Suomen maaportaali avautuu heinäkuun lopulla

Transkriptio

1 matkailu silmä MEKin asiakaslehti Suomen maaportaali avautuu heinäkuun lopulla TOGETHER WE ARE STRONG

2 Uusi VisitFinland.com aukeaa heinäkuun lopulla Sisällöntuottaminen on koko matkailualan vastuulla.. s.6 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Heinäkuun lopulla avautuu uusi maaportaali 6 Nyt tarvitaan sisältöä 7 Portaali helppo tie matkailijoiden tietoisuuteen 8 Online-varaukset mahdollisia kaikille Miten portaaliin pääsee mukaan Tiedon tuottaminen portaaliin 9 Miten on matkailuyrittäjät? 10 Koko Suomi yhdestä osoitteesta 12 Miten on matkailijat? 13 Maaportaali auttaa internet-markkinoinnissa 14 Uusi palvelu matkailualan ammattilaisille Suomeen matkustavat individualistit 15 Rajahaastattelut antavat arvokasta tietoa 17 Matkailijoille suomalaisia herkkuja 18 Pieniä, persoonallisia länsirannikolla 22 Nyt muotoillaan palveluja 24 Silmäillyt Päätoimittaja: Matti Linnoila matti.linnoila@visitfinland.com Toimituksen osoite: Matkailun edistämiskeskus PL 625, Helsinki p , f Ulkoasu: OSG Viestintä, Pekka Eskelinen p Kannen kuvat: VisitFinland Kirjapaino: Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit: Imagebank.visitfinland.com, Futureimagebank.com Osoitemuutokset: anne.veini@visitfinland.com 2 Matkailusilmä

3 Sähköisku Tässä Matkailusilmän numerossa teemana on matkailuportaali, joka on ollut haaveena yli vuosikymmenen. Runsaan kahden vuoden tiukka puristus kantaa hedelmää, kun portaali heinäkuun lopulla avautuu yleisölle vanhassa tutussa osoitteessa Vuosia meni kyllä aikanaan hukkaan portaalirahoitusta turhaan etsittäessä. Valtakunnantasoiseen kehittämiseen ei rahaa matkailualalla tahdo löytyä, mikä sinänsä on suuri vahinko. Ihan pieniinkin aluejuttuihin sen sijaan tuohta lohkeaa sitäkin rennommin. Se on sitä EU-filosofiaa. Portaalin tarve kasvoi kuitenkin polttavaksi. MEK päätti lopulta kiristää vyötä ja rahoittaa kokonaan itse portaalin kehityksen. Päätös tehtiin kreivin aikaan, sillä leikatuilla uusilla budjeteillamme se ei enää olisi ollut mahdollista. Nyt Suomen matkailumarkkinointi ja myynti siirtyy suuren askeleen eteenpäin. Ei niin, että jotain aivan ratkaisevaa tapahtuisi, onhan sähköinen markkinointi ja myynti ollut arkipäivää Suomenkin matkailun osalta jo vuosia. Monilla toimijoilla on omat portaalit. Monet ovat edustettuina jättikokoisissa sähköisen myynnin globaaleissa jakeluissa. Ja niin edelleen. Mutta nyt tulee teknisesti ehdotonta huippua edustava Suomi - portaali kehiin. MEK pistää paukkuja sen ylläpitoon, kehittämiseen ja markkinointiin. Dynaamisuus, modernismi, monipuolisuus ja edelläkävijyys ovat avainsanoja. On erittäin tärkeää, että mukana olevat toimijat varmistavat kukin kohdaltaan edustavan ja ajantasaisen läsnäolonsa portaalissa. Portaaliin kuuluva pisteytysjärjestelmä sekä portaalin yhteisöllinen osio antavat toimijoille myös positiivista painetta kehittää tarjontansa laatua ja sisältöä, kun matkailijat voivat vapaasti arvioida ja kommentoida Suomen tarjontaa koko maailman luettavaksi. Toisaalta hyvä suorite saa ilmaista ja uskottavaa mainontaa runsain mitoin. Jos et vielä ole portaalissa edustettuna, niin nyt kiireesti liikkeelle ja yhteyttä ottamaan MEKin portaalijoukkoihin! Jaakko Lehtonen Matkailusilmä 3

4 4 Matkailusilmä

5 nland.comwww.visitfinland.com Heinäkuun lopulla avautuu uusi MAAPORTAALI Matkailusilmä 5

6 > Nyt tarvitaan sisältöä Teksti: Kaisa Riikilä Kuvat: Markku Ojala Suomen matkailu on saamassa uuden, ajanmukaisen portaalin. MEKin toimeksiannosta on viimeiset pari vuotta rakennettu portaalin teknistä alustaa, jonka matkailuelinkeino saa nyt käyttöönsä. Portaalin tavoitteena on olla ovi koko Suomen matkailualan tarjontaan. Sieltä löytyy runsaasti perustietoa maasta, siellä matkailijat voivat tehdä matkasuunnitelmia ja vaihtaa kokemuksiaan. Keskeistä on kuitenkin saada sinne mahdollisimman kattavasti tiedot kaikista tarjolla olevista palveluista. Ennen juhannusta pidetyssä Final Demonstration tilaisuudessa työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Lea Häyhä muistutti, että alustasta on hyötyä vasta, kun sinne tuotetaan monipuolista tietoa. Hän kannustikin matkailuelinkeinon edustajia ottamaan sisällön tuotannon sydämen asiakseen. Uuden teknisen totetuksen yksi keskeinen tavoite on ollut se, että tiedon tuottaminen sivuille olisi mahdollisimman helppoa. Näin on haluttu varmistaa, että kaikki matkailupalvelujen tarjoajat saavat tietonsa näkyviin. Heinäkuun aikana jatkuu jo keväästä asti käynnissä ollut tiedonsiirto portaaliin. Mukaan voi liittyä nyt tai koska tahansa myöhemmin. Portaali avautuu vanhaan tuttuun osoitteeseen www. visitfinland.com. Kesäkuussa pidetyssä Final Demonstration -tilaisuudessa teknisen alustan toteuttaneen EC3:n projektipäällikkö Manfred Hackl kunppaneineen esitteli tulevaa Suomen matkailun maaportaalia matkailuelinkeinon edustajille. Maaportaalihanketta MEKissä vetänyt Inkeri Starry muistutti, että nyt on kaikkien tärkeintä koettaa saada mahdollisimman paljon sisältöä sivuille, jotta se aidosti palvelisi matkailjioita. 6 Matkailusilmä

7 Portaali helppo tie matkailijoiden tietoisuuteen Teksti: Matti Linnoila Kuva: VisitFinland Matkailupalvelujen tuottajalle, pienelle tai suurelle, portaali avaa ajanmukaisen ja houkuttelevan portin, jonka avulla internetin käyttäjä kaikkialta maailmasta voi löytää perille niin yrityksen omiin tietoihin, toisten kuluttajien kommentteihin sen palveluista, kuin varaamaan eli ostamaan sen tuotteita. Portaalin kautta matkailija löytää viime kädessä myös perille matkakohteeseen. Hyvääkään yrityksen omaa nettisivustoa on vaikea löytää, ellei jo valmiiksi tiedä sen tarkkaa osoitetta. Potentiaalisten asiakkaiden valtaosa käyttää apunaan hakukoneita. Useimmat aloittavat hakunsa varsin yleisluontoisilla hakusanoilla. Silloin tarvitaan sisällöltään vahvoja portaaleja, jotka nousevat hakukoneiden tuloksissa kärkitiloille. Muutoin tieto hukkuu helposti netin valtavaan massaan. Portaalissa kiinnitetään erityisen suurta huomiota niin sanottuun hakukoneoptimointiin. Sen avulla pyritään varmistamaan hyvä sijoittuminen tuloksissa. Hyvien hakutulosten lisäksi portaali pystyy palvelemaan asiakkaan lähtökohdasta laajemmin ja monipuolisemmin kuin pelkät yrityskohtaiset sivut. Se tarjoaa katkeamattoman ketjun hoitaa erilaiset matkavalmistelut suunnittelusta matkakokemuksien jakamiseen saakka. Uuteen portaaliin liittyminen on helppoa ja edullista, jopa ilmaista. Eri vaihtoehdot on valmiiksi paketoitu ja hinta vaihtelee ilmaiseksi julkaistavista perustiedoista monipuoliseen ja runsain kuvin varustettuun esittelyyn, jonka hinta on samaa luokkaa kuin yhden pienehkön perinteisen lehti-ilmoituksen. Tietojen päivittämiset voi joko hoitaa suoraan itse tai teettää maksua vastaan MEKin palveluna. Kaikki tiedot julkaistaan englanniksi ja suomeksi, mutta halukkaat voivat kertoa palveluistaan vielä kahdeksalla muullakin kielellä. Matkailun koko kirjo kuuluu portaaliin. Matkalle lähdetään hakemaan uusia elämyksiä. Niinpä portaalista löytyvät matkakohteet, alueet, kunnat ja matkailukeskukset nähtävyyksineen ja mahdollisuuksineen samoin kuin aktiviteettien ja elämysten tarjonta. Liikenneyhteydet maailmalta Suomeen ja liikkuminen Suomessa selviävät portaalista. Sieltä voi myös saman tien varata matkansa. Sama pätee eri majoitusvaihtoehtoihin, myös monet niistä ovat varattavissa suoraan portaalista. Näiden perusasioiden lisäksi portaalissa on muun muassa karttapalvelu, jossa yrityksen sijainti on nähtävissä kartalta ja jossa on myös mahdollista suunnitella ajoreittinsä. Saatavissa on myös säätiedot ja -ennusteet paikkakunnittain. Suuri osa palveluista on tarjolla myös mobiiliversioina jo matkalla oleville kuluttajille. Ehkä kaikkein merkittävin uutuus on portaalin yhteisöllisyys. Matkailija voi ennen matkaa, matkan aikana ja sen jälkeen kirjoittaa matkakertomuksia, jakaa kokemuksia muiden kanssa, esitellä valokuviaan ja videoitaan sekä arvioida pistein kokemuksiaan suomalaisista matkakohteista ja -palveluista. Tällaisten yhteisöllisten sisältöjen merkitys on noussut netinkäyttäjille jopa tärkeämmäksi kuin matkailuorganisaatioiden ja yritysten itse julkaisemat tiedot. Niinpä ne ovat myös matkailuyrityksille tärkeitä markkinointikanavia ja tarjoavat samalla hyödyllisiä vihjeitä palvelujen kehittämiseen. Matkailusilmä 7

8 Teksti: Pirkko Soininen Kuvat: Nature Gate/Jouko Lehmuskallio Online-varaukset mahdollisia kaikille Portaali tarjoaa kaikille palvelujen tarjoajille mahdollisuuden ottaa vastaan onlinevarauksia. Yritykset, joilla on jo omat netissä toimivat varausjärjestelmät, voivat liittää ne toimimaan myös portaalin kautta. Tähän tarvitaan rajapintojen yhteensovittaminen, jonka käytännössä tekevät MEKin ja yrityksen it-osastot tai -asiantuntijat yhdessä. Esimerkiksi liikenneyhtiöiden tai hotellien varausjärjestelmissä tehdään niin sanottuja metahakuja, joiden tuloksena usean eri palvelutarjoajan tulokset voidaan esittää yhtä aikaa. Kuluttaja voi sitten seuraavassa vaiheessa siirtyä tekemään varausta palveluntarjoajan omassa on-line järjestelmässä. Sellaisille yrityksille, joilla ei ole omaa nettivarausjärjestelmää, portaalilla on valmis ratkaisu. Suomessa kehitetty ja suomenkielinen ohjelmisto on helppokäyttöinen ja sopii erityisen hyvin pienille ja keskisuurille yrityksille. Käyttöönottovaiheessa yrityksen edustaja valmennetaan ohjelmiston käyttäjäksi. Portaalin palvelukeskus auttaa ja neuvoo myös myöhemmin. Portaalin kautta saaduista varauksista peritään yrityksiltä välityspalkkio, jonka MEK laskuttaa pari kertaa vuodessa. Miten portaaliin pääsee mukaan? Näkyvyyspaketteihin voit tutustua maaportaalin sivulla mek.fi/etuotteet. Valittuasi sopivan näkyvyyspaketin, voit tehdä online sopimuksen samassa osoitteessa. Sopimuksen hyväksymisen jälkeen MEK lähettää sähköpostiisi ohjeet kuinka voit itse tuottaa ja ylläpitää yrityksesi tuotteiden tiedot maaportaalissa. Matkailutuotteen esittelyyn tarvitset minimissään: nettiyhteyden ja sähköpostiosoitteen yhteydenpitoa varten tuotteiden kuvaukset vähintään suomeksi ja englanniksi (myös muut kielet mahdollisia) vähintään kaksi sähköisessä muodossa olevaa kuvaa kertomaan matkailutuotteestasi visuaalisesti Jos liität tuotteesi portaalin varausjärjestelmään, pidät itse yllä tuotteen saatavuutta (esim. huonetilannetta) Online sopimukset siirtyvät tulevaisuudessa maaportaalin B to B osioon, josta tulee löytymään myös tarkempaa tietoa asiasta. Tiedon tuottaminen portaaliin Yrityksellä on valittavissaan kolme eri tiedon tuotantotapaa: syöttö itse suoraan portaalin tuotantoalustalle manuaalinen tiedonsiirto XML-muodossa automatisoitu ja integroitu ajantasainen tiedonsiirto Noudatettava menetelmä riippuu tiedon määrästä ja luonteesta. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että mitä suurempi yritys ja tiedon määrä sitä automaattisempi menetelmä on tarpeen. Portaalin oma tuotantoalusta on helppokäyttöinen. Sen avulla yritys voi itse julkaista tekstiä, kuvia ja linkkejä, liittää tuotteensa asiaankuuluviin tuoteryhmiin, määritellä linkkejä rinnakkaistuotteille ja toisille portaalisivuille ja niin edelleen. Tarvittaessa on myös mahdollista saada koulutusta tuotantoalustan käyttämisessä. Nettiin kirjoittamisessa on omat niksinsä, jotka auttavat lukijan huomion kiinnittämisessä ja tekstin ymmärtämisessä. Vaikka käyttäjiä onkin kaiken ikäisiä, on netissä noudatettava tyyli nuorekkaampaa kuin monissa muissa medioissa. On myös syytä välttää pitkiä ja raskaita lauserakenteita. Lyhyet ja ytimekkäät ilmaisut ja virkkeet ovat tehokkaimpia. Netissä silmäilevä lukutapa korostuu. Lukija haluaa palasteltua tekstiä ja lyhyitä kappaleita. Otsikoilla ja visuaalisella ilmeellä on hyvin tärkeä rooli. Tekstin alkuosa on erittäin tärkeä, siksi niin sanotut ingressit ovat hyvä tehostuskeino. 8 Matkailusilmä

9 nland.comwww.visitfinland.com Miten on matkailuyrittäjät? Yhdessä olemme VAHVOJA Kyselimme VisitFinland.com portaalin Final Demonstration tilaisuudessa muutamalta matkailualan toimijalta, miksi he ovat mukana MEKin tuottamassa, Suomen upouudessa maaportaalissa. Hanke koetaan elinkeinon edustajien keskuudessa tärkeäksi ja usko sen toimivuuteen on vahva? Teksti Kaisa Riikilä, Kuvat: Markku Ojala 1. Miksi te lähditte mukaan maaportaaliin? 2. Millaisia odotuksia maaportaali herättää? Eija Ahlberg, VR 1. Meillä on takanamme monivuotinen, menestyksekäs yhteistyö kansainvälisillä markkinoilla MEKin kanssa. Olemme todenneet, että together we are strong. Portaalin kannalta olisi aivan järjetöntä, jos VR:n kaltainen iso toimija olisi sieltä pois. Mukaan lähtöömme on vaikuttanut tietysti myös se, että portaalin toteutus on erittäin ammattitaitoinen. Olen itse saanut koulutusta myös portaalin sisällön tuottamiseen, joten se palvelee meitä varmasti alusta asti erittäin hyvin. Meidän kannaltamme on tärkeää myös se, että portaalin sivut ovat myös suomeksi. Se antaa lisäarvoa myös kotimaanmatkailuun. Mika Meriläinen, Lapin Markkinointi Oy 2. Toivomme tietysti, että MEKin asettamaan 12 miljoonan kävijän tavoitteeseen päästään. Se vaatii kuitenkin paljon työtä, johon jokaisen meidän mukanaolijan kannattaa osallistua. Viestiä uudesta portaalista on syytä nyt jokaisen kertoa omille kontakteilleen. 1. Me uskomme ilman muuta siihen, että maaportaalin rooli Suomen kansainvälisessä matkailumyynnissä on tulevaisuudessa keskeinen. Koska Lapin matkailun kasvu on kiinni ennen kaikkea kansainvälisen kiinnostuksen lisääntymisestä, mukaan lähteminen oli meille itsestään selvää. Meidän oma LaplandFinland.com sivusto on juuri uudistettu. Se integroidaan suoraan tähän maaportaaliin. Näin toimimalla säästämme myös työtä, sillä nyt yhdellä päivityksellä saadaan tiedot laajasti näkyviin. 2. Odotukset ovat näin alkuvaiheessa enemmän laadullisia kuin määrällisiä. En välttämättä odota heti sivuille 12 miljoonaa kävijää, mutta minua kiinnostaa se, miten MEK lähtee lanseeraamaan osoitetta niin, että sivustolle saadaan oikeanlaisia käyttäjiä. Jos oikea kohderyhmä onnistutaan tavoittamaan, uskon, että portaali tulee olemaan yksi merkittävimmistä markkinointikanavistamme. Matkailusilmä 9

10 Maaportaalin merkitys matkailijalle: Koko Suomi yhdestä osoitteesta Teksti: Matti Linnoila Kuva: VisitFinland Heinäkuun lopulla avattava uusi matkailuportaali osoitteessa www. VisitFinland.com tuo Suomen matkailijan näkökulmasta uuteen nettiaikaan. Pitkään ja huolellisesti valmisteltu maaportaali on nykyajan odotusten mukainen yhteisöllinen verkkopalvelu. Sivuston pääkieli on entiseen tapaan englanti. Uutuutena tuote-, kohde- ja nähtävyystiedot julkaistaan myös suomeksi. Näiden kahden kielen lisäksi sisältöä voidaan tuottaa peräti kahdeksalla muulla kielellä. Portaali on vaivaton väylä matkailutuotteisiin ja majoituspalveluihin, matkan suunnitteluun, varausten tekemiseen ja omien kokemusten jakamiseen, tekstin, valokuvien, videoiden ja palvelujen arvostelupisteiden avulla. Tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia matkapäätöksistä tehdään nykyisin tällaisen yhteisöllisen netin sisältöjen perusteella. Ja matkaan päästyä portaalin monet mobiilipalvelut auttavat sen onnistumisessa. Portaali jakautuu kolmeen osaan: Finland Guide matkaopas, josta löytyy runsaasti tietoa sekä kohteista että palveluista Travel Planner matkan suunnittelussa avustava monipuolinen työkalu, jonka avulla on muun muassa mahdollista tehdä online-varauksia Community yhteisöosa, jossa matkailija voi sanoin ja kuvin kertoa omista kokemuksistaan, arvioida niitä, sekä tutustua toisten raportteihin ja arvioihin Graafinen käyttöliittymä on selkeä ja nykyaikainen. Edellä mainitut kolme osaa muodostavat ylimmän navigointitason. Niitä klikkaamalla päästään seuraavalle tasolle ja samalla aukeaa ruudun vasempaan laitaan myös kolmannen tason navigointivalikko. Vaihtoehdot ovat siis runsaasti ja helppokäyttöisesti näkyvillä koko ajan. 10 Matkailusilmä

11 nland.comwww.visitfinland.com Ruudun oikeasta laidasta löytyvät kieliversion valinta (järjestelmä pyrkii aina avaamaan kieliversion sen mukaan, missä käyttäjä maantieteellisesti sijaitsee) ja Suomen sijaintia Euroopassa osoittava kartta, joka suurenee Suomen eri suuralueet näyttäväksi. Täällä on myös koko sivustoa koskeva yleinen hakumahdollisuus. Oikean reunan keskivaiheilla on rekisteröityneen käyttäjän oma alue. Sieltä löytyvät hänen laatimansa ja tallentamansa matkasuunnitelmat sekä sivut, joihin hän on liittänyt oman kirjanmerkkinsä. Alimpana oikealla on joukko käteviä lisäpalveluita, esimerkiksi lumisyvyyskartta ja valuuttakurssilaskin. Finland Guide Finland Guide Täältä löytyvät tiedot niin kohteista, nähtävyyksistä ja elämyksistä kuin majoituksestakin. Täällä on myös paljon perustietoa Suomesta ja suomalaisista. Aloitussivulla on ajankohtaisia uutisia sekä sattumanvaraisesti vaihtuvia esimerkkejä nähtävyyksistä, tapahtumista ja palveluista. Sivun alareunassa on oikotielinkit suoraan viiteen tärkeään matkailutuoteryhmään. Valitun kohteen tai palvelun esittely aukeaa sivun keskiosaan. Minimitieto käsittää yhteystiedot, lyhyen sanallisen esittelyn ja kaksi kuvaa. Maksimissaan esittely voi olla paljon pitempi sekä sisältää runsaasti kuvia ja linkkejä kohteen tai yrityksen omille sivuille ja niin edelleen. Täällä on myös mahdollista etsiä ja varata majoituspalveluita halutulle ajalle. Ja halutessaan käyttäjä voi klikkaamalla liittää löytämänsä tiedot kulloiseenkin omaan matkasuunnitelmaansa. Travel Planner Travel Planner Käyttäjällä on mahdollisuus luoda oma matkasuunnitelmansa, johon hän kerää tietoja matkansa kohteista ja niissä tarjolla olevista elämyksistä, majoitusmahdollisuuksista, liikenneyhteyksistä ja niin edelleen. Kun hän tallentaa matkasuunnitelmansa, se on hänen käytettävissään jatkosuunnittelua varten ja mobiilipalveluiden avulla jopa itse matkallakin. Suunnitelman voi myös merkitä julkiseksi, jolloin sitä pääsevät tutkimaan ja siitä virikkeitä hakemaan myös muut portaalin käyttäjät. Luomalla matkasuunnitelmaa varten itsestään profiilin voi matkailija saada portaalista myös juuri itselleen sopivia ehdotuksia suunnitelmansa sisällöksi. Profiloinnin voi tehdä joko tavanomaisesti vastaamalla erilaisiin matkaa koskeviin kysymyksiin tai hauskalla ja erilaisella tavalla valitsemalla itse- > Matkailusilmä 11

12 > ään miellyttäviä ja kyseisen matkan tavoitteisiin soveltuvia kuvia tarjolle tulevasta kuvajoukosta. Järjestelmä ei toki täysin pysty lukemaan käyttäjän ajatuksia ja toiveita profiilin perusteella, mutta se voi auttaa suunnittelussa varsinkin sellaista, joka ei paljon Suomesta tiedä. Paitsi majoitus- ja muita matkailupalveluja, suunnitelmaan voi sisällyttää myös kuljetuspalveluita, niin maailmalta Suomeen kuin Suomessa. Julkisesta liikenteestä lento- ja junayhteydet sekä Tallink Siljan ja Viking Linen laivayhteydet hintoineen ovat tutkittavissa ja varattavissa. Kaukoliikenteen linja-autot tulevat palvelun piiriin myöhemmin. Eri liikennevälineiden vaihtoehdot tietylle matkavälille näytetään kaikki samalla kertaa. Mahdollisesta varaustapahtumasta pystyvät monet järjestelmät jopa automaattisesti lähettämään merkinnän matkasuunnitelmaan saakka. Matkasuunnitelmaan voi myös lisätä omia muistiinpanojaan ja kommenttejaan sekä kuviaan sekä ennen matkaa että sen aikana, jolloin suunnitelmasta voi vähitellen tullakin matkakertomus. Myös kohteiden ja palvelujen arviointia voi tehdä sitä mukaa kuin matka edistyy. Portaali tarjoaa monia mobiilipalveluja, joita matkailija voi siis hyödyntää koko matkansa ajan. Community Community Viimeisenä, muttei vähiten tärkeänä, portaalin yhteisöllisyys. Web 2.0-ni- mellä tunnettu interaktiivisuus on noussut yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä nettiä hyväksikäyttävien potentiaalisten matkailijoiden päätöksenteossa. Portaali vastaa nyt myös tähän haasteeseen. Community-osassa matkailija voi monipuolisesti jakaa kokemuksensa muiden portaalin käyttäjien kanssa. Teksti, kuvat ja videot kertovat matkasta. Niitä voi julkaista jo matkan aikana tai sen jälkeen. Toinen arvostettu mahdollisuus on palvelujen arviointi pisteiden avulla. Moni uskoo paljon enemmän ehkä joskus hieman liikaakin toisten matkailijoiden mielipiteeseen kuin kaupalliseen tuote-esittelyyn. Portaali tarjoaa nyt mahdollisuuden tutustua molempiin. Mobiilipalvelut Mobiilipalvelut Monet portaalin palveluista ovat käytettävissä myös itse matkan aikana. Mobiilipalvelujen valikoima on erittäin laaja ja hakee vertaistaan maailman matkailuportaalien joukossa. Matkasuunnitelman ja kohdearvioinnin lisäksi mm. kartta- ja sääpalvelut ovat saatavilla kännykkään. Paitsi tällaisia datasiirtona toimivia palveluja, monia tehtäviä voi suorittaa myös teksti- tai multimediaviestien avulla. Näin voi esimerkiksi tiedustella lähimpiä hotelleja, reittineuvoja tai säätietoja. Myös arvionsa matkailupalvelusta voi lähettää viestinä, samoin kuviaan portaalin yhteisöosaan. Miten on matkailijat? Tiedot ja varaukset netistä Kyselimme muutamilta Suomen matkailumarkkinoinnin keskeisiä kohdemaita edustavilta matkailijoilta, miten he suunnittelevat tulevia lomamatkojaan. Netti näyttää olevan keskeinen apuväline itsenäisesti matkojaan järjestäville matkailijoille. 1 Jos suunnittelisit matkaa Suomeen (tai jonnekin muualle), miten hankkisit tietoa kohdemaasta 2 Miten tekisit tarvittavat varaukset Fabrice Storchi, Marseille, Ranska 1. Etsisin tietoa ennen kaikkea nettisivuilta, esimerkiksi paikallisen matkailutoimiston sivuilta. Voisin myös ostaa matkaoppaan. 2. Varaukset tekisin itse netissä. On kätevää, jos hotellin, auton ja lennot saa kaikki samasta paikasta. Jos kyseessä olisi jonkinlainen kiertomatka, niin varaisin sen luultavasti matkatoimiston kautta. Daniel Brown. Manchester, Englanti 1. Hoitaisin kaiken netillä ja käyttäisin Googlea etsimään tietoa kohdemaasta. Jos haluaisin vain lennot esim. Suomeen, etsisin ensin Finnairin tai Scandinavian Airlinesin sivuilta suoraan. Sivustoa käytän paljon lentojen ja lyhyiden matkojen, esimerkiksi kaupunkilomien suunnitteluun. 2. Varaukset tekisin netillä joko suoraan lentoyhtiön omilla sivuilla tai käyttäen online- matkatoimistoa. Näin liput ja muut materiaalit hoituu suoraan sähköpostiin Svetlana Meier, Pietari, Venäjä 1.Yleensä matkustan Helsinkiin, Lahteen tai Lappeenrantaan. Etsin tietoa internetistä, koska se on nopeaa ja turvallista. Käytän paljon ja hotellien omia sivuja. Tiedän jo, missä hotelleissa mieluiten yövyn. Toki yritän aina etsiä ajankohtaisia tarjouksia. En ole koskaan vuokrannut mökkiä Suomesta, mutta sitäkin etsisin internetin kautta. 2. Teen varaukset yleensä etukäteen internetin kautta tai suoraan sähköpostilla hotelliin. En käytä matkatoimistojen palveluja. Yoshikawa Kanae, Tokio, Japani 1. Ennen viimekesäistä matkaani Suomeen tutkin internetissä Suomen Matkailun edistämiskeskuksen japaninkielisiä sivuja. Jo aiemmin olin lukenut lehdistä mielenkiintoisia juttuja suomalaisesta designista, hotelleista ja ravintoloista. Yleensä aloitan matkan suunnittelun internetissä, sitten kyselen kohdemaassa käyneiden kokemuksia ja lopuksi ennen matkaa hankin yleensä jonkun matkaoppaan. 2. Varaukset tein internetin online-palveluiden kautta aina, kun se oli mahdollista, mutta muutamaan paikkaan jouduin myös joko lähettämään sähköpostia tai soittamaan. 12 Matkailusilmä

13 nland.comwww.visitfinland.com Ilkka Kauppinen Ilkka Kauppinen on matkailun internet-markkinointiin keskittyvä asiantuntija, kouluttaja ja konsulttiyrittäjä. Hänellä on asiakkainaan useita matkailualan yrityksiä ja alueita. Kauppinen valmistelee parhaillaan väitöskirjaa matkailumarkkinoinnista internetin ihmeellisessä maailmassa. Hänen mielipiteisiinsä voi tutustua runsaasti keskustelua herättäneessä blogissa Juuri nyt blogissa on käynnissä artikkelisarja MEK:n maaportaalin tehokkaasta hyödyntämisestä. Maaportaali auttaa internet-markkinoinnissa Suomen matkailun internet-markkinointi laahaa muuta maailmaa jäljessä. Onko tilanteeseen tulossa muutos? Siihen jokainen meistä voi vaikuttaa. Teksti: Ilkka Kauppinen Kuva: Patrick Forsblom Suomen sanotaan olevan maailman teknologisesti edistyneimpiä maita. Lähes joka kodissa on laajakaistatasoinen internet-yhteys ja jokaisella yrityksellä omat kotisivunsa. Olemme siirtyneet teollisesta yhteiskunnasta palvelu- ja elämysyhteiskuntaan, jossa matkailun merkitys maailman suurimpana teollisuudenalana kasvaa entisestään. Onkin erittäin kummallista, että matkailualalla Suomi elää edelleen aikakaudessa, jossa internet ymmärretään Internetissä ei ole olemassa valmiita teitä, joita pitkin asiakkaat paikalle marssivat. Ne luodaan internetmarkkinoinnilla. lähinnä teknologiana, ei mediana. Verrataanpa internet-sivuja vaatekauppaan. Vaatekaupan menestyksen kannalta tärkein yksittäinen asia on sijainti. Jos kauppa ei sijaitse jo valmiiksi vilkkaalla liikepaikalla, täytyy sinne päästä erilaisilla kulkuvälineillä mahdollisimman helposti, sillä ilman asiakkaita ei yksikään kauppa menesty. Kun asiakas on kauppaan löytänyt, alkaa hän tutkia sen tuotteita. Vaatekaupassa täytyy siis olla tarjolla laadukkaita, kohderyhmälle sopivia vaatteita, joiden hinta vastaa niiden laatua tai haluttua mielikuvaa. Kaupassa on oltava myös asiantuntevia myyjiä, jotka osaavat vastata asiakkaan esittämiin kysymyksiin sellaisella kielellä, jota asiakas ymmärtää. Useimmissa vaatekaupoissa on lisäksi huomattu, että jos kaupan sisustaa mukavasti ja palvelu on kohdallaan, on todennäköistä, että asiakas palaa liikkeeseen ja tuo mukanaan myös ystäviään. Vaatekauppojen tarjonnan pitää siis uudistua säännöllisin väliajoin. Silloin tällöin on hyvä muuttaa myös liikkeen sisustusta. Kun nämä edellytykset täyttyvät, on todennäköistä, että kauppa käy. Vaatekauppa-esimerkki pätee myös internet-sivuihin, tässä tapauksessa uuteen VisitFinland-maaportaaliin. Aivan ensimmäiseksi asiakkaiden täytyy löytää www-sivut. Ilman kävijöitä verkkosivu on täysin turha, kuin tiettömään korpeen rakennettu huippuhotelli. Internetissä ei ole olemassa valmiita teitä, joita pitkin asiakkaat paikalle marssivat. Ne luodaan internet-markkinoinnilla. Jos - ja toivottavasti kun - asiakas on sivut löytänyt, täytyy siellä olla hänelle jotain tarjottavaa eli laadukkaita tuotteita, joiden hinta on kohderyhmälle sopiva. Tuotteet pitää pystyä esittelemään houkuttelevasti usealla eri kielellä. Sivuille tarvitaan tuotteiden lisäksi myös muuta käyttäjää miellyttävää sisältöä, kuten kuvia, multimediaa tai yhteisöllisiä toimintoja, sillä parhaimmille sivuille kävijä palaa aina uudestaan ja suosittelee niitä myös ystävilleen. Matkailuyritysten pitää siis olla itse aktiivisia maaportaalin kehittämisessä. Niiden pitää esitellä tuotteensa sivustolla mahdollisimman kiinnostavasti, osallistua aktiivisesti siellä oleviin keskusteluihin ja mahdollisuuksien mukaan myös markkinoida portaalia. On aivan turha valittaa, ettei tästä yhteisestä projektista ole mitään > Matkailusilmä 13

14 > hyötyä, ellei itse ole siihen mitään panostanut. Yhteistyö ei nimittäin ole sitä, että toinen saa kaksi ja toinen kolme vaan sitä, että toinen saa 11 ja toinen 12. Suunnitelmallinen internet-markkinointi on matkailuyritykselle järkevä ja kustannustehokas tapa markkinoida tuotteitaan loppukuluttajalle. Omaa internet-markkinoinnin osaamistaan voi kehittää kouluttautumalla. Matkailun internet-markkinoinnin koulutuspalveluita tarjoaa muun muassa Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri. Viisipäiväisessä koulutuksessa keskitytään internet-markkinoinnin perusasioihin, kuten hakukoneoptimointiin, yhteisömarkkinointiin, www-sivujen tehokkuuden kasvattamiseen sekä markkinoinnin tulosten seurannan kehittämiseen. Myös MEKin ja alueorganisaatioiden pitää muuttua perinteisistä messu- ja esitekoneista sähköisen markkinoinnin organisoijiksi. Niiden tulee huolehtia alueen kaikkien sivujen internet-markkinoinnin kehittämisestä sekä näkyvyyden kasvattamisesta. Ajatus siitä, että yritetään umpimielisesti ohjata ja sen jälkeen lukita käyttäjiä vain omaan palveluun, on internet-markkinoinnin näkökulmasta käsittämätön ja tehoton. Maaportaali on Suomen yksi näyteikkuna maailmaan. Se ei kuitenkaan voi eikä saa olla yrityksen ainoa internet-markkinoinnin muoto, sillä internetissä kävijävirrat luodaan monesta eri pienestä purosta. Haastankin koko matkailuväen yhteisiin talkoisiin. Huolehditaan yhdessä siitä, että nousemme maailman kärkimaaksi, ei pelkästään teknologiamaana, vaan myös teknologian hyödyntämisessä matkailun internetmarkkinoinnissa. Mikä on portaali? Portaali edustaa netissä kaiken alkua. Sana tulee ranskankielisestä sanasta portail ja se tarkoittaa alun perin rakennustaiteellisesti korostettua, yleensä julkisen rakennuksen sisäänkäyntiä. Tämä määritelmä kuvaa myös mitä osuvimmin sanan merkitystä internetissä. Portaali on sovellus, joka ohjaa käyttäjän toiseen, sivuston oman verkko-osoitteen ulkopuoliseen palveluun (Kopeikine 2002). Portaali on siis jokaisen oma internet-kotipesä, josta on helppo aloittaa tutkimusmatka bittiavaruuteen (Davydov 2000). Tekstit: Pirkko Soininen Uusi palvelu matkailualan ammattilaisille Suomeen matkustavat individualistit ETC New Media Trend Watch on uusi matkailualan ammattilaisille suunnattu ilmainen nettipalvelu, jonka avulla alan ihmiset pysyvät entistä paremmin selvillä nettimarkkinoinnin trendeistä, tilastoista, uusista mahdollisuuksista ja innovaatioista. Sivusto tarjoaa tuoreita juttuja matkailualasta, online-markkinoinnista ja e- kaupasta. Sivustolta löytyy myös säännöllisesti päivitettäviä raportteja ja tutkimuksia, ilmainen kuukausittain lähetettävä uutiskirje ja grafiikkaa, jonka avulla voi helposti vertailla eri maiden tilastoja keskenään. Kaikista maista on kerätty sivustolle runsaasti tutkimustietoa muun muassa internetin käyttäjien määrästä, demografiaa, tietoa online-kaupan rahallisesta arvosta ja listoja suosituimmista nettisivuista. Yksittäisiä maita koskien voi löytyä tietoa myös siitä, kuinka moni käyttää internetiä matkavarausten tekoon, mitä sivustoja siihen käytetään eniten ja minkälaiset ihmiset internetiä enimmäkseen käyttävät. Sivustoa ylläpitää European Travel Commission. Sivuja päivitetään kerran viikossa ja niille kerätään tietoa 70 lähteestä ja 56 maasta. Venäjä 16,49% Saksa 23,96% Suomi ei ole yleensä niiden maiden joukossa, joihin matkustamista ensisijassa suunnitellaan. Maamme tunnettuus on heikko. Tänne matkustavat ihmiset ovat paljon matkustelleita, rohkeita ja uteliaita individualisteja, joilla on yleensä korkea koulutustausta. Suomeen matkustavat haluavat erottua massasta ja ilmaista itseään matkakohteen valinnan kautta. He etsivät omaa aikaa ja tilaa. Heillä on tarve itsensä henkiselle kehittämiselle ja hiljentymiselle. He nauttivat luonnon puhtaudesta ja rauhasta sekä aidoista asioista, kotiruoasta ja kädentaidoista. Tähän potentiaaliseen kohderyhmään kuuluu noin 15 prosenttia ulkomaalaisista. Saksassa heitä on 6,3 miljoonaa, Ranskassa 6,4 miljoonaa ja Iso-Britanniassa 3,8 miljoonaa. Kohderyhmään kuuluvat ovat erityisen aktiivisia käymään teatterissa, elokuvissa, oopperassa ja konserteissa. He syövät ulkona useammin kuin muiden kohderyhmien edustajat, käyvät pubeissa ja viinibaareissa. He nauttivat vaeltamisesta, valokuvauksesta ja urheilusta. He katsovat normaalia vähemmän televisiota ja kuuntelevat radiota. He ovat vähemmän kiinnostuneita moottoriurheilusta, pyöräilystä ja jalkapallosta. Tiedot selviävät Media.com-tutkimuksesta, jossa selvitettiin MEKin kohderyhmään kuuluvien ihmisten asenteita ja arvoja Ruotsissa, Venäjällä, Saksassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Ensi syksynä tutkitaan saman työkalun avulla Hollannin, Espanjan, Italian, Japanin, Kiinan ja Intian markkinat. Lähimarkkinoilla, Ruotsissa ja Venäjällä, emme kohdista markkinointia pelkästään kohderyhmäämme, sillä näissä maissa teemme paljon taktista mainontaa. Muilla markkinoilla imagomarkkinointimme kohdistuu nyt tutkittuihin kohderyhmiin, selventää MEKin markkinointijohtaja Anne Lind. Japani 40,79% Iso-Britannia 18,76% Sivuilta voi etsiä grafiikkaa kuvaamaan esimerkiksi sitä, kuinka monta prosenttia eri maiden ihmisistä on internetissä. 14 Matkailusilmä

15 Rajahaastattelut antavat arvokasta tietoa Tilastokeskus tekee ympäri vuoden maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia rajahaastatteluja Suomen vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla. Haastatteluista saadaan tietoa muun muassa ulkomaalaisten rahankäytöstä Suomessa. Teksti: Pirkko Soininen SUOMESTA POISTUVIA matkustajia haastatellaan Helsinki-Vantaan, Turun ja Tampereen lentoasemilla, Helsingin ja Turun satamissa, Venäjälle menevissä junissa sekä itäisellä maarajalla Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajanylitys paikoilla. Kesällä tietoja kerätään Lapissa Tornion ja Karigasniemen rajanylityspaikoilla sekä talvella Rovaniemen ja Kittilän lentoasemilla. Tietoja kerätään joka viikko, viime vuonna haastatteluja tehtiin 318 eri päivänä. MEKille tulokset kerätään kootusti kesäkaudesta (touko lokakuu), talvikaudesta (marras huhtikuu) ja kalenterivuodesta. Tilastokeskuksen käyttöön tulokset kootaan neljännesvuosittain. Haastattelut tehdään valmiin kyselylomakkeen avulla, jonka täyttäminen vie noin viisi minuuttia. Matkustajan ja matkan perustiedoista kysytään asuinmaata ja kansalaisuutta, oleskelun kestoa, majoitustapaa, matkan pääsyytä Suomessa sekä aiempia käyntejä viimeisen vuoden aikana. Vuoteen 2008 saakka mukana olivat perustiedoista myös matkan pääkohde Suomessa, sukupuoli ja ikäryhmä. Lisäksi aiemmin on selvitetty monia erilaisia asioita matkan järjestelyistä, Suomi-tiedon hankkimisesta, aktiviteeteista ja kokemuksista Suomessa, siten että osa sisällöstä on vaihdellut vuosittain Ulkomaisten matkustajien rahankäyttö Suomessa on oleellinen osa haastattelua. Matkailijoilta tiedustellaan ennakkoon maksettuja asioita sekä Suomessa oleskelun aikaista rahankäyttöä jaoteltuna käyttökohteen mukaan majoitukseen, ravintola- ja kahvilamenoihin, polttoaineeseen, muihin ostoksiin, taksimatkoihin sekä muihin käyttökohteisiin, kertoo Tilastokeskuksen Jyrki Krzywacki. Hän vastaa metodista, aineiston koostamisesta, tarkistamisesta ja jatkokäsittelystä. Tilastokeskus käyttää ulkomaisten matkustajien rahankäytöstä saatavia tietoja Suomessa matkustustaseen tulotietojen laskemiseen. Ennen yhteisvaluutan aikakautta tiedot tähän tilastoon saatiin muista lähteistä, muun muassa pankkien ja rahanvaihtoyritysten valuutanvaihtotiedoista. Nykytilanteessa rajahaastattelut ovat ainoa keino saada luotettavaa tietoa ulkomaisten matkustajien Suomeen tuomista rahoista, toteaa Krzywacki. Rajahaastattelututkimus antaa meille huomattavasti tarkempaa tietoa matkailijoista kuin esimerkiksi majoitustilastot. Saamme selville muun muassa matkan syyn, majoitusmuodot, oleskelun pituuden, rahankäytön, harjoitetut aktiviteetit kesällä ja talvella, käynnit kulttuurikohteissa ja -tapahtumissa, matkailumarkkinoinnin vaikutuksen matkapäätökseen ja mielipiteet hinnoista sekä laadusta, kertoo MEKin tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen. Kun majoitustilasto antaa tietoa vain rekisteröidyistä majoitusliikkeistä, antaa Rajahaastattelututkimus tiedon kaikista ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisistä Suomessa. Luku onkin viisinkertainen verrattuna rekisteröityihin yöpymisiin. Tietoja tarvitaan matkailun seurantaa, suunnittelua ja tulosten mittaamista varten. Yhdistelemällä tietoja voimme saada selville esimerkiksi, miten paljon eri tyyppisiä matkailijoita Suomessa vuosittain käy. Tutkimus paljastaa niin ikään minkä maalaiset matkailijat käyvät kulttuurikohteissa tai harjoittavat erilaisia aktiviteetteja. Samoin voimme laskea markkinoinnilla aikaansaadun matkailutulon maittain, Ylkänen kertoo. MEKin teemakohtaisessa markkinoinnissa tavoitteet asetetaan sellaisilla mittareilla, joita voidaan seurata vain Rajahaastattelututkimuksen antamilla tiedoilla. Kun nämä tiedot ovat saatavilla, voidaan markkinointi kohdistaa oikeille markkinoille. Tutkimuksessa on monta työvaihetta. Haastattelijoiden rekrytointi ja henkilöstöhallinto, sisältötekniset valmisteluvaiheet, tiedonkeruu, jälkikäsittelyt ja raportointi vievät kaikki oman aikansa. Rajoilla työskentelee tällä hetkellä noin 15 haastattelijaa. > Matkailusilmä 15

16 Takana hyvä matkailuvuosi Suomessa vieraili viime vuonna noin 6,1 miljoonaa ulkomaista matkustajaa, matkustajamäärä oli 6 prosenttia edellisvuotta suurempi. Eniten matkailijoita, 2,3 miljoonaa, saapui Suomeen Venäjältä. Venäjältä tulleita oli 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ruotsista vieraili Suomessa toiseksi suurin lukumäärä matkailijoita eli Virosta Suomen vierailun teki reilut puoli miljoonaa matkustajaa. Virosta saapuneiden matkustajien määrä väheni 7 prosenttia. Neljänneksi eniten matkustajia saapui Saksasta ja viidenneksi eniten Iso-Britanniasta. Vuonna 2008 Suomen matkan tehneistä lähes puolet tuli Euroopan Unionin maista. Vuonna 2008 vilkkain matkustuskuukausi oli elokuu, jolloin täällä kävi hieman alle matkustajaa. Heinäkuu oli toiseksi suosituin kuukausi. Matkustajamäärät olivat pienimmillään helmi- ja lokakuussa. Ulkomaiset matkustajat viipyivät Suomessa keskimäärin 4,2 yötä. Pisimpään Suomessa viihtyivät Intiasta, Espanjasta ja Puolasta tulleet matkustajat. Suomessa vierailleiden matkustajien keski-ikä oli 41 vuotta. Ulkomaisista matkustajista 19 prosenttia saapui Suomeen valmiille pakettimatkalle, johon sisältyi matka Suomeen ja/tai pois Suomesta sekä jokin muu matkailupalvelu kuten majoitus. Iso-Britanniasta saapuneista puolet oli pakettimatkalaisia. Keskimäärin pakettimatka Suomeen maksoi viime vuonna 709 euroa. Pakettimatkastaan korkeimman hinnan maksoivat Japanista saapuneet matkustajat, keskimäärin euroa. Rahaa ulkomaiset matkustajat toivat Suomeen noin 1,7 miljardia euroa, 5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Eniten rahaa, 42 prosenttia, käytettiin ostoksiin. Suomen vierailua kohden käytettiin keskimäärin 284 euroa, työmatkalla olleet käyttivät keskimäärin 392 euroa vierailua kohden. Markkinointitoimenpiteet olivat vaikuttaneet 48 prosentilla vapaa-ajan matkustajista päätökseen matkustaa Suomeen. Internetistä saatu Suomeen liittyvä tieto toimi vaikuttimena 29 prosentissa matkustuspäätöksistä. Internetissä oleva tieto oli vaikuttanut useammin matkustuspäätöksiin kuin edellisenä vuonna. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen ja Matkailun edistämiskeskuksen vuoden 2008 Rajahaastattelututkimuksesta, jossa haastateltiin noin Suomesta poistuvaa ulkomaista matkustajaa Suomen vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla. Suurin haasteemme on löytää tasapaino tuotettavan tiedon tarkkuusvaatimusten ja tutkimuksen resursoinnin välillä. Varsinaisessa tiedonkeruussa erilaiset ja joskus hyvinkin äärimmäiset liikenne- ja sääolosuhteet voivat vaatia luovia ratkaisuja. Olemme tekemisissä monien eri kulttuurien ja yhdentoista haastattelulomakekielen kanssa, joten vaatii työtä ja tarkkuutta varmistaa, että kaikilta kohdehenkilöiltä kysytään oikeasti samoja asioita, Krzywacki toteaa. Merkille pantavin muutos tutkimusajanjaksolla on ollut Venäjältä tulevien matkustajien määrän jatkuva kasvu. Toinen huomattava muutos viimeisten viiden vuoden aikana on ollut virolaisten Suomen käyntien lisääntyminen Viron EU-jäsenyyden myötä. Matkailijat elävät syödäkseen. Ruoka on tutkitusti monelle yksi keskeinen matkakohteen valintaperuste. Suomalaisten pitäisi oppia entistä paremmin luomaan ruokailuhetkistä vierailleen huippuelämyksiä. Mahdollisuuksia kyllä riittää. > Tilastokeskus ja MEK rahoittavat yhdessä rajahaastattelututkimusta. Rajahaastattelujen rahoitus supistui vuodenvaihteessa. Työtä on jatkettu minimiversiona: tietosisältö, tiedonkeruun volyymi ja tuloksista raportointi on nyt rajattu niin pieneksi kuin mahdollista. Haastattelupaikkojen määriin ei kajottu, jotta aineiston edustavuus säilyisi. Vielä viime vuonna ulkomaisten matkustajien haastatteluja tehtiin Uudessa versiossa haastatellaan vuosittain noin ulkomaalaista. Rajahaastattelututkimusta on tehty säännöllisesti vuodesta 1998 lähtien. Toivoisin, että Rajahaastattelututkimus saisi enemmän ulkopuolista rahoitusta, sillä saamme siitä erittäin tärkeitä tutkimustietoja, toteaa Tom Ylkänen. 16 Matkailusilmä

17 Matkailijoille suomalaisia herkkuja Suomalaisen ruokakulttuurin virallinen asiamies, keittiömestari Jaakko Nuutila kannustaa matkailuyrittäjiä miettimään, miten ruokahetkistä voi tehdä elämyksellisiä. Useimmiten ratkaisut ovat yksinkertaisia. Tärkeintä on tietysti huolehtia siitä, että ruoka on laadukasta ja hyvänmakuista. Niistä ei voi tinkiä. Mutta unohtumattomaan elämykseen tarvitaan yleensä vielä lisäksi se jokin. Vaikka pääruoka, esimerkiksi itse pyydetystä tai lähikalastajalta ostetusta kalasta tehty keitto, syötäisiinkin sisätiloissa, voi vieraat johdattaa jälkiruualle ulos nauttimaan heidän silmiensä edessä paistetuista muurinpohjaletuista ja kotitekoisista hilloista. Jälkiruoka- tai iltapäiväkahvit maistuvat aivan toisenlaiselta, kun ne kiehautetaan yhdessä nuotiolla. Jos osaat, voit tehdä tikkupullaa, tai tarjoilla ainakin vastaleivottuja korvapuusteja, Jaakko Nuutila ideoi. Jos ei tunne olevansa hirveän vahvoilla hellan ääressä, kannattaa Nuutilan mukaan ottaa varman päälle ja satsata yksinkertaisen maukkaisiin resepteihin. Esimerkiksi uudet perunat ja savukala onnistuvat lähes takuuvarmasti, kunnon kalakeittoon löytyy hyviä helppoja reseptejä ja äidin ohjeen mukaan tehdyt lihapullat maistuvat melkein kaikille. Tuoreet marjat ovat parhaita ihan sellaisenaan tai seuranaan nokare kermavaahtoa tai jäätelöä. Keittiömestari kehottaa matkailuyrittäjiä havainnoimaan ympäristöään mitä herkkuja lähipiiri tarjoaa: tekeekö naapurin emäntä erinomaista leipää, onko seutu tunnettu juustostaan, saisiko tutulta luomuviljelijältä päivän tuoreita kasviksia tai vaikka mansikoita. Kun ruoka on peräisin läheltä, tutuilta tuottajilta, voi tarjottavasta ruuasta helposti kertoa myös tarinoita. Matkailijalle on elämys syödä leipää, jonka juuri on tuossa pellon takana olevassa talossa elänyt jo sata vuotta. Ja jos ne kalakeiton kalat pyydetään itse, voi verkonnostoreissulle houkutella mukaan myös matkailijat siitäkin syntyy tarina. Suomessa on aika selviä alueellisia erikoisuuksia. Niitä kannattaa hyödyntää. Itä-Suomessa tarjotaan karjalanpiirakoita, järvi-suomessa muikkuja ja rannikolla herkutellaan silakoilla. Poro, lakat ja leipäjuusto kuuluvat Lappiin. Useimmat suomalaiset perinneherkut maistuvat myös kansainvälisille vieraille, mutta niistä kaikkein kummallisimmista perinnepöperöistä kannattaa nauttia sittenkin ihan vaan oman väen kesken. Kansallisista kulttuurieroista on hyvä hankkia tietoa tarjoilua suunniteltaessa. Silmät syövät siinä missä suukin. Ruuan esille pano vaikuttaa keskeisesti ruokailutapahtuman tunnelmaan. Kauniisti tarjoiltu ruoka tuntuu maistuvankin paremmalta. Esimerkiksi kotimaisia design-astioita voi hyödyntää kattauksissa. Suurkeittiökulhot luovat helposti työpaikka- ja kouluruokailutunnelmaa. Niillä on vaikea rakentaa unohtumattomia, positiivisia elämyksiä. Muista ainakin nämä Suomalaisesta ruokatarjonnasta löytyy kaikille maistuvaa tarjottavaa: Kaikki kesän tuoreet maut: uudet perunat, mansikat ja muut marjat, vihannekset, sienet, yrtit Vedenantimet: kalat, ravut: varmista kalan tuoreus ja hyödynnä moninaiset valmistusmahdollisuudet Maitotuotteet: paikalliset juustot, jugurtit, viilit, jäätelöt, smetanat jne Leivät: valitse omalle alueelle tyypillisiä tai kokoa runsas valikoima erilaisia Leivonnaiset: marja-, omena- ja raparperipiirakat sulavat suussa Lähiliha: paikallisten tuottajien erikoisuudet Matkailusilmä 17

18 Pieniä, persoonallisia länsirannikolla Länsirannikon kesään kuuluvat monet omaleimaiset, vahvasti kulttuuripainotteiset kesätapahtumat. Ne ovat tyypillisesti paikallisin voimin toteutettuja ponnistuksia, mutta siitä huolimatta niiden sisältö on yleensä varsin korkeatasoista. Teksti: Kaisa Riikilä Kuvat: Rauman kaupunki, Festivon, Crusel-viikon ja Volter Kilpi-viikon arkisto 18 Matkailusilmä

19 Matkailusilmä 19

20 > Nagu Kammarmusikdagar Nauvon Kamarimusiikkipäivät Yövieraat-teatteriryhmä viihdyttää Volter Kilpi tapahtuman aikana yleisöä eri puolilla Kustavia. 2. Nauvon Kamarimusiikkijuhlilla viihtyvät etenkin veneilijät. AVAJAISKONSERTTI RIO TRIO! SONAATTEJA SAARISTOSSA UR KAMARN ROMANTTINEN ILTA PÄÄTÖSKONSERTTI NAUVON RIO TRIO: Venäläinen ilta Keskiviikko 1.7. klo 16:00 Keskiviikko 1.7. klo 19:30 Torstai 2.7. klo 14:00 Torstai 2.7. klo 19:00 Moscow-Paris-New York KAMARIMUSIIKKIPÄIVIEN Elina Keski-Rahkonen, piano Tiistai klo Nauvon kirkko Nauvon kirkko Ravintola L Escale Nauvon kirkko Perjantai 3.7. klo TAITEILIJAT: Oskari Eirola, viulu Nauvon kirkko Ludwig van Beethoven: Paul Hindemith: Sonaatti alttoviululle ja pianolle op.11 nro 4 taiteilijat musisoivat yhdessä Franz Schubert: Jousitrio Angelika Klas, sopraano Angelika Klas, sopraano Nauvon kamarimusiikkipäivien Kalevi Aho: Lamento (2001) Nauvon kirkko Aino Juutilainen, sello Sergei Rachmaninov: Trio op.70 nro.1 Etudes Tableaux op.39 nro. 5,8,9 Frank Martin: Trio irlantilaisista Maurice Ravel: Sonaatti viululle saariston nuorten musiikinopiskelijoiden kanssa Robert Schumann: Pianokvintetto Sergei Rachmaninov: Lauluja Henri Sigfridsson, piano B-duuri D.581 Tuula Hällström, piano Tuula Hallström, piano Igor Stravinsky: Petrushka kansansävelmistä w.20 ja sellolle Pjotr Tsaikovski: Pianotrio a-molli Anton Arensky: Pianotrio d-molli Johannes Brahms: Sonaatti Es-duuri op.44 op.21 ja 38 Janne Malmivaara, viulu op.32 viululle ja pianolle G-duuri op.78 Modest Mussorgski: Lauluja Tuomas Rousi, viulu Francis Poulenc: Lauluja Sigfridsson, Malmivaara, Rio Trio: Keski-Rahkonen, Eirola, Niemelä, Sigfridsson, Rousi, Malmivaara, Rousi, Niemelä, Kurt Weil: Drei Lieder Hanna Niemelä, alttoviulu Lahesmaa Juutilainen Lahesmaa, Malmivaara Lahesmaa, Sigfridsson Francis Bolcom: Cabaret Songs Erkki Lahesmaa, sello Liput 20/15 Liput 15/10 Liput 20/15 Vapaa pääsy Liput 20/15 Klas, Hallström Liput 20/ 15 Länsirannikon pienten kesätapahtumien ohjelmasisällöt ovat korkeatasoisia ja monipuolisia. Volter Kilpi Kustavissa kirjallisuusviikko, puupuhaltimille omistettu Crusell-viikko Uudessakaupungissa, Rauman musiikkipäivät Festivo ja Nauvon kamarimusiikkipäivät rikastuttavat kukin ensisijaisesti omien kotipaikkakuntiensa väen ja kesäasukkaiden kesää. Jokaisessa niissä on sisältönsä puolesta aineksia laajemmankin yleisön houkuttelemiseksi. Pienessä Kustavin saaristokunnassa Kirjailija Volter Kilvelle omistettu kirjallisuusviikko on tärkeä tapahtuma, joka kerää yhteen sekä paikalliset asukkaat, mökkiläiset että veneilijät. Viikon järjestelyistä vastaa Kustavin kirjallisuusyhdistys ry. Yhdistys on määritellyt tapahtuman tavoitteeksi koota kirjallisuuden ystäviä kesäiseen Kustaviin, tarjota korkeatasoista ohjelmaa, vahvistaa paikallista kulttuuri-identiteettiä ja toimia paikallisena ja alueellisena kehittäjänä, joka vahvistaa myös matkailuelinkeinoa. Tänä kesänä odotamme paikalle noin 5000 kävijää, kertoo tapahtumakoordinaattori Salla Laiho. Ensi kesän Volter Kilpi Kustavissa kirjallisuusviikolla ohjelmassa on yleisöluentoja, ääneen luentaa ja teatteriesityksistä. Kirjallisuusviikon luennoitsijanimiä ovat muun muassa murrerunoilija Heli Laaksonen ja akateemikko Päiviö Tommila. Teatteriesitykset ovat Yövieraatryhmän kontolla. Monipuolista antia vahvistavat muun muassa opastetut retket saariston mielenkiintoisiin kohteisiin ja perinteinen talonpoikaisveneiden purjehduskilpailu. Retkillä käydään muun muassa Suomen sodan meritaistelupaikoille Kustavin rannikkovesillä, Isokarin majakkasaarella, Kustavin Ströömilla sekä Katanpään linnakesaarella, jossa Yövieraat-teatteri esittää tällä kertaa yhteensä neljä näytelmää. Nauvon Kamarimusiikkipäivät on tuore, mutta jo asemansa vakiinnuttanut musiikkitapahtuma Turun saaristossa. Kamarimusiikkipäivät sai alkunsa vuonna 2002, jolloin ne järjestettiin pääosin talkoovoimin. Vuosille 2003 ja 2004 tapahtuma sai merkittävän rahoituksen EU:n Leader+ -ohjelmasta. Tuki mahdollisti tapahtuman taiteellisen ja organisatorisen tason kehittämisen. Nauvon kamarimusiikkipäivien tavoitteena on tuoda korkeatasoisia kulttuurielämyksiä saaristoon, jossa niistä nauttivat niin paikalliset asukkaat kuin lomalaiset. Tavoitteekseen tapahtuma on asettanut myös aidon vuorovaikutuksen saaristolaiskulttuurin ja suomalaisen valtakulttuurin sekä korkeakulttuurin välillä. Tapahtuman pääjärjestäjät ja -esiintyjät tulevat paikkakunnan ulkopuolelta, mutta myös paikalliset on saatu mukaan. Keskeisenä teemana on paikallisen musiikkiharrastuksen tukeminen. Nauvon kamarimusiikkipäivät kiinnittää vuosittain taiteilijoikseen viitisentoista Suomen parhaimmistoon kuuluvaa kamarimuusikkoa. Konsertit pidetään pääosin Nauvon ja Korppoon keskiaikaisissa kivikirkoissa, Seilin saaren kirkossa sekä alueen vanhoissa kartanoissa.. Hankkeen taustalla on sitä varten perustettu yhdistys Nauvon Kamarimusiikin tukiyhdistys ry Stödföreningen för Kammarmusik i Nagu rf. Tapahtuman johtaja on Erkki Lahesmaa. Elokuun alkuun sijoittuva klassisen musiikin festivaali Rauman Festivo tarjoaa 11 kamarimusiikkikonserttia ja 14 kansainvälisen tason esiintyjää sekä katusoittoja ja kahvilamatineoita. Tapahtumalla on jo 25-vuotinen historia. Tapahtuman järjestelyistä vastaava Rauman konserttisyhdistys on tänä vuonna erityisesti panostamassa Festivon julkisuuden kasvattamiseen. Tavoitteena on 2000 konserttivierasta. 20 Matkailusilmä