Espoon kaupunki Pöytäkirja 278. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / / Espoon kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä Valmistelijat / lisätiedot: Katri Makkonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus antaa liitteen mukaisen lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 283 jälkeen. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Särkijärvi Lehtolan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen liitteen kohtaan 33: Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole pätevyyttä määritellä tutkimusten painopistettä yliopistoissa, joten 41 1 momentti tulee poistaa. Yliopistot eivät myöskään kuulu valtioneuvostossa STM:n vaan OKM:n vastuualueelle. Ahlfors Elon kannattamana teki seuraavat muutosehdotukset liitteen kohtiin 21, 24 ja 46: Esitän poistettavaksi kohdasta 21 tekstin: Vielä vahvempi perustason sote-palveluntuottaja syntyy, mikäli Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin neljä kuntaa toimivat yhdessä sotepalveluntuottajana. EKKV-alueella on asukasta. Espoon näkemyksen mukaan sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu parhaiten, kun EKKV-kuntien väestön palvelutarpeita hoidetaan Jorvin kampuksella Lean- mallin mukaisesti. Kampuksella voidaan hoitaa myös ympärivuorokautinen päivystys tehokkaasti. Sote-uudistuksessa tulee yhdessä selvittää miten Jorvin kampuksen tilojen käyttö on EKKV:n ja HUS:n kesken mahdollisimman tehokasta. Tässä mallissa palvelurakenne on avohoitopainotteinen ja integroitu eli juuri sellainen, jota tarvitaan, kun ikääntyvä väestö kasvaa nopeasti. Tämä malli tehostaa mm. vanhusten hoidonpalveluketjuja. Myös lasten ja

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 nuorten hoito toteutuu parhaiten avohoitopainotteisessa toimintamallissa. Kuntaliitoksen selvityksen mukaan edellä esitetyn kaltainen tuottajamalli on kustannusvaikuttavin. Jos Espoon kanssa samankokoisia tai suurempia kuntia liitetään yhdeksi sote-tuottajaksi, suuruuden ekonomia kääntyy itseään vastaan ja ketteryys menetetään. Tällöin kestävyysvaje ei ratkea vaan kustannukset nousevat. Kohdasta 24 "muut perustelut pois lause: "Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntarakenneselvityksen myötä saattaa avautua mahdollisuus myös näiden neljän kunnan yhteiselle sote -tuottajalle. Kohdasta 46 poistetaan: "Vielä vahvempi perustason sote - palveluntuottaja syntyy, mikäli Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin neljä kuntaa toimivat yhdessä sote-palveluntuottajana. EKKValueella on asukasta." Ja kappaleet: "Espoon näkemyksen mukaan sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu parhaiten, kun EKKV-kuntien väestön palvelutarpeet hoidetaan avohoitopainotteisesti ja integroidusti. Esimerkiksi HUS:n kanssa on suunniteltu parin vuoden ajan Jorvin sairaalan kampukselle ns. Lean -periaatteella mukaisesti tällaista sairaalamallia. Kampuksella voidaan hoitaa myös ympärivuorokautinen päivystys tehokkaasti. Soteuudistuksessa tulee yhdessä selvittää miten Jorvin kampuksen tilojen käyttö on EKKV:n ja HUS:n kesken mahdollisimman tehokasta. Em. palvelurakenne on juuri sellainen, jota tarvitaan, kun ikääntyvä väestö kasvaa nopeasti. Se tehostaa mm. vanhusten hoidon palveluketjuja: jatkossa on erityisen tärkeää luoda yhdessä ikäihmisten hoidon ja kuntoutuksen malli, joka vähentää laitoshoidon tarvetta. Myös lasten ja nuorten hoito toteutuu parhaiten avohoitopainotteisessa toimintamallissa. Lisäksi on tärkeää kehittää niiden henkilöiden hoitoa (10 %), jotka käyttävät 80 % kustannuksista. Kuntaliiton selvityksen mukaan edellä esitetyn kaltainen tuottajamalli on kustannusvaikuttavin. Jos Espoon kanssa samankokoisia tai suurempia kuntia liitetään yhdeksi sote-tuottajaksi, suuruuden ekonomia kääntyy itseään vastaan ja ketteryys menetetään. Tällöin kestävyysvaje ei ratkea vaan kustannukset nousevat. Hyvä integraatio ja kustannusvaikuttavuus ovat soteuudistuksen tavoitteiden kannalta olennaisia." Hyrkkö Elon kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen liitteen kohtaan 43: Espoo on tyytyväinen, että korkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen ei esitetä muutoksia. Lain

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 jatkotyöstössä ja toimeenpanossa on sisällytettävä lakipykäliin, miten nykyisenkaltainen järjestely käytännössä integroidaan sote-järjestelmään. Sistonen Ahlforsin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen liitteen kohtaan 21: Espoo haluaa kehittää nykyistä Hus kuntayhtymää ja tukeutua myös jatkossa Husin kaltaisen kuntayhtymän tuottamiin palveluihin. Juvonen Ahlforsin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen liitteen kohtaan 21: Lauseeseen -Lain tulee antaa mahdollisuus yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin vahvuudet- lause jatkuu: siten, että niiden tarjoamat palvelut voivat täydentää toinen toisiaan. Sekä lisätään virke: Palvelut tuotetaan parhaalla mahdollisella tavalla ja kustannustehokkaasti. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään Ahlforsin muutosehdotuksista ja sen jälkeen käsitellään lisäysehdotuksia. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen Ahlforsin muutosehdotuksen liitteen kohtaan 21. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen Ahlforsin muutosehdotuksen liitteen kohtaan 24. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen Ahlforsin muutosehdotuksen liitteen kohtaan 46. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Särkijärven lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen Hyrkön lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen Sistosen lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Juvosen lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus antaa kokouksessa korjatun liitteen mukaisen lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Espoon kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä, kokouksessa korjattu 2 Äänestyslistat Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta - Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi - THL SOTE viidelle alueelle - vaikutusten ennakkoarviointi - Kuntaliiton Toimi verkostohankkeen raportti Kehittyvät tilaajatuottaja-mallit suomalaisissa kaupungeissa" Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luonnoksen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Luonnos hallituksen esitykseksi perustuu hallitusohjelmaan sekä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien sopimukseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen pääperiaatteista. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää päivätyllä kirjeellään lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. Lausuntopyyntö on oheismateriaalina. Luonnos hallituksen esitykseksi sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, tuottamisesta ja rahoittamisesta sekä erillisen voimaanpanolain, jossa määritellään toimeenpanon kannalta keskeiset asiat. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnoksesta. Kuntia pyydetään ottamaan lausuntopyynnön välityksellä kantaa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kunta katsoo perustelluksi kuulua. Sen vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Luonnos Espoon kaupungin lausunnoksi on liitteenä. Lausunnot pyydetään antamaan viimeistään tiistaihin klo mennessä.

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 Lakiehdotuksen lähtökohtana on sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation, asiakaslähtöisyyden ja kustannusvaikuttavuuden parantaminen. 1. Espoo on vahva sote-palveluntuottaja Espoo on riittävän vahva tuottamaan perustason sote-palvelut alueellaan. Espoon väestöpohja on suurempi kuin useimpien nykyisten sairaanhoitopiirien. Espoossa on nyt asukasta ja väestömäärä kasvaa vuosittain noin asukkaalla. Vielä vahvempi perustason sote-palveluntuottaja syntyy, mikäli Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin (EKKV) kuntarakenneselvityksen myötä avautuu mahdollisuus siihen, että nämä neljä kuntaa toimivat yhdessä tällaisena sote-palveluntuottajana. EKKV-alueella on asukasta. 2. Asiakaslähtöisyys ja palvelujen integraatio Espoon näkemyksen mukaan sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö toteutuu parhaiten, kun EKKV-kuntien väestön palvelutarpeet hoidetaan avohoitopainotteisesti ja integroidusti. Esimerkiksi HUS:n kanssa on parin vuoden ajan suunniteltu Jorvin sairaalan kampukselle ns. Lean - periaatteella tällaista sairaalamallia. Kampuksella voidaan hoitaa myös ympärivuorokautinen päivystys tehokkaasti. Sote-uudistuksessa tulee yhdessä selvittää miten Jorvin kampuksen tilojen käyttö on EKKV:n ja HUS:n kesken mahdollisimman tehokasta. Em. palvelurakenne on juuri sellainen, jota tarvitaan, kun ikääntyvä väestö kasvaa nopeasti. Se tehostaa mm. vanhusten hoidon palveluketjuja: jatkossa on erityisen tärkeää luoda yhdessä ikäihmisten hoidon ja kuntoutuksen malli, joka vähentää laitoshoidon tarvetta. Myös lasten ja nuorten hoito toteutuu parhaiten avohoitopainotteisessa toimintamallissa. Lisäksi on tärkeää kehittää niiden henkilöiden hoitoa (10 %), jotka käyttävät 80 % kustannuksista. 3. Kustannusvaikuttavuus Kuntaliiton selvityksen mukaan edellä esitetyn kaltainen tuottajamalli on kustannusvaikuttavin. Jos Espoon kanssa samankokoisia tai suurempia kuntia liitetään yhdeksi sote-tuottajaksi, suuruuden ekonomia kääntyy itseään vastaan ja ketteryys menetetään. Tällöin kestävyysvaje ei ratkea vaan kustannukset nousevat. Hyvä integraatio ja kustannusvaikuttavuus ovat sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta olennaisia. 4. Perustuslaillisuus Tässä uudistuksessa siirtyy merkittävä osa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestämisvastuusta muodostettavalle sotealueelle. Siksi perustuslailliset arvioinnit sekä uudistuksen liittymät kuntalakiuudistukseen tulee jatkovalmistelussa vielä huomioida.

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Uudistus on vaikea erityisesti perustuslain 121 pykälässä määritellyn kuntien itsehallinnon kannalta. Pahimmillaan uudistus kaventaa kuntalaisten ja heidän valitsemiensa edustajien päätösvaltaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Siksi sosiaali- ja terveysalueilla on kiinnitettävä huomiota erityisesti kuntalaisten vaikutusvallan turvaamiseen ja siihen, että kuntayhtymän valtuustosta tai kuntayhtymän kokouksesta tulee todellinen päätöksentekoelin. 5. Espoon kaupunki osana Etelä-Suomen sote-aluetta Kuntia pyydetään ottamaan kantaa siihen, mihin sote-alueeseen kunta katsoo perustelluksi kuulua. Espoo kuuluu sekä maantieteellisesti että palvelujen järjestämisen kannalta selkeästi ns. Etelä-Suomen sotealueeseen. Täten Espoo katsoo, ettei asiasta tarvita erillistä valtuuston päätöstä. Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa liitteen mukaisen lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Värmälä ehdotti Haapajärven kannattamana, että kaupungin vastausta sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön muutetaan niin, että kohdassa 39 vastaus kyllä vaihdetaan vastaukseksi ei ja vastauksen perustelut poistetaan. Wessman teki Hokkasen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle oheista lausuntoa muilta osin, mutta ehdottaa, että mahdollisia kumppanituottajatahoja koskevat kommentit jätetään tässä vaiheessa lausunnosta pois. Espoolla on useita vaihtoehtoisia tapoja järjestää palvelutuotanto. Espoo on myös yksinään riittävän vahva tuottamaan perustason palvelut ja suuren osan erikoissairaanhoidon palveluista. Hiltunen ehdotti Ruohon kannattamana, että lautakunta esittää kaupunginhallitukselle sote-lakiehdotusten hylkäämistä, koska ne eivät vähennä hallintohimmeleitä, eivätkä poista raja-aitaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä. Hokkanen ehdotti Haapajärven kannattamana, että kaupungin vastaukseen lausuntopyynnön kohtaan 43 lisätään maininta siitä, että Espoo on tyytyväinen, että korkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen ei esitetä muutoksia.

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7 Ruoho esitti Niemen kannattamana kaupungin vastaukseen sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön tehdään kohtaan 21 (muita huomioita luvusta 3) lisäys, jonka mukaan Lain tulee antaa mahdollisuus yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin vahvuudet. Koska keskustelun aikana oli tehty useita kannatettuja ehdotuksia, asiassa oli äänestettävä. Muutosehdotuksista äänestettiin niin, että ensimmäisenä äänestettiin Värmälän, seuraavaksi Wessmanin ja tämän jälkeen Hiltusen ehdotuksesta. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta (jaa) kannatti 10 jäsentä ja Värmälän muutosehdotusta (ei) 2 jäsentä, yhden äänestäessä tyhjää. Seuraavassa äänestyksessä esittelijän ehdotusta (jaa) kannatti 7 jäsentä ja Wessmanin muutosehdotusta (ei) 5 jäsentä, yhden äänestäessä tyhjää. Kolmannessa äänestyksessä esittelijän ehdotusta (jaa) kannatti 11 jäsentä ja Hiltusen ehdotusta (ei) 2 jäsentä. Puheenjohtaja totesi kunkin äänestyksen jälkeen äänestyksen tuloksen. Kun muutosehdotuksista oli äänestetty, puheenjohtaja tiedusteli ehdotus kerrallaan, voidaanko lisäysehdotukset hyväksyä. Kun Hokkasen lisäysehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Ruohon lisäysehdotusta vastustettiin, joten sen hyväksymisestä oli äänestettävä. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Suoritetussa äänestyksessä Ruohon lisäysehdotusta (ei) kannatti 8 jäsentä, ja sitä vastaan (jaa) äänesti 5 jäsentä. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi Ruohon lisäysehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Äänestyspöytäkirjat ovat liitteinä. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä niin, että esittelijän ehdotuksen mukaiseen liitteeseen tehdään Hokkasen ja Ruohon ehdottamat lisäykset. Näin kohtaan 43 lisätään maininta siitä, että Espoo on tyytyväinen, että korkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen ei esitetä muutoksia, ja kohtaan 21 tehdään lisäys, jonka mukaan Lain tulee antaa mahdollisuus yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin vahvuudet. Tiedoksi

8 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 8