Valtuusto Sivu 1 / 197

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 197 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 tiistai Tauko klo Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja (Kok.) Anitra Ahtola Jan Holst (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP), poistui klo Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina-Richardson Martti Tieaho (SDP) Henri Haaksiala (Kok.), saapui klo Carl Haglund (SFP), poistui klo Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala (Kesk.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta Kari Pajunen (PerusS&Sit.), poistui klo kun Seppo Huhta saapui Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (SFP) Maria Jungner Liisa Kivekäs (SDP) Arja Juvonen (PerusS&Sit.), poistui klo tilalle Kari Pajunen Kaarina Järvenpää (KD) Tuija Kalpala (Kok.), saapui klo ja poistui klo , tilalle Jukka Niemelä Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.), poistui klo Laura Kiijärvi (Kok.), poistui klo Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.), poistui klo Kalevi Kivistö (Vas.), poistui tauon aikana tilalle Jukka Karhula Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti Päivi Salli (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Mia Laiho (Kok.)

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 197 Muut saapuvilla olleet Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti Kari Kuusisto (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.), saapui klo Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.), saapui klo Marika Niemi (Kok.), poistui klo Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.), poistui Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.), poistui klo kun Timo Soini Saapui, Soini poistui , tilalle Leo Hiltunen Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist Antti Aarnio (SDP) Kurt Torsell (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.), poistui klo , tilalle Jussi Koskinen Johanna Värmälä (SDP), poistui klo tilalle Jarkko Rahkonen Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), poistui klo tilalle Jouni Mykkänen Jyrki Myllärniemi saapui klo Emma Holsti nuorisovaltuuston edustaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olavi Louko teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko, liiketoimintajohtaja Reijo Tuori rahoitusjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Jouni Majuri kaupunginsihteeri, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 197 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Anitra Ahtola Maria Guzenina-Richardson Seppo Huhta Maria Jungner Harriet Klar-Nykvist Hannele Kerola Katja Lahti Sanna Lauslahti Jouni Mykkänen Timo Soini Tarja Tallqvist Janne Tähtikunnas

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 197 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Ulf Johansson Jasminiitta Lumme Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 197 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 67 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 68 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Asunto-ohjelman hyväksyminen (Pöydälle ja ) Omavelkaisen takauksen myöntäminen Keskinäinen 21 Kiinteistö Oy WeeGeen lainalle 71 8 Lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän 24 väliraportista Vuoden 2014 huhtikuun kuukausiraportista aiheutuvat 79 toimenpiteet Lausunnon antaminen kuntarakennelain mukaisesta 82 esityksestä yhden kiinteistön siirtämiseksi Vihdistä Espooseen Sivistystoimen toimialan sekä lautakuntien ja johtokuntien 86 johtosääntöjen muuttaminen 75 Matinkylän keskus II, Matinkallio, asemakaavan 94 muutoksenhyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä 76 Kortesmäki (Kalajärvi II, itäosa), asemakaavan ja 100 asemakaavanmuutoksen hyväksyminen alue , 85. kaupunginosa Kalajärvi Holmanpuisto II, asemakaavan ja asemakaavan 113 muutoksen, alue , 22. kaupunginosa, Olari Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja 137 väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä (Pöydälle ja ) Valtuustokysymys Keilaniemen tunnelisuunnittelusta 147 (Pöydälle ) Valtuustokysymys Barona-aition käytöstä Valtuustoaloite kohtuuhintaisesta asumisesta (Pöydälle ja ) 82 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi 158 (Pöydälle ) 83 Valtuustoaloite lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä 162 (Pöydälle ) 84 Valtuustoaloite asukkaiden mahdollisuuksien lisäämiseksi 167 lähileikkipuistojen ylläpitämisessä sekä oman asuinalueen lähipalveluita koskevaan päätöksentekoon vaikuttamisessa Valtuustoaloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien 174 työllistämiseksi 86 Valtuustoaloite palvelujen kehittämisestä henkilöstön 178 ideoiden pohjalta 87 Valtuustoaloite perhetyön palvelujen kehittämisestä Kokouksessa jätetyt aloitteet 192

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Valtuusto Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 67.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Valtuusto Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ulf Johansson ja Jasminiitta Lumme.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto Sivu 8 / / /2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuusto Asunto-ohjelman hyväksyminen (Pöydälle ja ) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Hopsu Laukkasen ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 8): Pientalorakentamiseen luovutettavien tonttien osalta Osaan "1.2 Toimenpiteet" muutetaan toimenpide 16 muotoon: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrää. Vuosina määrä on keskimäärin 100 tonttia vuodessa ja vuosina keskimäärin 150 tonttia vuodessa. Neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Hopsu Laukkasen ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 9): Osaan "2.1.6 Pientalorakentaminen Toisen kappaleen toinen virke korvataan seuraavalla: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrää. Vuosina määrä on keskimäärin 100 tonttia vuodessa ja vuosina keskimäärin 150 tonttia vuodessa. Neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Hopsu Laukkasen ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen (nro 10): Osaan "2.3.4 Nuoret ja opiskelijat" Lisätään toisen kappaleen loppuun seuraava: Opiskelija-asuntojen määrällisessä tuotannossa ja sijoittelussa on hyödyllistä, että pääkaupunkiseudulla on yhteinen monia vuosia eteenpäin kattava suunnitelma. Opiskelija-asuntojen pääasiallisella tuottajalla ja

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto Sivu 9 / 197 ylläpitäjällä HOAS:lla on tällainen Helsingin osalta. Jotta myös Espoossa kaavoituksella, tontinluovutuksilla ja muilla toimenpiteillä saataisiin nykyistä paremmin tarpeisiin vastaavasti opiskelija-asuntoja, niin tila-ja asuntojaosto yhteistyössä mm. kaupunkisuunnittelulautakunnan kanssa valmistelee suunnitelman opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen tuotantoohjelmasta. Tämä on tarpeellinen erityisesti nyt, kun metroasemien lähialueiden täydennysrakentamista valmistellaan ja toteutetaan. Neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Hopsu Hyrkön ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen (nro 11): Opiskelija-asuntojen osalta Osaan "1.2 Toimenpiteet" tehdään toimenpiteen 22 jälkeen uutena kohtana lisäys: Espoo valmistelee konkreettisen suunnitelman opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen tuotanto-ohjelmasta toimien yhteistyössä valtion ja opiskelijaasuntoja tuottavien toimijoiden kanssa. Asuntojen sijainnissa painotetaan tontteja hyvien joukkoliikenneyhteyksien, etenkin metron varrella. Neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Hopsu Laukkasen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen (nro 15): Espoo välttää asemakaavoituksessa rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, kuten liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset. Neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Hopsu Ruohon ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen (nro 16): Toimenpiteeseen 14 tehdään seuraava lisäys: Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, SUKUPOLVIEN ASUNNOT, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. Konttas Kauman ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 4): Kappaleen 1.2. kohta 10 muutetaan kuulumaan seuraavasti: 10. Espoon Asunnot Oy aloittaa vähintään 300 valtion tukemaa vuokraasuntoa vuosittain. Laukkanen Hopsun kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 1): Valtuusto toivoo, että Asunto-ohjelman toteutuksessa tehostetaan kaavoitusta siten, että kaavoituksen yhteydessä syntyvät, niin sanotut jakojäännökset, selvitetään ja kaavoitetaan asuntorakentamiseen. Kilpi Ruohon kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen (nro 2):

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto Sivu 10 / 197 Lisäysesitykset asunto-ohjelman osioon 1.2 Toimenpiteet (uusiksi toimenpidekohdiksi): Segregaation ehkäisemiseksi ja sosiaalisen nousun väylän avaamiseksi myös pienituloisille espoolaisille Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa monipuolistetaan sisällyttämällä siihen osaomistusasuntoja. Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntojen asukkaille tehdään mahdolliseksi lunastaa asuntonsa omakseen arava- ja korkotukilainoitettujen vuokraasuntojen omaksi lunastamisesta säädettyjen lakien mukaisessa järjestyksessä. Kilpi Uotilan ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 5): Esitän, että asunto-ohjelman toimenpidekohta 10. (sivulla 3) muutetaan seuraavaan muotoon: Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto nostetaan 500 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. Kilpi Ruohon kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 18): Asunto-ohjelman luvun loppuun lisätään virke: "Espoon Asunnot Oy:n asukasvalinnoissa asetetaan etusijalle espoolaiset asunnonhakijat." Hyrkkö Partasen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 7): Valtuusto toivoo, että opiskelija-asuntojen kaavoitusta ja tontinluovutuksia opiskelija-asuntotuotantoon kiirehditään erityisesti vuosien aikana. Perustelut: Maan hallitus on päättänyt tukea opiskelija-asuntojen rakentamista alentamalla omavastuukorkoa tämän ja ensi vuoden ajaksi. Siksi tontteja olisi tällä valtuustokaudella erityisen järkevää luovuttaa etupainotteisesti. Otaniemen ja sen lähialueiden kaavoitus voisi tarjota tähän hyviä mahdollisuuksia. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut muilta osin hyväksytyksi. Puheenjohtaja teki seuraavan käsittelyjärjestysehdotuksen: ensin käsitellään tehdyt muutosehdotukset niille annetussa numerojärjestyksessä ja sitten äänestetään näin muodostunutta ehdotusta vastaan lisäyksistä niille annetussa numerojärjestyksessä ja lopuksi

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto Sivu 11 / 197 käsitellään toiveet. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestykset muutosehdotuksista: Puheenjohtaja totesi, että koska Konttaksen (4) ja Kilven (5) muutosehdotukset kohdistuvat asunto-ohjelman samaan kohtaan (10), on ensin äänestettävä niiden kesken ja sitten voittanut ehdotus asetetaan pohjaehdotusta vastaan Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Konttaksen ehdotusta (4), äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven ehdotusta (5), äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 36 äänellä 38 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi Kilven ehdotuksen (5) tässä vaiheessa. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat edellisessä äänestyksessä voittanutta Kilven ehdotusta (5), äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 40 äänellä 35 ääntä vastaan hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen tältä osin. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Hopsun muutosehdotukset (8 ja 9) yksimielisesti hyväksyä? Koska niitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen ne yksimielisesti. Äänestys Kilven muutosehdotuksesta (18) Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 63 äänellä 11 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää, hyväksyi kaupunginhallituksen tältä osin. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestykset lisäysehdotuksista edellä muodostuneeseen ehdotukseen: Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kilven ehdotusta (2), äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto Sivu 12 / 197 Äänestyksessä valtuusto 68 äänellä 7 ääntä vastaan, hylkäsi Kilven ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Hopsun lisäysehdotukset (10,11, 15 ja 16) yksimielisesti hyväksyä? Koska niitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen ne yksimielisesti. Äänestykset toivomuksista: Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Hyrkön toivomusehdotus (7) ja Laukkasen toivomusehdotus (1) hyväksyä yksimielisesti? Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto hyväksyi liitteenä olevan asunto-ohjelman seuraavin muutoksin, lisäyksin ja toivein: Muutokset: - 8 Pientalorakentamiseen luovutettavien tonttien osalta Osaan "1.2 Toimenpiteet" muutetaan toimenpide 16 muotoon: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrää. Vuosina määrä on keskimäärin 100 tonttia vuodessa ja vuosina keskimäärin 150 tonttia vuodessa. - 9 Osaan "2.1.6 Pientalorakentaminen Toisen kappaleen toinen virke korvataan seuraavalla: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrää. Vuosina määrä on keskimäärin 100 tonttia vuodessa ja vuosina keskimäärin 150 tonttia vuodessa. Lisäykset: - 10 Osaan "2.3.4 Nuoret ja opiskelijat" Lisätään toisen kappaleen loppuun seuraava: Opiskelija-asuntojen määrällisessä tuotannossa ja sijoittelussa on hyödyllistä, että pääkaupunkiseudulla on yhteinen monia vuosia eteenpäin kattava suunnitelma. Opiskelija-asuntojen pääasiallisella tuottajalla ja ylläpitäjällä HOAS:lla on tällainen Helsingin osalta. Jotta myös Espoossa kaavoituksella, tontinluovutuksilla ja muilla toimenpiteillä saataisiin nykyistä paremmin tarpeisiin vastaavasti opiskelija-asuntoja, niin tila- ja asuntojaosto yhteistyössä mm. kaupunkisuunnittelulautakunnan kanssa valmistelee suunnitelman opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen tuotantoohjelmasta. Tämä on tarpeellinen erityisesti nyt, kun metroasemien lähialueiden täydennysrakentamista valmistellaan ja toteutetaan.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto Sivu 13 / Opiskelija-asuntojen osalta Osaan "1.2 Toimenpiteet" tehdään toimenpiteen 22 jälkeen uutena kohtana lisäys: Espoo valmistelee konkreettisen suunnitelman opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen tuotanto-ohjelmasta toimien yhteistyössä valtion ja opiskelijaasuntoja tuottavien toimijoiden kanssa. Asuntojen sijainnissa painotetaan tontteja hyvien joukkoliikenneyhteyksien, etenkin metron varrella Espoo välttää asemakaavoituksessa rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, kuten liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset Toimenpiteeseen 14 tehdään seuraava lisäys: Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, SUKUPOLVIEN ASUNNOT, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. Toivomukset: - 1 Valtuusto toivoo, että Asunto-ohjelman toteutuksessa tehostetaan kaavoitusta siten, että kaavoituksen yhteydessä syntyvät, niin sanotut jakojäännökset, selvitetään ja kaavoitetaan asuntorakentamiseen. - 7 Valtuusto toivoo, että opiskelija-asuntojen kaavoitusta ja tontinluovutuksia opiskelija-asuntotuotantoon kiirehditään erityisesti vuosien aikana. Perustelut: Maan hallitus on päättänyt tukea opiskelija-asuntojen rakentamista alentamalla omavastuukorkoa tämän ja ensi vuoden ajaksi. Siksi tontteja olisi tällä valtuustokaudella erityisen järkevää luovuttaa etupainotteisesti. Otaniemen ja sen lähialueiden kaavoitus voisi tarjota tähän hyviä mahdollisuuksia. Liite Selostus 1 Valtuustoryhmien kommentit 2 Asunto-ohjelma muutosesityskommentit 3 Asunto-ohjelma muutosesitys lisäkommentit Kilpi 4 Asunto-ohjelma 5 Äänestyslistat 69 Asunto-ohjelma on laadittu Espoo -tarinan asumiseen ja asuntoihin liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi ja toiminnan tarkemmaksi suuntaamiseksi. Sen tavoitteena on tuoda esille niitä asumiseen liittyviä tekijöitä, joiden avulla voidaan muun muassa torjua segregaatiota ja

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto Sivu 14 / 197 vastata espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin sekä tarjota edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Asunto-ohjelmassa on esitetty toimenpide-ehdotuksia, joilla mahdollistetaan monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntotuotanto, tuetaan erilaisten väestöryhmien asumista, myötävaikutetaan aluekeskusten ja olemassa olevien asuntoalueiden tasapainoiseen kehitykseen sekä edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja parannetaan asumisen energiatehokkuutta. Asunto-ohjelman luonnoksesta on pidetty valtuustoseminaari Valtuustoseminaarin jälkeen valtuustoryhmät ovat esittäneet lausuntonsa asunto-ohjelman luonnoksesta. Asunto-ohjelman luonnokseen on tehty muutoksia annettujen lausuntojen perusteella. Tila- ja asuntojaosto on käsitellyt asunto-ohjelmaa ja kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen tekemät muutokset on huomioitu liiteosassa. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy Asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Åkerlundin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto Sivu 15 / 197 Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Särkijärven kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen toimenpiteisiin: 2. uusi muotoilu: Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL-sopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (nyt asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 % (nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina. 5. loppuun lisäys: Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella 11. uusi muotoilu: Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. 12. uusi muotoilu: Luodaan edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. 13. uusi muotoilu: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän keskimäärin 100 tonttiin vuodessa. 16. loppuun lisäys: Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. 17. ensimmäinen lause, uusi muotoilu: Espoo luovuttaa opiskelijaasuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. 18. loppuun lisäys: yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa. 19. loppuun lisäys: esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. 21. loppuun lisäys: asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormien uudistuksessa varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotulla pysäköintinormilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto Sivu 16 / 197 Lisätään seuraavat toimenpiteet: - Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. - Kaavoituskatsauksen yhteydessä esitetään arvio asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. - Rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön edistetään aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä. - Asemakaavoituksessa vältetään rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, (esimerkiksi autopaikat, hissien tarve, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, maaperän rakennettavuus). - Varmistetaan pienasuntojen syntyminen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistetaan myös pienten pientaloasuntojen rakentaminen. - Kaupungin vuokra-asunnot suunnitellaan ottaen huomioon asumistuen neliörajat. - Kaupungin vuokra-asuntojen tarjontaa kehitetään tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja. - Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. - Espoon kaupunki käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. - Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla rakennuslupien käsittelyä. - Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista. Lisäksi tila- ja asuntojaosto valtuuttaa tekemään ohjelmaan stilistisiä muutoksia ja täydentämään kappaletta 1.3 Toimeenpano ja seuranta toimeenpanon kuvauksen osalta. Kalliola teki seuraavan lisäysehdotuksen: Espoo tehostaa kaavoitusta siten, että kaavoittajan jakojäännökset otetaan tehokkaaseen käyttöön tonteiksi. Kilpi teki seuraavat lisäysehdotukset: 1. Segregaation ehkäisemiseksi ja sosiaalisen nousun väylän avaamiseksi myös pienituloisille espoolaisille Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto Sivu 17 / 197 monipuolistetaan sisällyttämällä siihen asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja, 2. Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntojen asukkaille tehdään mahdolliseksi lunastaa asuntonsa omakseen arava- ja korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen omaksi lunastamisesta säädettyjen lakien mukaisessa järjestyksessä. Vilske Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esittelijän esityksen kohta 7 muutetaan muotoon: Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto nostetaan 400 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Kalliolan ja Kilven lisäysehdotusten raukeavan kannattamattomina. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja totesi, että on tehty puheenjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston 5 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyneen jäsenen Vilske ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman seuraavin muutoksin: 2. uusi muotoilu: Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL-sopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (nyt asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 % (nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina. 5. loppuun lisäys: Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella 7. Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto nostetaan 400 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. 11. uusi muotoilu: Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, puurakentaminen ja kaupunkipientalot.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto Sivu 18 / uusi muotoilu: Luodaan edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. 13. uusi muotoilu: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän keskimäärin 100 tonttiin vuodessa. 16. loppuun lisäys: Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. 17. ensimmäinen lause, uusi muotoilu: Espoo luovuttaa opiskelijaasuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. 18. loppuun lisäys: yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa. 19. loppuun lisäys: esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. 21. loppuun lisäys: asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormien uudistuksessa varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotulla pysäköintinormilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. Lisätään seuraavat toimenpiteet: - Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. - Kaavoituskatsauksen yhteydessä esitetään arvio asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. - Rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön edistetään aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä. - Asemakaavoituksessa vältetään rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, (esimerkiksi autopaikat, hissien tarve, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, maaperän rakennettavuus). - Varmistetaan pienasuntojen syntyminen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistetaan myös pienten pientaloasuntojen rakentaminen. - Kaupungin vuokra-asunnot suunnitellaan ottaen huomioon asumistuen neliörajat. - Kaupungin vuokra-asuntojen tarjontaa kehitetään tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto Sivu 19 / 197 Kaupunginhallitus Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. - Espoon kaupunki käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. - Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla rakennuslupien käsittelyä. - Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista. Lisäksi tila- ja asuntojaosto valtuuttaa tekemään ohjelmaan stilistisiä muutoksia ja täydentämään kappaletta 1.3 Toimeenpano ja seuranta toimeenpanon kuvauksen osalta. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Elo Sistosen ym. kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Toimenpide numero 10 muutetaan muotoon: Espoon Asunnot aloittaa vuosittain vähintään 300 valtion tukeman vuokra-asunnon rakentamisen ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. Espoon tavoitteena on, että seuraavalla MAL-sopimuskaudella valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon määrää lisätään seudullisesti ja Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitetta kasvatetaan 400 asuntoon vuodessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hyväksyneen Elon ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy kokouksessa muutetun liitteenä olevan asunto-ohjelman.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto Sivu 20 / 197 Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Uotila Sistosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydälle jättämisestä päätyttyä valtuusto päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle valtuuston seuraavaan kokoukseen. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Laukkanen puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Valtuusto Sivu 21 / / /2014 Kaupunginhallitus Omavelkaisen takauksen myöntäminen Keskinäinen Kiinteistö Oy WeeGeen lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö WeeGee kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 9 milj. euroa, laina käytetään kokonaisuudessa erääntyvän lainan takaisin maksamiseen, lainalla on Espoon kaupungin takaus Laina-aika Lyhennykset enintään 5 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. Lisäksi valtuusto valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Valtuusto Sivu 22 / 197 Liite Selostus 6 Tilinpäätös Talousarvio 2014 WeeGee Oy (jäljempänä WeeGee), joka on Espoon kaupungin kokonaan omistama yhtiö, hakee Espoon kaupungilta takausta enintään 9 milj. euron otettavalle lainalle. Espoon valtuusto on kohdassa 8 myöntänyt omavelkaisen takauksen WeeGee:lle kahdelle yhteensä 17,5 milj. euron lainalle. Laina käytettiin kiinteistön saneeraukseen sekä lisärakentamiseen. Työ valmistui vuonna 2005 ja nykyisin tiloissa toimii viisi museota, Futurotalo, Etelä-Tapiolan lukio, musiikkileikkikoulu, kahvila sekä museokauppa. Tiloissa toimivista museoista Espoon kaupungin konserniin kuuluu EMMA- Espoon modernin taiteen museo, KAMU- Espoon kaupunginmuseo sekä Helinä Rautavaaran museo, tämän lisäksi tiloissa toimii Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä sekä Suomen Kellomuseo. Aiemmin myönnettyyn takauksen perusteella nostettiin kaksi lainaa vuosina 2004 ja Näistä lainoista toinen 8,5 milj. euroa on 10 vuoden pituinen tasalyhenteinen laina, joka erääntyy vuonna 2015 ja toinen 9 milj. euroa on bullet-laina, joka erääntyy kerralla maksettavaksi Nyt WeeGee järjestelee lainansa uudelleen niin, että bullet-lainan tilalle otettaisiin enintään 9 milj. euron tasalyhenteinen laina enintään viideksi vuodeksi. Tämän uuden lainan takaisinmaksu aikataulu vastaisi paremmin WeeGeen tulevia kassavirtoja kohtuullisilla rahoitusvastiketasoilla. Espoon kaupunki omistaa WeeGeen koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö WeeGee kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 9 milj. euroa, laina käytetään kokonaisuudessa erääntyvän lainan takaisin maksamiseen, lainalla on Espoon kaupungin takaus Laina-aika enintään 5 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Valtuusto Sivu 23 / 197 Lyhennykset tasalyhennykset Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 24 / / /2014 Kaupunginhallitus Lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Markku Takala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportïn muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 25 / 197 Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MAL-ratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vain vähimmäistehtävät- malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu. Sen takia metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta usean vuosikymmenen ajaksi. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä-Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 26 / 197 se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Metropolikaavan sisältö ja kunnille jäävät tehtävät tulee sovittaaa siten, että kunnat voivat tehokkaasti tehdä maankäyttösuunnitelmia maanomistajien kanssa. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Maankäyttöä koskevien tehtävien poistaminen Ely-keskukselta nopeuttaisi kaavoitusta ja rakentamista. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen, eikä siihen tule liittää operatiivisia ja tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Uhkana on, että laaja metropolihallinto vaihtoehto lisää kustannuksia. Se ei ratko kestävyysvajeen ongelmaa, vaan nostaa veroastetta. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, siten esitetty 10 kunnan ydinalue on väärä alue. Lisäksi uuden hallintotason muodostaminen todennäköisesti heikentää kuntalaisten demokratiaa. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 27 / 197 Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Koulutuksen pirstominen osiin purkaisi hyvin palvelevan tavoitteellisen kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus tukea opiskelijan kannalta mielekkään koulutuspolun löytymistä ja edistää elinikäistä oppimista. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli pirstaloisi koulutuksen järjestämistä. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli myös pitkälle tulevaisuuteen. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 28 / 197 Kun tavoitteena on kuntayhtymämalli, kunnat sopivat perussopimuksessa sen hallinnosta, ei valtio. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmä ja asukkaiden osallisuus tulee arvioida suhteessa sen tehtäviin. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV - kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan (tai raportissa mainitun 16 kunnan) lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Metropolihallinnon toiminnan rahoituksen tulee perustua pääosin kuntien maksuosuuksiin. Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 29 / 197 ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajassa mallissa väliraportin henki viittaa enemmänkin kuntien toiminnan laajasti korvaavan tai sen kanssa päällekkäisen raskaan organisaation rakentamiseen. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä:

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 30 / Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY -tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esilletuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Käsittely Kilpi S. Elon kannattamana teki seuraavan kokonaismuutosehdotuksen: Espoo hylkää metropolityöryhmän esitykset kunnallista itsehallintoa ja perustuslakia loukkaavina. Espoo ehdottaa kuntien välisen sopimus- ja neuvotteluprosessin käynnistämistä vaihtoehtoisen, vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuvan metropoliratkaisun selvittämiseksi. Espoon kaupunki on riittävän suuri yksikkö tuottamaan itse espoolaisten tarvitsemat palvelut. Espoo myös tuottaa nämä palvelut kuntalaisille edullisesti. Työryhmän esitykset ovat uhka espoolaisten palvelutason säilymiselle ja Espoon kohtuulliselle kunnallisverotuksen tasolle. Maankäytöstä, asumisesta, liikenteestä ja palveluista päättäminen paikallisesti on lähidemokratian keskeinen piirre. Metropolihallintoa valmistelevan työryhmän molemmat esitykset ovat uhka kansanvallalle, koska ne vievät näistä asioista päättämisen kauemmas kuntalaisista.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 31 / 197 Espoon kaupunki tulee viemään oikeusistuimen arvioitavaksi, ovatko mahdolliset pakkokuntayhtymien tai seutuhallinon perustamista koskevat valtion päätökset lainmukaisia. Hopsu Rahkosen ym. kannattamana teki seuraavan kokonaismuutosehdotuksen: *Yleistä* Espoon valtuusto toteaa, että metropolialueen hallintoa on edelleen kehitettävä ja etsittävä ratkaisua alueen haasteisiin. Espoon valtuusto kannattaa metropoliratkaisua eikä kannata selvityshenkilöiden linjaaman Suur-Helsingin perustamista. Tällä hetkellä metropolialueen seudullinen päätöksenteko on pirstoutunut erilaisiin kuntayhtymiin ja yhteistyöelimiin. Koko seudun kehittämisestä ei kanna vastuuta mikään yksittäinen taho, minkä johdosta alue on kansainvälisesti tarkasteltuna yhdyskuntarakenteeltaan hajautunut. Liikkumistarve on seudulla suuri, mikä vaikuttaa haitallisesti ympäristöön ja ilmastopäästöihin. Metropolialueella syntyy suuri osa Suomen talouskasvusta. Siksi alueen menestymisestä on huolehdittava. Helsingin seutu kilpailee Itämeren alueen muiden suurten kaupunkiseutujen kanssa. Elinkeinopolitiikassa, kilpailukyvyssä, markkinoinnissa ja maahanmuuton sekä työllisyyden hoidossa nykyistä parempi seudullinen yhteistyö on välttämätöntä. Metropolihallinnon perustamisen tavoitteena on seudun ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen edistäminen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi kuntien välinen sopimuksenvarainen yhteistyö vaatii tehokkaampaa ja demokraattisesti läpinäkyvämpää uutta muotoa. *1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi* Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan *1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta* Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 32 / 197 Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MAL-ratkaisujen kannalta. *1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi* Seutunäkökulmasta metropolihallinnolla tulee olla riittävä toimivalta ratkoa yhteisesti alueella olevia maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja ympäristöön liittyviä ongelmia sekä torjua segregaatiota ja vahvistaa seudun kilpailukykyä. Näin toimielimellä on tosiasiallisesti mahdollisuuksia vaikuttaa seudun kehitykseen. Laajojen tehtävien malli vastaisi paremmin näihin haasteisiin. Laajassa mallissa metropolin tehtävät ulottuisivat myös operatiiviseen toimintaan: tienpitoon, valtion tukemien vuokra-asuntojen omistamiseen ja hallinnointiin sekä jäte- ja vesihuoltoon (HSY). Näiden tehtävien siirtäminen metropolihallinnon vastuulle on perusteltua, koska siten saadaan erilaisten kuntayhtymien nyt hoitamat tehtävät suoran demokraattisen päätöksenteon piiriin. Myös edellytykset riittävälle kohtuuhintaisten asuntojen tuotannolle paranisivat. Nykyinen hallinnollinen rakenne selkeytyisi. Lisäksi toisen asteen koulutuksen koordinointi ja ehkä myös toteutus kuuluisivat luontevasti seudullisella tasolla hoidettaviksi. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun kuulumista metropolihallinnolle voisi harkita. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. *2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi* Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta *2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät* *Vähimmäistehtävät*: Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 33 / 197 kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Vähimmäistehtävät -mallissa metropolihallinnon tehtävät jäisivät pääosin seudun yhdyskuntakehityksen strategisen tason haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Metropolikaavalla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Kuntien ja Uudenmaan liiton maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Toiminnallisista syistä johtuen metropoliorganisaatioon ei välttämättä kannata käynnistysvaiheessa siirtää operatiivisia tuotannollisia toimintoja. Mikäli päätetään edetä vähimmäistehtävät-mallin pohjalta, metropolihallinnon kannattaa käynnistysvaiheessa keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen. Tällöin on kuitenkin syytä harkita tehtäväkentän laajentamista vaiheittain kohti laajojen tehtävien mallia. *Laajat tehtävät:* Seudullisen tason asiat on hyvä päättää metropolihallinnon tasolla; näistäkeskeisimpiä ovat maankäyttö, asuminen, liikenne, kilpailukyky, elinkeino-ja innovaatiopolitiikka, segregaation ehkäisy, työvoima sekä maahanmuutto. Metropolikaava on tärkeä instrumentti maankäytön, asumisen ja liikenteen tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi. Metropolihallinnolla on oltava keinot ohjata yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Strategisen tason päätösvallan lisäksi metropolihallinnon ratkaistaviksi voisivat kuulua myös eräät operatiiviset tehtävät, kuten kadun- ja tienpito, jäte- ja vesihuollon hoitaminen sekä sosiaalisesta asuntotuotannosta vastaaminen. Siksi laaja malli on tehtävien osalta onnistuneempi. Lisäksi metropolihallinnon tehtäviin voisivat kuulua toisen asteen koulutus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, mikäli tämä on sote-ratkaisun mukaista.. Laajan metropolihallinnon aiheuttamiin hallinnollisiin kustannuksiin tulee jatkotyössä kiinnittää erityistä huomiota. Mikäli hallinnosta tulee liian raskas, se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, joiden kesken tehdään jo seudullista yhteistyötä. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa yhteistyötä.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 34 / 197 Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli ei välttämättä tuo lisäarvoa. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. *2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi)* Itsehallintojärjestelmä olisi demokraattisesti paras vaihtoehto, mikäli metropolihallinnolle tulee laaja toimivalta. Tässä mallissa seututason näkökulma korostuu paremmin kuin kuntayhtymämallissa. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa MAL-neuvottelukunnan, HSYK-kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL-sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. *2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen* Merkittäviä sote-ratkaisun avainkohtia on vielä avoinna. Sosiaali- ja terveysalueiden muodostaminen, palvelujen järjestämistehtävän sisältö

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 35 / 197 sekä sosiaali- ja terveysalueen hallinnon toteutustapa vaikuttavat kuntien itsehallinnon lisäksi merkittävästi metropolihallinnon järjestämiseen. Sote-ratkaisujen vaikutukset metropolihallinnolle tulee huomioida valmistelun myöhemmässä vaiheessa. Metropolialue tarvitsee demokraattisesti suorilla vaaleilla valitun ja tehokkaan hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Metropolihallinnon luominen edellyttää metropolilakia sekä kuntien ja valtion välistä sopimusta hallinnon yksityiskohdista. Asukkaiden osallistuminen toteutuu suorien metropolivaalien kautta, mutta tämän ohella tarvitaan toimivaa lähidemokratiaa. Espoossa on tarpeen kehittää lähidemokratiaa kuntatasoa pienemmissä alueellisissa kokonaisuuksissa. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. *2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi* Metropolialueeseen kuuluu luontevasti 14 Helsingin seudun kuntaa. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia riippuen hallinnon tehtäväkentästä. *2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi* Metropolihallinnolle tulee taata riittävät resurssit tehtävänsä hoitoon. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Seudullisen tasa-arvon turvaamiseksi metropolihallinnon verotusoikeuteen pohjaavaa rahoitusmallia tulisi kuitenkin harkita. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 36 / 197 järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen "sanktioleikkuri" ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. *2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset* Laajassa mallissa metropolihallinnon ja kuntien tehtävänjakoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota, jotta vältetään kuntien kanssa päällekkäisten tehtävien sijoittuminen metropoliorganisaatioon. Laajojen tehtävien malliin liittyy suppeat tehtävät -mallia enemmän toteutukseen ja toimivuuteen liittyviä selvittelyä vaativia kysymyksiä. Jatkotyössä on estettävä tilanne, jossa laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Tarpeetonta byrokratian lisääntymistä tulee välttää. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältää muun muassa seuraavia riskejä, jotka on huomioitava jatkovalmistelussa: - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen - kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus - (vaikuttavuus, - tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys Metropolihallinnon laajojen tehtävien mallin sisältämät riskit ovat kuitenkin merkittävästi pienempiä kuin suurkuntaliitosvaihtoehdossa. MALY-tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä, mutta toisaalta mahdollisuudet vaikuttaa seudun kehitykseen voivat jäädä pienemmiksi. *3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat* Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 37 / 197 vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esille tuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Kauma /Lehtolan ym. kannattamana teki seuraavan kokonaismuutosehdotuksen: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportin muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. Espoon valtuusto toteaa, että metropolialueen hallintoa on edelleen kehitettävä ja etsittävä ratkaisua alueen haasteisiin. Kunnilla tulee olla mahdollisuus täydentää lausuntojaan tarvittaessa uudelleen erityisesti hallinnon osalta kun kuntauudistukseen liittyvät muut asiat mm. sote ratkaisu on edennyt riittävästi. Espoon valtuusto kannattaa metropoliratkaisua ja vastustaa pakkoselvityksen selvityshenkilöiden linjaaman Suur-Helsingin perustamista. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 38 / 197 valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MAL-ratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Vähimmäistehtävät-malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu. Metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Seutunäkökulmasta metropolihallinnolla tulee olla riittävä toimivalta ratkoa yhteisesti alueella olevia maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja ympäristöön liittyviä ongelmia. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta järjestää hallinto metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 39 / 197 Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä-Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen. Toiminnallisista syistä johtuen metropoliorganisaatioon ei sen käynnistysvaiheessa pidä siirtää operatiivisia, tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Laajan metropolihallinnon aiheuttamiin kustannuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, joiden kesken tehdään jo seudullista yhteistyötä. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 40 / 197 Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli ei välttämättä tuo lisäarvoa. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 41 / 197 Merkittäviä sote-ratkaisun avainkohtia on vielä avoinna. Sosiaali- ja terveysalueiden muodostaminen, palvelujen järjestämistehtävän sisältö sekä sosiaali- ja terveysalueen hallinnon toteutustapa vaikuttavat kuntien itsehallinnon lisäksi merkittävästi metropolihallinnon järjestämiseen. Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV - kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Metropolihallinnolle tulee taata riittävät resurssit tehtävänsä hoitoon. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 42 / 197 Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajassa mallissa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, jotka olisivat kuntien toimintojen kanssa päällekkäisiä. Toimintojen sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi synergiahyötyjä. Mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen ensi vaiheen lähtökohdaksi. Laajojen tehtävien malliin liittyy suppeat tehtävät -mallia enemmän toteutukseen ja toimivuuteen liittyviä riskejä. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä, jotka on huomioitava jatkovalmistelussa: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY-tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 43 / 197 Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esille tuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan yhteenvedon. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettuja muutosehdotuksia, joita ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan käsittelyjärjestysehdotuksen, ensin äänestetään Hopsun ja Kauman kokonaismuutosehdotusten kesken ja niistä voittanut asetetaan pohjaehdotusta vastaan ja viimeisenä Kilven hylkäysehdotus edelliset äänestykset voittanutta ehdotusta vastaan. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestys Kauman ja Hopsun ehdotusten kesken: Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kauman ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Hopsun ehdotusta äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 53 äänellä 12 ääntä vastaan 10 äänestäessä tyhjää hyväksyi Kauman ehdotuksen tässä vaiheessa. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys edellisen äänestyksen voittaneen Kauman ehdotuksen ja pohjaehdotuksen kesken: Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat edellisen äänestyksen voittanutta Kauman ehdotusta äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 0 äänellä 63 ääntä vastaan 12 äänestäessä tyhjää hyväksyi Kauman ehdotuksen tässä vaiheessa. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys edellisten äänestysten kautta muodostuneen ehdotuksen, eli Kauman kokonaismuutosehdotuksen ja Kilven hylkäysehdotuksen välillä: Puheenjohtaja ehdotti ne jotka kannattavat edellisten äänestysten kautta muodostunutta Kauman ehdotusta äänestävät jaa ja ne jotka kannattavat

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 44 / 197 Kilven hylkäysehdotusta äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 63 äänellä 9 ääntä vastaan 3 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kilven hylkäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Valtuusto päättäi, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportin muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. Espoon valtuusto toteaa, että metropolialueen hallintoa on edelleen kehitettävä ja etsittävä ratkaisua alueen haasteisiin. Kunnilla tulee olla mahdollisuus täydentää lausuntojaan tarvittaessa uudelleen erityisesti hallinnon osalta kun kuntauudistukseen liittyvät muut asiat mm. soteratkaisu on edennyt riittävästi. Espoon valtuusto kannattaa metropoliratkaisua ja vastustaa pakkoselvityksen selvityshenkilöiden linjaaman Suur-Helsingin perustamista. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 45 / 197 valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MAL-ratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Vähimmäistehtävät-malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu. Metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Seutunäkökulmasta metropolihallinnolla tulee olla riittävä toimivalta ratkoa yhteisesti alueella olevia maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja ympäristöön liittyviä ongelmia. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta järjestää hallinto metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 46 / 197 Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä-Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se masterplan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen. Toiminnallisista syistä johtuen metropoliorganisaatioon ei sen käynnistysvaiheessa pidä siirtää operatiivisia, tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Laajan metropolihallinnon aiheuttamiin kustannuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, joiden kesken tehdään jo seudullista yhteistyötä. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä.

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 47 / 197 Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli ei välttämättä tuo lisäarvoa. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 48 / 197 Merkittäviä sote-ratkaisun avainkohtia on vielä avoinna. Sosiaali- ja terveysalueiden muodostaminen, palvelujen järjestämistehtävän sisältö sekä sosiaali- ja terveysalueen hallinnon toteutustapa vaikuttavat kuntien itsehallinnon lisäksi merkittävästi metropolihallinnon järjestämiseen. Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV - kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Metropolihallinnolle tulee taata riittävät resurssit tehtävänsä hoitoon. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti.

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 49 / 197 Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajassa mallissa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, jotka olisivat kuntien toimintojen kanssa päällekkäisiä. Toimintojen sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi synergiahyötyjä. Mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen ensi vaiheen lähtökohdaksi. Laajojen tehtävien malliin liittyy suppeat tehtävät -mallia enemmän toteutukseen ja toimivuuteen liittyviä riskejä. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä, jotka on huomioitava jatkovalmistelussa: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY-tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 50 / Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esille tuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Liite Oheismateriaali Selostus 8 Äänestyslistat 71 - Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista - Metropolilainsäädäntöryhmän väliraportti Ryhmien kommentit koottuna Hallitus linjasi rakennepoliittisessa ohjelmassaan ( ), että metropolialueen kilpailukyky varmistetaan, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto, jonka ylin päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Valtiovarainministeriö asetti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti työryhmän valmistelemaan metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä. Työryhmän tehtävänä on muun muassa valmistella ehdotus metropolihallinnon hallintomalliksi, rahoituksen sekä päätöksenteon järjestämiseksi ja metropolihallinnon alueelliseksi toimivallaksi. Työryhmä valmistelee myös mm. ehdotukset niistä tehtävistä, joita metropolihallinto hoitaisi. Työryhmän tulee antaa loppuraportti hallituksen esityksen muodossa mennessä. Työryhmän tuli toimeksiantonsa mukaan myös antaa väliraportti mennessä. Työryhmän väliraportti julkaistiin Väliraportti sisältää työryhmän kartoittavat mahdollisuudet sekä työryhmän alustavat ehdotukset metropolihallinnon perustamiseksi. Työryhmä on väliraportissaan arvioinut, että metropolihallinto voidaan oikeudellisesti toteuttaa joko perustuslain 121 :n 4 mom. tarkoitettuna kuntaa suuremmalla hallinto-alueella toteutettuna itsehallintojärjestelmänä tai pakkokuntayhtymänä, jolla on vaaleilla valittu valtuusto. Oikeudellisen toteuttamismallin valintaan vaikuttavat mm. metropolihallinnolle annettavien tehtävien laajuus ja merkittävyys, rahoituksen suuruus sekä tehtävien oikeusvaikutukset alueen kunnille, kuntayhtymille ja muille sidosryhmille. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään klo 16 mennessä.

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 51 / 197 Väliraportissa esitetään kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa metropolihallinnon perustamiseksi. 1. Vähimmäistehtävät-malli - Metropolihallinto hoitaisi tehtäviä, joilla sille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vähintään edellyttää. Tehtävät olisivat pääosin strategisia ja vain osittain operatiivisia. - Hallintomalliksi soveltuisi pakkokuntayhtymä, jossa olisi vaaleilla valittu valtuusto. - Rahoitusmallina olisivat kunnille osoitettavat maksuosuudet. - Aluerajaus voisi olla laajempi, väliraportissa on esitetty 16 kunnan kuulumista metropolihallintoon. - Vaali toteutettaisiin mahdollisesti siten, että metropolialue olisi yhtenä vaalipiirinä, mutta alueellisen edustavuuden korostuessa muut mallit ovat mahdollisia. 2. Laaja malli - Metropolihallinto hoitaisi laajasti sen toimialaan kuuluvia tehtäviä. Tehtäväkokonaisuus olisi mahdollisimman kattava, monipuolinen sekä toiminnallisesti eheä. Tavoitteena olisi myös, että eri tehtäväalueet tukisivat toisiaan mahdollisimman tehokkaasti. Tehtävät olisivat sekä strategisia että operatiivisia. - Tarkoituksenmukainen hallintomalli olisi perustuslain 121 :n 4 momentin mukainen kuntaa suuremmalla hallintoalueella toteutettu itsehallintojärjestelmä. - Itsenäinen rahoitusmalli. Työryhmä esittää säädettäväksi verotusoikeutta metropolihallinnolle (tulovero). - Aluerajaus olisi suppeampi, väliraportissa on esitetty 10 kunnan kuulumista metropolihallintoon (nk. ydinalue). - Metropolialue olisi yhtenä vaalipiirinä. Valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista sekä lausumaan erityisesti alla olevista kysymyksistä. Lausuntoa antavia tahoja pyydetään arvioimaan väliraportin ehdotuksia oman kunnan / organisaation näkökulman ohella metropolialueen kokonaisuuden näkökulmasta käsin. Kunnat voivat toimittaa oman lausuntonsa ohella myös haluamiensa kuntien kanssa yhteisen lausunnon. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 52 / a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Kaupunginjohtaja toteaa, että valmistelun kuluessa raportin sisältö ja lausuntoluonnos on esitelty valtuuston neuvottelutoimikunnan kuntauudistusryhmässä. Jäsenillä on ollut mahdollisuus kommentoida sen sisältöä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportin muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 53 / 197 sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MAL-ratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vähimmäistehtävät-malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu metropolihallinnon käynnistysvaiheessa, mikäli päätetään edetä vaiheittain. metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta järjestää hallinto metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue.

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 54 / c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä-Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen. Toiminnallisista syistä johtuen metropoliorganisaatioon ei sen käynnistysvaiheessa pidä siirtää operatiivisia, tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Laajan metropolihallinnon aiheuttamiin kustannuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, joiden kesken tehdään jo seudullista yhteistyötä.

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 55 / 197 Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli ei välttämättä tuo lisäarvoa. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 56 / 197 lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti suorilla vaaleilla valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV - kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 57 / 197 vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 58 / 197 Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajojen tehtävien malliin liittyy suppeat tehtävät -mallia enemmän toteutukseen ja toimivuuteen liittyviä riskejä. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä, jotka on huomioitava jatkovalmistelussa: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY-tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esille tuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä.

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 59 / 197 Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan lausunnosta sivulta 6 seuraava kappale: Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia." Tämän jälkeen esittelijä muutti päätösehdotuksensa kokonaisuudessaan kuulumaan seuraavasti: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportïn muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 60 / 197 näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MAL-ratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vain vähimmäistehtävät- malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu. Sen takia metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta usean vuosikymmenen ajaksi. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY -tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 61 / 197 sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä-Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Metropolikaavan sisältö ja kunnille jäävät tehtävät tulee sovittaaa siten, että kunnat voivat tehokkaasti tehdä maankäyttösuunnitelmia maanomistajien kanssa. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Maankäyttöä koskevien tehtävien poistaminen Ely-keskukselta nopeuttaisi kaavoitusta ja rakentamista. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen, eikä siihen tule liittää operatiivisia ja tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Uhkana on, että laaja metropolihallinto vaihtoehto lisää kustannuksia. Se ei ratko kestävyysvajeen ongelmaa, vaan nostaa veroastetta. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, siten esitetty 10 kunnan ydinalue on väärä alue. Lisäksi uuden hallintotason muodostaminen todennäköisesti heikentää kuntalaisten demokratiaa. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 62 / 197 järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Koulutuksen pirstominen osiin purkaisi hyvin palvelevan tavoitteellisen kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus tukea opiskelijan kannalta mielekkään koulutuspolun löytymistä ja edistää elinikäistä oppimista. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli pirstaloisi koulutuksen järjestämistä. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli myös pitkälle tulevaisuuteen. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi.

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 63 / 197 Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. Kun tavoitteena on kuntayhtymämalli, kunnat sopivat perussopimuksessa sen hallinnosta, ei valtio. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmä ja asukkaiden osallisuus tulee arvioida suhteessa sen tehtäviin. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV - kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan (tai raportissa mainitun 16 kunnan) lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Metropolihallinnon toiminnan rahoituksen tulee perustua pääosin kuntien maksuosuuksiin.

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 64 / 197 vellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajassa mallissa väliraportin henki viittaa enemmänkin kuntien toiminnan laajasti korvaavan tai sen kanssa päällekkäisen raskaan organisaation rakentamiseen.

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 65 / 197 Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY -tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esilletuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Elo perui aiemman muutosehdotuksensa ja teki Hyrkön kannattamana uuden kokonaismuutosehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 66 / 197 Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportin muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MAL-ratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vähimmäistehtävät-malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu metropolihallinnon käynnistysvaiheessa, mikäli päätetään edetä vaiheittain. metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 67 / 197 ja toimivalta ratkaisulta järjestää hallinto metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY -tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä-Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen. Toiminnallisista syistä johtuen metropoliorganisaatioon ei sen käynnistysvaiheessa pidä siirtää operatiivisia, tuotannollisia toimintoja.

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 68 / 197 Laajat tehtävät: Laajan metropolihallinnon aiheuttamiin kustannuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, joiden kesken tehdään jo seudullista yhteistyötä. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli ei välttämättä tuo lisäarvoa. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 69 / 197 heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti suorilla vaaleilla valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin.

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 70 / 197 Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV - kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia.

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 71 / 197 Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajojen tehtävien malliin liittyy suppeat tehtävät -mallia enemmän toteutukseen ja toimivuuteen liittyviä riskejä. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä, jotka on huomioitava jatkovalmistelussa: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY-tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esille tuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 72 / 197 toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Myllärniemi Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa asian pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat pöydällepanoa, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "ei". Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Myllärniemen pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Äänestyksessä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportïn muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 73 / a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MAL-ratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vain vähimmäistehtävät- malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu. Sen takia metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta usean vuosikymmenen ajaksi. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 74 / 197 Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä-Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Metropolikaavan sisältö ja kunnille jäävät tehtävät tulee sovittaaa siten, että kunnat voivat tehokkaasti tehdä maankäyttösuunnitelmia maanomistajien kanssa. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Maankäyttöä koskevien tehtävien poistaminen Ely-keskukselta nopeuttaisi kaavoitusta ja rakentamista. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen, eikä siihen tule liittää operatiivisia ja tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Uhkana on, että laaja metropolihallinto vaihtoehto lisää kustannuksia. Se ei ratko kestävyysvajeen ongelmaa, vaan nostaa veroastetta. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, siten esitetty 10 kunnan ydinalue on väärä alue. Lisäksi uuden hallintotason muodostaminen todennäköisesti heikentää kuntalaisten demokratiaa. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä.

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 75 / 197 Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Koulutuksen pirstominen osiin purkaisi hyvin palvelevan tavoitteellisen kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus tukea opiskelijan kannalta mielekkään koulutuspolun löytymistä ja edistää elinikäistä oppimista. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli pirstaloisi koulutuksen järjestämistä. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus.

76 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 76 / b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli myös pitkälle tulevaisuuteen. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. Kun tavoitteena on kuntayhtymämalli, kunnat sopivat perussopimuksessa sen hallinnosta, ei valtio. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmä ja asukkaiden osallisuus tulee arvioida suhteessa sen tehtäviin. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV - kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi

77 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 77 / 197 laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan (tai raportissa mainitun 16 kunnan) lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Metropolihallinnon toiminnan rahoituksen tulee perustua pääosin kuntien maksuosuuksiin. Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin

78 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 78 / 197 perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajassa mallissa väliraportin henki viittaa enemmänkin kuntien toiminnan laajasti korvaavan tai sen kanssa päällekkäisen raskaan organisaation rakentamiseen. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY -tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esilletuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta.

79 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Valtuusto Sivu 79 / / /2014 Kaupunginhallitus Vuoden 2014 huhtikuun kuukausiraportista aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto korottaa - talousarviokohdan 46, joukkoliikenne määrärahaa 3,8 milj. euroa, - talousarviokohdan 92, maa- ja vesialueet määrärahaa 7,42 milj. euroa, - talousarviokohdan 94, kiinteät rakenteet ja laitteet määrärahaa 9,156 milj. euroa. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 9 Vuoden 2014 huhtikuun kuukausiraportti 10 Vuonna 2014 jatkuvat työkohteet 11 Tuloskortit Talousarvion muuttaminen Joukkoliikenteen määräraha ylittyy 3,8 milj. euroa sen vuoksi, että talousarvio on laadittu eri perustein kuin vuoden menojen kirjaus toteutuu. Kirjausperusteen muutoksen kuvaus: Espoo hankkii joukkoliikenteen ostopalveluna Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymältä. Kuntayhtymälle maksetaan vuosittain kuntaosuus, joka kattaa liikenteen järjestämisestä aiheutuvat menot. Vuoden 2012 loppuun asti on toimittu niin, että talousarvioon on varattu määrärahana kuntaosuus, joka kattaa kuntayhtymän kustannukset suunnitellun mukaisesti. Kuntaosuutta ei ole tarkistettu talousarviovuoden aikana tuloja menokehitystä vastaavaksi, vaan mahdollisesti kertynyt yli- tai alijäämä on otettu huomioon tulevien vuosien kuntaosuutta määriteltäessä. Kirjausmenettely ei ole ollut kirjanpidossa yleisesti noudatettavan suoriteperusteen mukainen.

80 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Valtuusto Sivu 80 / 197 Vuoden 2013 lopussa kirjauskäytäntö päätettiin muuttaa suoriteperusteiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että kunkin vuoden menoksi kirjataan sen vuoden todelliset menot ja yli- tai alijäämä käsitellään saatavana ja velkana. Kirjauskäytännön muutos paransi kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksessä aiempien vuosien tulosta runsaat 9 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarviota laadittaessa suunniteltiin, että edellisten vuosien ylijäämää käytetään 3,3 milj. euroa. Koska uutta kirjauskäytäntöä ei vielä silloin sovellettu, tätä summaa ei laskettu mukaan talousarvion 2014 määrärahaan. Tällä perusteella talousarviosta puuttuu 3,3 milj. euroa. Espoon maksamista kuntaosuuksista on mennessä kertynyt ylijäämää yhteensä 9,3 milj. euroa. Ylijäämä on suunniteltu käytettävän vuosien aikana. Vuosien talousarvioihin otetaan mukaan ylijäämän suunniteltu käyttö. Uusi kirjaustapa tulee kuitenkin aiheuttamaan määrärahapoikkeamia siltä osin, kun ylijäämän käyttö eroaa suunnitellusta. Lisähaasteen asiaan tuo vielä se, että Espoon tilinpäätös laaditaan ennen kuin kuntayhtymän tilinpäätös valmistuu. Tämän vuoksi yli- tai alijäämä kirjataan Espoon tilinpäätökseen ennakkotiedon perusteella ja tieto oikaistaan uuden kirjausvuoden puolella vastaamaan kuntayhtymän tilinpäätöstä. Vuoden 2013 tilinpäätös Ennakkotiedon mukaan vuodelta 2013 oli kertymässä ylijäämää 0,9 milj. euroa. Kun kuntayhtymän tilinpäätös valmistui, toteutunut ylijäämä olikin vain 0,4 milj. Ennakkotiedon ja toteutuneen ylijäämän ero 0,5 milj. euroa oikaistiin vuoden 2014 kirjanpitoon maaliskuussa. Oikaisu lisää vuoden 2014 määrärahatarvetta 0,5 milj. euroa. Maanhankintarahaa on käytetty vuoden 1. neljänneksellä jo 2,5 miljoonaa euroa. Ostopäätöksillä ja maankäyttösopimuksilla on määrärahaa lisäksi sidottu yleisten alueiden hankintaan sekä myös tontinosien ostoon noin 4 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 ajan on voimassa yksityisille maanomistajille vapautus myyntivoiton verosta, mikäli he myyvät maata kunnalle. Tämä lisännee mahdollisuuksia myös raakamaakauppoihin. Lisämäärärahan tarpeeksi arvioidaan kuusi miljoonaa euroa. Edellisen lisäksi tarvitaan 1,42 milj. euroa kaupungin sisäistä maaomaisuuden siirtoa varten. Kaupunginhallitus päätti siirtää Logistiikka - liikelaitoksen taseessa olleen tontin peruskaupungin maaomaisuudeksi kaupungin omaisuutta koskevien strategisten linjausten mukaisesti. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta vuoden 2013 talousarviossa nimettyjen keskeneräiseksi jäävien hankkeiden osalta määrärahaa jää käyttämättä 941 Liikenneväylien osalta 3,429 milj. euroa ja 948 Kunnallistekniikan sopimusrakentamisen osalta 5,727 milj. euroa. Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että säästyneet määrärahat yhteensä 9,156 milj. euroa lisätään vuoden 2014 jatkuvien työkohteiden määrärahoihin. Syynä on kohteiden suunnittelun

81 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Valtuusto Sivu 81 / 197 viivästyminen tai aikataulun myöhentyminen. Hankkeiden listaus on liitteenä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 merkitsee huhtikuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 päättää siirtää omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet euroa kustannuspaikalle Muut tekniset ja ympäristöpalvelut huoltokirjajärjestelmän jatkokehitykseen, euroa kustannuspaikalle Muut tekniset ja ympäristöpalvelut liikennemerkkirekisterin digitointiin. 3 ehdottaa, että valtuusto korottaa Päätös - talousarviokohdan 46, joukkoliikenne määrärahaa 3,8 milj. euroa, - talousarviokohdan 92, maa- ja vesialueet määrärahaa 7,42 milj. euroa, - talousarviokohdan 94, kiinteät rakenteet ja laitteet määrärahaa 9,156 milj. euroa. - Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

82 Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Valtuusto Sivu 82 / / /2013 Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallitus Lausunnon antaminen kuntarakennelain mukaisesta esityksestä yhden kiinteistön siirtämiseksi Vihdistä Espooseen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain 14 :n 4 mom. mukaisena lausuntona, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Samalla valtuusto ilmoittaa, ettei asiasta ole tehty yhtään huomautusta. Käsittely Ruoho S. Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Espoon valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain mukaisena lausuntona, että Espoon kaupunki puoltaa kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska muutos edistää Kuntarakennelain 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa Kuntarakennelain 4 :n 2, 3 ja 4 kohtien mukaisesti alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita, alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia ja alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakennelain 14 :n 3 mom. mukaisesti varattua huomautustilaisuutta ei ole käytetty Espoon kaupungin asukkaiden tai muiden, jotka katsovat asian koskevan itseään, toimesta: Vihtiläinen kiinteistön omistaja ei ole ollut tietoinen Espoon kaupungin ilmoitustaululla julkaistusta kuulutuksesta huomautuksen tekoajan puitteissa, eikä muitakaan huomautuksia ole esitetty. Kiinteistön omistaja pitäytyy edelleen perustelemassaan hakemuksessaan saada kiinteistönsä siirretyksi Vihdin kunnasta Espoon kaupunkiin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu muutosesitys, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Ruohon ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

83 Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Valtuusto Sivu 83 / 197 Äänestyksessä valtuusto 42 äänellä 32 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Liite Oheismateriaali Selostus 12 Äänestyslista 73 - Vihdin kunnan lausuntopyyntö liitteineen - Muistio Vihdin kunnan Ollilan kylässä Espoon rajalla sijaitsevan kiinteistön omistaja on pyytänyt Vihdin kunnalta lupaa siirtää kiinteistönsä Espoon kaupunkiin. Espoo ja Vihti eivät ole asian aiemmassa vaiheessa puoltaneet kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin ja myös Maanmittauslaitoksen lausunto on ollut kielteinen. Valtiovarainministeriö on kehottanut kuntarakennelain 14 :n 3 mom mukaisesti Espoon kaupunkia varaamaan asukkailleen ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuuden tehdä huomautus asiasta. Huomautusten tekemistä koskeva kuulutus on julkaistu Espoon kaupungin ilmoitustaululla ja huomautusten tekoaika on päättynyt Yhtään huomautusta ei ole jätetty. Valtiovarainministeriö pyytää Vihdiltä ja Espoolta tämän jälkeen lausuntoa esityksestä ja sitä koskevista huomautuksista mennessä. Asia on esillä Vihdin kunnanhallituksessa ja päätösesitys on edelleen kielteinen. Koska Espoossa ei ole asian johdosta tehty yhtään huomautusta, Espoollakaan ei ole syytä muuttaa aiempaa kantaansa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto ilmoittaa kuntajakolain 11 :n mukaisena lausuntona Vihdin kunnalle, että Espoon kaupunki ei puolla

84 Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Valtuusto Sivu 84 / 197 yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto ilmoittaa kuntajakolain 11 :n mukaisena lausuntona Vihdin kunnalle, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Käsittely Ruoho Simon Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Espoon valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain 11 :n mukaisena lausuntona Vihdin kunnalle, että Espoon kaupunki puoltaa kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska muutos edistää Kuntarakennelain 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa Kuntarakennelain 4 :n 2, 3 ja 4 kohtien mukaisesti alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita, alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia ja alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdystä ehdotuksesta. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty muutosehdotus, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Ruohon muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 37 äänellä 35 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Ruoho, Lahtinen, Simon Elo, Huhta, Pajunen, Byman, Laukkanen ja Järvenpää ilmoittivat eriävän mielipiteensä, joka on pöytäkirjan liitteenä. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

85 Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Valtuusto Sivu 85 / 197 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain 14 :n 4 mom. mukaisena lausuntona, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Samalla valtuusto ilmoittaa, ettei asiasta ole tehty yhtään huomautusta. Käsittely Sonkeri Häggmannin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esitän, että Espoo puoltaisi kiinteistön liittämistä Espooseen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Äänestyksessä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Sonkerin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Sonkeri ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen. Tiedoksi -

86 Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Valtuusto Sivu 86 / / /2014 Kaupunginhallitus Sivistystoimen toimialan sekä lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjen muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh Maria Rauman, puh Tiina Pesonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto muuttaa sivistystoimen toimialan sekä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjä liitteen mukaisesti. Muutokset tulevat voimaan Käsittely T. Elo teki seuraavan muutosehdotuksen: Valtuusto muuttaa sivistystoimen toimialan sekä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjä liitteen mukaisesti siten muutettuna, että kulttuurilautakunnalle sekä liikunta- ja nuorisolautakunnalle ei anneta päätösvaltaa palvelua antavien toimipisteiden perustamisesta, lakkauttamisesta tai yhdistämisestä. Muutokset tulevat voimaan Lumme Kivekkään ym. kannattamana teki seuraavan osittaisen palautusehdotuksen: Valtuusto hyväksyy sivistystoimen toimialan sekä lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjen muuttamisen muilta osin, mutta palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi palveluverkkoa koskevan päätösvallan osalta siten, että lautakunnat osallistuvat toimialaansa koskevan palveluverkon- ja investointien hankesuunnitteluun, mutta päätösvalta palveluverkon muutoksista ja investointihankkeista on pääosin valtuustolla. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu osittainen palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat osittaista palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat osittaista palautusehdotusta, äänestävät "ei".

87 Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Valtuusto Sivu 87 / 197 Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 42 äänellä 31 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi osittaisen palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asia on edellä päätetyiltä osin päätetty palauttaa ja että keskustelu muilta osin jatkuu. Byman Ruohon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 10 äänellä 64 ääntä vastaan hylkäsi pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että keskustelu asiasta jatkuu. Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Hopsu Kankkosen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Espoon valtuusto toivoo, että jalkautettaessa uusia johtosääntöjä käytäntöön kuullaan henkilökuntaa ja otetaan huomioon henkilökunnan näkemykset uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja sen mukanaan tuomien uusien johtosääntöjen ja toimintaohjeiden vaikutukset heidän työtehtäviinsä. T. Elo perui muutosehdotuksensa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut hyväksytyksi muilta, paitsi palautetuilta osin. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko T. Elon toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen.

88 Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Valtuusto Sivu 88 / 197 Päätös Valtuusto: Valtuusto hyväksyi sivistystoimen toimialan sekä lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjen muuttamisen kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti muilta osin, mutta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi palveluverkkoa koskevan päätösvallan osalta siten, että lautakunnat osallistuvat toimialaansa koskevan palveluverkon- ja investointien hankesuunnitteluun, mutta päätösvalta palveluverkon muutoksista ja investointihankkeista on pääosin valtuustolla. Lisäksi hyväksyttiin seuraava toivomus: - Espoon valtuusto toivoo, että jalkautettaessa uusia johtosääntöjä käytäntöön kuullaan henkilökuntaa ja otetaan huomioon henkilökunnan näkemykset uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja sen mukanaan tuomien uusien johtosääntöjen ja toimintaohjeiden vaikutukset heidän työtehtäviinsä. Liite Selostus 13 Sivistystoimen toimialan johtosääntömuutokset 14 Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntömuutokset 15 Äänestyslistat 74 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013, jäljempänä opiskeluhuoltolaki) tulee voimaan Opiskeluhuoltolaissa säädetään perusopetuslain (628/1998), lukiolain (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaisessa opetuksessa/koulutuksessa olevan oppilaan/opiskelijan oikeudesta opiskeluhuoltoon. Tällä hetkellä oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevat säännökset ovat opetuslainsäädännössä. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilasympäristössä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaslaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

89 Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Valtuusto Sivu 89 / 197 Opiskeluhuoltolain 9 :n mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu. Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillisista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisluvan saaneet opetuksen järjestäjät vastaavat oppilaidensa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä. Edellä mainittu järjestämisvastuu tarkoittaa sitä, että Espoon kaupunki vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä kaupungin omien oppilaitosten lisäksi Espoossa sijaitseville oppilaitoksille kuten Omnia, Kelloseppäkoulu, Axxell, Solvalla sekä Espoon Steinerkoulun lukio. Lisäksi Espoossa toimii Keskuspuiston ammattiopisto, joka on toisen asteen ammatillinen erityisoppilaitos. Siltä osin kuin oppilaitos toimii usean kunnan alueella, palvelujen järjestämisvastuu on sen toimintayksikön sijaintikunnalla, johon opiskelija on valittu opiskelijaksi. Espoossa sijaitsevat, perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisluvan saaneet Espoon Steinerkoulu ja Espoon kristillinen koulu vastaavat itse psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä oppilailleen. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin on valmisteilla muutos, minkä jälkeen (mahdollisesti vuoden 2015 alusta) myös ko. peruskoulujen osalta psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu siirtynee sijaintikunnalle. Tämä edellyttää opiskeluhuoltolain muutosta. Opiskeluhuoltolain perusteella tehtävät johtosääntömuutokset Opiskeluhuoltoa koskevat säännökset ovat tällä hetkellä opetuslainsäädännössä voimaan tulevassa opiskeluhuoltolaissa säädetään sekä koulutuksen järjestäjän että oppilaitoksen sijaintikunnan velvollisuuksista ja vastuista. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 6 :n perusteella opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä Svenska rum -lautakunta huolehtivat opetuksen järjestäjän velvollisuudeksi säädetyistä tehtävistä, joten vastaavasti ko. lautakunnille tulee kuulua opiskeluhuoltolain mukaiset koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi säädetyt tehtävät. Opiskeluhuoltoon kuuluvat koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut järjestää Espoossa sosiaali- ja terveystoimi terveydenhuoltolaissa säädetyin tavoin. Opiskeluhuoltolain perusteella ei tältä osin ole tarvetta johtosääntömuutoksille. Sen sijaan johtosäännöissä tulee määrätä siitä, mikä toimiala ja mikä lautakunta huolehtivat sijaintikunnan vastuulla olevien opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä. Tällä hetkellä Espoon kaupungin peruskoulujen ja lukioiden psykologi- ja kuraattoripalvelut on järjestänyt suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ja Svenska rum -tulosyksikkö. Esimerkiksi Omnialla on seitsemän

90 Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Valtuusto Sivu 90 / 197 työsuhteista kuraattoria ja psykologipalvelut se on saanut sosiaali- ja terveystoimen Nupolista. Opiskeluhuoltolain 2 :n mukaan lain tarkoituksena on muun muassa turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu sekä vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Opiskeluhuoltolain 15 :ssä säädetään määräajat opiskeluhuollon palvelujen saatavuudelle. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana päivänä. Eduskunnan sivistysvaliokunta on mietinnössään (SiVM 14/2013 vp) korostanut kuntien päätäntävaltaa, kun kyse on hallintokunnasta, jonka alaisuudessa psykologit toimivat. Vastaavasti kuraattoripalvelujen järjestämistapa on kunnan harkinnassa. Käytännöt vaihtelevat kunnittain eikä opiskeluhuoltolaki aseta esteitä kuntien päätösvallalle. Sivistysvaliokunta on pitänyt välttämättömänä, että opiskeluhuollon keskeiset toimijat psykologit, kuraattorit ja kouluterveydenhuollon henkilöstö toimivat kouluissa. Oppilashuollon keskeiset toimijat ovat kiinteä osa kouluyhteisöä. Sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä Omnian edustajat ovat käyneet useita keskusteluja psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämistavasta Espoossa. Keskusteluja on käyty myös pääkaupunkiseudun muiden kuntien sekä Espoossa toimivien yksityisten oppilaitosten kanssa. Edellä mainitut näkökohdat ja palvelujen tämän hetkinen järjestämistapa huomioiden on tarkoituksenmukaista, että opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä Espoossa vastaisi sivistystoimi. Näin ollen esitetään, että ko. järjestämisvastuu lisätään sivistystoimen toimialan johtosäännössä suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja Svenska rum - tulosyksikön sekä lautakuntien ja johtokuntien johtosäännössä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä Svenska rum -lautakunnan tehtäviin. Vaikka järjestämisvastuu psykologi- ja kuraattoripalveluista olisi sivistystoimella, ei estettä ole sille, että sivistystoimi ostaa palveluja sosiaali- ja terveystoimelta siltä osin kuin siitä toimialojen kesken erikseen sovitaan. Kuntalain 2 :n mukaisesti kunta voi hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse, yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai hankkia tehtävän hoidon edellyttämiä palveluja myös muilta palveluntuottajilta. Mikäli palveluja ostetaan kunnan ulkopuoliselta palveluntuottajalta, tulee huomioida hankintalainsäädännön asettamat kilpailuttamisvelvollisuudet. Opiskeluhuoltolain 3 :n mukaan opiskeluhuoltoon sisältyy koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto.

91 Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Valtuusto Sivu 91 / 197 Lautakuntien hyväksymään kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus oppilashuollosta. Opiskeluhuoltolain 13 edellyttää oppilaslaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimista. Johtosäännön 13 :n 1 kohtaan esitetään muutos ja lisäys siten, että peruskoulun ja lukion johtokunta hyväksyy oppilaslaitoskohtaisen opetussuunnitelman, opiskeluhuoltosuunnitelman ja niihin liittyvät suunnitelmat. Koska oppilaskunta on voimaan tulleen perusopetuslain muutoksen perusteella kaikissa koulussa pakollinen, kohdan lopun maininta kuullen oppilaita muulla tavoin, ellei koululla ole oppilaskuntaa tulee poistaa. Muut muutokset Päivähoito on ollut asti sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 17 :n mukainen sosiaalipalvelu voimaantulleella päivähoitolain muutoksella ( /909) päivähoito siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja samalla se lakkasi olemasta sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Näin ollen myös johtosäännöstä on tarpeen poistaa viittaus sosiaalipalveluun. Svenska rum -tulosyksikön nimi esitetään muutettavaksi tulosyksikön vastuualuetta paremmin kuvaavaksi Svenska Bildningstjänster (ruotsinkieliset sivistyspalvelut). Tämä edellyttää toimialan johtosäännön muuttamista. Myös tulosyksikön johtajan nimike tullaan muuttamaan direktören för svenska bildningstjänster (ruotsinkielisten sivistyspalvelujen johtaja). Nimikemuutoksesta päättää toimialajohtaja. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöä esitetään muutettavaksi myös siten, että jatkossa kulttuurilautakunta sekä liikunta- ja nuorisolautakunta voisivat päättää palvelua antavien toimipisteiden perustamisesta, lakkauttamisesta tai yhdistämisestä. Tämä mahdollisuus on johtosäännön mukaan jo opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalla sekä Svenska rum -lautakunnalla. Sivistystoimen johtaja toteaa: Opiskeluhuoltolaki annettiin ja se tulee voimaan Laki muuttaa olennaisesti nykyistä oppilashuoltoa ja asettaa koulutuksen järjestäjälle ja oppilaitosten sijaintikunnille uusia velvoitteita. Opetushallitus on antanut muutokset opetussuunnitelmien perusteisiin, mutta muilta osin valtakunnallista ohjeistusta lain soveltamiseen ei ole. Monet kysymykset erityisesti sijaintikunnan velvollisuuksiin ja ei-kunnallisiin oppilaitoksiin liittyen ovat ratkaisematta. Myös eduskunnassa on tehty kirjallinen kysymys ei-kunnallisten oppilaitosten asemaan sekä kuraattorija psykologipalvelujen tuottamiseen liittyen. Espoossa on käyty useita neuvotteluja sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä Omnian edustajien kuin myös pääkaupunkiseudun muiden kuntien sekä Espoossa toimivien yksityisten oppilaitosten kanssa. Keskusteluissa on tullut monin osin esiin epätietoisuus siitä, miten psykologi- ja kuraattoripalvelut jatkossa voidaan toteuttaa

92 Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Valtuusto Sivu 92 / 197 opiskeluhuoltolain ja myös muun muassa kuntalain ja hankintalain säännökset huomioiden. Ottaen huomioon opiskeluhuoltolain edellyttämien muutosten olennaisuus koulutuksen järjestäjän ja sijaintikunnan näkökulmasta ja valmisteluun jääneen ajan vähäisyys sekä edellä todetut epäselvyydet lain soveltamisesta ja tulkinnasta, kaikkia avoimia kysymyksiä ei kyetä ratkaisemaan mennessä. Näin ollen muun muassa palvelujen tuottamiseen ja mahdollisesti henkilöstön siirtymiseen liittyviä kysymyksiä kyetään ratkaisemaan vasta syksyllä. Koska laki asettaa määräajat palvelujen saamiselle, tulee kaikkien Espoossa sijaitsevien oppilaitosten kanssa varmistaa se, että opiskelijat saavat palvelut syyslukukauden alusta lukien. Johtosääntömuutokset on käsitelty sivistystoimen henkilöstötoimikunnassa Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto muuttaa sivistystoimen toimialan sekä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjä liitteen mukaisesti. Muutokset tulevat voimaan Käsittely Elo Halavan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto muuttaa sivistystoimen toimialan sekä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjä liitteen mukaisesti siten muutettuna, että kulttuurilautakunnalle ja liikuntalautakunnalle ei anneta päätösvaltaa palvelua antavien toimipisteiden perustamisesta, lakkauttamisesta tai yhdistämisestä. Muutokset tulevat voimaan Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 5 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

93 Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Valtuusto Sivu 93 / 197 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

94 Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Valtuusto Sivu 94 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Matinkylän keskus II, Matinkallio, asemakaavan muutoksenhyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kaasinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Matinkylän keskus II - Matinkallio - Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6794, joka käsittää korttelin tontin 4, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue , Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Matinkylän keskus II, tapahtumaluettelo - Matinkylän keskus II, määräykset 1 - Matinkylän keskus II, määräykset 2 - Matinkylän keskus II, kaavakartta - Matinkylän keskus II, ajantasa-asemakaava - Matinkylän keskus II, havainnekuva - Matinkylän keskus II, perspektiivikuva Fortumin puretun lämpövoimalaitoksen tontille suunnitellaan 5-8 kerroksisia asuintaloja. Pysäköintipaikat sijoitetaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Tontin rakennusoikeus nousee k-m 2 :stä k-m 2 :iin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

95 Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Valtuusto Sivu 95 / 197 Matinkylän keskus II - Matinkallio - Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6794, joka käsittää korttelin tontin 4, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue Vireille tulo Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Fortum Power and Heat Oy kirjatulla kaavamuutoshakemuksella. Vireille tulosta on tiedotettu kaupungin ilmoituslehdissä kuulutuksella nimikkeellä Matinkylän keskus II - Matinkallio. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Matinkylän keskuksessa metriä Ison Omenan kauppakeskuksesta itään ja Matinkallionpuiston vieressä. Matinkallionpuiston ympärille on 2000-luvulla rakennettu kerrostaloalue, jolla kerrosluku vaihtelee 4-8 kerroksen välillä. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella on autopaikkojen korttelialue, länsipuolella kerrostalotontti ja Matinkallionpuisto ja eteläpuolella Matinkallio -kadun varressa kerrostaloasutusta. Suunnittelualueen läheisyydessä Matinsyrjä -kadun varressa sijaitsevat Mattlidensin ruotsinkielinen koulu, lukio ja päiväkoti. Kaavamuutostontin omistaa Fortum Power and Heat Oy ja sen pinta-ala on m 2. Kaavamuutosalueelta on purettu jo aiemmin käytöstä poistettu Fortumin lämpövoimala. Rakentaminen sijoittuu siten jo kertaalleen rakennetulle paikalle kallioisen metsärinteen viereen. Länsiväylä aiheuttaa suunnittelualueelle tieliikennemelua ja huonontaa ilman laatua.

96 Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Valtuusto Sivu 96 / 197 Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Alueen länsi- ja eteläpuolella on asuntoaluetta A. Kaavamuutosalueella on voimassa ympäristöministeriössä vahvistettu Matinkylän keskus II - Matinkallio asemakaava, jossa tontti 23294/4 on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). Tontilla on rakennusoikeutta k-m 2. Korttelialueelle on merkitty luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa, jota saa käyttää leikkiin ja oleskeluun (sl). Aluetta tulee hoitaa niin, ettei sen luonne oleellisesti muutu. Matinkallio -kadun varteen on merkitty leveä istutettava alueen osa ja puurivi. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävillä olon aikana kaavamuutoksesta ei jätetty muistutuksia. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin neljä. Espoon ympäristökeskus mainitsee, että kaavamuutos täydentää hyvin Matinkylän yhdyskuntarakennetta, mutta muistuttaa myös Länsiväylän aiheuttamista haitoista. Tonttiyksikkö ilmoittaa, että kaavamuutoksessa tulisi varautua valtion lainoittamaan vuokra-asuntotuotantoon. Kaavan muutosehdotukseen on tehty vain vähäisiä tarkistuksia: - rakennusoikeusluku on jaettu kolmeen osaan ja merkitty erikseen kullekin rakennusalalle tonttijaon helpottamiseksi, - kaavamääräyksiä on tarkistettu ja täydennetty mm. autopaikkamääräystä (1 ) ja rakennuksia koskevaa määräystä (3 ). Asemakaavan muutos Kaavamuutos saa lähtökohtansa nykyisestä ympäristöstä, johon kuuluvat Länsiväylä, ympäröivä kerrostaloalue ja Matinkallionpuisto. Kaavamuutos eheyttää Länsiväylän maisemakuvaa ja täydentää Matinkallion asuinalueen yhdeksi kokonaisuudeksi. Umpikorttelimainen rakenne luo liikennemelulta suojatun kaupunkipihan, joka avautuu kalliorinteelle ja Matinkallionpuistoon. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on m 2. Asemakaavan muutoksen kokonaiskerrosala on k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 1,75. Kaava-alueen rakennusoikeus nousee k-m 2. Teoreettinen asukasluvun lisäys on n. 310 henkilöä (45 k-m 2 / asukas).

97 Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Valtuusto Sivu 97 / 197 Asuinkerrostalojen korttelialue AK Asemakaavan muutos perustuu hakijan ja NCC Oy:n konsulttina toimivan Optiplan Oy:n viitesuunnitelmaan. Rauhalanpuisto -kadun varteen on suunniteltu kaksi 8-kerroksista asuintaloa ja pihan puolelle yksi 5-kerroksinen asuintalo. Korttelialueen puoliksi suljetulla rakenteella saadaan liikennemelulta suojattu ja pienilmastoltaan hyvä korttelipiha. Koilliskulman kaupunkikuvallista asemaa korostetaan katoksella ja viistolla kulkuaukolla, joka on tärkeä myös ilmanlaadun kannalta. Matinkallion kerrostaloalueen pohjoinen julkisivulinja jatkuu polveilevana aiempien rakennusvaiheiden mukaisesti. Uudisrakentaminen on sovitettu korkeudeltaan, kattomuodoltaan (tasakatto) ja julkisivuiltaan naapurirakennuksiin. Julkisivut ovat pääosin vaaleita pintoja, joissa voi käyttää tehostevärejä. Rakennuksiin pääsee kaupunkimaisesti sekä kadulta että pihalta. Rauhalanpuiston varressa oleviin rakennuksiin ei saa sijoittaa sellaisia asuntoja, jotka avautuvat pelkästään liikennemelun suuntaan. Myös parvekkeet on sijoitettava pihan puolelle. Kansipiha liitetään kalliomäkeen luiskaamalla ja porrastamalla. Puustoisena säilytettävän kalliomäen vehreys jatkuu kansipihalle, jolle on istutettava monikerroksista kasvillisuutta. Liikenne ja pysäköinti Kaavamuutosalueen pysäköintipaikat sijoittuvat tontille rakennusten ja pihakannen alle (a I/ma), jonne ajetaan Rauhalanpuisto -kadulta alkavaa katettua ramppia pitkin. Rampin jatkeelle rakennetaan polkupyöräkatos. Autopaikkoja saa rakentaa myös viereiselle pysäköintitontille 23294/3. Autopaikkojen mitoitus perustuu pysäköintimääräykseen 1 ap / 80 m 2 asuinkerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,6 ap / asunto. Lisäksi tulee kiinteistössä vierailevia varten osoittaa autopaikkoja vähintään 5 % asukkaille osoitettujen autopaikkojen määrästä. Tontille rakennetaan reilut 200 asuntoa ja yli 180 autopaikkaa. Polkupyöräpaikkavaatimuksena on 1 pp / 30 k-m 2, mikä merkitsee 470 polkupyöräpaikkaa. Selvitykset ja suunnitelmat Alueelle on laadittu meluselvitys (Ramboll Oy) ja ilmanlaatuselvitys (Enwin Oy). Maaperän mahdollinen likaantuneisuus on tutkittu (Golder Associates Oy). Selvitysten mukaan kaavamuutosalue soveltuu asumiseen. Typpipitoisuudet eivät ylitä ilmanlaadun typpioksidin terveysperusteisia ohje- ja raja-arvoja nykytilanteessa eikä arvioidussa vuoden 2020 liikennetilanteessa. Näytteenottojen perusteella on voitu todeta, että kaavamuutosalueen maa-aines ei ole pilaantunutta. Alueelle on lisäksi laadittu korttelisuunnitelma (Optiplan Oy ja Arkkitehtuuri- ja Maisemasuunnittelu Nyman & Ristimäki).

98 Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Valtuusto Sivu 98 / 197 Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista 600 euroa eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät liitteestä. Lausunto ja kannonotto on annettu Matinkylän keskus II - Matinkallio asemakaavan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Matinkylän keskus II - Matinkallio - Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6776, joka käsittää korttelin tontin 4, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannantotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät liitteestä. Lausunnot ja kannonotot on annettu Matinkylän keskus II - Matinkallio asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2

99 Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Valtuusto Sivu 99 / 197 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Matinkylän keskus II - Matinkallio - Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6794, joka käsittää korttelin tontin 4, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1 560,00 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600,00 euroa eli yhteensä 2 160,00 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Fortum Power and Heat Oy:n ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Matinkylän keskus II - Matinkallio - Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6794, joka käsittää korttelin tontin 4, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue , Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Ote ilman liitteitä, hakija - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta

100 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto Sivu 100 / / /2011 Kaupunginhallitus Kortesmäki (Kalajärvi II, itäosa), asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen hyväksyminen alue , 85. kaupunginosa Kalajärvi Valmistelijat / lisätiedot: Aila Valldén, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kortesmäki (Kalajärvi II, itäosa) - Kortesbacken (Kalajärvi II, östra delen) asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen, piirustusnumero 6292, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Kortesmäki, tapahtumaluettelo - Kortesmäki, kaavamääräykset 1 - Kortesmäki, kaavamääräykset 2 - Kortesmäki, kaavakartta - Kortesmäki, havainnekuva - Kortesmäki, liittyminen kaupunkirakenteeseen Asemakaavan tavoitteena on Kortesmäen väljästi rakennetun pientaloalueen ominaispiirteet huomioiva täydennysrakentaminen, joka tukee tulevaisuudessa tapahtuvaa laajempaa Kalajärven alueen kehittämistä. Kokonaisrakennusoikeus on noin k-m², josta asuinrakentamisen osuus on noin k-m². Suunnitelmassa on esitetty erilaisia asumisratkaisuja pienkerrostaloista kytkettyihin erillistaloihin ja myös merkittävä määrä kaupungin luovutettavaksi soveltuvia omakotitalotontteja.

101 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto Sivu 101 / 197 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kortesmäki (Kalajärvi II, itäosa), asemakaavaehdotus ja siihen liittyvä Kalajärvi Ia, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6292, käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaava-alueesta on laadittu nimikkeellä Kalajärvi II osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja jota on tarkistettu Viranomaisneuvottelu Pohjois-Espoon pientalokaavoista järjestettiin MRL 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jossa käsiteltiin myös Kortesmäen alueen asemakaavoitusta. Alueen kuvaus Kortesmäen asemakaava-alue sijaitsee Pohjois-Espoossa Kalajärven paikalliskeskuksen koillispuolella Vihdintien pohjoispuolella. Se on pintaalaltaan noin 48 hehtaaria. Alue on vähitellen rakentunutta väljää omakotialuetta. Lähtötilanteessa kaava-alueella on noin 150 asukasta ja muutama työpaikka. Suurin yksittäinen maanomistaja on Espoon kaupunki, minkä lisäksi alueella on lähes 70 yksityistä omakotikiinteistöä.

102 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto Sivu 102 / 197 Kiinteistörakenne on hajanainen ja omakotitalojen väleissä on talousmetsää ja joutomaata. Rakennukset edustavat vaihtelevasti kaikkien toisen maailmansodan jälkeisten vuosikymmenten rakentamistapoja. Alueella on 1990-luvun puolivälissä rakennettu vesi- ja viemäriverkko. Luonnontilaisimmat kalliometsä- ja suoalueet sijoittuvat kaava-alueen luoteiskulmaan (Pitkoskorpi), mistä on yhteys kaava-alueen ulkopuoliseen Tremanskärrin suoalueeseen. Tremanskärr on osa "Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät" - nimistä Natura 2000-aluetta. Kortesmäen kaava-alueen erottaa Kalajärven keskuksesta Vihdintie (vt 120). Vihdintiellä on merkittävästi pitkämatkaista ja seudullista liikennettä. Samalla se toimii Pohjois-Espoon kokoojatienä ja sille on suoria kiinteistöliittymiä. Helsinki-Vantaan lentokentän tärkeimmän lentoonlähtökiitotien nousureitti kulkee suunnittelualueen pohjoispuolella, joten alueella on lentomelua. Voimassa oleva maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) alue on osoitettu taajama-alueeksi. Kalajärvellä on keskustatoimintojen alueen merkintä. Kaava-alueen lounaiskulma on merkitty pohjavesialueeksi. Kortesmäki sijoittuu maakuntakaavassa esitetyn Lden 55 db lentokonemelualueen eteläpuolelle. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (hyv. maakuntavaltuusto ) Kalajärvi on tiivistettävää taajamatoimintojen aluetta. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa Kortesmäki on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP), virkistysalueeksi (V) ja Pitkoskorven osalta luonnonsuojelualueeksi (SL-1). Kaava-alueen länsireunan selvitysalue (SE) jatkuu länteen Piennartien asutukseen asti. Kaava-alueen itäpuolella on Metsämaan ja Odilammen pientalovaltaista asuinaluetta. Yleiskaavaan on merkitty myös pohjavesien suojelualue (pv) ja Vihdintien pohjoispuolelle uusi rinnakkaiskatuyhteys Kalajärven keskuksen ja Odilammen väliselle alueelle. Maastonmuotojen, luontoarvojen ja katuverkon tehokkuusvaatimusten seurauksena asemakaava täsmentää yleiskaavan aluerajauksia siten, että osa yleiskaavan AP alueesta asemakaavoitetaan lähivirkistysalueeksi tai jää asemakaavoittamatta ja toisaalta osia selvitysalueesta ja virkistysalueesta osoitetaan asemakaavassa pientalorakentamiseen. Alueella ei ole aiempaa asemakaavaa lukuun ottamatta pientä Kalajärvi Ia -kaavan (YM 1984) osaa, johon tehdään asemakaavanmuutos Niipperintien liittymän toteuttamiseksi. Kaavoitukseen liittyviä selvityksiä ja kaava-alueen rajaukseen tehdyt muutokset Asemakaavassa esitettävä maankäyttö pohjautuu vuosina Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa teetettyyn kokonaisselvitykseen maankäytön perusratkaisuista Kalajärven lähialueella (arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy). Palveluiden osalta yleiskaavaratkaisua täsmentävät 2007 valmistunut Pohjois-Espoon palveluverkkoselvitys ja

103 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto Sivu 103 / tehty Kalajärven nykyisten palveluiden kehittämissuunnitelma. Liikenneratkaisujen pohjana on ollut Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III - Lahnus vuodelta 2008, joka laadittiin Uudenmaan tiepiirin sekä Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä. Katujen ja maantiealueen ratkaisut on yksityiskohtaisemmin esitetty asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa (Pöyry Infra Oyj 2010). Uudenmaan tiepiirin / ELY-keskuksen ja YTV:n kanssa käytyjen neuvotteluiden tulokset on huomioitu. Myös meluselvitys ja vesihuoltoratkaisut sisältyvät kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan. Viheraluerakenne ja luontokohteiden rajaukset perustuvat yleiskaavan ratkaisuihin, laaja-alaiseen Lahnuksen alueen luontoselvitykseen ja Kalajärvi II:n asemakaava-alueen luontoselvitykseen (Enviro Oy 2005). Rakentamismahdollisuuksia pohjavesialueen näkökulmasta kartoitettiin mm. Kalajärven pohjavesiselvityksessä 2005 ja kaavaehdotusvaiheessa arvioitiin asemakaavan vaikutukset pohjaveteen (Pöyry Finland 2010). Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Pohjois- ja Keski- Espoon yleiskaavan tarkistamisesta. Työ on käynnistynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Yleiskaavatilanteen johdosta Kalajärvi II -kaava-alue jaettiin kahteen osaan, läntiseen Vaskitsamäkeen ja itäiseen Kortesmäkeen. Voimassa olevan yleiskaavan selvitysalueella sijaitsevan Vaskitsamäen ratkaisuja arvioidaan Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan rakennetarkastelujen ja vaikutusarviointien yhteydessä, joten sen hyväksymiskäsittely jää myöhempään ajankohtaan. Kortesmäen omakotialueen tiivistäminen voidaan sovittaa erilaisiin yleiskaavan rakennemalleihin, eikä sille ole kiinteistörakenteesta johtuen nähtävissä juurikaan maankäytöllisiä vaihtoehtoja. MRA 27 :n mukainen kuuleminen ja sen jälkeiset muutokset Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen asemakaavaehdotuksen nimellä Kalajärvi II MRL 27 :n mukaisesti nähtäville ja se oli nähtävillä Nähtävilläolon yhteydessä saatiin 20 muistutusta, joista noin puolet koski nyt käsittelyssä olevaa Kortesmäen osa-aluetta. Kortesmäen alueella muistutusten yleisin aihe oli kokoojakadun linjaus. Yksittäiset maanomistajat esittivät lisäksi muutoksia lähinnä omaa kiinteistöään koskeviin ratkaisuihin. Kalajärvi II -kaava-alueesta saatiin lausunnot tai kannanotot Uudenmaan ympäristökeskukselta, Ympäristökeskukselta, Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiriltä, Teknisen keskuksen katu- ja viherpalveluilta, Sivistystoimelta, Metsähallitukselta, Uudenmaan liitolta, Fortum Power and Heat Oy:ltä, Fortum Espoo Distribution Oy:ltä, kaupunginmuseolta, Espoon Vedeltä, Pohjois-Espoon alueneuvottelukunnalta, Finavialta ja YTV:ltä. Lausuntojen ja kannanottojen sisältö koski pääosin kaavan uudisrakentamisvaltaista länsiosaa Vaskitsamäkeä, ei nyt esillä olevaa Kortesmäen osa-aluetta. Nähtävilläolon jälkeen Kortesmäen kaavaratkaisu säilyi oleellisilta osiltaan ennallaan. Joissakin kortteleissa tehtiin pieniä korjauksia mm. rakennusalojen rajoihin. Sl-alueen määräystekstiin sekä alueen vesitasapainoon vaikuttaviin kaavamääräyksiin tehtiin tarkennuksia.

104 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto Sivu 104 / 197 Korttelissa mahdollistettiin pienimuotoiset yksityiset päivähoitopalvelut. Vihdintien maantiealuetta laajennettiin ja sen melusuojaukseen liittyviä kaavamerkintöjä täsmennettiin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemät muutokset asemakaavaan koskivat Vaskitsamäen osa-aluetta ja niistä kuultiin MRA 32 :n mukaisesti maanomistajia kirjeellä. Kortesmäen kaavakarttaan tehtiin kaupunginhallituksen käsittelyä varten aluerajauksen lisäksi pieniä teknisluonteisia tarkistuksia (kaavan nimen täydennys, määräystekstien kohdentaminen kaavarajaukseen, tasokoordinaatistojärjestelmän vaihtaminen, korttelin liittymäkieltomerkinnän tarkennus, korttelin olemassa olevan johtorasitteen lisäys). Muutokset eivät edellytä kaavan asettamista uudelleen nähtäville. Asemakaava Kortesmäen asemakaava toteuttaa Espoon kaupungin tavoitteita kaupunkirakenteen tiivistämisen, olemassa olevien palvelujen ja kunnallistekniikan hyödyntämisen sekä pientaloasumisen lisäämisen osalta. Alueelle saavutaan Vihdintien Niipperintien kiertoliittymästä. Suunnitelman runkona toimii maaston mukaan kaartuva Vihdintien rinnakkainen kokoojakatu Pitkostie. Sisääntulon yhteyteen on sijoitettu liikekortteli, johon on mahdollista sijoittaa myös muita toimitiloja ja julkisia palveluita. Se yhdistyy alikulkujen kautta osaksi Vihdintien eteläpuolen keskusta. Rakennukset ovat korkeintaan kaksikerroksisia. Kalajärven keskusta lähinnä olevat Pitkoskallion itäpuoliset alueet on osoitettu tehokkaimpaan rivitalo- / pienkerrostalorakentamiseen. Muilla rakentamattomilla välialueilla on yhtiömuotoisia erillis- tai paritalokortteleita, joten keskimääräinen korttelitehokkuus on Vihdintien eteläpuolista aluetta suurempi. Nykyisten pienkiinteistöjen alueella on otettu lähtökohdaksi, että kaikki olevat asuinrakennukset ja lähes kaikki ajotiet voivat säilyä. Korttelitehokkuus on e = Vanhan ja uuden rakentamisen yhteensovittamiseen on kiinnitetty huomiota osoittamalla niiden väliin puustoisina säilytettäviä alueita ja pyrkimällä suuntaamaan uudisrakennukset niin, että ne mahdollisimman vähän sulkevat olemassa olevien rakennusten näkymiä. Korttelien ja läntisimmät kulmat sijoittuvat Metsämaan pohjavesialueelle (pv-1, 1. luokan pohjavesialue). Pohjavesien suojelu rajoittaa mm. kellarien rakentamista, kunnallistekniikan rakentamistapaa sekä pohjaveden pilaantumisriskiä lisäävien toimintojen sijoittamista. Liikenteen tavoiteverkossa kummallakin puolella Vihdintietä on rinnakkaistiet, jotka liittyvät pääväylään kiertoliittymien kautta. Pitkostie toimii pohjoispuolen rinnakkaisyhteytenä. Nykyiset vaaralliset liittymät suoraan Vihdintielle voidaan poistaa käytöstä. Kokoojakatu suunnitellaan joukkoliikenteellä liikennöitäväksi ja tulevaisuudessa varaudutaan kadun jatkamiseen sekä länteen Lahnuksentielle että itään Juvanmalmintien liittymään. Kevyt liikenne ei ylitä Vihdintietä tasossa vaan alikulkujen kautta. Alikulut sijoitetaan keskeisesti maankäyttöön nähden ja Vihdintien

105 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto Sivu 105 / 197 bussipysäkkien yhteyteen. Seudullinen kevyen liikenteen väylä kulkee Vihdintien eteläreunaa. Kaava-alueen tärkein uusi kevyen liikenteen reitti on osa-alueita toisiinsa ja Kalajärven keskukseen yhdistävä diagonaaliyhteys Kortesmäenraitti. Kalajärven koulukeskuksen nykyinen asemakaava mahdollistaa koulun merkittävän laajentamisen ja lisäksi Kortesmäen eteläpuolella on toteuttamaton yleisten rakennusten kortteli, joten varauksia julkiseen rakentamiseen ei ole kaava-alueelle osoitettu. Aluetta palvelevia leikkipaikkoja ja pienimuotoisia kenttiä on mahdollista rakentaa Kortesmäenmetsän ja Lehtokortteenlaakson lähivirkistysalueille, jotka sijoittuvat luontevasti kevyen liikenteen yhteyksien varteen. Meluherkkien toimintojen suojaus Vihdintien melulta hoidetaan rakennusten sijoittelulla, rakenteellisella melusuojauksella sekä meluvallein ja/tai -aidoin. Melusuojauksen toteutus edellyttää tiesuunnitelmaa. Vihdintien melualueelle jäävät viheralueet on osoitettu suojaviheralueen merkinnällä. Lentomelu on huomioitu rakenteellisella melumääräyksellä. Virkistysalueet on rajattu siten, että arvokkaat luontokohteet ja tärkeimmät lähimaiseman muodot säilyvät. Pohjoiseen muodostetaan selkeä maisemallinen raja rakennetun alueen ja kaava-alueen pohjoispuolisten luonnonsuojelualueiden väliin. Kaava-alueen ulkopuolella sijaitseva Tremanskärrin Natura-alue jää etäälle rakentamisesta. Pitkoskorven ympärille on jätetty suojavyöhykkeet lähivirkistysalueelle tai korttelialueelle hule-1 merkinnällä. Luontoselvityksessä paikallisesti arvokkaiksi arvioidut luontokohteet on kaavassa varustettu virkistysalueen osa-alueen slmerkinnällä. Mitoitus Kaava-alueen pinta ala on noin 48 ha, josta noin 25 ha on asuinkortteleita. Virkistysaluetta on noin 11 ha. Aluetehokkuus on 0,15 ja keskimääräinen korttelitehokkuus e = 0,27. Korttelitehokkuudet vaihtelevat välillä e = 0,20-0,40. Asemakaavan kokonaisrakennusoikeus on noin k-m², josta asuinrakentamisen osuus on noin k-m². Asuinkerrosalaan sisältyy mahdollisuus toteuttaa pieni päivähoitoyksikkö asuinkorttelialueelle. Asuinkerrosalasta vajaa k-m² on erillispientalojen korttelialueella (AO), k-m² asuinpientalojen korttelialueella (AP) ja reilut k-m² asuinrakennusten korttelialueella (A). Liikerakentamisoikeus on k-m 2. Laskennallinen asukasmäärä on vajaat asukasta. Kaupunki voi luovuttaa alueelta yli 50 omakotitonttia ja lisäksi yhtiömuotoisia pientalotontteja. Korttelisuunnitelma Kalajärvi II -alueen suunnittelun yhteydessä laadittu korttelisuunnitelma (LINJA Arkkitehdit 5/2010) koskee Kortesmäen asemakaava-alueen korttelin pohjavesialueella olevaa osaa (KL-1, AP). Myös kaupungin myöhemmin hankkimille alueille on tarpeen laatia korttelisuunnitelmat.

106 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto Sivu 106 / 197 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Asemakaavapäällikkö: Asemakaavapäällikkö esittää, että kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat kaavalliset lähtökohdat Kalajärvi II:n asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Paikalliskeskuksen lähialueita eheytetään tiivistä, pientalovaltaista asutusta käyttäen. 2 Alueelle suunnitellaan tarpeelliset julkiset ja kaupalliset lähipalvelut. Paikalliskeskukselle osoitetaan laajentamismahdollisuus myös Vihdintien pohjoispuolelle siten, että keskuksesta tulee Kalajärven myönteinen tunniste. 3 Asutuksen ja arvokkaiden luontoalueiden välille luodaan selkeä raja suojelu- ja virkistyskohteet huomioon ottaen. 4 Maankäyttöratkaisussa ja rakentamistavassa huomioidaan erityisesti pohjavesikysymykset. 5 Nykyisten pientalokiinteistöjen täydennysrakentaminen mahdollistetaan niiden ominaisluonteesta lähtien. 6 Vihdintien järjestelyt suunnitellaan yhdessä tiehallinnon kanssa huomioiden saavutettavuus, liikenteen sujuvuus, turvallisuus, kevyt liikenne ja toteutuksen ajoitus. 7 Espoon kaupungin ja maanomistajien kesken laaditaan maankäyttö-, yhteistyö- ja kehittämissopimus. 8 Kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi kohdan 7 kuulumaan: "Laaditaan tarvittavat sopimukset". Käsittelyn kuluessa jäsen Päivinen ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että päätösehdotuksen kohdan 2 loppuun lisätään lauseet:

107 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto Sivu 107 / 197 "Kauppakeskusaluetta laajennetaan ja sen rakennusoikeuksia lisätään. Aluetta monipuolistetaan liike-, palvelu- ja toimitiloja lisäten". Jäsen Kivekäs ehdotti jäsen Päivisen kannattamana, että kohtaan 2 tehdään jäsen Päivisen ehdotuksen lisäksi uusi lisäys: "Kaavaan varataan rakennusoikeutta palveluasumista varten". Päätösehdotuksen kohta 2 kuuluu siten: "Alueelle suunnitellaan tarpeelliset julkiset ja kaupalliset lähipalvelut. Paikalliskeskukselle osoitetaan laajentamismahdollisuus myös Vihdintien pohjoispuolelle siten, että keskuksesta tulee Kalajärven myönteinen tunniste. Kauppakeskusaluetta laajennetaan ja sen rakennusoikeuksia lisätään. Aluetta monipuolistetaan liike-, palvelu- ja toimitiloja lisäten. Kaavaan varataan rakennusoikeutta palveluasumista varten". Jäsen Lindberg ehdotti jäsenten Häggman ja Kivekäs kannattamana, että päätösehdotuksen kohtaan 3 muutetaan kuulumaan: "Asutuksen ja arvokkaiden luontoalueiden välille luodaan selkeä maisemallinen raja suojelu- ja virkistyskohteet huomioon ottaen". Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Päivisen kannattamana, että päätösehdotuksen kohdan 6 loppuun lisätään seuraava virke: "Vihdintien pohjoispuolen katua tulee jatkaa länteen Lahnuksentielle siten, että joukkoliikenteen on mahdollista käyttää tätä yhteyttä". Päätösehdotuksen kohta 6 kuuluu siten: Vihdintien järjestelyt suunnitellaan yhdessä tiehallinnon kanssa huomioiden saavutettavuus, liikenteen sujuvuus, turvallisuus, kevyt liikenne ja toteutuksen ajoitus. Vihdintien pohjoispuolen katua tulee jatkaa länteen Lahnuksentielle siten, että joukkoliikenteen on mahdollista käyttää tätä yhteyttä. Jäsen Päivinen ehdotti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi Markku Markkulaa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän tekemä korjaus, hänen sekä jäsenten Päivinen, Lindberg ja Kivekäs tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotuksia, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Edelleen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänet valita tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi, eikä sitä vastustettu. Korjaukset on sisällytetty pöytäkirjaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: hyväksyy seuraavat kaavalliset lähtökohdat Kalajärvi II:n asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Paikalliskeskuksen lähialueita eheytetään tiivistä, pientalovaltaista asutusta käyttäen.

108 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto Sivu 108 / Alueelle suunnitellaan tarpeelliset julkiset ja kaupalliset lähipalvelut. Paikalliskeskukselle osoitetaan laajentamismahdollisuus myös Vihdintien pohjoispuolelle siten, että keskuksesta tulee Kalajärven myönteinen tunniste. Kauppakeskusaluetta laajennetaan ja sen rakennusoikeuksia lisätään. Aluetta monipuolistetaan liike-, palvelu- ja toimitiloja lisäten. Kaavaan varataan rakennusoikeutta palveluasumista varten. 3 Asutuksen ja arvokkaiden luontoalueiden välille luodaan selkeä maisemallinen raja suojelu- ja virkistyskohteet huomioon ottaen. 4 Maankäyttöratkaisussa ja rakentamistavassa huomioidaan erityisesti pohjavesikysymykset. 5 Nykyisten pientalokiinteistöjen täydennysrakentaminen mahdollistetaan niiden ominaisluonteesta lähtien. 6 Vihdintien järjestelyt suunnitellaan yhdessä tiehallinnon kanssa huomioiden saavutettavuus, liikenteen sujuvuus, turvallisuus, kevyt liikenne ja toteutuksen ajoitus. Vihdintien pohjoispuolen katua tulee jatkaa länteen Lahnuksentielle siten, että joukkoliikenteen on mahdollista käyttää tätä yhteyttä. 7 Laaditaan tarvittavat sopimukset. 8 Kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Markku Markkulan. Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Asemakaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu asemakaavan Kalajärvi II ja Kalajärvi Ia muutos valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kalajärvi II asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvän Kalajärvi Ia muutos asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6292, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, puisto-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue

109 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto Sivu 109 / pyytää asemakaavaehdotuksesta ja siihen liittyvästä asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Päivinen ehdotti jäsen Kivekkään kannattamana, että nähtävilläolon aikana 1. tutkitaan mahdollisuus tehdä Vihdintielle liittymä Kalajärven puistotieltä, jotta autoliikenne Kalajärventieltä Helsinkiin päin ei joutuisi menemään pitkää matkaa Vihdintien pohjoispuolella olevan kokoojatien kautta eikä menisi myöskään koulun ja nykyisen Kalajärven keskuksen alueen kautta. 2. Kalajärven paikalliskeskuksen kasvavalle väestömäärälle tarvittavat palvelut on turvattava toteutusta ja tarvittaessa kaavamuutoksia ohjaavalla suunnittelulla. Nähtävillä olon aikana laaditaan alustava selvitys siitä, millä vaihtoehtoisilla tavoilla tärkeimmät julkiset palvelut, kuten kirjasto, terveyskeskus ja lukio, voidaan sijoittaa tämän kaava-alueen KLkortteleihin ja/tai Kalajärven keskuksen muille alueille. 3. nähtävilläolon aikana tutkitaan, tarvitaanko julkiselle rakentamiselle lisää tilaa, esim. KL-tonteilla 3. kerros (n. 50 %) voisi olla ratkaisu. Jäsen Kivekäs ehdotti jäsenten Käri-Zein ja Päivinen kannattamana, että nähtävillä olon aikana kaavaan tulee merkitä tarvittavan polun tai vastaavan rakentamisvelvoite koululta kuntopolulle ja valaistulle hiihtoladulle, joita tulee laajentaa nyt käsittelyssä olevaan ehdotukseen verrattuna, jotta asuinrakentamisen alle jäävät osat näistä korvataan. Jäsen Mikkola ehdotti jäsen Kivekkään kannattamana, että nähtävillä olonaikana kaavoituksen yhteydessä tehdään esteettömyyssuunnitelma koskien myös liikuntareittejä sekä tutkitaan myös lasten luontopolun rakentamismahdollisuus. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko jäsenten Päivinen, Kivekäs ja Mikkola tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu asemakaavan Kalajärvi II ja Kalajärvi Ia muutos valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kalajärvi II asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvän Kalajärvi Ia muutos asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6292, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, puisto-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue

110 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto Sivu 110 / 197 Kaupunkisuunnittelulautakunta pyytää asemakaavaehdotuksesta ja siihen liittyvästä asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Lisäksi lautakunta päätti, että nähtävilläolon aikana - tutkitaan mahdollisuus tehdä Vihdintielle liittymä Kalajärven puistotieltä, jotta autoliikenne Kalajärventieltä Helsinkiin päin ei joutuisi menemään pitkää matkaa Vihdintien pohjoispuolella olevan kokoojatien kautta eikä menisi myöskään koulun ja nykyisen Kalajärven keskuksen alueen kautta. - Kalajärven paikalliskeskuksen kasvavalle väestömäärälle tarvittavat palvelut on turvattava toteutusta ja tarvittaessa kaavamuutoksia ohjaavalla suunnittelulla. Nähtävilläolon aikana laaditaan alustava selvitys siitä, millä vaihtoehtoisilla tavoilla tärkeimmät julkiset palvelut, kuten kirjasto, terveyskeskus ja lukio, voidaan sijoittaa tämän kaavaalueen KL-kortteleihin ja/tai Kalajärven keskuksen muille alueille. - tutkitaan, tarvitaanko julkiselle rakentamiselle lisää tilaa, esim. KLtonteilla 3. kerros (n. 50 %) voisi olla ratkaisu. - kaavaan tulee merkitä tarvittavan polun tai vastaavan rakentamisvelvoite koululta kuntopolulle ja valaistulle hiihtoladulle, joita tulee laajentaa nyt käsittelyssä olevaan ehdotukseen verrattuna, jotta asuinrakentamisen alle jäävät osat näistä korvataan. - kaavoituksen yhteydessä tehdään esteettömyyssuunnitelma koskien liikuntareittejä sekä tutkitaan myös lasten luontopolun rakentamismahdollisuus. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu asemakaavaehdotuksesta Kalajärvi II ja Kalajärvi Ia muutos, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Kalajärvi II asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvän Kalajärvi Ia asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6292, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen ollessa estyneenä asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen.

111 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto Sivu 111 / 197 Kokouksen alussa päätettiin, että esityslistan asiat 3 ja 9 käsitellään yhdessä siten, että ne esitellään ja niistä keskustellaan yhdessä, mutta päätöksenteko tapahtuu asianomaisen pykälän kohdalla. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että lautakunta hyväksyy ehdotuksen seuraavin muutoksin: - Kortteli poistetaan ja Levykääväntie siirretään korttelin kaakkoispuolelle, jolloin korttelia laajennetaan (korjaukset karttaliitteellä). Näillä muutoksilla a) ekologinen viheryhteys saadaan yhtenäiseksi ja se laajenee, b) omatoimiseen pientalorakentamiseen varattujen tonttien määrä pienenee. Nämä muutokset tapahtuvat kaupungin omistamalla maalla. - YL-tontin kaavamääräys muutetaan kuulumaan: Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Alueen kerrosalasta saa enintään 30% käyttää liiketiloja ja yksityisiä palvelutiloja varten (+1 autopaikkamääräys päivitetään vastaavasti). Nämä muutokset ja näistä aiheutuvat tarkistukset vastineisiin ja muihin asiakirjoihin tehdään virkatyönä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu asemakaavaehdotuksesta Kalajärvi II ja Kalajärvi Ia muutos, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja kokouksessa muutetun Kalajärvi II asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvän Kalajärvi Ia asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6292, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue siten muutettuna, että - kortteli poistetaan ja Levykääväntie siirretään korttelin kaakkoispuolelle, jolloin korttelia laajennetaan (korjaukset karttaliitteellä). Näillä muutoksilla a) ekologinen viheryhteys saadaan yhtenäiseksi ja se laajenee, b) omatoimiseen pientalorakentamiseen varattujen tonttien määrä pienenee. Nämä muutokset tapahtuvat kaupungin omistamalla maalla.

112 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto Sivu 112 / YL-tontin kaavamääräys muutetaan kuulumaan: Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Alueen kerrosalasta saa enintään 30 % käyttää liiketiloja ja yksityisiä palvelutiloja varten (+1 autopaikkamääräys päivitetään vastaavasti). Todettiin, että lautakunnan nyt päätöksessään tekemät muutokset ja tarkistukset eivät edellytä kaavan asettamista uudelleen nähtäville. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat kaupungin ja kiinteistöjen omistajien välillä allekirjoitetut maankäyttö- ja esisopimukset (3 kpl), 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kortesmäki (Kalajärvi II, itäosa) - Kortesbacken (Kalajärvi II, östra delen) asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen, piirustusnumero 6292, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta

113 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Valtuusto Sivu 113 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Holmanpuisto II, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, alue , 22. kaupunginosa, Olari Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hietanen-Köninki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Holmanpuisto II - Holmparken II asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6486, joka käsittää korttelit ja sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue Käsittely Särkijärvi Bymanin kannattamana ehdotti, että päätösehdotus hylätään. Nevanlinna T. Elon kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että kaava-alueen lounaiskulmasta Friisinkallion luonnonsuojelualueelle osoitettu ekologinen yhteys toteutetaan samanaikaisesti muun kaavan toteuttamisen yhteydessä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että Särkijärven hylkäysehdotuksen johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Särkijärven ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 44 äänellä 8 ääntä vastaan, 8 äänestäessä tyhjää hylkäsi Särkijärven ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

114 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Valtuusto Sivu 114 / 197 Sitten otettiin käsiteltäväksi toivomus: Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Nevanlinnan toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi hyväksyttiin seuraava toivomus: Valtuusto toivoo, että kaava-alueen lounaiskulmasta Friisinkallion luonnonsuojelualueelle osoitettu ekologinen yhteys toteutetaan samanaikaisesti muun kaavan toteuttamisen yhteydessä. Liite Oheismateriaali Selostus 16 Äänestyslista 77 - Holmanpuisto II, tapahtumaluettelo - Holmanpuisto II, kaavamääräykset (osa 1) - Holmanpuisto II, kaavamääräykset (osa 2) - Holmanpuisto II, kaavamääräykset (osa 3) - Holmanpuisto II, kaavakartta - Holmanpuisto II, havainnekuva Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavoittaa laadukasta asumista ja viherympäristöä alueen paikalliset luonnonolot, kaupunkikuvallinen sijainti ja rajaavat yhdyskuntatekniset lähtökohdat huomioiden. Asemakaava- alue ulottuu Keskuspuisto I- osayleiskaavan alueelle sekä Espoon eteläosien yleiskaavan V- alueille. Asemakaavalla säilytetään kolme korpialuetta ja haapametsä ja mahdollistetaan alueellinen hulevesijärjestelmä sekä kaksi ekologista yhteyttä; mm liito-oravalle ja lepakolle. Asemakaavan energiatehokkuutta on tarkasteltu. Asemakaava- alueelle on suunniteltu uutta asuinkerrosalaa n k-m2. Uuden asumiseen kaavoitettujen kortteleiden pinta- ala on n. 5,9 ha koko kaava-alueen ollessa n. 23,6 ha. Uusia asukkaita alueelle tulee n henkilöä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

115 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Valtuusto Sivu 115 / 197 Holmanpuisto II- Holmparken II, asemakaava, piirustusnumero 6486, käsittää korttelit ja korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita ja asemakaavan muutos, piirustusnumero 6486, käsittää katu- ja puistoaluetta 22. kaupunginosassa (Olari), alue Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2004 nimikkeellä Holmanpuisto II. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee pääosin Puolarintien pohjoispuolella rajautuen itäreunaltaan Keskuspuistoon ja pohjoisreunaltaan Puolarmaarin laaksoon. Alueen läpi kulkee Friisinkalliontie. Maisemallisesti suunnittelualue sijaitsee Finnoon (Suomenojan) laaksoon liittyvässä koillis-lounaissuuntaisessa Puolarmaarin murroslaaksossa ja sen sivulaakson kattilamaisessa päätteessä. Suunnittelualue sijaitsee kaupunkikuvallisesti näkyvässä paikassa Olarin suunnasta lähestyttäessä.