajistolle esitellyistä vaihtoehdoista päädyttiin keskustelun jälkeen vaihtoehtomalliin 1 (VE1). Ko. tehtäväjärjestelyissä keskeiseksi nousee mm. talousjohtajan viran aukijulistaminen. Toinen keskeinen asia on siirtyminen ns. yksijohtajajärejstelmään, mikä koskee erityisesti terveyspalveluja. Järjeselmällä pyritään selkiyttämään viranhaltijoiden vastuuta ja johtamista. Terveyspalvelujen ylin johto on esityksen mukaan johtavalla ylilääkärillä. Hoitotyön johtaminen korostuu erityisesti hoito- ja hoivapalveluissa, päällikkötasolla ja yksikkötasolla. Näin ollen hoitotyön asema nykyiseen järjestelmään nähden vahvistuu. Järjestöjen taholta on ilmaistu erityinen huoli hoitotyön asemasta. Kolmantena keskeisenä tekijänä on nostettu sosiaalityön ja sosiaalihuollon palvelujen asiantuntujuus ja osaaminen. Neljänneksi on esiin nostettu henkilöstöjohtamisen organisointi kokonaisuutena sekä erityisenä vaativuusalueena hankintojen ja sopimusten tuki ja lakipalvelut. Näiden palvelujen osalta johtamisjärjestelmää tarkennetaan jatkovalmistelussa, samoin kuin muidenkin keskitettyjen palvelujen osalta. Järjestelyyn vaikuttaa myös talousjohtajan toimenkuva. Valmistelun keskeiset periaatteet ja tavoitteet: pääasiallisesti sisäisin siirroin tehtäväjärjestelyt (joko sisäinen

9 haku tai muutoin esimiehen suorittama valinta) hyödynnetään kuntayhtymän oman henkilöstön osaaminen ja vahvuudet ulkoisia rekrytointeja vain niissä tapauksissa, jolloin omaa osaamista ei organisaatiossa ole sisäisiä tehtäväjakoja tehdään kaikilla esimiestasoilla siten, että työnantajana kannustetaan myös urakehitykseen oman työnantajan palveluksessa tarvittaessa tuetaan kehittymistä mm. omaehtoisella koulutuksella Hallituksen suunnittelukokouksen perusteella tehtyjen linjausten mukaan ja hallituksen päätöksen mukaisesti kuntayhtymän toiminta jaetaan seuraaviin vastuualueisiin: Nykyinen palvelutoiminnan organisointi: Nykyisessä mallissa vastuualuejohtajia on viisi. Uusi malli, joka tukeutuu prosessimaiseen toimintatapaan ja korostaa ennakoivaa toimintaa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Uudessa mallissa vastuualuejohtajia on viisi. Johtavan ylilääkärin virka on avoinna. Täytetään syksyn aikana. Terveyspalveluissa on yksijohtajajärjestelmä ja samoin muilla vastuualueilla, mikäli johtaminen on järjesteltty nykyisen mallin mukaan "kaksoisjohtajuudella". Johtava ylihoitaja siirtyy hoito- ja hoivapalvelujen vastuualueen johtajaksi.

10 Nykyinen talous- ja hallintojohtaja siirtyy sosiaalijohtajan tehtävään. Virkanimike ja tehtäväkuva vahvistetaan hallintosäännössä. Talousjohtaja rekrytoidaan ulkopuolelta. Toimenkuva vahvistetaan hallintosäännössä. Ympäristöjohtajan tehtävä säilyy ennallaan. Valmistellun mallin ja tehtäväjaon perustelut: Kullekin johtoryhmän jäsenelle on osoitettavissa oman koulutus- ja työkokemustaustan mukainen substanssitehtävä Terveyspalvelut, johtava ylilääkäri, korostuu lääkärijohtoinen toiminta, sairaalan toiminta nivoutuen tiiviisti perusterveydenhuollon avovastaanottotoimintaan sekä päivystystoimintaan Hoito- ja hoivapalvelut laajentuen osastotoimintoihin, johtava ylihoitaja, hoitotyön korostuminen sekä potilaan / asiakkaan kannalta yhtenäisen prosessin hallinta Hyvinvointi- ja terveyden edistäminen; perusturvajohtajan ja sosiaalijohtajan pätevyyden omaavana tehtävään siirtyisi talous- ja hallintojohtaja. Sosiaalihuoltolain mukainen pätevyys ja vankka työkokemus sosiaalihuollon johtotehtävissä sekä talouden hallint. Ko. vastuualueen sisällä keskeisiä yhteistyötahoja ja selkeitä yhteisiä asiakasprosesseja. Jatkovalmistelu: Hallituksen käsittelyn jälkeen käynnistyy jatkovalmitelu, jossa korostuu vastuuualueiden välinen sekä sisäinen palvelutoiminnan organisointi. Vastuualuejohtajat vastaavat valmistelusta yhdessä henkilöstön ja yhteistoimintaperiaatteiden mukaisesti. Tehtäväalueiden ja tulosyksiköiden toiminnan vaihtoehdot tuodaan yhtymähallituksen vahvistettavkasi, jonka jälkeen vastaavat päälliköiden ja esimiesten tehtävät määritellään. Mahdollisesti käytetään joko sisäistä haku- tai ilmoittautumismenettelyä korostaen sitä,että esimiestehtäviin nimettävät henkilöt ovat motivituneita esimiestyöhön ja johtamiseen, omaavat ko. alan subsanssiosaamisen ja he ovat kehittämismyönteisiä. Talouden hallinta korostuu kaikilla esimiestasoilla. Toimitusjohtajan päätösehdotus: Yhtymähallitus vahvistaa johtoryhmän keskinäisen tehtäväjaon muutokset ja edellyttää, että vastuualuejohtajat vastaavat jatkovalmistelutyöstä, vaikka toimivat nykyisissä tehtävissä siihen saakka, kunnes uusi järjestelmä otetaan käyttöön.

11 Tehtäväkuvat, vastuut ja virkanimikkeet vahvistetaan hallintossäännön muutoksen yhteydessä. Talousjohtajan (talous- ja hallintojohtaja) tehtävä julistetaan haettavaksi ja hakuilmoitus hakumenettelyineen valmistellaan seuraavaan yhtymähallituksen kokoukseen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Yhall Merkitään pöytäkirjaan, että Janne Forsberg, Tarja Huttunen, Seija Kärkkäinen ja Anne Mikkonen eivät osallistuneet tämän pykälän käsittelyyn eivätkä päätöksentekoon, joten he olivat poissa kokouksesta kello Pöytäkirjan pitäjänä toimi tämän pykälän osalta Leila Pekkanen. Johtamisjärjestelmän muutoksen jatkovalmistelusta ovat vastanneet hallituksen päätöksen mukaiseti nykyiset vastuualuejohtajat seuraavasti: terveyspalvelut, johtava ylilääkäri Janne Forsberg hoito- ja hoivapalvelut, johtava ylihoitaja Anne Mikkonen Hyvinvointipalvelut, talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen Ympäristönsuojelu ja terveysvalvontapalvelut, ympäristöjohtaja Martti Veteli Hallinto- ja tukipalvelut, toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen Toimintaohjeistuksen mukaan valmisteltuja malleja ja vaihtoehtoja on käsitelty kullakin vastuualueella laajasti työyksiköissä, niiden työpaikkakokouksissa sekä erilaisin kokoonpanoin valmisteluryhmissä, esim. esimies- ja tehtäväalueiden päälliköiden kanssa. Valmistelua on käsitelty yhteistyöryhmässä ja valmistelun loppuvaiheessa on järjestetty kaksi tilaisuutta koko henkilöstölle, yksi Kiuruvedellä ja yksi Iisalmessa. Nyt esitettävässä organisoitumismallissa toetutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio sekä perusterveydenhuollon ja erikoissiaraanhoidon integraatio. Mallissa painottuvat suurimmat haasteet eli hoito- ja hoivapalvelut palvelutarpeeltaan kasvana vastuualueena sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja tämän vastuualueen keskeiset yhteistoimintaprosessit. Lisäksi toimintayksiköt on jaettu henkilöstömäärältään sellaisiksi, että

12 lähiesimiestyö kyetään orgnisoimaan hyvin ja työhön on riittävästi aikaa. Aiemmassa mallissa oli esimiestehtäviä, jotka olivat yhdistelmätehtäviä. Pääsääntöisesti yhden lähiesimiehen johdettavana onn henkeä, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Lähiesimiestyön vahvistaminen on noussut esille myös pikakyselyssä, joka tehtiin kuluvana syksynä työhyvinvointiseminaaria varten. Keskeiset vastuualueet ovat taloudelliselta volyymiltaan saman tasoisia, n milj. euroa. Organisointimalli rakentuu seuraavasti: Vastuualueet: Terveyspalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Hyvinvointipalvelut Ympäristönsuojelu ja terveysvalvontapalvelut Hallinto- ja tukipalvelut Vastuualueet jakautuvat tehtäväalueisiin, jotka on muodostettu toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi ja myös toiminnan laajuudeltaan suunnilleen saman kokoisiksi. Tehtäväalueita on yhteensä 13 ja lisäksi työterveyshuollon taseyksikkö. Tehtäväalueet jakautuvat tulosyksiköiksi, jotka muodostavat keskeisen lähijohtamisen taso. Tulosyksiköllä on esimies tai jos henkilöstömäärä on suuri, voi tulosyksikössä olla useampia tiimejä. Tulosyksiköitä on yhteensä 42. Valmistelun yhteydessä on esitetty, että hallintoon keskitettäisiin sellaisia erityisosaamista vaativia tehtäviä, joiden hallinta muussa esimiestyössä olisi hankalaa tai asiantuntemusta ei ole. Näitä toimintoja ovat mm. hankinnat ja sopimusten hallinta, lakiasiat, koulutussuunnittelu ja sisäinen koulutustoiminta sekä kehittämistyö, joka sisältää mm. raportoinnin, analysoinnin ja tilastoinnin kehittämistyön ja laatutyö. Lisäksi kehittämishankkeiden hallinta tulisi olla keskitettyä. Myös sisäinen sijaistoiminta on keskitetty hallinnon palveluihin. Sijaistoiminnan koordinointi toimii tasapuolisemmin ja kokonaisvaltaisemmin keskitettynä toimintana. Henkilöstökoulutuksen keskittäminen on välttämätöntä, koska ensi vuoden alusta alkaen organisaatiomme voi saada alennusta työttömyysvakuutusmaksuihin työttömyysvakuutusrahastolta 15 jokaista koulutettavaa kohden enintää kolmen koulutuspäivän ajalta. Koulutuskorvaukseen oikeuttavaksi koulutuksesksi luetaan sekä sisäinen että ulkoinen koulutus. Koulutusten ja saatavien koulutuskorvausten hallinnoimiseksi keskitetty koulutuksen hallinta on välttämätöntä. On arvoitu, että kuntayhtymä voisi hyötyä tästä n.

13 /vuosi. Lisäksi valmistelun yhteydessä on esitetty, että henkilöstöpalveluja tulisi vahvistaa siten, että lähiesimiestyön tukena toimisi henkilöstökoordinaattori tai vastaavalla nimikkeellä toimiva henkilö. Tehtävänkuva voisi sisältää työkykykoordinaattorin tehtäviä sekä lähiesimiehen avustamista ja neuvontaa esimiehelle kuuluvissa henkilöstöhallinnon asioissa mm. KVTES soveltamisessa sekä muissa palvelussuhteen ehtoihin liittyvissä asioissa. Yhteistyöryhmä käsittelee vielä tehtäväkuvaa erikseen, mikäli ko. virka / tehtävä perustetaan. Johtamisjärjestelmän organisaatiokaavio on liiteaineistona. Viranhaltijoiden tehtävät, ilmoitusmenettelyyn tulevat tehtävät, uudet perustettavat virat, mahdolliset virkanimikemuutokset ja lakkautettavat virat on esitetty erillisessä asiapykälässä. Todetaan, että yhteistyöryhmän käsittelyn jälkeen ovat pääsopijajärjestöt täsmentäneet kannaottoaan ilmittautumismenettelyyn. Asia esitetään ko. pykälän yhteydessä. Johtamisjärejstelmän yhteydessä on valmisteltu hallintosäännön muutos sekä tarkisettu kelpoisuusehdot. Hallintosääntö käsitellään erillisenä asiana. Uusi johtamisjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön Tammikuun aikana valmistellaan ja päätetään henkilöstön sijoittuminen ilmoittautumismenettelyn piiriin tuleviin tehtäviin, tarkennetaan tehtäväkuvat ja valitaan yksiköiden esimiehet niiltä osin, kuin tehtävät ovat ilmoittautumisen piirissä. Lisäksi valmistellaan eri tietojärjestelmiin tulevat muutokset uuden organisaation ja esimiesvastuiden mukaan. Tällaisia järjestelmiä ovat mm. henkilöstöhallinnon järjestelmät, taloushallinnon järjestelmät laskutusjärjestelmineen sekä potilastieto- ja asiakastietojärjestelmien taustatiedot ja -asetukset. Kuntayhtymän talousarvio muutetaan uuden orgnisaation mukaiseksi alkuvuoden aikana siten, että raportointi ja talouden seuranta tapahtuu oikein. Maisemamallin mukaiseen suurtuotteittain esitettyyn kuntakohtaisiin maksuosuuksiin uusi organisaatiomalli ei sinänäsä vaikuta. Ainoa, missä voi tulla muutoksia, on vastuualueiden sisällä oleva hallinto ja näiden keskinäiset muutokset sekä vyörytykset. Näillä muutoksilla voi olla vaikutus yksittäisen tuotteen / palvelun hintaan. Organiointimuutos ei vaikuta kuntayhtymän kokonaisbudjettiin. Toimitusjohtajan päätösehdotus:

14 Yhtymähallitus hyväksyy valmistellun johtamisjärjestelmän ja vahvistaa uuden organisaation käyttöönotettavaksi Yhtymähallitus käsittelee erillisenä asiana ilmoittautumismenettelyyn tulevat tehtävät sekä mahdolliset virkanimike- ja tehtävämuutokset. Yhtymähallituksen päätösvallassa olevat virkanimitykset tehdään hallituksen tammikuun kokouksessa Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Merkitään pöytäkirjaan, että Janne Forsberg, Tarja Huttunen, Anne Mikkonen, Janne Niemeläinen ja Seija Kärkkäinen eivät osallistuneet asian esittelyyn ajalla