Valtuusto Sivu 1 / 152

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 152"

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 152 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Asunto-ohjelman hyväksyminen (Pöydälle ja ) Omavelkaisen takauksen myöntäminen Keskinäinen 13 Kiinteistö Oy WeeGeen lainalle 5 Lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän 16 väliraportista Vuoden 2014 huhtikuun kuukausiraportista aiheutuvat 48 toimenpiteet 7 Lausunnon antaminen kuntarakennelain mukaisesta 51 esityksestä yhden kiinteistön siirtämiseksi Vihdistä Espooseen Sivistystoimen toimialan sekä lautakuntien ja johtokuntien 54 johtosääntöjen muuttaminen 9 Matinkylän keskus II, Matinkallio, asemakaavan 60 muutoksenhyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä 10 Kortesmäki (Kalajärvi II, itäosa), asemakaavan ja 66 asemakaavanmuutoksen hyväksyminen alue , 85. kaupunginosa Kalajärvi 11 Holmanpuisto II, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, 79 alue , 22. kaupunginosa, Olari 12 Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja 103 väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä (Pöydälle ja ) 13 Valtuustokysymys Keilaniemen tunnelisuunnittelusta 111 (Pöydälle ) 14 Valtuustokysymys Barona-aition käytöstä Valtuustoaloite kohtuuhintaisesta asumisesta (Pöydälle ja ) 16 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi 122 (Pöydälle ) 17 Valtuustoaloite lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä 126 (Pöydälle ) 18 Valtuustoaloite asukkaiden mahdollisuuksien lisäämiseksi 131 lähileikkipuistojen ylläpitämisessä sekä oman asuinalueen lähipalveluita koskevaan päätöksentekoon vaikuttamisessa Valtuustoaloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien 137 työllistämiseksi 20 Valtuustoaloite palvelujen kehittämisestä henkilöstön ideoiden pohjalta 141

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 2 / Valtuustoaloite perhetyön palvelujen kehittämisestä 143 Espoo Markus Torkki puheenjohtaja

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 3 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 67.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 4 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan SDP / SFP.

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 5 / / /2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuusto Asunto-ohjelman hyväksyminen (Pöydälle ja ) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Liite Selostus 1 Valtuustoryhmien kommentit 2 Asunto-ohjelma muutosesityskommentit 3 Asunto-ohjelma muutosesitys lisäkommentit Kilpi 4 Asunto-ohjelma Asunto-ohjelma on laadittu Espoo tarinan asumiseen ja asuntoihin liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi ja toiminnan tarkemmaksi suuntaamiseksi. Sen tavoitteena on tuoda esille niitä asumiseen liittyviä tekijöitä, joiden avulla voidaan muun muassa torjua segregaatiota ja vastata espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin sekä tarjota edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Asunto-ohjelmassa on esitetty toimenpide-ehdotuksia, joilla mahdollistetaan monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntotuotanto, tuetaan erilaisten väestöryhmien asumista, myötävaikutetaan aluekeskusten ja olemassa olevien asuntoalueiden tasapainoiseen kehitykseen sekä edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja parannetaan asumisen energiatehokkuutta. Asunto-ohjelman luonnoksesta on pidetty valtuustoseminaari Valtuustoseminaarin jälkeen valtuustoryhmät ovat esittäneet lausuntonsa asunto-ohjelman luonnoksesta. Asunto-ohjelman luonnokseen on tehty muutoksia annettujen lausuntojen perusteella. Tila- ja asuntojaosto on käsitellyt asunto-ohjelmaa ja kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen tekemät muutokset on huomioitu liiteosassa.

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 6 / 152 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy Asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Åkerlundin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Särkijärven kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen toimenpiteisiin: 2. uusi muotoilu: Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL-sopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (nyt asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 % (nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina.

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 7 / loppuun lisäys: Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella 11. uusi muotoilu: Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. 12. uusi muotoilu: Luodaan edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. 13. uusi muotoilu: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän keskimäärin 100 tonttiin vuodessa. 16. loppuun lisäys: Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. 17. ensimmäinen lause, uusi muotoilu: Espoo luovuttaa opiskelijaasuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. 18. loppuun lisäys: yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa. 19. loppuun lisäys: esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. 21. loppuun lisäys: asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormien uudistuksessa varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotulla pysäköintinormilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. Lisätään seuraavat toimenpiteet: - Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. - Kaavoituskatsauksen yhteydessä esitetään arvio asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. - Rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön edistetään aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä. - Asemakaavoituksessa vältetään rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, (esimerkiksi autopaikat, hissien tarve, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, maaperän rakennettavuus). - Varmistetaan pienasuntojen syntyminen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistetaan myös pienten pientaloasuntojen rakentaminen.

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 8 / Kaupungin vuokra-asunnot suunnitellaan ottaen huomioon asumistuen neliörajat. - Kaupungin vuokra-asuntojen tarjontaa kehitetään tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja. - Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. - Espoon kaupunki käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. - Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla rakennuslupien käsittelyä. - Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista. Lisäksi tila- ja asuntojaosto valtuuttaa tekemään ohjelmaan stilistisiä muutoksia ja täydentämään kappaletta 1.3 Toimeenpano ja seuranta toimeenpanon kuvauksen osalta. Kalliola teki seuraavan lisäysehdotuksen: Espoo tehostaa kaavoitusta siten, että kaavoittajan jakojäännökset otetaan tehokkaaseen käyttöön tonteiksi. Kilpi teki seuraavat lisäysehdotukset: 1. Segregaation ehkäisemiseksi ja sosiaalisen nousun väylän avaamiseksi myös pienituloisille espoolaisille Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa monipuolistetaan sisällyttämällä siihen asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja, 2. Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntojen asukkaille tehdään mahdolliseksi lunastaa asuntonsa omakseen arava- ja korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen omaksi lunastamisesta säädettyjen lakien mukaisessa järjestyksessä. Vilske Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esittelijän esityksen kohta 7 muutetaan muotoon: Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto nostetaan 400 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit.

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 9 / 152 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Kalliolan ja Kilven lisäysehdotusten raukeavan kannattamattomina. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja totesi, että on tehty puheenjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston 5 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyneen jäsenen Vilske ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman seuraavin muutoksin: 2. uusi muotoilu: Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL-sopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (nyt asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 % (nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina. 5. loppuun lisäys: Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella 7. Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto nostetaan 400 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. 11. uusi muotoilu: Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. 12. uusi muotoilu: Luodaan edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. 13. uusi muotoilu: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän keskimäärin 100 tonttiin vuodessa. 16. loppuun lisäys: Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. 17. ensimmäinen lause, uusi muotoilu: Espoo luovuttaa opiskelijaasuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. 18. loppuun lisäys: yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa.

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 10 / loppuun lisäys: esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. 21. loppuun lisäys: asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormien uudistuksessa varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotulla pysäköintinormilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. Lisätään seuraavat toimenpiteet: - Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. - Kaavoituskatsauksen yhteydessä esitetään arvio asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. - Rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön edistetään aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä. - Asemakaavoituksessa vältetään rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, (esimerkiksi autopaikat, hissien tarve, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, maaperän rakennettavuus). - Varmistetaan pienasuntojen syntyminen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistetaan myös pienten pientaloasuntojen rakentaminen. - Kaupungin vuokra-asunnot suunnitellaan ottaen huomioon asumistuen neliörajat. - Kaupungin vuokra-asuntojen tarjontaa kehitetään tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja. - Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. - Espoon kaupunki käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. - Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla rakennuslupien käsittelyä. - Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista. Lisäksi tila- ja asuntojaosto valtuuttaa tekemään ohjelmaan stilistisiä muutoksia ja täydentämään kappaletta 1.3 Toimeenpano ja seuranta toimeenpanon kuvauksen osalta.

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 11 / 152 Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Elo Sistosen ym. kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Toimenpide numero 10 muutetaan muotoon: Espoon Asunnot aloittaa vuosittain vähintään 300 valtion tukeman vuokra-asunnon rakentamisen ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. Espoon tavoitteena on, että seuraavalla MAL-sopimuskaudella valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon määrää lisätään seudullisesti ja Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitetta kasvatetaan 400 asuntoon vuodessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hyväksyneen Elon ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy kokouksessa muutetun liitteenä olevan asunto-ohjelman. Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Uotila Sistosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydälle jättämisestä päätyttyä valtuusto päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle valtuuston seuraavaan kokoukseen. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 12 / 152 Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Laukkanen puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 13 / / /2014 Kaupunginhallitus Omavelkaisen takauksen myöntäminen Keskinäinen Kiinteistö Oy WeeGeen lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö WeeGee kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 9 milj. euroa, laina käytetään kokonaisuudessa erääntyvän lainan takaisin maksamiseen, lainalla on Espoon kaupungin takaus Laina-aika Lyhennykset enintään 5 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. Lisäksi valtuusto valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Liite 5 Tilinpäätös Talousarvio 2014

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 14 / 152 Selostus WeeGee Oy (jäljempänä WeeGee), joka on Espoon kaupungin kokonaan omistama yhtiö, hakee Espoon kaupungilta takausta enintään 9 milj. euron otettavalle lainalle. Espoon valtuusto on kohdassa 8 myöntänyt omavelkaisen takauksen WeeGee:lle kahdelle yhteensä 17,5 milj. euron lainalle. Laina käytettiin kiinteistön saneeraukseen sekä lisärakentamiseen. Työ valmistui vuonna 2005 ja nykyisin tiloissa toimii viisi museota, Futurotalo, Etelä-Tapiolan lukio, musiikkileikkikoulu, kahvila sekä museokauppa. Tiloissa toimivista museoista Espoon kaupungin konserniin kuuluu EMMA- Espoon modernin taiteen museo, KAMU- Espoon kaupunginmuseo sekä Helinä Rautavaaran museo, tämän lisäksi tiloissa toimii Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä sekä Suomen Kellomuseo. Aiemmin myönnettyyn takauksen perusteella nostettiin kaksi lainaa vuosina 2004 ja Näistä lainoista toinen 8,5 milj. euroa on 10 vuoden pituinen tasalyhenteinen laina, joka erääntyy vuonna 2015 ja toinen 9 milj. euroa on bullet-laina, joka erääntyy kerralla maksettavaksi Nyt WeeGee järjestelee lainansa uudelleen niin, että bullet-lainan tilalle otettaisiin enintään 9 milj. euron tasalyhenteinen laina enintään viideksi vuodeksi. Tämän uuden lainan takaisinmaksu aikataulu vastaisi paremmin WeeGeen tulevia kassavirtoja kohtuullisilla rahoitusvastiketasoilla. Espoon kaupunki omistaa WeeGeen koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö WeeGee kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 9 milj. euroa, laina käytetään kokonaisuudessa erääntyvän lainan takaisin maksamiseen, lainalla on Espoon kaupungin takaus Laina-aika Lyhennykset enintään 5 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 15 / 152 Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 16 / / /2014 Kaupunginhallitus Lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh Markku Takala, puh Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportïn muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 17 / 152 Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MAL-ratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vain vähimmäistehtävät- malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu. Sen takia metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta usean vuosikymmenen ajaksi. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä-Suomen työssäkäyntialueella.

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 18 / 152 Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Metropolikaavan sisältö ja kunnille jäävät tehtävät tulee sovittaaa siten, että kunnat voivat tehokkaasti tehdä maankäyttösuunnitelmia maanomistajien kanssa. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Maankäyttöä koskevien tehtävien poistaminen Ely-keskukselta nopeuttaisi kaavoitusta ja rakentamista. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen, eikä siihen tule liittää operatiivisia ja tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Uhkana on, että laaja metropolihallinto vaihtoehto lisää kustannuksia. Se ei ratko kestävyysvajeen ongelmaa, vaan nostaa veroastetta. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, siten esitetty 10 kunnan ydinalue on väärä alue. Lisäksi uuden hallintotason muodostaminen todennäköisesti heikentää kuntalaisten demokratiaa. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 19 / 152 valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Koulutuksen pirstominen osiin purkaisi hyvin palvelevan tavoitteellisen kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus tukea opiskelijan kannalta mielekkään koulutuspolun löytymistä ja edistää elinikäistä oppimista. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli pirstaloisi koulutuksen järjestämistä. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli myös pitkälle tulevaisuuteen. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 20 / 152 tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. Kun tavoitteena on kuntayhtymämalli, kunnat sopivat perussopimuksessa sen hallinnosta, ei valtio. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmä ja asukkaiden osallisuus tulee arvioida suhteessa sen tehtäviin. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV - kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan (tai raportissa mainitun 16 kunnan) lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Metropolihallinnon toiminnan rahoituksen tulee perustua pääosin kuntien maksuosuuksiin. Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä,

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 21 / 152 eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajassa mallissa väliraportin henki viittaa enemmänkin kuntien toiminnan laajasti korvaavan tai sen kanssa päällekkäisen raskaan organisaation rakentamiseen. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 22 / 152 tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY -tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esilletuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Oheismateriaali Selostus - Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista - Metropolilainsäädäntöryhmän väliraportti Ryhmien kommentit koottuna Hallitus linjasi rakennepoliittisessa ohjelmassaan ( ), että metropolialueen kilpailukyky varmistetaan, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 23 / 152 edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto, jonka ylin päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Valtiovarainministeriö asetti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti työryhmän valmistelemaan metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä. Työryhmän tehtävänä on muun muassa valmistella ehdotus metropolihallinnon hallintomalliksi, rahoituksen sekä päätöksenteon järjestämiseksi ja metropolihallinnon alueelliseksi toimivallaksi. Työryhmä valmistelee myös mm. ehdotukset niistä tehtävistä, joita metropolihallinto hoitaisi. Työryhmän tulee antaa loppuraportti hallituksen esityksen muodossa mennessä. Työryhmän tuli toimeksiantonsa mukaan myös antaa väliraportti mennessä. Työryhmän väliraportti julkaistiin Väliraportti sisältää työryhmän kartoittavat mahdollisuudet sekä työryhmän alustavat ehdotukset metropolihallinnon perustamiseksi. Työryhmä on väliraportissaan arvioinut, että metropolihallinto voidaan oikeudellisesti toteuttaa joko perustuslain 121 :n 4 mom. tarkoitettuna kuntaa suuremmalla hallinto-alueella toteutettuna itsehallintojärjestelmänä tai pakkokuntayhtymänä, jolla on vaaleilla valittu valtuusto. Oikeudellisen toteuttamismallin valintaan vaikuttavat mm. metropolihallinnolle annettavien tehtävien laajuus ja merkittävyys, rahoituksen suuruus sekä tehtävien oikeusvaikutukset alueen kunnille, kuntayhtymille ja muille sidosryhmille. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään klo 16 mennessä. Väliraportissa esitetään kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa metropolihallinnon perustamiseksi. 1. Vähimmäistehtävät-malli - Metropolihallinto hoitaisi tehtäviä, joilla sille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vähintään edellyttää. Tehtävät olisivat pääosin strategisia ja vain osittain operatiivisia. - Hallintomalliksi soveltuisi pakkokuntayhtymä, jossa olisi vaaleilla valittu valtuusto. - Rahoitusmallina olisivat kunnille osoitettavat maksuosuudet. - Aluerajaus voisi olla laajempi, väliraportissa on esitetty 16 kunnan kuulumista metropolihallintoon. - Vaali toteutettaisiin mahdollisesti siten, että metropolialue olisi yhtenä vaalipiirinä, mutta alueellisen edustavuuden korostuessa muut mallit ovat mahdollisia. 2. Laaja malli - Metropolihallinto hoitaisi laajasti sen toimialaan kuuluvia tehtäviä. Tehtäväkokonaisuus olisi mahdollisimman kattava, monipuolinen sekä toiminnallisesti eheä. Tavoitteena olisi myös, että eri tehtäväalueet

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 24 / 152 tukisivat toisiaan mahdollisimman tehokkaasti. Tehtävät olisivat sekä strategisia että operatiivisia. - Tarkoituksenmukainen hallintomalli olisi perustuslain 121 :n 4 momentin mukainen kuntaa suuremmalla hallintoalueella toteutettu itsehallintojärjestelmä. - Itsenäinen rahoitusmalli. Työryhmä esittää säädettäväksi verotusoikeutta metropolihallinnolle (tulovero). - Aluerajaus olisi suppeampi, väliraportissa on esitetty 10 kunnan kuulumista metropolihallintoon (nk. ydinalue). - Metropolialue olisi yhtenä vaalipiirinä. Valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista sekä lausumaan erityisesti alla olevista kysymyksistä. Lausuntoa antavia tahoja pyydetään arvioimaan väliraportin ehdotuksia oman kunnan / organisaation näkökulman ohella metropolialueen kokonaisuuden näkökulmasta käsin. Kunnat voivat toimittaa oman lausuntonsa ohella myös haluamiensa kuntien kanssa yhteisen lausunnon. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 25 / d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Kaupunginjohtaja toteaa, että valmistelun kuluessa raportin sisältö ja lausuntoluonnos on esitelty valtuuston neuvottelutoimikunnan kuntauudistusryhmässä. Jäsenillä on ollut mahdollisuus kommentoida sen sisältöä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportin muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MALratkaisujen kannalta.

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 26 / 152 Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vähimmäistehtävät-malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu metropolihallinnon käynnistysvaiheessa, mikäli päätetään edetä vaiheittain. metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta järjestää hallinto metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä- Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia.

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 27 / 152 Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen. Toiminnallisista syistä johtuen metropoliorganisaatioon ei sen käynnistysvaiheessa pidä siirtää operatiivisia, tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Laajan metropolihallinnon aiheuttamiin kustannuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, joiden kesken tehdään jo seudullista yhteistyötä. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli ei välttämättä tuo lisäarvoa. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi.

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 28 / 152 On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois- Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti suorilla vaaleilla valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV -kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi

29 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 29 / 152 Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajojen tehtävien malliin liittyy suppeat tehtävät -mallia enemmän toteutukseen ja toimivuuteen liittyviä riskejä. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia.

30 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 30 / 152 Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä, jotka on huomioitava jatkovalmistelussa: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY-tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esille tuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan lausunnosta sivulta 6 seuraava kappale: Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia." Tämän jälkeen esittelijä muutti päätösehdotuksensa kokonaisuudessaan kuulumaan seuraavasti: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä

31 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 31 / 152 Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportïn muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MALratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vain vähimmäistehtävät- malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu. Sen takia metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta usean vuosikymmenen ajaksi. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi

32 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 32 / 152 Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä- Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Metropolikaavan sisältö ja kunnille jäävät tehtävät tulee sovittaaa siten, että kunnat voivat tehokkaasti tehdä maankäyttösuunnitelmia maanomistajien kanssa. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Maankäyttöä koskevien tehtävien poistaminen Ely-keskukselta nopeuttaisi kaavoitusta ja rakentamista. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen, eikä siihen tule liittää operatiivisia ja tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Uhkana on, että laaja metropolihallinto vaihtoehto lisää kustannuksia. Se ei ratko kestävyysvajeen ongelmaa, vaan nostaa veroastetta. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, siten esitetty 10 kunnan ydinalue on väärä alue. Lisäksi uuden hallintotason muodostaminen todennäköisesti heikentää kuntalaisten demokratiaa. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella

33 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 33 / 152 erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Koulutuksen pirstominen osiin purkaisi hyvin palvelevan tavoitteellisen kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus tukea opiskelijan kannalta mielekkään koulutuspolun löytymistä ja edistää elinikäistä oppimista. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli pirstaloisi koulutuksen järjestämistä. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois- Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli myös pitkälle tulevaisuuteen. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. Kun tavoitteena on kuntayhtymämalli, kunnat sopivat perussopimuksessa sen hallinnosta, ei valtio.

34 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 34 / c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmä ja asukkaiden osallisuus tulee arvioida suhteessa sen tehtäviin. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV -kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan (tai raportissa mainitun 16 kunnan) lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Metropolihallinnon toiminnan rahoituksen tulee perustua pääosin kuntien maksuosuuksiin. vellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti.

35 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 35 / 152 Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajassa mallissa väliraportin henki viittaa enemmänkin kuntien toiminnan laajasti korvaavan tai sen kanssa päällekkäisen raskaan organisaation rakentamiseen. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY -tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esilletuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta

36 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 36 / 152 karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Elo perui aiemman muutosehdotuksensa ja teki Hyrkön kannattamana uuden kokonaismuutosehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportin muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MALratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vähimmäistehtävät-malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu metropolihallinnon käynnistysvaiheessa, mikäli päätetään edetä vaiheittain.

37 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 37 / 152 metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta järjestää hallinto metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä- Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen. Toiminnallisista syistä johtuen metropoliorganisaatioon ei sen käynnistysvaiheessa pidä siirtää operatiivisia, tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Laajan metropolihallinnon aiheuttamiin kustannuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä.

38 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 38 / 152 Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, joiden kesken tehdään jo seudullista yhteistyötä. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli ei välttämättä tuo lisäarvoa. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois- Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi)

39 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 39 / 152 Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti suorilla vaaleilla valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV -kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti.

40 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 40 / 152 Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajojen tehtävien malliin liittyy suppeat tehtävät -mallia enemmän toteutukseen ja toimivuuteen liittyviä riskejä. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä, jotka on huomioitava jatkovalmistelussa: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY-tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä.

41 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 41 / Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esille tuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Myllärniemi Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa asian pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat pöydällepanoa, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "ei". Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Myllärniemen pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Äänestyksessä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportïn muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan

42 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 42 / a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MALratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vain vähimmäistehtävät- malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu. Sen takia metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta usean vuosikymmenen ajaksi. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät:

43 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 43 / 152 Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä- Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Metropolikaavan sisältö ja kunnille jäävät tehtävät tulee sovittaaa siten, että kunnat voivat tehokkaasti tehdä maankäyttösuunnitelmia maanomistajien kanssa. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Maankäyttöä koskevien tehtävien poistaminen Ely-keskukselta nopeuttaisi kaavoitusta ja rakentamista. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen, eikä siihen tule liittää operatiivisia ja tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Uhkana on, että laaja metropolihallinto vaihtoehto lisää kustannuksia. Se ei ratko kestävyysvajeen ongelmaa, vaan nostaa veroastetta. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, siten esitetty 10 kunnan ydinalue on väärä alue. Lisäksi uuden hallintotason muodostaminen todennäköisesti heikentää kuntalaisten demokratiaa. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä.

44 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 44 / 152 Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Koulutuksen pirstominen osiin purkaisi hyvin palvelevan tavoitteellisen kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus tukea opiskelijan kannalta mielekkään koulutuspolun löytymistä ja edistää elinikäistä oppimista. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli pirstaloisi koulutuksen järjestämistä. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois- Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli myös pitkälle tulevaisuuteen. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. Kun tavoitteena on kuntayhtymämalli, kunnat sopivat perussopimuksessa sen hallinnosta, ei valtio. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa

45 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 45 / 152 kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmä ja asukkaiden osallisuus tulee arvioida suhteessa sen tehtäviin. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV -kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan (tai raportissa mainitun 16 kunnan) lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Metropolihallinnon toiminnan rahoituksen tulee perustua pääosin kuntien maksuosuuksiin. Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia.

46 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 46 / 152 Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajassa mallissa väliraportin henki viittaa enemmänkin kuntien toiminnan laajasti korvaavan tai sen kanssa päällekkäisen raskaan organisaation rakentamiseen. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY -tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esilletuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä.

47 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 47 / 152 Tiedoksi Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta.

48 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 48 / / /2014 Kaupunginhallitus Vuoden 2014 huhtikuun kuukausiraportista aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Pekka Heikkinen, puh Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto korottaa - talousarviokohdan 46, joukkoliikenne määrärahaa 3,8 milj. euroa, - talousarviokohdan 92, maa- ja vesialueet määrärahaa 7,42 milj. euroa, - talousarviokohdan 94, kiinteät rakenteet ja laitteet määrärahaa 9,156 milj. euroa. Liite Selostus 7 Vuoden 2014 huhtikuun kuukausiraportti 8 Vuonna 2014 jatkuvat työkohteet 9 Tuloskortit Talousarvion muuttaminen Joukkoliikenteen määräraha ylittyy 3,8 milj. euroa sen vuoksi, että talousarvio on laadittu eri perustein kuin vuoden menojen kirjaus toteutuu. Kirjausperusteen muutoksen kuvaus: Espoo hankkii joukkoliikenteen ostopalveluna Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymältä. Kuntayhtymälle maksetaan vuosittain kuntaosuus, joka kattaa liikenteen järjestämisestä aiheutuvat menot. Vuoden 2012 loppuun asti on toimittu niin, että talousarvioon on varattu määrärahana kuntaosuus, joka kattaa kuntayhtymän kustannukset suunnitellun mukaisesti. Kuntaosuutta ei ole tarkistettu talousarviovuoden aikana tuloja menokehitystä vastaavaksi, vaan mahdollisesti kertynyt yli- tai alijäämä on otettu huomioon tulevien vuosien kuntaosuutta määriteltäessä. Kirjausmenettely ei ole ollut kirjanpidossa yleisesti noudatettavan suoriteperusteen mukainen. Vuoden 2013 lopussa kirjauskäytäntö päätettiin muuttaa suoriteperusteiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että kunkin vuoden menoksi kirjataan sen vuoden todelliset menot ja yli- tai alijäämä käsitellään saatavana ja velkana. Kirjauskäytännön muutos paransi kaupungin

49 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 49 / 152 vuoden 2013 tilinpäätöksessä aiempien vuosien tulosta runsaat 9 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarviota laadittaessa suunniteltiin, että edellisten vuosien ylijäämää käytetään 3,3 milj. euroa. Koska uutta kirjauskäytäntöä ei vielä silloin sovellettu, tätä summaa ei laskettu mukaan talousarvion 2014 määrärahaan. Tällä perusteella talousarviosta puuttuu 3,3 milj. euroa. Espoon maksamista kuntaosuuksista on mennessä kertynyt ylijäämää yhteensä 9,3 milj. euroa. Ylijäämä on suunniteltu käytettävän vuosien aikana. Vuosien talousarvioihin otetaan mukaan ylijäämän suunniteltu käyttö. Uusi kirjaustapa tulee kuitenkin aiheuttamaan määrärahapoikkeamia siltä osin, kun ylijäämän käyttö eroaa suunnitellusta. Lisähaasteen asiaan tuo vielä se, että Espoon tilinpäätös laaditaan ennen kuin kuntayhtymän tilinpäätös valmistuu. Tämän vuoksi yli- tai alijäämä kirjataan Espoon tilinpäätökseen ennakkotiedon perusteella ja tieto oikaistaan uuden kirjausvuoden puolella vastaamaan kuntayhtymän tilinpäätöstä. Vuoden 2013 tilinpäätös Ennakkotiedon mukaan vuodelta 2013 oli kertymässä ylijäämää 0,9 milj. euroa. Kun kuntayhtymän tilinpäätös valmistui, toteutunut ylijäämä olikin vain 0,4 milj. Ennakkotiedon ja toteutuneen ylijäämän ero 0,5 milj. euroa oikaistiin vuoden 2014 kirjanpitoon maaliskuussa. Oikaisu lisää vuoden 2014 määrärahatarvetta 0,5 milj. euroa. Maanhankintarahaa on käytetty vuoden 1. neljänneksellä jo 2,5 miljoonaa euroa. Ostopäätöksillä ja maankäyttösopimuksilla on määrärahaa lisäksi sidottu yleisten alueiden hankintaan sekä myös tontinosien ostoon noin 4 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 ajan on voimassa yksityisille maanomistajille vapautus myyntivoiton verosta, mikäli he myyvät maata kunnalle. Tämä lisännee mahdollisuuksia myös raakamaakauppoihin. Lisämäärärahan tarpeeksi arvioidaan kuusi miljoonaa euroa. Edellisen lisäksi tarvitaan 1,42 milj. euroa kaupungin sisäistä maaomaisuuden siirtoa varten. Kaupunginhallitus päätti siirtää Logistiikka - liikelaitoksen taseessa olleen tontin peruskaupungin maaomaisuudeksi kaupungin omaisuutta koskevien strategisten linjausten mukaisesti. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta vuoden 2013 talousarviossa nimettyjen keskeneräiseksi jäävien hankkeiden osalta määrärahaa jää käyttämättä 941 Liikenneväylien osalta 3,429 milj. euroa ja 948 Kunnallistekniikan sopimusrakentamisen osalta 5,727 milj. euroa. Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että säästyneet määrärahat yhteensä 9,156 milj. euroa lisätään vuoden 2014 jatkuvien työkohteiden määrärahoihin. Syynä on kohteiden suunnittelun viivästyminen tai aikataulun myöhentyminen. Hankkeiden listaus on liitteenä.

50 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 50 / 152 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 merkitsee huhtikuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 päättää siirtää omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet euroa kustannuspaikalle Muut tekniset ja ympäristöpalvelut huoltokirjajärjestelmän jatkokehitykseen, euroa kustannuspaikalle Muut tekniset ja ympäristöpalvelut liikennemerkkirekisterin digitointiin. 3 ehdottaa, että valtuusto korottaa Päätös - talousarviokohdan 46, joukkoliikenne määrärahaa 3,8 milj. euroa, - talousarviokohdan 92, maa- ja vesialueet määrärahaa 7,42 milj. euroa, - talousarviokohdan 94, kiinteät rakenteet ja laitteet määrärahaa 9,156 milj. euroa. - Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

51 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 51 / / /2013 Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallitus Lausunnon antaminen kuntarakennelain mukaisesta esityksestä yhden kiinteistön siirtämiseksi Vihdistä Espooseen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain 14 :n 4 mom. mukaisena lausuntona, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Samalla valtuusto ilmoittaa, ettei asiasta ole tehty yhtään huomautusta. Selostus Vihdin kunnan Ollilan kylässä Espoon rajalla sijaitsevan kiinteistön omistaja on pyytänyt Vihdin kunnalta lupaa siirtää kiinteistönsä Espoon kaupunkiin. Espoo ja Vihti eivät ole asian aiemmassa vaiheessa puoltaneet kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin ja myös Maanmittauslaitoksen lausunto on ollut kielteinen. Valtiovarainministeriö on kehottanut kuntarakennelain 14 :n 3 mom mukaisesti Espoon kaupunkia varaamaan asukkailleen ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuuden tehdä huomautus asiasta. Huomautusten tekemistä koskeva kuulutus on julkaistu Espoon kaupungin ilmoitustaululla ja huomautusten tekoaika on päättynyt Yhtään huomautusta ei ole jätetty. Valtiovarainministeriö pyytää Vihdiltä ja Espoolta tämän jälkeen lausuntoa esityksestä ja sitä koskevista huomautuksista mennessä. Asia on esillä Vihdin kunnanhallituksessa ja päätösesitys on edelleen kielteinen. Koska Espoossa ei ole asian johdosta tehty yhtään huomautusta, Espoollakaan ei ole syytä muuttaa aiempaa kantaansa.

52 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 52 / 152 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto ilmoittaa kuntajakolain 11 :n mukaisena lausuntona Vihdin kunnalle, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto ilmoittaa kuntajakolain 11 :n mukaisena lausuntona Vihdin kunnalle, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Käsittely Ruoho Simon Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Espoon valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain 11 :n mukaisena lausuntona Vihdin kunnalle, että Espoon kaupunki puoltaa kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska muutos edistää Kuntarakennelain 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa Kuntarakennelain 4 :n 2, 3 ja 4 kohtien mukaisesti alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita, alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia ja alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdystä ehdotuksesta. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty muutosehdotus, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Ruohon muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 37 äänellä 35 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin.

53 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 53 / 152 Kaupunginhallitus Ruoho, Lahtinen, Simon Elo, Huhta, Pajunen, Byman, Laukkanen ja Järvenpää ilmoittivat eriävän mielipiteensä, joka on pöytäkirjan liitteenä. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain 14 :n 4 mom. mukaisena lausuntona, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Samalla valtuusto ilmoittaa, ettei asiasta ole tehty yhtään huomautusta. Käsittely Sonkeri Häggmannin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esitän, että Espoo puoltaisi kiinteistön liittämistä Espooseen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Äänestyksessä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Sonkerin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Sonkeri ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen. Tiedoksi -

54 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 54 / / /2014 Kaupunginhallitus Sivistystoimen toimialan sekä lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjen muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh Maria Rauman, puh Tiina Pesonen, puh Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto muuttaa sivistystoimen toimialan sekä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjä liitteen mukaisesti. Muutokset tulevat voimaan Liite Selostus 10 Sivistystoimen toimialan johtosääntömuutokset 11 Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntömuutokset Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013, jäljempänä opiskeluhuoltolaki) tulee voimaan Opiskeluhuoltolaissa säädetään perusopetuslain (628/1998), lukiolain (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaisessa opetuksessa/koulutuksessa olevan oppilaan/opiskelijan oikeudesta opiskeluhuoltoon. Tällä hetkellä oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevat säännökset ovat opetuslainsäädännössä. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilasympäristössä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaslaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

55 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 55 / 152 Opiskeluhuoltolain 9 :n mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu. Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillisista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisluvan saaneet opetuksen järjestäjät vastaavat oppilaidensa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä. Edellä mainittu järjestämisvastuu tarkoittaa sitä, että Espoon kaupunki vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä kaupungin omien oppilaitosten lisäksi Espoossa sijaitseville oppilaitoksille kuten Omnia, Kelloseppäkoulu, Axxell, Solvalla sekä Espoon Steinerkoulun lukio. Lisäksi Espoossa toimii Keskuspuiston ammattiopisto, joka on toisen asteen ammatillinen erityisoppilaitos. Siltä osin kuin oppilaitos toimii usean kunnan alueella, palvelujen järjestämisvastuu on sen toimintayksikön sijaintikunnalla, johon opiskelija on valittu opiskelijaksi. Espoossa sijaitsevat, perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisluvan saaneet Espoon Steinerkoulu ja Espoon kristillinen koulu vastaavat itse psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä oppilailleen. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin on valmisteilla muutos, minkä jälkeen (mahdollisesti vuoden 2015 alusta) myös ko. peruskoulujen osalta psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu siirtynee sijaintikunnalle. Tämä edellyttää opiskeluhuoltolain muutosta. Opiskeluhuoltolain perusteella tehtävät johtosääntömuutokset Opiskeluhuoltoa koskevat säännökset ovat tällä hetkellä opetuslainsäädännössä voimaan tulevassa opiskeluhuoltolaissa säädetään sekä koulutuksen järjestäjän että oppilaitoksen sijaintikunnan velvollisuuksista ja vastuista. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 6 :n perusteella opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä Svenska rum -lautakunta huolehtivat opetuksen järjestäjän velvollisuudeksi säädetyistä tehtävistä, joten vastaavasti ko. lautakunnille tulee kuulua opiskeluhuoltolain mukaiset koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi säädetyt tehtävät. Opiskeluhuoltoon kuuluvat koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut järjestää Espoossa sosiaali- ja terveystoimi terveydenhuoltolaissa säädetyin tavoin. Opiskeluhuoltolain perusteella ei tältä osin ole tarvetta johtosääntömuutoksille. Sen sijaan johtosäännöissä tulee määrätä siitä, mikä toimiala ja mikä lautakunta huolehtivat sijaintikunnan vastuulla olevien opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä. Tällä hetkellä Espoon kaupungin peruskoulujen ja lukioiden psykologi- ja kuraattoripalvelut on järjestänyt suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ja

56 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 56 / 152 Svenska rum -tulosyksikkö. Esimerkiksi Omnialla on seitsemän työsuhteista kuraattoria ja psykologipalvelut se on saanut sosiaali- ja terveystoimen Nupolista. Opiskeluhuoltolain 2 :n mukaan lain tarkoituksena on muun muassa turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu sekä vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Opiskeluhuoltolain 15 :ssä säädetään määräajat opiskeluhuollon palvelujen saatavuudelle. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana päivänä. Eduskunnan sivistysvaliokunta on mietinnössään (SiVM 14/2013 vp) korostanut kuntien päätäntävaltaa, kun kyse on hallintokunnasta, jonka alaisuudessa psykologit toimivat. Vastaavasti kuraattoripalvelujen järjestämistapa on kunnan harkinnassa. Käytännöt vaihtelevat kunnittain eikä opiskeluhuoltolaki aseta esteitä kuntien päätösvallalle. Sivistysvaliokunta on pitänyt välttämättömänä, että opiskeluhuollon keskeiset toimijat psykologit, kuraattorit ja kouluterveydenhuollon henkilöstö toimivat kouluissa. Oppilashuollon keskeiset toimijat ovat kiinteä osa kouluyhteisöä. Sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä Omnian edustajat ovat käyneet useita keskusteluja psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämistavasta Espoossa. Keskusteluja on käyty myös pääkaupunkiseudun muiden kuntien sekä Espoossa toimivien yksityisten oppilaitosten kanssa. Edellä mainitut näkökohdat ja palvelujen tämän hetkinen järjestämistapa huomioiden on tarkoituksenmukaista, että opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä Espoossa vastaisi sivistystoimi. Näin ollen esitetään, että ko. järjestämisvastuu lisätään sivistystoimen toimialan johtosäännössä suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja Svenska rum - tulosyksikön sekä lautakuntien ja johtokuntien johtosäännössä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä Svenska rum -lautakunnan tehtäviin. Vaikka järjestämisvastuu psykologi- ja kuraattoripalveluista olisi sivistystoimella, ei estettä ole sille, että sivistystoimi ostaa palveluja sosiaali- ja terveystoimelta siltä osin kuin siitä toimialojen kesken erikseen sovitaan. Kuntalain 2 :n mukaisesti kunta voi hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse, yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai hankkia tehtävän hoidon edellyttämiä palveluja myös muilta palveluntuottajilta. Mikäli palveluja ostetaan kunnan ulkopuoliselta palveluntuottajalta, tulee huomioida hankintalainsäädännön asettamat kilpailuttamisvelvollisuudet.

57 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 57 / 152 Opiskeluhuoltolain 3 :n mukaan opiskeluhuoltoon sisältyy koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto. Lautakuntien hyväksymään kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus oppilashuollosta. Opiskeluhuoltolain 13 edellyttää oppilaslaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimista. Johtosäännön 13 :n 1 kohtaan esitetään muutos ja lisäys siten, että peruskoulun ja lukion johtokunta hyväksyy oppilaslaitoskohtaisen opetussuunnitelman, opiskeluhuoltosuunnitelman ja niihin liittyvät suunnitelmat. Koska oppilaskunta on voimaan tulleen perusopetuslain muutoksen perusteella kaikissa koulussa pakollinen, kohdan lopun maininta kuullen oppilaita muulla tavoin, ellei koululla ole oppilaskuntaa tulee poistaa. Muut muutokset Päivähoito on ollut asti sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 17 :n mukainen sosiaalipalvelu voimaantulleella päivähoitolain muutoksella ( /909) päivähoito siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja samalla se lakkasi olemasta sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Näin ollen myös johtosäännöstä on tarpeen poistaa viittaus sosiaalipalveluun. Svenska rum -tulosyksikön nimi esitetään muutettavaksi tulosyksikön vastuualuetta paremmin kuvaavaksi Svenska Bildningstjänster (ruotsinkieliset sivistyspalvelut). Tämä edellyttää toimialan johtosäännön muuttamista. Myös tulosyksikön johtajan nimike tullaan muuttamaan direktören för svenska bildningstjänster (ruotsinkielisten sivistyspalvelujen johtaja). Nimikemuutoksesta päättää toimialajohtaja. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöä esitetään muutettavaksi myös siten, että jatkossa kulttuurilautakunta sekä liikunta- ja nuorisolautakunta voisivat päättää palvelua antavien toimipisteiden perustamisesta, lakkauttamisesta tai yhdistämisestä. Tämä mahdollisuus on johtosäännön mukaan jo opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalla sekä Svenska rum -lautakunnalla. Sivistystoimen johtaja toteaa: Opiskeluhuoltolaki annettiin ja se tulee voimaan Laki muuttaa olennaisesti nykyistä oppilashuoltoa ja asettaa koulutuksen järjestäjälle ja oppilaitosten sijaintikunnille uusia velvoitteita. Opetushallitus on antanut muutokset opetussuunnitelmien perusteisiin, mutta muilta osin valtakunnallista ohjeistusta lain soveltamiseen ei ole. Monet kysymykset erityisesti sijaintikunnan velvollisuuksiin ja ei-kunnallisiin oppilaitoksiin liittyen ovat ratkaisematta. Myös eduskunnassa on tehty kirjallinen kysymys ei-kunnallisten oppilaitosten asemaan sekä kuraattorija psykologipalvelujen tuottamiseen liittyen. Espoossa on käyty useita neuvotteluja sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä Omnian edustajien kuin myös pääkaupunkiseudun

58 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 58 / 152 muiden kuntien sekä Espoossa toimivien yksityisten oppilaitosten kanssa. Keskusteluissa on tullut monin osin esiin epätietoisuus siitä, miten psykologi- ja kuraattoripalvelut jatkossa voidaan toteuttaa opiskeluhuoltolain ja myös muun muassa kuntalain ja hankintalain säännökset huomioiden. Ottaen huomioon opiskeluhuoltolain edellyttämien muutosten olennaisuus koulutuksen järjestäjän ja sijaintikunnan näkökulmasta ja valmisteluun jääneen ajan vähäisyys sekä edellä todetut epäselvyydet lain soveltamisesta ja tulkinnasta, kaikkia avoimia kysymyksiä ei kyetä ratkaisemaan mennessä. Näin ollen muun muassa palvelujen tuottamiseen ja mahdollisesti henkilöstön siirtymiseen liittyviä kysymyksiä kyetään ratkaisemaan vasta syksyllä. Koska laki asettaa määräajat palvelujen saamiselle, tulee kaikkien Espoossa sijaitsevien oppilaitosten kanssa varmistaa se, että opiskelijat saavat palvelut syyslukukauden alusta lukien. Johtosääntömuutokset on käsitelty sivistystoimen henkilöstötoimikunnassa Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto muuttaa sivistystoimen toimialan sekä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjä liitteen mukaisesti. Muutokset tulevat voimaan Käsittely Elo Halavan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto muuttaa sivistystoimen toimialan sekä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjä liitteen mukaisesti siten muutettuna, että kulttuurilautakunnalle ja liikuntalautakunnalle ei anneta päätösvaltaa palvelua antavien toimipisteiden perustamisesta, lakkauttamisesta tai yhdistämisestä. Muutokset tulevat voimaan Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 5 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

59 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 59 / 152 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

60 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 60 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Matinkylän keskus II, Matinkallio, asemakaavan muutoksenhyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kaasinen, puh Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Matinkylän keskus II - Matinkallio - Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6794, joka käsittää korttelin tontin 4, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue , Oheismateriaali Selostus - Matinkylän keskus II, tapahtumaluettelo - Matinkylän keskus II, määräykset 1 - Matinkylän keskus II, määräykset 2 - Matinkylän keskus II, kaavakartta - Matinkylän keskus II, ajantasa-asemakaava - Matinkylän keskus II, havainnekuva - Matinkylän keskus II, perspektiivikuva Fortumin puretun lämpövoimalaitoksen tontille suunnitellaan 5-8 kerroksisia asuintaloja. Pysäköintipaikat sijoitetaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Tontin rakennusoikeus nousee k-m 2 :stä k-m 2 :iin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

61 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 61 / 152 Matinkylän keskus II - Matinkallio - Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6794, joka käsittää korttelin tontin 4, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue Vireille tulo Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Fortum Power and Heat Oy kirjatulla kaavamuutoshakemuksella. Vireille tulosta on tiedotettu kaupungin ilmoituslehdissä kuulutuksella nimikkeellä Matinkylän keskus II - Matinkallio. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Matinkylän keskuksessa metriä Ison Omenan kauppakeskuksesta itään ja Matinkallionpuiston vieressä. Matinkallionpuiston ympärille on 2000-luvulla rakennettu kerrostaloalue, jolla kerrosluku vaihtelee 4-8 kerroksen välillä. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella on autopaikkojen korttelialue, länsipuolella kerrostalotontti ja Matinkallionpuisto ja eteläpuolella Matinkallio -kadun varressa kerrostaloasutusta. Suunnittelualueen läheisyydessä Matinsyrjä -kadun varressa sijaitsevat Mattlidensin ruotsinkielinen koulu, lukio ja päiväkoti. Kaavamuutostontin omistaa Fortum Power and Heat Oy ja sen pinta-ala on m 2. Kaavamuutosalueelta on purettu jo aiemmin käytöstä poistettu Fortumin lämpövoimala. Rakentaminen sijoittuu siten jo kertaalleen rakennetulle paikalle kallioisen metsärinteen viereen. Länsiväylä aiheuttaa suunnittelualueelle tieliikennemelua ja huonontaa ilman laatua.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Valtuusto 07.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Valtuusto 07.09.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 07.09.2015 Sivu 1 / 1 2111/02.05.05/2013 Kaupunginhallitus 255 24.8.2015 121 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 5119/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 347 15.12.2014 11 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinnin lainalle Valmistelijat /

Lisätiedot

16.4.2014. Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista

16.4.2014. Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista Lausuntopyyntö VM093:00/2013 1 (6) Kunta- ja aluehallinto-osasto 16.4.2014 Jakelussa mainituille Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista Hallitus linjasi rakennepoliittisessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2740/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 176 16.6.2014 92 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen :n otettaville lainoille perusparannusta varten kohteissa: Soukankuja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 255. Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 255. Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 2111/02.05.05/2013 255 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 5118/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 348 15.12.2014 12 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin lainalle Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Valtuusto 15.02.2010 LISTAN ASIANRO 7 7 Asianro 7297 / 213 / 2009

Valtuusto 15.02.2010 LISTAN ASIANRO 7 7 Asianro 7297 / 213 / 2009 Sivu 1/5 Valtuusto 15.02.2010 LISTAN ASIANRO 7 7 Asianro 7297 / 213 / 2009 Liitteet Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Tapiolan Honka ry:n omistamalle Kiinteistö Oy Honkahallille Valmistelija

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Valtuusto 19.03.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Valtuusto 19.03.2012 Sivu 1 / 1 Valtuusto 19.03.2012 Sivu 1 / 1 1052/02.05.06/2012 Kaupunginhallitus 58 5.3.2012 32 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen :n 16 025 000 euron lainoille Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200. Kaupunginhallitus 01.06.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200. Kaupunginhallitus 01.06.2015 Sivu 1 / 1 0.06.05 Sivu / 030/0.05.05/05 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 5 8.5.05 9 5.5.05 00 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkeen osto (Pöydälle 5.5.05) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 1757/02.08.00/2012 Kaupunginhallitus 139 7.5.2012 162 Opinmäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 7.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58. Kaupunginhallitus 05.03.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58. Kaupunginhallitus 05.03.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 05.03.2012 Sivu 1 / 1 1052/02.05.06/2012 58 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen :n 16 025 000 euron lainoille (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola,

Lisätiedot

Valtuusto 14.04.2014 Sivu 1 / 43

Valtuusto 14.04.2014 Sivu 1 / 43 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 14.04.2014 Sivu 1 / 43 Kokoustiedot Aika 14.04.2014 maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi

Lisätiedot

Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros

Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros Espoon kaupunki Pöytäkirja 12.02.2014 Sivu 1 / 10 Kokoustiedot Aika 12.2.2014 keskiviikko klo 17:54-19:50 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros Saapuvilla olleet jäsenet Tiina

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 17.03.2014 Sivu 1 / 9 Kokoustiedot Aika 17.03.2014 maanantai klo 9:00-10:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 27.01.2014 Sivu 1 / 10 Kokoustiedot Aika 27.01.2014 maanantai klo 8:00-9:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 150 22.04.2013 Kaupunginvaltuusto 61 29.04.2013 Lausunto metropoliselvityksestä 100/00.01.00/2013 KHAL 150 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja:

Lisätiedot

LAUSUNTO METROPOLIHALLINTOLAISTA SEKÄ SIIHEN LIITTYVISTÄ ERITYISLAISTA

LAUSUNTO METROPOLIHALLINTOLAISTA SEKÄ SIIHEN LIITTYVISTÄ ERITYISLAISTA VIITE: VM093:00/2013 / 10.12.2014 KUUMA-kuntien metropolihallintolakilausuntoa valmisteleva työryhmä 5.12.2014 KUUMA-komissio 10.12.2014 ja 18.12.2014 KU-jory 12.12.2014 KUUMA-johtokunta 7.1.2015 LAUSUNTO

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7

Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7 Kokoustiedot Aika 07.05.2012 maanantai klo 17:30 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 02770 Espoo, 1. kerros Lisätietoja

Lisätiedot

Valtuusto 13.12.2010 LISTAN ASIANRO 11 11 Asianro 5825 / 213 / 2010

Valtuusto 13.12.2010 LISTAN ASIANRO 11 11 Asianro 5825 / 213 / 2010 Sivu /8 Valtuusto..00 LISTAN ASIANRO Asianro 585 / / 00 Harjoitushallin toteuttaminen Tapiolan urheilupuistoon, hallin toteuttamiseksi tarvittavan lainan takaus sekä Matinkylän jäähallin peruskorjauksesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. 56 Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin 44058 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. 56 Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin 44058 tontti 1 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2561/02.07.00/2015 56 Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin 44058 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 Valtuusto 71 21.5.2012 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 368. Kaupunginhallitus 16.12.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 368. Kaupunginhallitus 16.12.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.12.2013 Sivu 1 / 1 2111/02.05.05/2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 85 9.12.2013 368 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttaminen Valmistelijat

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 78. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 78. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 78 Kokoustiedot Aika 19.01.2015 maanantai klo 13:00-16:15 neuvottelutauko klo 13.50-14.10 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja

Lisätiedot

Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 47

Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 47 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 47 Kokoustiedot Aika 19.05.2014 maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kaupunginhallitus 373 06.10.2014 Kaupunginvaltuusto 92 13.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 518/00.01.00/2013 KHALL 06.10.2014 373 Seutukaupunkiverkoston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 Kaupunginhallitus 37 19.1.2015 42 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä (Pöydälle 19.1.2015) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 03.12.2012 Sivu 1 / 1 4730/02.07.00/2012 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tiitinen Anu,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 110. Valtuusto 17.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 110. Valtuusto 17.08.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 17.08.2015 Sivu 1 / 1 2865/02.05.06/2015 Kaupunginhallitus 215 15.6.2015 110 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Invalidisäätiön kiinteistöleasingsopimukselle Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa 07.04.2014 Sivu 1 / 1 1147/10.03.02/2014 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593

Lisätiedot

Lausunto metropolihallintoa koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta

Lausunto metropolihallintoa koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta Maakuntahallitus 14 02.02.2015 Lausunto metropolihallintoa koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta 328/04.00.00/2013 MHS 02.02.2015 14 Valtiovarainministeriö on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Tekninen lautakunta 14.09.2011 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Tekninen lautakunta 14.09.2011 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.09.2011 Sivu 1 / 1 3055/10.03.01/2011 Tekninen lautakunta 87 17.8.2011 102 Alberganesplanadi (itä), Alberganpromenadi, Bertel Jungin aukio ja Junginkäytävä, katusuunnitelmaehdotuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 5.0.0 Sivu / 84/0.05.05/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 6 8..0 06 Suurpellon markkinointi Oy:n osakkeiden ostaminen Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Vikkula, puh. (09) 86 8709

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 02.06.2014 Sivu 1 / 1 4766/02.07.00/2012 122 3.12.2012 122 2.12.2013 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh.

Lisätiedot

Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä

Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä 23.1.2015 KU-ohjausryhmä 23.10.2014 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen ohjausryhmä päätti kokouksessaan 23.10.2014 muun muassa

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 15.04.2013 Sivu 1 / 1 1734/02.07.00/2013 33 Tontin vuokraaminen Juvanmalmilta Matti Tausalle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun varastorakennuksen ja tuotantotilan rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Maaliskuu 18.3. valtuustossa kaupunginjohtajan info (19.3. SOTE uudistuksen selvityshenkilöiden määräaika päättyy) (21.3. hallituksen budjettiriihi) Huhtikuu

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Ossi Savolainen 040 589 8415

Ossi Savolainen 040 589 8415 Maakuntahallitus 37 07.04.2014 Maakuntahallitus 57 05.05.2014 Maakuntahallitus 66 02.06.2014 Maakuntahallitus 87 23.06.2014 Lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista 328/04.00.00/2013

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 4415/02.08.00/2014 102 Valtuustoaloite koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Asko Lippo, puh.

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Sivu 49 (61) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 3 varavaltuutettua

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Sivu 49 (61) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 3 varavaltuutettua KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Sivu 49 (61) Valtuusto KOKOUSAIKA Maanantai 17.11.2014 kello 18.00-18.20 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET 18 valtuutettua LIITE

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 148 11.05.2015. 148 Asianro 1341/10.02.03/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 148 11.05.2015. 148 Asianro 1341/10.02.03/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 78 29.4.2015 148 Asianro 1341/10.02.03/2015 Asemakaavaehdotus / Keilanrinne Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta 25.2.2015 40 Suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

1 (6) VM079:00/2012. Lausuntopyyntö. Kunta- ja aluehallinto-osasto 11.3.2013. Jakelussa mainituille. Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä

1 (6) VM079:00/2012. Lausuntopyyntö. Kunta- ja aluehallinto-osasto 11.3.2013. Jakelussa mainituille. Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä Lausuntopyyntö VM079:00/2012 1 (6) Kunta- ja aluehallinto-osasto 11.3.2013 Jakelussa mainituille Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Harri Kivinen, puh. 050 358 3145 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Harri Kivinen, puh. 050 358 3145 etunimi.sukunimi@espoo.fi 6.10.015 Sivu 1 / 1 1340/0.07.00/015 3 16.3.015 69 Träskändan kartanon vuokraaminen Valmistelijat / lisätiedot: Harri Kivinen, puh. 050 358 3145 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1. 82 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1. 82 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1 5048/10.02.03/2013 Kaupunginhallitus 126 28.4.2014 Valtuusto 64 19.5.2014 82 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5.2014) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 124. 124 Asuntotonttien vuokraus Kauklahdesta ja Kurttilasta (Bassenkylän ja Kurtinmalmin asuntotonttihaku)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 124. 124 Asuntotonttien vuokraus Kauklahdesta ja Kurttilasta (Bassenkylän ja Kurtinmalmin asuntotonttihaku) 01.12.2014 Sivu 1 / 1 2976/10.00.02/2014 124 Asuntotonttien vuokraus Kauklahdesta ja Kurttilasta (Bassenkylän ja Kurtinmalmin asuntotonttihaku) Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. 34 Kolmen asuntotontin vuokraus Gumbölestä Skanska Talonrakennus Oy:lle, kortteli 71020 tontit 10, 11 ja 12

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. 34 Kolmen asuntotontin vuokraus Gumbölestä Skanska Talonrakennus Oy:lle, kortteli 71020 tontit 10, 11 ja 12 13.04.2015 Sivu 1 / 1 1602/02.07.00/2015 34 Kolmen asuntotontin vuokraus Gumbölestä Skanska Talonrakennus Oy:lle, kortteli 71020 tontit 10, 11 ja 12 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kahden kerrostalotontin myyntipäätöksen jatkaminen Saunalahdesta, korttelin tontit 2 ja 5

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kahden kerrostalotontin myyntipäätöksen jatkaminen Saunalahdesta, korttelin tontit 2 ja 5 13.04.2015 Sivu 1 / 1 1487/10.00.02/2015 35 Kahden kerrostalotontin myyntipäätöksen jatkaminen Saunalahdesta, korttelin 42213 tontit 2 ja 5 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 7..0 Sivu / 7/0.0.0/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 0..0 70 Active Life Village Oy:n osakkeiden luovutus Valmistelijat / lisätiedot: Laitala Pasi, puh. (09) 86 87 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1 01.06.2015 Sivu 1 / 1 900/10.00.02/2014 46 5.5.2014 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.sukunimi@espoo.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.sukunimi@espoo. Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1 5048/10.02.03/2013 Kaupunginhallitus 126 28.4.2014 64 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 11.03.2013 Sivu 1 / 1 1195/02.07.00/2013 20 Tontin vuokraaminen Juvanmalmilta Risorius Oy:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun varastohallirakennuksen rakentamista varten, kortteli 85128 Valmistelijat

Lisätiedot

Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 181

Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 181 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 181 Kokoustiedot Aika 26.01.2015 maanantai klo 17:40-22:35 Tauko klo 19.30-20.00 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Markus

Lisätiedot

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 13/2013

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 13/2013 61 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 13/2013 KOKOUSAIKA 26.06.2013 klo 18.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 192 193 194 61 195 62,63

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 11.03.2013 Sivu 1 / 1 1191/02.07.00/2013 19 Tontin vuokraaminen Rakennusliike Lehto Oy:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun Karhusuolta liike- ja varastotilojen rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89. 89 Teollisuustontin vuokraaminen Juvanmalmilta Mertsin Auto- ja Kiinteistö Oy:lle, kortteli 85127 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89. 89 Teollisuustontin vuokraaminen Juvanmalmilta Mertsin Auto- ja Kiinteistö Oy:lle, kortteli 85127 tontti 1 23.09.2013 Sivu 1 / 1 3983/02.07.00/2013 89 Teollisuustontin vuokraaminen Juvanmalmilta Mertsin Auto- ja Kiinteistö Oy:lle, kortteli 85127 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Pulkkinen, puh. (09)

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 12.03.2012 Sivu 1 / 1 1134/02.07.00/2012 23 Tontin vuokraaminen Juvanmalmilta Oy C.J. Hartman Ab:lle rakennus-, sisustus- ja teollisuustarvikkeiden tukkukaupan rakentamista varten, kortteli 85129 Valmistelijat

Lisätiedot

Uudenmaan Maakuntaparlamentti

Uudenmaan Maakuntaparlamentti Uudenmaan Maakuntaparlamentti Työministeri Lauri Ihalainen 20.11.2014 Finlandia-talo Uudenmaan Maakuntaparlamentti 1. Yleinen talouden kuva 2. Elinvoimaa älykkäästä erikoistumisesta 3. Työllisyys- ja työttömyystilanne

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 37 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Harju, puh. 046 877 2591 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan.

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. KAAVOITUS Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. Laajat kaupunkisuunnittelutehtävät ja yleiskaavoitus tapahtuvat kaupunginhallituksen alaisuudessa. Valmistelevana

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 11.03.2013 Sivu 1 / 1 1196/02.07.00/2013 21 Tontin vuokraaminen Juvanmalmilta Rakennuspalvelu J. Nyström Oy:lle varastohallin rakentamista varten, kortteli 85128 tontti 8 Valmistelijat / lisätiedot: Pulkkinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78. Valtuusto 20.05.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78. Valtuusto 20.05.2013 Sivu 1 / 1 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 1 / 1 2111/02.05.05/2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 33 29.4.2013 Kaupunginhallitus 143 6.5.2013 78 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:lle annetun kaupungin takauksen tarkistaminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 1288/02.05.06/2013 99 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen :n lainoille (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. (09) 816 84330

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. 93 Kerrostalotontin myynti Leppävaarasta JM Suomi Oy:lle, korttelin 51077 tuleva tontti

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. 93 Kerrostalotontin myynti Leppävaarasta JM Suomi Oy:lle, korttelin 51077 tuleva tontti 06.10.2014 Sivu 1 / 1 2937/10.00.02/2012 72 27.8.2012 77 2.9.2013 93 Kerrostalotontin myynti Leppävaarasta JM Suomi Oy:lle, korttelin 51077 tuleva tontti Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 02.06.2014 Sivu 1 / 1 2228/02.07.00/2014 57 Asuinkerrostalotontin myynti Niittykummusta Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, SATO Asunnot Oy:lle ja SRV Rakennus Oy:lle, kortteli 15051 tuleva tontti

Lisätiedot

Riitta Björklund kaupunkitarkastaja, sihteeri

Riitta Björklund kaupunkitarkastaja, sihteeri Espoon kaupunki Pöytäkirja Tarkastuslautakunta 29.01.2015 Sivu 1 / 11 Kokoustiedot Aika 29.01.2015 torstai klo 16:00-19:35 Paikka Valtuustotalo, kokoomuksen ryhmähuone Saapuvilla olleet jäsenet Paula Viljakainen,

Lisätiedot

Päätös: Kunnanhallitus päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen.

Päätös: Kunnanhallitus päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen. Joutsan kunnanhallitus 167 09.06.2008 Kunnanvaltuusto 52 30.06.2008 Joutsan kunnanhallitus 202 07.07.2008 Joutsan kunnanhallitus 233 25.08.2008 Joutsan kunnanhallitus 92 16.03.2009 Kunnanvaltuusto 33 30.03.2009

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91. Valmistelijat / lisätiedot: Laine Henry, puh. (09) 816 25929 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91. Valmistelijat / lisätiedot: Laine Henry, puh. (09) 816 25929 etunimi.sukunimi@espoo.fi 08.10.2012 Sivu 1 / 1 4130/02.07.00/2012 91 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Laine Henry, puh. (09) 816 25929 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145. 145 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2016-2017

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145. 145 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2016-2017 23.09.2015 Sivu 1 / 1 4015/12.01.00/2015 145 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 143. Kaupunginhallitus 06.05.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 143. Kaupunginhallitus 06.05.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 06.05.2013 Sivu 1 / 1 2111/02.05.05/2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 33 29.4.2013 143 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n osakemerkintä, yhteisväestösuojan rakentaminen ja kaupungin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/1 22.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/1 22.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2013 1 (5) 441 V Lainan myöntäminen Tuomarinkylän Talli Oy:lle HEL 2013-003007 T 02 05 03 00 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 75. Valtuusto 18.05.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 75. Valtuusto 18.05.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.05.2015 Sivu 1 / 1 1526/10.03.02/2015 Kaupunginhallitus 141 20.4.2015 Kaupunginhallitus 163 27.4.2015 75 Valtuustokysymys Matinkylän jäähallin sisäilmasta Valmistelijat / lisätiedot: Julia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 1909/07.01.00/2015 Kaupunginhallitus 189 25.5.2015 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valmistelijat / lisätiedot: Juha Kalander,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 4906/11.00.01/2014 Kaupunginhallitus 178 11.5.2015 100 Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Valtuusto 26.02.2007. LISTAN ASIANRO 12 12 Asianro 5762 / 503 / 2005

Valtuusto 26.02.2007. LISTAN ASIANRO 12 12 Asianro 5762 / 503 / 2005 Valtuusto 6.0.007 LISTAN ASIANRO Asianro 576 / 50 / 005 Liitteet NUPURI, HALLAVANTORPPA, ASEMAKAAVAN JA MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN, ALUE 6400 Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh. (09)

Lisätiedot

Johanna Horsma, puheenjohtaja Marita Backman Veikko Granqvist Liisa Kivekäs Kari Kuusisto Teemu Leppänen Pirkko Sillanpää Satu Soini Sauli Solhagen

Johanna Horsma, puheenjohtaja Marita Backman Veikko Granqvist Liisa Kivekäs Kari Kuusisto Teemu Leppänen Pirkko Sillanpää Satu Soini Sauli Solhagen Espoon kaupunki Pöytäkirja 22.01.2015 Sivu 1 / 15 Kokoustiedot Aika 22.01.2015 torstai klo 9:05-11:55 Paikka Scandic Plaza Hotel, Turku Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Horsma, puheenjohtaja Marita Backman

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 8/2014 1

Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 8/2014 1 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 8/2014 1 Tarkastuslautakunta 16.09.2014 AIKA 16.09.2014 klo 16:00-20:21 PAIKKA KPMG:n toimitilat, Isokatu 32B, Oulu KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Aika: Keskiviikko 25.3.2015 klo 11.45 14.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot