Valtuusto Sivu 1 / 152

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 152 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Asunto-ohjelman hyväksyminen (Pöydälle ja ) Omavelkaisen takauksen myöntäminen Keskinäinen 13 Kiinteistö Oy WeeGeen lainalle 5 Lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän 16 väliraportista Vuoden 2014 huhtikuun kuukausiraportista aiheutuvat 48 toimenpiteet 7 Lausunnon antaminen kuntarakennelain mukaisesta 51 esityksestä yhden kiinteistön siirtämiseksi Vihdistä Espooseen Sivistystoimen toimialan sekä lautakuntien ja johtokuntien 54 johtosääntöjen muuttaminen 9 Matinkylän keskus II, Matinkallio, asemakaavan 60 muutoksenhyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä 10 Kortesmäki (Kalajärvi II, itäosa), asemakaavan ja 66 asemakaavanmuutoksen hyväksyminen alue , 85. kaupunginosa Kalajärvi 11 Holmanpuisto II, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, 79 alue , 22. kaupunginosa, Olari 12 Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja 103 väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä (Pöydälle ja ) 13 Valtuustokysymys Keilaniemen tunnelisuunnittelusta 111 (Pöydälle ) 14 Valtuustokysymys Barona-aition käytöstä Valtuustoaloite kohtuuhintaisesta asumisesta (Pöydälle ja ) 16 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi 122 (Pöydälle ) 17 Valtuustoaloite lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä 126 (Pöydälle ) 18 Valtuustoaloite asukkaiden mahdollisuuksien lisäämiseksi 131 lähileikkipuistojen ylläpitämisessä sekä oman asuinalueen lähipalveluita koskevaan päätöksentekoon vaikuttamisessa Valtuustoaloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien 137 työllistämiseksi 20 Valtuustoaloite palvelujen kehittämisestä henkilöstön ideoiden pohjalta 141

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 2 / Valtuustoaloite perhetyön palvelujen kehittämisestä 143 Espoo Markus Torkki puheenjohtaja

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 3 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 67.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 4 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan SDP / SFP.

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 5 / / /2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuusto Asunto-ohjelman hyväksyminen (Pöydälle ja ) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Liite Selostus 1 Valtuustoryhmien kommentit 2 Asunto-ohjelma muutosesityskommentit 3 Asunto-ohjelma muutosesitys lisäkommentit Kilpi 4 Asunto-ohjelma Asunto-ohjelma on laadittu Espoo tarinan asumiseen ja asuntoihin liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi ja toiminnan tarkemmaksi suuntaamiseksi. Sen tavoitteena on tuoda esille niitä asumiseen liittyviä tekijöitä, joiden avulla voidaan muun muassa torjua segregaatiota ja vastata espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin sekä tarjota edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Asunto-ohjelmassa on esitetty toimenpide-ehdotuksia, joilla mahdollistetaan monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntotuotanto, tuetaan erilaisten väestöryhmien asumista, myötävaikutetaan aluekeskusten ja olemassa olevien asuntoalueiden tasapainoiseen kehitykseen sekä edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja parannetaan asumisen energiatehokkuutta. Asunto-ohjelman luonnoksesta on pidetty valtuustoseminaari Valtuustoseminaarin jälkeen valtuustoryhmät ovat esittäneet lausuntonsa asunto-ohjelman luonnoksesta. Asunto-ohjelman luonnokseen on tehty muutoksia annettujen lausuntojen perusteella. Tila- ja asuntojaosto on käsitellyt asunto-ohjelmaa ja kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen tekemät muutokset on huomioitu liiteosassa.

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 6 / 152 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy Asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Åkerlundin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Särkijärven kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen toimenpiteisiin: 2. uusi muotoilu: Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL-sopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (nyt asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 % (nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina.

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 7 / loppuun lisäys: Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella 11. uusi muotoilu: Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. 12. uusi muotoilu: Luodaan edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. 13. uusi muotoilu: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän keskimäärin 100 tonttiin vuodessa. 16. loppuun lisäys: Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. 17. ensimmäinen lause, uusi muotoilu: Espoo luovuttaa opiskelijaasuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. 18. loppuun lisäys: yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa. 19. loppuun lisäys: esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. 21. loppuun lisäys: asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormien uudistuksessa varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotulla pysäköintinormilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. Lisätään seuraavat toimenpiteet: - Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. - Kaavoituskatsauksen yhteydessä esitetään arvio asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. - Rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön edistetään aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä. - Asemakaavoituksessa vältetään rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, (esimerkiksi autopaikat, hissien tarve, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, maaperän rakennettavuus). - Varmistetaan pienasuntojen syntyminen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistetaan myös pienten pientaloasuntojen rakentaminen.

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 8 / Kaupungin vuokra-asunnot suunnitellaan ottaen huomioon asumistuen neliörajat. - Kaupungin vuokra-asuntojen tarjontaa kehitetään tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja. - Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. - Espoon kaupunki käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. - Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla rakennuslupien käsittelyä. - Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista. Lisäksi tila- ja asuntojaosto valtuuttaa tekemään ohjelmaan stilistisiä muutoksia ja täydentämään kappaletta 1.3 Toimeenpano ja seuranta toimeenpanon kuvauksen osalta. Kalliola teki seuraavan lisäysehdotuksen: Espoo tehostaa kaavoitusta siten, että kaavoittajan jakojäännökset otetaan tehokkaaseen käyttöön tonteiksi. Kilpi teki seuraavat lisäysehdotukset: 1. Segregaation ehkäisemiseksi ja sosiaalisen nousun väylän avaamiseksi myös pienituloisille espoolaisille Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa monipuolistetaan sisällyttämällä siihen asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja, 2. Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntojen asukkaille tehdään mahdolliseksi lunastaa asuntonsa omakseen arava- ja korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen omaksi lunastamisesta säädettyjen lakien mukaisessa järjestyksessä. Vilske Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esittelijän esityksen kohta 7 muutetaan muotoon: Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto nostetaan 400 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit.

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 9 / 152 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Kalliolan ja Kilven lisäysehdotusten raukeavan kannattamattomina. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja totesi, että on tehty puheenjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston 5 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyneen jäsenen Vilske ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman seuraavin muutoksin: 2. uusi muotoilu: Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL-sopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (nyt asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 % (nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina. 5. loppuun lisäys: Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella 7. Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto nostetaan 400 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. 11. uusi muotoilu: Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. 12. uusi muotoilu: Luodaan edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. 13. uusi muotoilu: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän keskimäärin 100 tonttiin vuodessa. 16. loppuun lisäys: Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. 17. ensimmäinen lause, uusi muotoilu: Espoo luovuttaa opiskelijaasuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. 18. loppuun lisäys: yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa.

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 10 / loppuun lisäys: esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. 21. loppuun lisäys: asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormien uudistuksessa varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotulla pysäköintinormilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. Lisätään seuraavat toimenpiteet: - Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. - Kaavoituskatsauksen yhteydessä esitetään arvio asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. - Rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön edistetään aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä. - Asemakaavoituksessa vältetään rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, (esimerkiksi autopaikat, hissien tarve, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, maaperän rakennettavuus). - Varmistetaan pienasuntojen syntyminen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistetaan myös pienten pientaloasuntojen rakentaminen. - Kaupungin vuokra-asunnot suunnitellaan ottaen huomioon asumistuen neliörajat. - Kaupungin vuokra-asuntojen tarjontaa kehitetään tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja. - Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. - Espoon kaupunki käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. - Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla rakennuslupien käsittelyä. - Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista. Lisäksi tila- ja asuntojaosto valtuuttaa tekemään ohjelmaan stilistisiä muutoksia ja täydentämään kappaletta 1.3 Toimeenpano ja seuranta toimeenpanon kuvauksen osalta.

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 11 / 152 Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Elo Sistosen ym. kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Toimenpide numero 10 muutetaan muotoon: Espoon Asunnot aloittaa vuosittain vähintään 300 valtion tukeman vuokra-asunnon rakentamisen ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. Espoon tavoitteena on, että seuraavalla MAL-sopimuskaudella valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon määrää lisätään seudullisesti ja Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitetta kasvatetaan 400 asuntoon vuodessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hyväksyneen Elon ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy kokouksessa muutetun liitteenä olevan asunto-ohjelman. Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Uotila Sistosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydälle jättämisestä päätyttyä valtuusto päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle valtuuston seuraavaan kokoukseen. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 12 / 152 Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Laukkanen puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 13 / / /2014 Kaupunginhallitus Omavelkaisen takauksen myöntäminen Keskinäinen Kiinteistö Oy WeeGeen lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö WeeGee kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 9 milj. euroa, laina käytetään kokonaisuudessa erääntyvän lainan takaisin maksamiseen, lainalla on Espoon kaupungin takaus Laina-aika Lyhennykset enintään 5 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. Lisäksi valtuusto valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Liite 5 Tilinpäätös Talousarvio 2014

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 14 / 152 Selostus WeeGee Oy (jäljempänä WeeGee), joka on Espoon kaupungin kokonaan omistama yhtiö, hakee Espoon kaupungilta takausta enintään 9 milj. euron otettavalle lainalle. Espoon valtuusto on kohdassa 8 myöntänyt omavelkaisen takauksen WeeGee:lle kahdelle yhteensä 17,5 milj. euron lainalle. Laina käytettiin kiinteistön saneeraukseen sekä lisärakentamiseen. Työ valmistui vuonna 2005 ja nykyisin tiloissa toimii viisi museota, Futurotalo, Etelä-Tapiolan lukio, musiikkileikkikoulu, kahvila sekä museokauppa. Tiloissa toimivista museoista Espoon kaupungin konserniin kuuluu EMMA- Espoon modernin taiteen museo, KAMU- Espoon kaupunginmuseo sekä Helinä Rautavaaran museo, tämän lisäksi tiloissa toimii Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä sekä Suomen Kellomuseo. Aiemmin myönnettyyn takauksen perusteella nostettiin kaksi lainaa vuosina 2004 ja Näistä lainoista toinen 8,5 milj. euroa on 10 vuoden pituinen tasalyhenteinen laina, joka erääntyy vuonna 2015 ja toinen 9 milj. euroa on bullet-laina, joka erääntyy kerralla maksettavaksi Nyt WeeGee järjestelee lainansa uudelleen niin, että bullet-lainan tilalle otettaisiin enintään 9 milj. euron tasalyhenteinen laina enintään viideksi vuodeksi. Tämän uuden lainan takaisinmaksu aikataulu vastaisi paremmin WeeGeen tulevia kassavirtoja kohtuullisilla rahoitusvastiketasoilla. Espoon kaupunki omistaa WeeGeen koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö WeeGee kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 9 milj. euroa, laina käytetään kokonaisuudessa erääntyvän lainan takaisin maksamiseen, lainalla on Espoon kaupungin takaus Laina-aika Lyhennykset enintään 5 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 15 / 152 Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 16 / / /2014 Kaupunginhallitus Lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Markku Takala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportïn muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 17 / 152 Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MAL-ratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vain vähimmäistehtävät- malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu. Sen takia metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta usean vuosikymmenen ajaksi. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä-Suomen työssäkäyntialueella.

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 18 / 152 Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Metropolikaavan sisältö ja kunnille jäävät tehtävät tulee sovittaaa siten, että kunnat voivat tehokkaasti tehdä maankäyttösuunnitelmia maanomistajien kanssa. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Maankäyttöä koskevien tehtävien poistaminen Ely-keskukselta nopeuttaisi kaavoitusta ja rakentamista. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen, eikä siihen tule liittää operatiivisia ja tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Uhkana on, että laaja metropolihallinto vaihtoehto lisää kustannuksia. Se ei ratko kestävyysvajeen ongelmaa, vaan nostaa veroastetta. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, siten esitetty 10 kunnan ydinalue on väärä alue. Lisäksi uuden hallintotason muodostaminen todennäköisesti heikentää kuntalaisten demokratiaa. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 19 / 152 valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Koulutuksen pirstominen osiin purkaisi hyvin palvelevan tavoitteellisen kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus tukea opiskelijan kannalta mielekkään koulutuspolun löytymistä ja edistää elinikäistä oppimista. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli pirstaloisi koulutuksen järjestämistä. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli myös pitkälle tulevaisuuteen. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 20 / 152 tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. Kun tavoitteena on kuntayhtymämalli, kunnat sopivat perussopimuksessa sen hallinnosta, ei valtio. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmä ja asukkaiden osallisuus tulee arvioida suhteessa sen tehtäviin. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV - kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan (tai raportissa mainitun 16 kunnan) lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Metropolihallinnon toiminnan rahoituksen tulee perustua pääosin kuntien maksuosuuksiin. Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä,

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 21 / 152 eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajassa mallissa väliraportin henki viittaa enemmänkin kuntien toiminnan laajasti korvaavan tai sen kanssa päällekkäisen raskaan organisaation rakentamiseen. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 22 / 152 tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY -tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esilletuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Oheismateriaali Selostus - Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista - Metropolilainsäädäntöryhmän väliraportti Ryhmien kommentit koottuna Hallitus linjasi rakennepoliittisessa ohjelmassaan ( ), että metropolialueen kilpailukyky varmistetaan, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 23 / 152 edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto, jonka ylin päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Valtiovarainministeriö asetti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti työryhmän valmistelemaan metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä. Työryhmän tehtävänä on muun muassa valmistella ehdotus metropolihallinnon hallintomalliksi, rahoituksen sekä päätöksenteon järjestämiseksi ja metropolihallinnon alueelliseksi toimivallaksi. Työryhmä valmistelee myös mm. ehdotukset niistä tehtävistä, joita metropolihallinto hoitaisi. Työryhmän tulee antaa loppuraportti hallituksen esityksen muodossa mennessä. Työryhmän tuli toimeksiantonsa mukaan myös antaa väliraportti mennessä. Työryhmän väliraportti julkaistiin Väliraportti sisältää työryhmän kartoittavat mahdollisuudet sekä työryhmän alustavat ehdotukset metropolihallinnon perustamiseksi. Työryhmä on väliraportissaan arvioinut, että metropolihallinto voidaan oikeudellisesti toteuttaa joko perustuslain 121 :n 4 mom. tarkoitettuna kuntaa suuremmalla hallinto-alueella toteutettuna itsehallintojärjestelmänä tai pakkokuntayhtymänä, jolla on vaaleilla valittu valtuusto. Oikeudellisen toteuttamismallin valintaan vaikuttavat mm. metropolihallinnolle annettavien tehtävien laajuus ja merkittävyys, rahoituksen suuruus sekä tehtävien oikeusvaikutukset alueen kunnille, kuntayhtymille ja muille sidosryhmille. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään klo 16 mennessä. Väliraportissa esitetään kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa metropolihallinnon perustamiseksi. 1. Vähimmäistehtävät-malli - Metropolihallinto hoitaisi tehtäviä, joilla sille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vähintään edellyttää. Tehtävät olisivat pääosin strategisia ja vain osittain operatiivisia. - Hallintomalliksi soveltuisi pakkokuntayhtymä, jossa olisi vaaleilla valittu valtuusto. - Rahoitusmallina olisivat kunnille osoitettavat maksuosuudet. - Aluerajaus voisi olla laajempi, väliraportissa on esitetty 16 kunnan kuulumista metropolihallintoon. - Vaali toteutettaisiin mahdollisesti siten, että metropolialue olisi yhtenä vaalipiirinä, mutta alueellisen edustavuuden korostuessa muut mallit ovat mahdollisia. 2. Laaja malli - Metropolihallinto hoitaisi laajasti sen toimialaan kuuluvia tehtäviä. Tehtäväkokonaisuus olisi mahdollisimman kattava, monipuolinen sekä toiminnallisesti eheä. Tavoitteena olisi myös, että eri tehtäväalueet

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 24 / 152 tukisivat toisiaan mahdollisimman tehokkaasti. Tehtävät olisivat sekä strategisia että operatiivisia. - Tarkoituksenmukainen hallintomalli olisi perustuslain 121 :n 4 momentin mukainen kuntaa suuremmalla hallintoalueella toteutettu itsehallintojärjestelmä. - Itsenäinen rahoitusmalli. Työryhmä esittää säädettäväksi verotusoikeutta metropolihallinnolle (tulovero). - Aluerajaus olisi suppeampi, väliraportissa on esitetty 10 kunnan kuulumista metropolihallintoon (nk. ydinalue). - Metropolialue olisi yhtenä vaalipiirinä. Valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista sekä lausumaan erityisesti alla olevista kysymyksistä. Lausuntoa antavia tahoja pyydetään arvioimaan väliraportin ehdotuksia oman kunnan / organisaation näkökulman ohella metropolialueen kokonaisuuden näkökulmasta käsin. Kunnat voivat toimittaa oman lausuntonsa ohella myös haluamiensa kuntien kanssa yhteisen lausunnon. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 25 / d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Kaupunginjohtaja toteaa, että valmistelun kuluessa raportin sisältö ja lausuntoluonnos on esitelty valtuuston neuvottelutoimikunnan kuntauudistusryhmässä. Jäsenillä on ollut mahdollisuus kommentoida sen sisältöä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportin muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MALratkaisujen kannalta.

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 26 / 152 Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vähimmäistehtävät-malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu metropolihallinnon käynnistysvaiheessa, mikäli päätetään edetä vaiheittain. metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta järjestää hallinto metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä- Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia.

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 27 / 152 Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen. Toiminnallisista syistä johtuen metropoliorganisaatioon ei sen käynnistysvaiheessa pidä siirtää operatiivisia, tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Laajan metropolihallinnon aiheuttamiin kustannuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, joiden kesken tehdään jo seudullista yhteistyötä. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli ei välttämättä tuo lisäarvoa. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi.

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 28 / 152 On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois- Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti suorilla vaaleilla valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV -kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi

29 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 29 / 152 Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajojen tehtävien malliin liittyy suppeat tehtävät -mallia enemmän toteutukseen ja toimivuuteen liittyviä riskejä. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia.

30 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 30 / 152 Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä, jotka on huomioitava jatkovalmistelussa: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY-tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esille tuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan lausunnosta sivulta 6 seuraava kappale: Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia." Tämän jälkeen esittelijä muutti päätösehdotuksensa kokonaisuudessaan kuulumaan seuraavasti: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä

31 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 31 / 152 Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportïn muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MALratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vain vähimmäistehtävät- malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu. Sen takia metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta usean vuosikymmenen ajaksi. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi

32 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 32 / 152 Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä- Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Metropolikaavan sisältö ja kunnille jäävät tehtävät tulee sovittaaa siten, että kunnat voivat tehokkaasti tehdä maankäyttösuunnitelmia maanomistajien kanssa. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Maankäyttöä koskevien tehtävien poistaminen Ely-keskukselta nopeuttaisi kaavoitusta ja rakentamista. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen, eikä siihen tule liittää operatiivisia ja tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Uhkana on, että laaja metropolihallinto vaihtoehto lisää kustannuksia. Se ei ratko kestävyysvajeen ongelmaa, vaan nostaa veroastetta. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, siten esitetty 10 kunnan ydinalue on väärä alue. Lisäksi uuden hallintotason muodostaminen todennäköisesti heikentää kuntalaisten demokratiaa. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella

33 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 33 / 152 erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Koulutuksen pirstominen osiin purkaisi hyvin palvelevan tavoitteellisen kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus tukea opiskelijan kannalta mielekkään koulutuspolun löytymistä ja edistää elinikäistä oppimista. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli pirstaloisi koulutuksen järjestämistä. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois- Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli myös pitkälle tulevaisuuteen. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. Kun tavoitteena on kuntayhtymämalli, kunnat sopivat perussopimuksessa sen hallinnosta, ei valtio.

34 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 34 / c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmä ja asukkaiden osallisuus tulee arvioida suhteessa sen tehtäviin. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV -kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan (tai raportissa mainitun 16 kunnan) lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Metropolihallinnon toiminnan rahoituksen tulee perustua pääosin kuntien maksuosuuksiin. vellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti.

35 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 35 / 152 Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajassa mallissa väliraportin henki viittaa enemmänkin kuntien toiminnan laajasti korvaavan tai sen kanssa päällekkäisen raskaan organisaation rakentamiseen. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY -tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esilletuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta

36 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 36 / 152 karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Elo perui aiemman muutosehdotuksensa ja teki Hyrkön kannattamana uuden kokonaismuutosehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportin muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MALratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vähimmäistehtävät-malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu metropolihallinnon käynnistysvaiheessa, mikäli päätetään edetä vaiheittain.

37 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 37 / 152 metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta järjestää hallinto metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä- Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen. Toiminnallisista syistä johtuen metropoliorganisaatioon ei sen käynnistysvaiheessa pidä siirtää operatiivisia, tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Laajan metropolihallinnon aiheuttamiin kustannuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä.

38 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 38 / 152 Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, joiden kesken tehdään jo seudullista yhteistyötä. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli ei välttämättä tuo lisäarvoa. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois- Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi)

39 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 39 / 152 Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti suorilla vaaleilla valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV -kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti.

40 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 40 / 152 Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajojen tehtävien malliin liittyy suppeat tehtävät -mallia enemmän toteutukseen ja toimivuuteen liittyviä riskejä. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä, jotka on huomioitava jatkovalmistelussa: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY-tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä.

41 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 41 / Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esille tuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Myllärniemi Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa asian pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat pöydällepanoa, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "ei". Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Myllärniemen pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Äänestyksessä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportïn muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan

42 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 42 / a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MALratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vain vähimmäistehtävät- malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu. Sen takia metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta usean vuosikymmenen ajaksi. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät:

43 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 43 / 152 Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä- Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Metropolikaavan sisältö ja kunnille jäävät tehtävät tulee sovittaaa siten, että kunnat voivat tehokkaasti tehdä maankäyttösuunnitelmia maanomistajien kanssa. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Maankäyttöä koskevien tehtävien poistaminen Ely-keskukselta nopeuttaisi kaavoitusta ja rakentamista. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen, eikä siihen tule liittää operatiivisia ja tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Uhkana on, että laaja metropolihallinto vaihtoehto lisää kustannuksia. Se ei ratko kestävyysvajeen ongelmaa, vaan nostaa veroastetta. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, siten esitetty 10 kunnan ydinalue on väärä alue. Lisäksi uuden hallintotason muodostaminen todennäköisesti heikentää kuntalaisten demokratiaa. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä.

44 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 44 / 152 Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Koulutuksen pirstominen osiin purkaisi hyvin palvelevan tavoitteellisen kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus tukea opiskelijan kannalta mielekkään koulutuspolun löytymistä ja edistää elinikäistä oppimista. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli pirstaloisi koulutuksen järjestämistä. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois- Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli myös pitkälle tulevaisuuteen. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. Kun tavoitteena on kuntayhtymämalli, kunnat sopivat perussopimuksessa sen hallinnosta, ei valtio. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa

45 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 45 / 152 kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmä ja asukkaiden osallisuus tulee arvioida suhteessa sen tehtäviin. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV -kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan (tai raportissa mainitun 16 kunnan) lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Metropolihallinnon toiminnan rahoituksen tulee perustua pääosin kuntien maksuosuuksiin. Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia.

46 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 46 / 152 Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajassa mallissa väliraportin henki viittaa enemmänkin kuntien toiminnan laajasti korvaavan tai sen kanssa päällekkäisen raskaan organisaation rakentamiseen. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY -tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esilletuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä.

47 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 47 / 152 Tiedoksi Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta.

48 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 48 / / /2014 Kaupunginhallitus Vuoden 2014 huhtikuun kuukausiraportista aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto korottaa - talousarviokohdan 46, joukkoliikenne määrärahaa 3,8 milj. euroa, - talousarviokohdan 92, maa- ja vesialueet määrärahaa 7,42 milj. euroa, - talousarviokohdan 94, kiinteät rakenteet ja laitteet määrärahaa 9,156 milj. euroa. Liite Selostus 7 Vuoden 2014 huhtikuun kuukausiraportti 8 Vuonna 2014 jatkuvat työkohteet 9 Tuloskortit Talousarvion muuttaminen Joukkoliikenteen määräraha ylittyy 3,8 milj. euroa sen vuoksi, että talousarvio on laadittu eri perustein kuin vuoden menojen kirjaus toteutuu. Kirjausperusteen muutoksen kuvaus: Espoo hankkii joukkoliikenteen ostopalveluna Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymältä. Kuntayhtymälle maksetaan vuosittain kuntaosuus, joka kattaa liikenteen järjestämisestä aiheutuvat menot. Vuoden 2012 loppuun asti on toimittu niin, että talousarvioon on varattu määrärahana kuntaosuus, joka kattaa kuntayhtymän kustannukset suunnitellun mukaisesti. Kuntaosuutta ei ole tarkistettu talousarviovuoden aikana tuloja menokehitystä vastaavaksi, vaan mahdollisesti kertynyt yli- tai alijäämä on otettu huomioon tulevien vuosien kuntaosuutta määriteltäessä. Kirjausmenettely ei ole ollut kirjanpidossa yleisesti noudatettavan suoriteperusteen mukainen. Vuoden 2013 lopussa kirjauskäytäntö päätettiin muuttaa suoriteperusteiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että kunkin vuoden menoksi kirjataan sen vuoden todelliset menot ja yli- tai alijäämä käsitellään saatavana ja velkana. Kirjauskäytännön muutos paransi kaupungin

49 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 49 / 152 vuoden 2013 tilinpäätöksessä aiempien vuosien tulosta runsaat 9 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarviota laadittaessa suunniteltiin, että edellisten vuosien ylijäämää käytetään 3,3 milj. euroa. Koska uutta kirjauskäytäntöä ei vielä silloin sovellettu, tätä summaa ei laskettu mukaan talousarvion 2014 määrärahaan. Tällä perusteella talousarviosta puuttuu 3,3 milj. euroa. Espoon maksamista kuntaosuuksista on mennessä kertynyt ylijäämää yhteensä 9,3 milj. euroa. Ylijäämä on suunniteltu käytettävän vuosien aikana. Vuosien talousarvioihin otetaan mukaan ylijäämän suunniteltu käyttö. Uusi kirjaustapa tulee kuitenkin aiheuttamaan määrärahapoikkeamia siltä osin, kun ylijäämän käyttö eroaa suunnitellusta. Lisähaasteen asiaan tuo vielä se, että Espoon tilinpäätös laaditaan ennen kuin kuntayhtymän tilinpäätös valmistuu. Tämän vuoksi yli- tai alijäämä kirjataan Espoon tilinpäätökseen ennakkotiedon perusteella ja tieto oikaistaan uuden kirjausvuoden puolella vastaamaan kuntayhtymän tilinpäätöstä. Vuoden 2013 tilinpäätös Ennakkotiedon mukaan vuodelta 2013 oli kertymässä ylijäämää 0,9 milj. euroa. Kun kuntayhtymän tilinpäätös valmistui, toteutunut ylijäämä olikin vain 0,4 milj. Ennakkotiedon ja toteutuneen ylijäämän ero 0,5 milj. euroa oikaistiin vuoden 2014 kirjanpitoon maaliskuussa. Oikaisu lisää vuoden 2014 määrärahatarvetta 0,5 milj. euroa. Maanhankintarahaa on käytetty vuoden 1. neljänneksellä jo 2,5 miljoonaa euroa. Ostopäätöksillä ja maankäyttösopimuksilla on määrärahaa lisäksi sidottu yleisten alueiden hankintaan sekä myös tontinosien ostoon noin 4 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 ajan on voimassa yksityisille maanomistajille vapautus myyntivoiton verosta, mikäli he myyvät maata kunnalle. Tämä lisännee mahdollisuuksia myös raakamaakauppoihin. Lisämäärärahan tarpeeksi arvioidaan kuusi miljoonaa euroa. Edellisen lisäksi tarvitaan 1,42 milj. euroa kaupungin sisäistä maaomaisuuden siirtoa varten. Kaupunginhallitus päätti siirtää Logistiikka - liikelaitoksen taseessa olleen tontin peruskaupungin maaomaisuudeksi kaupungin omaisuutta koskevien strategisten linjausten mukaisesti. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta vuoden 2013 talousarviossa nimettyjen keskeneräiseksi jäävien hankkeiden osalta määrärahaa jää käyttämättä 941 Liikenneväylien osalta 3,429 milj. euroa ja 948 Kunnallistekniikan sopimusrakentamisen osalta 5,727 milj. euroa. Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että säästyneet määrärahat yhteensä 9,156 milj. euroa lisätään vuoden 2014 jatkuvien työkohteiden määrärahoihin. Syynä on kohteiden suunnittelun viivästyminen tai aikataulun myöhentyminen. Hankkeiden listaus on liitteenä.

50 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 50 / 152 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 merkitsee huhtikuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 päättää siirtää omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet euroa kustannuspaikalle Muut tekniset ja ympäristöpalvelut huoltokirjajärjestelmän jatkokehitykseen, euroa kustannuspaikalle Muut tekniset ja ympäristöpalvelut liikennemerkkirekisterin digitointiin. 3 ehdottaa, että valtuusto korottaa Päätös - talousarviokohdan 46, joukkoliikenne määrärahaa 3,8 milj. euroa, - talousarviokohdan 92, maa- ja vesialueet määrärahaa 7,42 milj. euroa, - talousarviokohdan 94, kiinteät rakenteet ja laitteet määrärahaa 9,156 milj. euroa. - Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

51 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 51 / / /2013 Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallitus Lausunnon antaminen kuntarakennelain mukaisesta esityksestä yhden kiinteistön siirtämiseksi Vihdistä Espooseen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain 14 :n 4 mom. mukaisena lausuntona, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Samalla valtuusto ilmoittaa, ettei asiasta ole tehty yhtään huomautusta. Selostus Vihdin kunnan Ollilan kylässä Espoon rajalla sijaitsevan kiinteistön omistaja on pyytänyt Vihdin kunnalta lupaa siirtää kiinteistönsä Espoon kaupunkiin. Espoo ja Vihti eivät ole asian aiemmassa vaiheessa puoltaneet kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin ja myös Maanmittauslaitoksen lausunto on ollut kielteinen. Valtiovarainministeriö on kehottanut kuntarakennelain 14 :n 3 mom mukaisesti Espoon kaupunkia varaamaan asukkailleen ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuuden tehdä huomautus asiasta. Huomautusten tekemistä koskeva kuulutus on julkaistu Espoon kaupungin ilmoitustaululla ja huomautusten tekoaika on päättynyt Yhtään huomautusta ei ole jätetty. Valtiovarainministeriö pyytää Vihdiltä ja Espoolta tämän jälkeen lausuntoa esityksestä ja sitä koskevista huomautuksista mennessä. Asia on esillä Vihdin kunnanhallituksessa ja päätösesitys on edelleen kielteinen. Koska Espoossa ei ole asian johdosta tehty yhtään huomautusta, Espoollakaan ei ole syytä muuttaa aiempaa kantaansa.

52 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 52 / 152 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto ilmoittaa kuntajakolain 11 :n mukaisena lausuntona Vihdin kunnalle, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto ilmoittaa kuntajakolain 11 :n mukaisena lausuntona Vihdin kunnalle, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Käsittely Ruoho Simon Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Espoon valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain 11 :n mukaisena lausuntona Vihdin kunnalle, että Espoon kaupunki puoltaa kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska muutos edistää Kuntarakennelain 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa Kuntarakennelain 4 :n 2, 3 ja 4 kohtien mukaisesti alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita, alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia ja alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdystä ehdotuksesta. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty muutosehdotus, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Ruohon muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 37 äänellä 35 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin.

53 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 53 / 152 Kaupunginhallitus Ruoho, Lahtinen, Simon Elo, Huhta, Pajunen, Byman, Laukkanen ja Järvenpää ilmoittivat eriävän mielipiteensä, joka on pöytäkirjan liitteenä. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain 14 :n 4 mom. mukaisena lausuntona, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Samalla valtuusto ilmoittaa, ettei asiasta ole tehty yhtään huomautusta. Käsittely Sonkeri Häggmannin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esitän, että Espoo puoltaisi kiinteistön liittämistä Espooseen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Äänestyksessä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Sonkerin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Sonkeri ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen. Tiedoksi -

54 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 54 / / /2014 Kaupunginhallitus Sivistystoimen toimialan sekä lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjen muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh Maria Rauman, puh Tiina Pesonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto muuttaa sivistystoimen toimialan sekä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjä liitteen mukaisesti. Muutokset tulevat voimaan Liite Selostus 10 Sivistystoimen toimialan johtosääntömuutokset 11 Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntömuutokset Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013, jäljempänä opiskeluhuoltolaki) tulee voimaan Opiskeluhuoltolaissa säädetään perusopetuslain (628/1998), lukiolain (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaisessa opetuksessa/koulutuksessa olevan oppilaan/opiskelijan oikeudesta opiskeluhuoltoon. Tällä hetkellä oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevat säännökset ovat opetuslainsäädännössä. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilasympäristössä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaslaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

55 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 55 / 152 Opiskeluhuoltolain 9 :n mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu. Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillisista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisluvan saaneet opetuksen järjestäjät vastaavat oppilaidensa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä. Edellä mainittu järjestämisvastuu tarkoittaa sitä, että Espoon kaupunki vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä kaupungin omien oppilaitosten lisäksi Espoossa sijaitseville oppilaitoksille kuten Omnia, Kelloseppäkoulu, Axxell, Solvalla sekä Espoon Steinerkoulun lukio. Lisäksi Espoossa toimii Keskuspuiston ammattiopisto, joka on toisen asteen ammatillinen erityisoppilaitos. Siltä osin kuin oppilaitos toimii usean kunnan alueella, palvelujen järjestämisvastuu on sen toimintayksikön sijaintikunnalla, johon opiskelija on valittu opiskelijaksi. Espoossa sijaitsevat, perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisluvan saaneet Espoon Steinerkoulu ja Espoon kristillinen koulu vastaavat itse psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä oppilailleen. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin on valmisteilla muutos, minkä jälkeen (mahdollisesti vuoden 2015 alusta) myös ko. peruskoulujen osalta psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu siirtynee sijaintikunnalle. Tämä edellyttää opiskeluhuoltolain muutosta. Opiskeluhuoltolain perusteella tehtävät johtosääntömuutokset Opiskeluhuoltoa koskevat säännökset ovat tällä hetkellä opetuslainsäädännössä voimaan tulevassa opiskeluhuoltolaissa säädetään sekä koulutuksen järjestäjän että oppilaitoksen sijaintikunnan velvollisuuksista ja vastuista. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 6 :n perusteella opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä Svenska rum -lautakunta huolehtivat opetuksen järjestäjän velvollisuudeksi säädetyistä tehtävistä, joten vastaavasti ko. lautakunnille tulee kuulua opiskeluhuoltolain mukaiset koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi säädetyt tehtävät. Opiskeluhuoltoon kuuluvat koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut järjestää Espoossa sosiaali- ja terveystoimi terveydenhuoltolaissa säädetyin tavoin. Opiskeluhuoltolain perusteella ei tältä osin ole tarvetta johtosääntömuutoksille. Sen sijaan johtosäännöissä tulee määrätä siitä, mikä toimiala ja mikä lautakunta huolehtivat sijaintikunnan vastuulla olevien opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä. Tällä hetkellä Espoon kaupungin peruskoulujen ja lukioiden psykologi- ja kuraattoripalvelut on järjestänyt suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ja

56 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 56 / 152 Svenska rum -tulosyksikkö. Esimerkiksi Omnialla on seitsemän työsuhteista kuraattoria ja psykologipalvelut se on saanut sosiaali- ja terveystoimen Nupolista. Opiskeluhuoltolain 2 :n mukaan lain tarkoituksena on muun muassa turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu sekä vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Opiskeluhuoltolain 15 :ssä säädetään määräajat opiskeluhuollon palvelujen saatavuudelle. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana päivänä. Eduskunnan sivistysvaliokunta on mietinnössään (SiVM 14/2013 vp) korostanut kuntien päätäntävaltaa, kun kyse on hallintokunnasta, jonka alaisuudessa psykologit toimivat. Vastaavasti kuraattoripalvelujen järjestämistapa on kunnan harkinnassa. Käytännöt vaihtelevat kunnittain eikä opiskeluhuoltolaki aseta esteitä kuntien päätösvallalle. Sivistysvaliokunta on pitänyt välttämättömänä, että opiskeluhuollon keskeiset toimijat psykologit, kuraattorit ja kouluterveydenhuollon henkilöstö toimivat kouluissa. Oppilashuollon keskeiset toimijat ovat kiinteä osa kouluyhteisöä. Sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä Omnian edustajat ovat käyneet useita keskusteluja psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämistavasta Espoossa. Keskusteluja on käyty myös pääkaupunkiseudun muiden kuntien sekä Espoossa toimivien yksityisten oppilaitosten kanssa. Edellä mainitut näkökohdat ja palvelujen tämän hetkinen järjestämistapa huomioiden on tarkoituksenmukaista, että opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä Espoossa vastaisi sivistystoimi. Näin ollen esitetään, että ko. järjestämisvastuu lisätään sivistystoimen toimialan johtosäännössä suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja Svenska rum - tulosyksikön sekä lautakuntien ja johtokuntien johtosäännössä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä Svenska rum -lautakunnan tehtäviin. Vaikka järjestämisvastuu psykologi- ja kuraattoripalveluista olisi sivistystoimella, ei estettä ole sille, että sivistystoimi ostaa palveluja sosiaali- ja terveystoimelta siltä osin kuin siitä toimialojen kesken erikseen sovitaan. Kuntalain 2 :n mukaisesti kunta voi hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse, yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai hankkia tehtävän hoidon edellyttämiä palveluja myös muilta palveluntuottajilta. Mikäli palveluja ostetaan kunnan ulkopuoliselta palveluntuottajalta, tulee huomioida hankintalainsäädännön asettamat kilpailuttamisvelvollisuudet.

57 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 57 / 152 Opiskeluhuoltolain 3 :n mukaan opiskeluhuoltoon sisältyy koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto. Lautakuntien hyväksymään kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus oppilashuollosta. Opiskeluhuoltolain 13 edellyttää oppilaslaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimista. Johtosäännön 13 :n 1 kohtaan esitetään muutos ja lisäys siten, että peruskoulun ja lukion johtokunta hyväksyy oppilaslaitoskohtaisen opetussuunnitelman, opiskeluhuoltosuunnitelman ja niihin liittyvät suunnitelmat. Koska oppilaskunta on voimaan tulleen perusopetuslain muutoksen perusteella kaikissa koulussa pakollinen, kohdan lopun maininta kuullen oppilaita muulla tavoin, ellei koululla ole oppilaskuntaa tulee poistaa. Muut muutokset Päivähoito on ollut asti sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 17 :n mukainen sosiaalipalvelu voimaantulleella päivähoitolain muutoksella ( /909) päivähoito siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja samalla se lakkasi olemasta sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Näin ollen myös johtosäännöstä on tarpeen poistaa viittaus sosiaalipalveluun. Svenska rum -tulosyksikön nimi esitetään muutettavaksi tulosyksikön vastuualuetta paremmin kuvaavaksi Svenska Bildningstjänster (ruotsinkieliset sivistyspalvelut). Tämä edellyttää toimialan johtosäännön muuttamista. Myös tulosyksikön johtajan nimike tullaan muuttamaan direktören för svenska bildningstjänster (ruotsinkielisten sivistyspalvelujen johtaja). Nimikemuutoksesta päättää toimialajohtaja. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöä esitetään muutettavaksi myös siten, että jatkossa kulttuurilautakunta sekä liikunta- ja nuorisolautakunta voisivat päättää palvelua antavien toimipisteiden perustamisesta, lakkauttamisesta tai yhdistämisestä. Tämä mahdollisuus on johtosäännön mukaan jo opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalla sekä Svenska rum -lautakunnalla. Sivistystoimen johtaja toteaa: Opiskeluhuoltolaki annettiin ja se tulee voimaan Laki muuttaa olennaisesti nykyistä oppilashuoltoa ja asettaa koulutuksen järjestäjälle ja oppilaitosten sijaintikunnille uusia velvoitteita. Opetushallitus on antanut muutokset opetussuunnitelmien perusteisiin, mutta muilta osin valtakunnallista ohjeistusta lain soveltamiseen ei ole. Monet kysymykset erityisesti sijaintikunnan velvollisuuksiin ja ei-kunnallisiin oppilaitoksiin liittyen ovat ratkaisematta. Myös eduskunnassa on tehty kirjallinen kysymys ei-kunnallisten oppilaitosten asemaan sekä kuraattorija psykologipalvelujen tuottamiseen liittyen. Espoossa on käyty useita neuvotteluja sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä Omnian edustajien kuin myös pääkaupunkiseudun

58 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 58 / 152 muiden kuntien sekä Espoossa toimivien yksityisten oppilaitosten kanssa. Keskusteluissa on tullut monin osin esiin epätietoisuus siitä, miten psykologi- ja kuraattoripalvelut jatkossa voidaan toteuttaa opiskeluhuoltolain ja myös muun muassa kuntalain ja hankintalain säännökset huomioiden. Ottaen huomioon opiskeluhuoltolain edellyttämien muutosten olennaisuus koulutuksen järjestäjän ja sijaintikunnan näkökulmasta ja valmisteluun jääneen ajan vähäisyys sekä edellä todetut epäselvyydet lain soveltamisesta ja tulkinnasta, kaikkia avoimia kysymyksiä ei kyetä ratkaisemaan mennessä. Näin ollen muun muassa palvelujen tuottamiseen ja mahdollisesti henkilöstön siirtymiseen liittyviä kysymyksiä kyetään ratkaisemaan vasta syksyllä. Koska laki asettaa määräajat palvelujen saamiselle, tulee kaikkien Espoossa sijaitsevien oppilaitosten kanssa varmistaa se, että opiskelijat saavat palvelut syyslukukauden alusta lukien. Johtosääntömuutokset on käsitelty sivistystoimen henkilöstötoimikunnassa Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto muuttaa sivistystoimen toimialan sekä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjä liitteen mukaisesti. Muutokset tulevat voimaan Käsittely Elo Halavan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto muuttaa sivistystoimen toimialan sekä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjä liitteen mukaisesti siten muutettuna, että kulttuurilautakunnalle ja liikuntalautakunnalle ei anneta päätösvaltaa palvelua antavien toimipisteiden perustamisesta, lakkauttamisesta tai yhdistämisestä. Muutokset tulevat voimaan Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 5 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

59 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 59 / 152 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

60 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 60 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Matinkylän keskus II, Matinkallio, asemakaavan muutoksenhyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kaasinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Matinkylän keskus II - Matinkallio - Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6794, joka käsittää korttelin tontin 4, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue , Oheismateriaali Selostus - Matinkylän keskus II, tapahtumaluettelo - Matinkylän keskus II, määräykset 1 - Matinkylän keskus II, määräykset 2 - Matinkylän keskus II, kaavakartta - Matinkylän keskus II, ajantasa-asemakaava - Matinkylän keskus II, havainnekuva - Matinkylän keskus II, perspektiivikuva Fortumin puretun lämpövoimalaitoksen tontille suunnitellaan 5-8 kerroksisia asuintaloja. Pysäköintipaikat sijoitetaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Tontin rakennusoikeus nousee k-m 2 :stä k-m 2 :iin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

61 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 61 / 152 Matinkylän keskus II - Matinkallio - Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6794, joka käsittää korttelin tontin 4, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue Vireille tulo Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Fortum Power and Heat Oy kirjatulla kaavamuutoshakemuksella. Vireille tulosta on tiedotettu kaupungin ilmoituslehdissä kuulutuksella nimikkeellä Matinkylän keskus II - Matinkallio. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Matinkylän keskuksessa metriä Ison Omenan kauppakeskuksesta itään ja Matinkallionpuiston vieressä. Matinkallionpuiston ympärille on 2000-luvulla rakennettu kerrostaloalue, jolla kerrosluku vaihtelee 4-8 kerroksen välillä. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella on autopaikkojen korttelialue, länsipuolella kerrostalotontti ja Matinkallionpuisto ja eteläpuolella Matinkallio -kadun varressa kerrostaloasutusta. Suunnittelualueen läheisyydessä Matinsyrjä -kadun varressa sijaitsevat Mattlidensin ruotsinkielinen koulu, lukio ja päiväkoti. Kaavamuutostontin omistaa Fortum Power and Heat Oy ja sen pinta-ala on m 2. Kaavamuutosalueelta on purettu jo aiemmin käytöstä poistettu Fortumin lämpövoimala. Rakentaminen sijoittuu siten jo kertaalleen rakennetulle paikalle kallioisen metsärinteen viereen. Länsiväylä aiheuttaa suunnittelualueelle tieliikennemelua ja huonontaa ilman laatua.