Kaupunginhallitus Sivu 1 / 124. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 124 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:05-17:30 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Tiina Ahlfors Tiina Elo Christina Gestrin Saara Hyrkkö Arja Juvonen Bjarne Häggman Pia Kauma Hannele Kerola Laura Kiijärvi Mia Laiho Ville Lehtola Jyrki Myllärniemi Markku Sistonen Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Markus Torkki Sirpa Hertell Maria Guzenina-Richardson Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Timo Kuismin Reijo Tuori Päivi Sutinen Satu Tyry-Salo Mari Immonen Jouni Majuri valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja, saapui klo käsittelyn aikana valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja, saapui klo käsittelyn aikana teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtja lakiasiainjohtaja rahoitusjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 124 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Pia Kauma Christina Gestrin Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C, 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 124 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 148 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Vuoden 2014 huhtikuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat 6 toimenpiteet (osittain Kv-asia) Lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän 11 väliraportista (Kv-asia) 152 Valtuustokysymys Barona-aition käytöstä (Kv-asia) Valtuustoaloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien 40 työllistämiseksi (Kv-asia) 154 Valtuustoaloite palvelujen kehittämisestä henkilöstön 43 ideoiden pohjalta (Kv-asia) Lausunnon antaminen kuntarakennelain mukaisesta 45 esityksestä yhden kiinteistön siirtämiseksi Vihdistä Espooseen (Kv-asia) 156 Kaupunginhallituksen edustajan nimeäminen 48 Pohjoismaiseen ystävyyskuntakokoukseen Kristianstadissa 157 Valtuustoaloite perhetyön palvelujen kehittämisestä (Kvasia) Kortesmäki (Kalajärvi II, itäosa), asemakaavan ja 61 asemakaavanmuutoksen hyväksyminen sekä maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue , 85. kaupunginosa Kalajärvi, (osittain Kv-asia) Holmanpuisto II, asemakaavan ja asemakaavan 74 muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimusten hyväksyminen, alue , 22. kaupunginosa, Olari (osittain Kv-asia) 160 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 98 kunnallisvalituksesta, joka koskee valtuuston kokouksen päätöksiä kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamisesta ja uuden kaupunkisuunnittelulautakunnan vaalia Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 101 valitusten johdosta, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue Liiketoimintajohtajan sijaisten määrääminen Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät 121

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 149 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pia Kauma ja Christina Gestrin.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 150 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / / Vuoden 2014 huhtikuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 merkitsee huhtikuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 päättää siirtää omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet euroa kustannuspaikalle Muut tekniset ja ympäristöpalvelut huoltokirjajärjestelmän jatkokehitykseen, euroa kustannuspaikalle Muut tekniset ja ympäristöpalvelut liikennemerkkirekisterin digitointiin. 3 ehdottaa, että valtuusto korottaa - talousarviokohdan 46, joukkoliikenne määrärahaa 3,8 milj. euroa, - talousarviokohdan 92, maa- ja vesialueet määrärahaa 7,42 milj. euroa, - talousarviokohdan 94, kiinteät rakenteet ja laitteet määrärahaa 9,156 milj. euroa. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Vuoden 2014 huhtikuun kuukausiraportti 2 Vuonna 2014 jatkuvat työkohteet 3 Tuloskortit Kuukausiraportti Yhteenveto Muutettu talousarvio tarkoittaa voimassa olevaa talousarviota, johon on valtuuston joulukuussa hyväksymän talousarvion jälkeen tehty tarkistuksia.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 150 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 124 Maaliskuussa valtuusto hyväksyi talousarviotarkistukset, joiden mukaan toimintakate paranee 23,3 milj. euroa. Toimialat ennustavat tarkistusten toteutuvan pääosin, mutta sivistystoimen tulokertymä (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) on ennusteiden mukaan jäämässä 3,2 milj. euroa talousarviosta. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa erikoissairaanhoidon ja toimeentulotuen kustannukset ovat ylittämässä talousarvion n. 20 milj. eurolla. Osaltaan sosiaali- ja terveystoimen ylityspaineet johtuvat siitä, että kuluvalle vuodelle on budjetoitu vähemmän kuin viime vuonna kustannuksia toteutui. Mutta osaltaan myös siitä, että erikoissairaanhoidon ja toimeentulotuen asiakasmäärissä sekä kustannuksissa on ollut runsasta kasvua viime vuoteen verrattuna. Merkittävänä muutoksena edelliseen kuukausiraportin ennusteeseen on verorahoituksen uusimmat arviot, joiden mukaan verotuloja kertyy tänä vuonna milj. euroa eli verotulot olisivat jäämässä n. 15 milj. euroa talousarviota pienemmäksi. Huomioitaessa toimintamenojen ylityspaineet, tuloarvioiden pieneneminen sekä verotulojen heikkeneminen, on ennusteiden mukaan vuosikate jäämässä ainoastaan 65,7 milj. euroon ja tilikauden tulos vajoamassa 48 milj. euroa alijäämäiseksi. Oletettavaa on, että rahoitustuotoissa ja ulkoisissa toimintatuloissa on eriä, jotka tulevat hieman parantamaan ennustetta. Nykyisillä ennusteilla vuosikate ja tilikauden tulos olisivat jäämässä n. 29 milj. euroa budjetoidusta. Huhtikuun lopun tilanne Huhtikuun lopun kirjanpidon toteumaluvut eivät täysin ole vertailukelpoisia, sillä toukokuulle kuuluva 22,3 milj. euron erikoissairaanhoidon kustannus oli kirjattu jo huhtikuulle. Tästä syystä palvelujen ostojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna näyttää liian suurelle. Vertailukelpoinen palvelujen ostojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on 4,2 prosenttia ja ulkoisten menojen kokonaiskasvu n. 3,4 prosenttia. Kasvu on edelleen liian isoa suhteessa talousarvion mahdollistamaan kasvuun. Henkilöstökulut ovat tasaantuneet alkuvuodesta ja sen kasvu on 1,9 prosenttia. Henkilöstömäärä oli Kasvua oli vuodentakaisesta yhteensä 211 henkilöä, josta vakinaisia oli 91 ja määräaikaisia 120. Vakinaisten määrä on kasvanut vuoden aikana 0,8 prosenttia ja määräaikaisten 4,3 prosenttia. Työhallinnon palkkatuella työllistettäviä oli kaupungin organisaatiossa töissä 122, mikä on peräti 23 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden huhtikuussa. Huhtikuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty yhteensä 468,4 milj. euroa, mikä on 26,1 milj. euroa (5,9 %) enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Talousarviossa on verotulojen kasvuksi asetettu n. 2,3 prosenttia. Viimeisempien verotuloarvioiden mukaan verotuloja kertyisi 15 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Arvion mukaan vähennys kohdistuu

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 150 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 124 kunnallisveroon 19 milj. eurolla, mutta vastaavasti yhteisöverosta ja kiinteistöverosta olisi tulossa kaupungille hieman ennakoitua enemmän, jotka tasaavat kokonaisvähennystä. Espoon kaupungin saamien valtionosuuspäätöksien mukaan valtionosuudet kuluvalle vuodelle ovat 30,3 milj. euroa eli 1,1 milj. euroa pienemmät kuin mitä talousarviossa ennakoitiin. Kaupungin investointimenojen toteuma huhtikuun lopussa on 62,3 milj. euroa. Toimialojen ennusteen mukaan investointeihin tullaan käyttämään 330 milj. euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida kuitenkin noin milj. euroa. Talousarvioon merkitty 117 milj. euron lainanottovaltuus on jo lähes kokonaan käytetty ja se tullaan käyttämään loppuun kesän alkuun mennessä. Myös tälle vuodelle päätetystä rahastopurusta on toteutettu n. 50 prosenttia. Strategian tulostavoitteiden seuranta on liitteessä. Tulostavoitteiden tarkempi arviointi tehdään heinäkuun lopun tilanteesta Seurantaraportti I:n yhteydessä. Tulostavoitteista voidaan jo nyt todeta, että suurin osa talouteen liittyvistä tulostavoitteista ei ole toteutumassa. 2. Talousarvion muuttaminen ICT-määrärahojen kohdentaminen: Talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 91 on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon 4,5 miljoonaa euroa ICT-investointeihin. Määrärahat kohdennetaan tietohallinnon johtoryhmän päätöksillä projekteille toteutuskelpoisuuden perusteella. Määrärahan siirroista yleishallinnosta toimialoille päättää kaupunginhallitus. Tietohallinnon johtoryhmä on kokouksessaan esittänyt määrärahan kohdentamista huoltokirjajärjestelmän jatkokehitykseen ja liikennemerkkirekisterin digitointiin. Huoltokirjajärjestelmällä hallinnoidaan kaupungin kiinteistöjen hoidon ja kunnossapidon tietoja. Kehitysprojektissa rakennetaan järjestelmään uusia liittymiä, jotka mahdollistavat yhteen järjestelmään kertaalleen syötetyn tiedon hyödyntämisen muissa järjestelmissä. Liikennemerkkien ja liikennemerkkisuunnitelmien hallinnan tietojärjestelmä on rakennettu ja rekisteriin on digitoitu osa Espoon tiedoista. Tässä projektissa tehdään digitointityö loppuun eli sen päättyessä digitaalisessa liikennemerkkirekisterissä ovat koko Espoon tiedot. Joukkoliikenteen määräraha ylittyy 3,8 milj. euroa sen vuoksi, että talousarvio on laadittu eri perustein kuin vuoden menojen kirjaus toteutuu. Kirjausperusteen muutoksen kuvaus: Espoo hankkii joukkoliikenteen ostopalveluna Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymältä. Kuntayhtymälle maksetaan vuosittain kuntaosuus, joka kattaa liikenteen järjestämisestä aiheutuvat menot. Vuoden 2012 loppuun

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 150 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 124 asti on toimittu niin, että talousarvioon on varattu määrärahana kuntaosuus, joka kattaa kuntayhtymän kustannukset suunnitellun mukaisesti. Kuntaosuutta ei ole tarkistettu talousarviovuoden aikana tuloja menokehitystä vastaavaksi, vaan mahdollisesti kertynyt yli- tai alijäämä on otettu huomioon tulevien vuosien kuntaosuutta määriteltäessä. Kirjausmenettely ei ole ollut kirjanpidossa yleisesti noudatettavan suoriteperusteen mukainen. Vuoden 2013 lopussa kirjauskäytäntö päätettiin muuttaa suoriteperusteiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että kunkin vuoden menoksi kirjataan sen vuoden todelliset menot ja yli- tai alijäämä käsitellään saatavana ja velkana. Kirjauskäytännön muutos paransi kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksessä aiempien vuosien tulosta runsaat 9 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarviota laadittaessa suunniteltiin, että edellisten vuosien ylijäämää käytetään 3,3 milj. euroa. Koska uutta kirjauskäytäntöä ei vielä silloin sovellettu, tätä summaa ei laskettu mukaan talousarvion 2014 määrärahaan. Tällä perusteella talousarviosta puuttuu 3,3 milj. euroa. Espoon maksamista kuntaosuuksista on mennessä kertynyt ylijäämää yhteensä 9,3 milj. euroa. Ylijäämä on suunniteltu käytettävän vuosien aikana. Vuosien talousarvioihin otetaan mukaan ylijäämän suunniteltu käyttö. Uusi kirjaustapa tulee kuitenkin aiheuttamaan määrärahapoikkeamia siltä osin, kun ylijäämän käyttö eroaa suunnitellusta. Lisähaasteen asiaan tuo vielä se, että Espoon tilinpäätös laaditaan ennen kuin kuntayhtymän tilinpäätös valmistuu. Tämän vuoksi yli- tai alijäämä kirjataan Espoon tilinpäätökseen ennakkotiedon perusteella ja tieto oikaistaan uuden kirjausvuoden puolella vastaamaan kuntayhtymän tilinpäätöstä. Vuoden 2013 tilinpäätös Ennakkotiedon mukaan vuodelta 2013 oli kertymässä ylijäämää 0,9 milj. euroa. Kun kuntayhtymän tilinpäätös valmistui, toteutunut ylijäämä olikin vain 0,4 milj. Ennakkotiedon ja toteutuneen ylijäämän ero 0,5 milj. euroa oikaistiin vuoden 2014 kirjanpitoon maaliskuussa. Oikaisu lisää vuoden 2014 määrärahatarvetta 0,5 milj. euroa. Maanhankintarahaa on käytetty vuoden 1. neljänneksellä jo 2,5 miljoonaa euroa. Ostopäätöksillä ja maankäyttösopimuksilla on määrärahaa lisäksi sidottu yleisten alueiden hankintaan sekä myös tontinosien ostoon noin 4 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 ajan on voimassa yksityisille maanomistajille vapautus myyntivoiton verosta, mikäli he myyvät maata kunnalle. Tämä lisännee mahdollisuuksia myös raakamaakauppoihin. Lisämäärärahan tarpeeksi arvioidaan kuusi miljoonaa euroa. Edellisen lisäksi tarvitaan 1,42 milj. euroa kaupungin sisäistä maaomaisuuden siirtoa varten. Kaupunginhallitus päätti siirtää Logistiikka - liikelaitoksen taseessa olleen tontin peruskaupungin maaomaisuudeksi kaupungin omaisuutta koskevien strategisten linjausten mukaisesti.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 150 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 124 Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta vuoden 2013 talousarviossa nimettyjen keskeneräiseksi jäävien hankkeiden osalta määrärahaa jää käyttämättä 941 Liikenneväylien osalta 3,429 milj. euroa ja 948 Kunnallistekniikan sopimusrakentamisen osalta 5,727 milj. euroa. Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että säästyneet määrärahat yhteensä 9,156 milj. euroa lisätään vuoden 2014 jatkuvien työkohteiden määrärahoihin. Syynä on kohteiden suunnittelun viivästyminen tai aikataulun myöhentyminen. Hankkeiden listaus on liitteenä. Tiedoksi

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 11 / / / Lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh Markku Takala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportin muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 124 Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MAL-ratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vähimmäistehtävät-malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu metropolihallinnon käynnistysvaiheessa, mikäli päätetään edetä vaiheittain. metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta järjestää hallinto metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 124 Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä-Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen. Toiminnallisista syistä johtuen metropoliorganisaatioon ei sen käynnistysvaiheessa pidä siirtää operatiivisia, tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Laajan metropolihallinnon aiheuttamiin kustannuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, joiden kesken tehdään jo seudullista yhteistyötä. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 124 Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli ei välttämättä tuo lisäarvoa. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 15 / c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti suorilla vaaleilla valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV - kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu,

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 124 miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajojen tehtävien malliin liittyy suppeat tehtävät -mallia enemmän toteutukseen ja toimivuuteen liittyviä riskejä. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä, jotka on huomioitava jatkovalmistelussa:

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 17 / Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY-tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esille tuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan lausunnosta sivulta 6 seuraava kappale: Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia." Tämän jälkeen esittelijä muutti päätösehdotuksensa kokonaisuudessaan kuulumaan seuraavasti: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista:

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 124 Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportïn muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MALratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vain vähimmäistehtävät- malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu. Sen takia metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta usean vuosikymmenen ajaksi. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi -

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 19 / Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä- Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Metropolikaavan sisältö ja kunnille jäävät tehtävät tulee sovittaaa siten, että kunnat voivat tehokkaasti tehdä maankäyttösuunnitelmia maanomistajien kanssa. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Maankäyttöä koskevien tehtävien poistaminen Ely-keskukselta nopeuttaisi kaavoitusta ja rakentamista. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen, eikä siihen tule liittää operatiivisia ja tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Uhkana on, että laaja metropolihallinto vaihtoehto lisää kustannuksia. Se ei ratko kestävyysvajeen ongelmaa, vaan nostaa veroastetta. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, siten esitetty 10 kunnan ydinalue on väärä alue. Lisäksi uuden hallintotason muodostaminen todennäköisesti heikentää kuntalaisten demokratiaa. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 124 Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Koulutuksen pirstominen osiin purkaisi hyvin palvelevan tavoitteellisen kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus tukea opiskelijan kannalta mielekkään koulutuspolun löytymistä ja edistää elinikäistä oppimista. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli pirstaloisi koulutuksen järjestämistä. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois- Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli myös pitkälle tulevaisuuteen. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 124 Kun tavoitteena on kuntayhtymämalli, kunnat sopivat perussopimuksessa sen hallinnosta, ei valtio. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmä ja asukkaiden osallisuus tulee arvioida suhteessa sen tehtäviin. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV -kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan (tai raportissa mainitun 16 kunnan) lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Metropolihallinnon toiminnan rahoituksen tulee perustua pääosin kuntien maksuosuuksiin. vellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 124 tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajassa mallissa väliraportin henki viittaa enemmänkin kuntien toiminnan laajasti korvaavan tai sen kanssa päällekkäisen raskaan organisaation rakentamiseen. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY -tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 124 Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esilletuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Elo perui aiemman muutosehdotuksensa ja teki Hyrkön kannattamana uuden kokonaismuutosehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportin muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MALratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 24 / b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vähimmäistehtävät-malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu metropolihallinnon käynnistysvaiheessa, mikäli päätetään edetä vaiheittain. metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta järjestää hallinto metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä- Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen. Toiminnallisista syistä johtuen metropoliorganisaatioon ei sen käynnistysvaiheessa pidä siirtää operatiivisia, tuotannollisia toimintoja.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 124 Laajat tehtävät: Laajan metropolihallinnon aiheuttamiin kustannuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, joiden kesken tehdään jo seudullista yhteistyötä. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli ei välttämättä tuo lisäarvoa. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois- Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 26 / b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti suorilla vaaleilla valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV -kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 124 kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajojen tehtävien malliin liittyy suppeat tehtävät -mallia enemmän toteutukseen ja toimivuuteen liittyviä riskejä. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä, jotka on huomioitava jatkovalmistelussa: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 28 / Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY-tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esille tuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Myllärniemi Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa asian pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat pöydällepanoa, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "ei". Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Myllärniemen pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Äänestyksessä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista:

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 124 Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportïn muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MAL-ratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vain vähimmäistehtävät- malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu. Sen takia metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 124 ja toimivalta ratkaisulta usean vuosikymmenen ajaksi. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi - 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä-Suomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Metropolikaavan sisältö ja kunnille jäävät tehtävät tulee sovittaaa siten, että kunnat voivat tehokkaasti tehdä maankäyttösuunnitelmia maanomistajien kanssa. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Maankäyttöä koskevien tehtävien poistaminen Ely-keskukselta nopeuttaisi kaavoitusta ja rakentamista. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen, eikä siihen tule liittää operatiivisia ja tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät:

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 124 Uhkana on, että laaja metropolihallinto vaihtoehto lisää kustannuksia. Se ei ratko kestävyysvajeen ongelmaa, vaan nostaa veroastetta. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, siten esitetty 10 kunnan ydinalue on väärä alue. Lisäksi uuden hallintotason muodostaminen todennäköisesti heikentää kuntalaisten demokratiaa. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Koulutuksen pirstominen osiin purkaisi hyvin palvelevan tavoitteellisen kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus tukea opiskelijan kannalta mielekkään koulutuspolun löytymistä ja edistää elinikäistä oppimista. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli pirstaloisi koulutuksen järjestämistä. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 124 Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli myös pitkälle tulevaisuuteen. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. Kun tavoitteena on kuntayhtymämalli, kunnat sopivat perussopimuksessa sen hallinnosta, ei valtio. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmä ja asukkaiden osallisuus tulee arvioida suhteessa sen tehtäviin. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 33 / 124 metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV - kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan (tai raportissa mainitun 16 kunnan) lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Metropolihallinnon toiminnan rahoituksen tulee perustua pääosin kuntien maksuosuuksiin. Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 34 / 124 Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen sanktioleikkuri ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajassa mallissa väliraportin henki viittaa enemmänkin kuntien toiminnan laajasti korvaavan tai sen kanssa päällekkäisen raskaan organisaation rakentamiseen. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa - Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija - Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan - Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet - Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) - Pitkä toiminnan käynnistämisaika - Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto - Kokonaisverorasitus kasvaa - Aluerajauksien epäselvyys MALY -tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 35 / Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esilletuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Äänestyslistat Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista - Metropolilainsäädäntöryhmän väliraportti Ryhmien kommentit koottuna Hallitus linjasi rakennepoliittisessa ohjelmassaan ( ), että metropolialueen kilpailukyky varmistetaan, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto, jonka ylin päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Valtiovarainministeriö asetti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti työryhmän valmistelemaan metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä. Työryhmän tehtävänä on muun muassa valmistella ehdotus metropolihallinnon hallintomalliksi, rahoituksen sekä päätöksenteon järjestämiseksi ja metropolihallinnon alueelliseksi toimivallaksi. Työryhmä valmistelee myös mm. ehdotukset niistä tehtävistä, joita metropolihallinto hoitaisi. Työryhmän tulee antaa loppuraportti hallituksen esityksen muodossa mennessä. Työryhmän tuli toimeksiantonsa mukaan myös antaa väliraportti mennessä. Työryhmän väliraportti julkaistiin Väliraportti sisältää työryhmän kartoittavat mahdollisuudet sekä työryhmän alustavat ehdotukset metropolihallinnon perustamiseksi. Työryhmä on väliraportissaan arvioinut, että metropolihallinto voidaan oikeudellisesti toteuttaa joko perustuslain 121 :n 4 mom. tarkoitettuna kuntaa suuremmalla hallinto-alueella toteutettuna itsehallintojärjestelmänä tai pakkokuntayhtymänä, jolla on vaaleilla valittu valtuusto. Oikeudellisen toteuttamismallin valintaan vaikuttavat mm. metropolihallinnolle

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 36 / 124 annettavien tehtävien laajuus ja merkittävyys, rahoituksen suuruus sekä tehtävien oikeusvaikutukset alueen kunnille, kuntayhtymille ja muille sidosryhmille. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään klo 16 mennessä. Väliraportissa esitetään kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa metropolihallinnon perustamiseksi. 1. Vähimmäistehtävät-malli - Metropolihallinto hoitaisi tehtäviä, joilla sille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vähintään edellyttää. Tehtävät olisivat pääosin strategisia ja vain osittain operatiivisia. - Hallintomalliksi soveltuisi pakkokuntayhtymä, jossa olisi vaaleilla valittu valtuusto. - Rahoitusmallina olisivat kunnille osoitettavat maksuosuudet. - Aluerajaus voisi olla laajempi, väliraportissa on esitetty 16 kunnan kuulumista metropolihallintoon. - Vaali toteutettaisiin mahdollisesti siten, että metropolialue olisi yhtenä vaalipiirinä, mutta alueellisen edustavuuden korostuessa muut mallit ovat mahdollisia. 2. Laaja malli - Metropolihallinto hoitaisi laajasti sen toimialaan kuuluvia tehtäviä. Tehtäväkokonaisuus olisi mahdollisimman kattava, monipuolinen sekä toiminnallisesti eheä. Tavoitteena olisi myös, että eri tehtäväalueet tukisivat toisiaan mahdollisimman tehokkaasti. Tehtävät olisivat sekä strategisia että operatiivisia. - Tarkoituksenmukainen hallintomalli olisi perustuslain 121 :n 4 momentin mukainen kuntaa suuremmalla hallintoalueella toteutettu itsehallintojärjestelmä. - Itsenäinen rahoitusmalli. Työryhmä esittää säädettäväksi verotusoikeutta metropolihallinnolle (tulovero). - Aluerajaus olisi suppeampi, väliraportissa on esitetty 10 kunnan kuulumista metropolihallintoon (nk. ydinalue). - Metropolialue olisi yhtenä vaalipiirinä. Valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista sekä lausumaan erityisesti alla olevista kysymyksistä. Lausuntoa antavia tahoja pyydetään arvioimaan väliraportin ehdotuksia oman kunnan / organisaation näkökulman ohella metropolialueen kokonaisuuden näkökulmasta käsin. Kunnat voivat toimittaa oman lausuntonsa ohella myös haluamiensa kuntien kanssa yhteisen lausunnon. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunginhallitus Sivu 37 / 124 Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Kaupunginjohtaja toteaa, että valmistelun kuluessa raportin sisältö ja lausuntoluonnos on esitelty valtuuston neuvottelutoimikunnan kuntauudistusryhmässä. Jäsenillä on ollut mahdollisuus kommentoida sen sisältöä. Tiedoksi

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 152 Kaupunginhallitus Sivu 38 / / / Valtuustokysymys Barona-aition käytöstä (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Olli Isotalo, puh Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymyksen Barona-aition käytöstä ja toteaa asian loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Barona Areenan kaupungin omistamien aitioiden käyttöperiaatteet päivitetty Barona Areenan aitioiden käyttöperiaatteet päivitetty Valtuustokysymys Kurt Byman ja 11 muuta valtuutettua jättivät päivätyn seuraavan valtuustokysymyksen: Kun Barona-arena rakennettiin, osti Espoon kaupunki sieltä aition. Nyt on käynyt ilmi, että kaupunki omistaakin kaksi aitiota. Kun olemme tiedustelleet kaupungin aitioiden käyttöoikeuksista, olemme saaneet tietää, että aitiot ovat edustuskäyttöä varten ja että käyttöoikeus on kaupunginjohtajalla ja toimialajohtajilla. Kirjallisia sääntöjä tai käyttöohjeita emme ole saaneet emmekä löytäneet tiedusteluista huolimatta. Siksi kysymme, onko kaupunginhallitus tietoinen siitä, miten ja kuka aitioita käyttää? Vuokrataanko aitioita ulkopuolisille ja miten vuokra muodostuu ja mihin ja mille tilille se maksetaan? Onko mahdollista, että aitiot luovutetaan yksittäisen valtuutetun käyttöön tilaisuuksiin, jossa hän kerää varoja itselleen vaalikuluja varten? Kuka maksaa silloin tilavuokran ja mille tilille? Miksi tällaisesta käyttömahdollisuudesta ei ole informoitu valtuutettuja ja kaupunginhallituksen jäseniä laajemmin? Pidetäänkö käytöstä varauslistoja ja tehdäänkö käytöstä päätöksiä, jolla käyttö dokumentoidaan

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 152 Kaupunginhallitus Sivu 39 / 124 ja tiedetään, mitä tilaisuuksia aitioissa on pidetty? Kuka ohjeistaa käyttöä? Miten ja missä edellä mainittuihin voi tutustua? Vastaus valtuustokysymykseen Espoon kaupungilla on omistuksessaan Barona Arenalla kaksi aitiota (aitiot 342 ja 343), jotka on yhdistetty yhdeksi aitioksi. Aitio on tarkoitettu kaupungin edustus- ja muihin tilaisuuksiin. Aitiota on harkinnanvaraisesti mahdollista antaa myös muiden tahojen järjestämiin tilaisuuksiin, joissa kaupunki on osallisena. Varauskirjaa pitää teknisen toimen esikunta ja käyttöluvan allekirjoittaa teknisen toimen johtaja. Aitio on kaupungin johdon eli kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien käytössä. Lisäksi kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat ovat voineet hyväksyä toimialansa yksiköiden käyttöpyyntöjä eri tilaisuuksiin. Tilakeskus laskuttaa aitiovuokran kaupungin yksiköiltä sisäisesti. Muilta tahoilta aitiovuokra on peritty laskulla. Peritty vuokra on ollut vuodesta 2012 eteenpäin 100 euroa / käyttökerta. Tilakeskus tarkistaa vuokria tarvittaessa. Ottelu- ja pääsyliput järjestävä yksikkö on hankkinut itse ja maksanut suoraan Barona Arenalle. Samoin järjestävä yksikkö on itse vastannut mahdollisen tarjoilun ja muun vieraanvaraisuuden tilaamisesta ja järjestämisestä ja maksanut niistä aiheutuvat kustannukset suoraan toimittajalle. Aition käytöstä on annettu seuraavat ohjeet: - Barona Areenan kaupungin aitoiden käyttöperiaatteet päivitetty , - Barona Areenan aitioiden käyttöperiaatteet päivitetty Tiedoksi

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 153 Kaupunginhallitus Sivu 40 / / / Valtuustoaloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Said Aden, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Susanna Rahkosen ym jättämään valtuustoaloitteeseen espoolaisen pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Kaupungin ja TE-toimiston yhteistyösopimus - Valtuustoaloite Valtuutettu Susanna Rahkonen ja 29 muuta valtuutettua esittävät valtuusto-aloitteessaan seuraava: Espoon kaupunki tehostaa TEM-kuntakokeilun tavoitteiden toteutumista laatimalla erillisen työllisyysstrategian. Siihen sisällytetään mm: 1 laskelma passiivisen pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksista Espoon kaupungille, 2 arvio aktiivitoimien kustannuksista ja hyödyistä Espoon kaupungille, 3 suunnitelma työllisyysasioiden koordinoinnista ja yhteistyöstä eri viranomaisten ja toimijoiden kesken, 4 suunnitelma välityömarkkinoiden edistämisestä ja selvitysmahdollisuudesta perustaa välityömarkkinaorganisaatio tai yhteiskunnallinen yritys yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, 5 suunnitelma avustavien töiden organisoinnista Espoon kaupungissa.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 153 Kaupunginhallitus Sivu 41 / 124 Vastaus aloitteeseen Espoo-tarinan, eli kaupungin strategian mukaan vuoden 2016 lopussa päättyvän valtuustokauden aikana tavoitteeksi on asetettu Espoon työllisyysasteen nouseminen 75 prosenttiin ja työttömyysasteen laskeminen korkeintaan 5 % tasolle. Nuorten työllisyyden osalta nuorten työllisyys on maan parhaalla tasolla. Työllisyydenhoidon osalta kaupungin strategisia tavoitteita toimeenpannaan hyödyntämällä vuosittain TE-toimiston kanssa laadittavaa yhteistyösopimusta, jonka hyväksyy kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto. Kaupungin osalta sopimukseen kirjattavat toimenpiteet (esim. palkkatukityöllistäminen ja oppisopimuspaikat kaupungin omaan organisaatioon) toteutetaan valtuuston hyväksymän talousarvion määrittelemissä rajoissa. Espoon valtuuston hyväksymä Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU) asettaa tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen, nopean työllistymisen edistämisen erityisryhmänään pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat sekä työttömyyden kasvun ehkäisemisen tukemalla yrittäjyyttä. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi tulee lisätä työllisyydenhoidon volyymia ja organisoida työllisyydenhoidon toimenpiteen tarkoituksenmukaisella tavalla. Laskelma passiivisen pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksista ja aktiivi-toimien hyödyistä Työttömien määrä Espoossa on kasvanut ja kasvaa edelleen muuta pääkaupunkiseutua nopeammin. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan pitkäaikaistyöttömiä Espoossa oli 84 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömien aktivointi kannattaa sillä lähtöoletuksella, että (periaatteella, jossa) valtio maksaa työmarkkinatuen aktivointijakson osalta kokonaan alkaen. Espoossa ollaan selvittämässä pitkäaikaistyöttömien profiilia yhdessä ELY-keskuksen ja KELAn tutkijoiden kanssa. Tarkempia taloudellisia laskelmia voidaan tuottaa, kun pitkäaikaistyöttömien tunnetaan profiili paremmin. Kartoitetaan kaupungin silppu- ja avustavat työt Eri yksiköistä (esim. varhaiskasvatus, perusopetus ja catering) löytyviä silppumaisia ja avustavia tehtäviä on koottu ja kilpailutettu vuoden 2013 aikana. Tarjouspyyntöihin kirjattiin sosiaalisia kriteerejä. Kilpailutuksen voitti TimRent Oy, jonka toiminta noudattaa Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämän työpankkitoiminnan periaatteita. Ideana on tarjota työttömille työtä. Sosiaali- ja terveysministeriö palkitsee

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 153 Kaupunginhallitus Sivu 42 / 124 työpankkiyrityksiä jokaisesta henkilöstä, jotka siirtyvät avoimille työmarkkinoille työpankkiyrityksen palkkalistoilta. Selvitetään välityömarkkinaorganisaation perustamisedellytykset yhdessä eri toimijoiden kanssa Työllisyydenhoidon yhteistyösopimuksen puitteissa välityömarkkinoille ollaan tekemässä yhdessä Ely-keskuksen ja kumppaneiden kanssa strategiaa, jolla lisätään tukityöllistämisen volyymia ja yhteistyötä pksektorin kanssa. Hankintojen kautta työllistämistä ja työpankkitoiminnan kehittämistä tehdään määrätietoisesti. Työpankille sopivia tehtäviä kaupungin yksiköiden tukipalveluissa kilpailutetaan niin, että hankintakriteerit luovat markkinoita työpankin kaltaisille toimijoille (esim. Asu ja elä -keskusten tukipalvelut). TE-toimiston kanssa laadittaviin yhteistyösopimuksiin kirjataan jatkossa tavoite työllistämisen jakautumisesta eri toimialoille. Vuoden 2015 yhteistyösopimuksen sisältöä kehitetään edelleen niin, että se antaa entistä kattavamman kuvan koko työllisyydenhoidosta, resurssien ja tarpeiden suhteesta sekä konkreettisista toimista (kaupunki & TE-toimisto). ESR-hankkeet Tällä hetkellä on menneillään ESR-esiselvityshanke, jossa kartoitetaan palvelujärjestelmän aukot, joiden vuoksi nuorten ohjaaminen ja motivoiminen kohti koulutusta tai työllisyyttä estyy tai hidastuu. Selvitys elokuun 2014 loppuun mennessä. Esiselvityksen tuloksen pohjalta suunnitellaan nuorisotyöttömyyden torjumiseen ja pitkäaikaistyöttömyyteen keskittyvä kahta ESR-hanketta yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kansaa. Hankkeilla pyritään kasvattamaan merkittävästi työllisyydenhoidon volyymia ja erityisesti nuorten hankkeen kohdalla selkiyttämään palveluiden kokonaisuutta ja asiakasohjausta. Hankkeet pyritään saamaan käyntiin vuoden 2015 alussa ja ne huomioidaan vuoden 2015 budjettivalmistelussa. Tiedoksi

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 154 Kaupunginhallitus Sivu 43 / / / Valtuustoaloite palvelujen kehittämisestä henkilöstön ideoiden pohjalta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Sarekoski, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Tiina Ahlforsin ym jättämään valtuustoaloitteeseen palvelujen kehittämisestä henkilöstön ideoiden pohjalta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Valtuustoaloitteen allekirjoittajat ovat esittäneet, että Espoossa kehitettäisiin entistä monipuolisempia ja avoimempia tapoja henkilöstön ideoiden ja tietotaidon hyödyntämiseen, jotta palveluita saadaan kehitettyä kuntalaisten tarpeita paremmin vastaavaksi. Vastaus Henkilöstölle on luotu monia erilaisia tapoja vaikuttaa ja jakaa osaamistaan omaa yksikköä laajemmin kaupungin organisaatiossa: Henkilöstön tekemiä kehittämisideoita ja niiden yhteistä jatkokehittämistä varten on avattu Essiin uusi keskustelukanava. Se sijaitsee aloitetoiminnan sivuilla ja edustaa kevyemmän hallinnoinnin joustavaa kehittämistoimintaa. Keskusteluun voi jokainen osallistua ja kertoa omasta työstään ja siinä tehdystä kehittämisestä ja oivalluksista. Tätä kautta esiin tulevat ideat siirtyvät kaikkien käyttöön ja samalla niiden edelleen kehittämiseen saadaan toivon mukaan useampia henkilöitä ja kommentteja. Keskustelupalstan moderaattori viestii tarkoituksenmukaisille tahoille uusista avauksista ja keskustelijoista rakentavimmat palkitaan vuosittain pienellä lahjalla. Uusi toimintatapa on ollut käytössä vasta pari kuukautta. Samoilla essin sivuilla on mahdollista jättää myös virallinen aloite. Viralliset aloitteet käsitellään henkilöstötoimikunnassa ja niiden käsittely on määritelty yhteistoimintasopimuksessa. Myös sosiaalisen median sovellus Yammer on jo vakiinnuttanut paikkansa henkilöstön uusien ajatusten ja ideoiden esittämisessä ja niistä

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 154 Kaupunginhallitus Sivu 44 / 124 Tiedoksi keskustelemisessa. Organisaatiorajat ylittävä toiminnan kehittämisideointi tapahtunee tulevaisuudessa vilkkaimmin juuri sosiaalisessa mediassa. Sähköiset työtilat (Sharepoint) sisältävät puolestaan suuren osan organisaatiomme dokumentaatiosta. Siellä on entistä parempi pääsy yhteisiin dokumentteihin, joiden sisältöä voi halutessaan kommentoida tekijöille. Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu, joka järjestetään vuosittain, kannustaa parantamaan ja kehittämään kaupungin palveluja ja Espoon kaupungilla tehtävää työtä. Kilpailuun voivat osallistua kaikki kaupungin työntekijät, työyhteisöt, verkostot ja porukat. Innovaatiokilpailu on osa Espoo -tarinaa, jossa Espoosta tehdään entistä asukas- ja asiakaslähtöisempi. Uutena elementtinä kilpailuun ollaan tuomassa ns. palveluhaastekäytäntöä. Mielenkiinto kilpailussa kohdistuu sekä pieniin että suuriin innovaatioihin. Olennaista on se, että innovaatio tai idea on parantanut tai parantaa tuotettavaa palvelua tai organisaation sisäistä toimivuutta. Kyseessä voi olla innovaatio, joka on jo ehtinyt tuottaa paljon tuloksia tai tuore ajatus, jonka tuottama sato korjataan vasta myöhemmin. Erityisesti huomiota halutaan kiinnittää sellaisiin uudistuksiin, joissa asiakkaat ja kuntalaiset ovat olleet etusijalla - paremman palvelun saajina tai jopa kehittämistyön yhteistyökumppaneina. Kilpailusarjoja on kaksi: innovaatiot ja potentiaaliset innovaatiot eli ideat. Voittajat ovat saaneet rahallisen palkinnon. Innovaatiokilpailun hakemukset arvioidaan Laatukeskuksessa. Espoon hakemukset osallistuvat automaattisesti Laatukeskuksen kansalliseen Vuoden laatuinnovaatio -kilpailuun.

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunginhallitus Sivu 45 / / /2013 Kaupunginhallitus Valtuusto Lausunnon antaminen kuntarakennelain mukaisesta esityksestä yhden kiinteistön siirtämiseksi Vihdistä Espooseen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain 14 :n 4 mom. mukaisena lausuntona, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Samalla valtuusto ilmoittaa, ettei asiasta ole tehty yhtään huomautusta. Käsittely Sonkeri Häggmannin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esitän, että Espoo puoltaisi kiinteistön liittämistä Espooseen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Äänestyksessä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Sonkerin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Sonkeri ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen. Liite Selostus 6 Äänestyslista 155 Vihdin kunnan Ollilan kylässä Espoon rajalla sijaitsevan kiinteistön omistaja on pyytänyt Vihdin kunnalta lupaa siirtää kiinteistönsä Espoon kaupunkiin. Espoo ja Vihti eivät ole asian aiemmassa vaiheessa puoltaneet kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin ja myös Maanmittauslaitoksen lausunto on ollut kielteinen.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunginhallitus Sivu 46 / 124 Valtiovarainministeriö on kehottanut kuntarakennelain 14 :n 3 mom mukaisesti Espoon kaupunkia varaamaan asukkailleen ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuuden tehdä huomautus asiasta. Huomautusten tekemistä koskeva kuulutus on julkaistu Espoon kaupungin ilmoitustaululla ja huomautusten tekoaika on päättynyt Yhtään huomautusta ei ole jätetty. Valtiovarainministeriö pyytää Vihdiltä ja Espoolta tämän jälkeen lausuntoa esityksestä ja sitä koskevista huomautuksista mennessä. Asia on esillä Vihdin kunnanhallituksessa ja päätösesitys on edelleen kielteinen. Koska Espoossa ei ole asian johdosta tehty yhtään huomautusta, Espoollakaan ei ole syytä muuttaa aiempaa kantaansa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto ilmoittaa kuntajakolain 11 :n mukaisena lausuntona Vihdin kunnalle, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto ilmoittaa kuntajakolain 11 :n mukaisena lausuntona Vihdin kunnalle, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Käsittely Ruoho Simon Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Espoon valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain 11 :n mukaisena lausuntona Vihdin kunnalle, että Espoon kaupunki puoltaa kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska muutos edistää Kuntarakennelain 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa Kuntarakennelain 4 :n 2, 3 ja 4 kohtien mukaisesti alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita, alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia ja alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunginhallitus Sivu 47 / 124 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdystä ehdotuksesta. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty muutosehdotus, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Ruohon muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 37 äänellä 35 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Ruoho, Lahtinen, Simon Elo, Huhta, Pajunen, Byman, Laukkanen ja Järvenpää ilmoittivat eriävän mielipiteensä, joka on pöytäkirjan liitteenä. Tiedoksi -

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Kaupunginhallitus Sivu 48 / / /2014 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen edustajan nimeäminen Pohjoismaiseen ystävyyskuntakokoukseen Kristianstadissa Valmistelijat / lisätiedot: Glenn Gassen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 nimeää Kurt Bymanin kaupunginhallituksen edustajaksi Kristianstadissa pidettävään ystävyyskuntakokoukseen, 2 suorittaa matkasta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Program vänortsmöte juni Pohjoismaiset ystävyyskunnat järjestävät vuorotellen kerran vuodessa ystävyyskuntakokouksen. Joka toinen vuosi kokoontuminen järjestetään laajempana, jolloin myös seuralaiset ovat tervetulleita. Tänä vuonna kutsun kokoukseen on esittänyt Ruotsin Kristianstad Kutsu on esitetty maksimissaan 15 hengen delegaatiolle. Lisäksi kutsu esitetään Pohjola Nordenin paikallisyhdistyksen edustajalle. Kokouksen teemoina ovat: - EU:n vesidirektiivi - ikääntyvien aktiivisuus ja terveys - nuorten osallistuminen ystävyyskaupunki-toimintaan (Espoon nuorisopalvelut koordinoivat jatkotoiminnan) Osallistujakunnat huolehtivat itse matka- ja majoituskustannuksista. Päätöshistoria

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Kaupunginhallitus Sivu 49 / 124 Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 nimeää seuraavat kaupunginhallituksen edustajat Kristianstadissa pidettävään ystävyyskuntakokoukseen: 2 suorittaa matkasta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Käsittely Puheenjohtaja Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 nimeää seuraavat kaupunginhallituksen edustajat Kristianstadissa pidettävään ystävyyskuntakokoukseen: 2 suorittaa matkasta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Käsittely Puheenjohjaja ehdotti, että kaupunginhallituksen edustajiksi nimetään Ulf Johansson, Ari Konttas, Seppo Sonkeri, Markku Sistonen ja Ville Lehtola. Puheenjohtaja Sistosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Kaupunginhallitus Sivu 50 / 124 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus: 1 nimeää seuraavat kaupunginhallituksen edustajat Kristianstadissa pidettävään ystävyyskuntakokoukseen: 2 suorittaa matkasta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Käsittely Puheenjohtaja uudisti edellisessä kokouksessa tekemänsä ehdotuksen edustajien nimeämisestä. Christina Gestrin ehdotti, että edustajiksi nimetään Marita Backman ja Nina af Hällström. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ne. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus 1 nimesi seuraavat kaupunginhallituksen edustajat Kristianstadissa pidettävään ystävyyskuntakokoukseen: Ulf Johansson, Ari Konttas, Seppo Sonkeri, Markku Sistonen, Ville Lehtola, Marita Backman ja Nina af Hällström, 2 suorittaa matkasta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Tiedoksi

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunginhallitus Sivu 51 / / / Valtuustoaloite perhetyön palvelujen kehittämisestä (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Elina Palojärvi, puh Anu Rämö, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kai Lintusen ja 43 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen perhetyön palvelujen kehittämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Kai Lintunen ja 43 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen perhetyön palvelujen kehittämiseksi. Kaupunkia pyydetään laatimaan alustava suunnitelma perhetyön palveluiden kehittämiseksi siten, että palveluiden ennaltaehkäisevyyden ja kokonaisvaikuttavuuden periaatteet tulevat palveluissa nykyistä paremmin huomioiduiksi. Suunnitelman tulee keskittyä konkreettisiin toimenpideehdotuksiin palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Kaupungin toimintojen lisäksi myös muilla hyvinvointitoimijoilla (kolmas sektori, seurakunta, palveluntuottajat ym.) tulee olla mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Suunnitelma tulee tuoda valtuuston arviointiin ja käsittelyyn vuoden 2014 aikana. Valtuustoaloitteessa todetaan, että perhetyö on kustannustehokas tapa ehkäistä perheiden ongelmia ja siihen kannattaa panostaa. Perhetyö on laaja käsite ja tässä vastauksessa perhetyöllä tarkoitetaan lapsiperheiden kotipalvelua, perheohjausta, sosiaaliohjausta ja perhekuntoutusta terveydenhoidon ja lapsiperheiden perhetyössä ja lastensuojelussa. Lopussa esitetään konkreettinen toimenpidesuunnitelma perhetyön palvelujen kehittämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa tuodaan esiin sekä meneillään olevaa kehittämistyötä että toimenpide-ehdotuksia. Toimenpiteissä on huomioitu ennaltaehkäisyn ja kokonaisvaikuttavuuden periaatteet. Perhetyön tavoitteena on antaa tukea nimenomaan

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunginhallitus Sivu 52 / 124 varhaisessa vaiheessa ja perhetyö jalkautuu ihmisten arkiympäristöihin, mikä helpottaa perheiden avun saantia. Kokonaisvaltaisuus huomioidaan esimerkiksi siten, että lasten tilanne kartoitetaan myös silloin, kun aikuiset hakeutuvat palveluihin. Moniammatillisella yhteistyöllä on keskeinen rooli perhetyön palvelujen kehittämisessä. Perhetyössä tehdään monenlaista yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa ja sitä tullaan edelleen tiivistämään. Intensiivisempää tukea tarjotaan niille perheille, jotka käyttävät useita palveluja ja joilla on eniten tuen tarvetta. Tiivis tuki on tärkeää hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen näkökulmasta. Perhetyöhön kehitetään jatkuvasti uudenlaisia toimintamuotoja, myös sähköisiä palveluja. Lapsiperheiden palveluiden kehittämistyön taustana Espoossa on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Espoossa on valtuuston hyväksymä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille , joka ohjaa lasten ja nuorten palvelujen kehittämistä Espoossa. Suunnitelma linjaa palvelujen keskeiset kehittämishaasteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Hyvinvointisuunnitelma painottaa toimivuutta ja saatavuutta peruspalveluissa, mihin myös perhetyö lukeutuu. Suunnitelman mukaisesti perhetyötä laajennetaan koskemaan kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään. Perhetyön tunnettuutta ja hyödyntämistä vahvistetaan peruspalveluissa ja aikuisten palveluissa. Palveluiden tulee olla hyvinvointisuunnitelman mukaisesti syrjimättömiä ja esteettömiä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman liitteenä ovat lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma vuosille ja asetukseen perustuva neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun suunnitelman mukainen kehittämistyö on käynnissä parhaillaan. Lastensuojelun palvelurakennetta ja johtamista kehitetään erityisesti avohuollon asiakasprosessien sujuvoittamiseksi sekä perhetyön ja perhekuntoutuksen saatavuuden parantamiseksi. Lastensuojelun asiakkaiden perhetyön eri palvelut järjestetään aina kun mahdollista lapsen ja perheen omaan kotiin ja muuhun kasvuympäristöön. Meneillään ja suunnitteilla olevat toimenpiteet A) Perhetyön uudelleen organisointi lapsiperheiden perhetyössä: kotipalvelu ja perheohjaus Lapsiperheiden perhetyö organisoitui uudelleen, kotipalvelu ja perheohjaus omiksi palveluikseen kahden esimiehen alaisuuteen. Tavoitteena on sujuvoittaa palveluprosessia ja nopeuttaa asiakkaan palvelun saantia. Muutoksella on tavoiteltu myös kotipalvelun ja perheohjauksen käsitteiden ja palvelutuotteiden selkiyttämistä ja tunnettavuuden lisäämistä espoolaisille lapsiperheille ja yhteistyökumppaneille.

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunginhallitus Sivu 53 / 124 Kotipalvelu on perhetyöntekijän tarjoamaa konkreettista apua perheen kotona, tavallisimmin lastenhoitoapua, tarvittaessa vanhempien opastamista ja yhdessä tekemistä lastenhoidossa ja kodinhoidossa. Perheohjaus on perheohjaajan tarjoamaa neuvontaa ja ohjausta lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Perheohjaus on perinteisen kotikäyntityön lisäksi entistä enemmän jalkautunut mm. neuvoloihin. Jokaisella neljällä suuralueella perheohjaajat pitävät avovastaanottoa isoissa neuvoloissa tavallisesti kaksi kertaa kuussa. Tällöin neuvolaan tulevat perheet voivat hakeutua ilman ajanvarausta joko itse tai neuvolan terveydenhoitajan ohjaamana kahdenkeskiseen keskusteluun perheohjaajan kanssa. Keskustelut voivat liittyä esim. vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen, perheohjauksen ja kotipalvelun mahdollisuuksiin tukea perhettä tai palveluohjaukseen. Avoimissa päiväkodeissa perheohjaajat pitävät vanhempainryhmissä keskustelun alustuksia mm. kasvatukseen ja lapsen uneen liittyen. Myös näissä tilaisuuksissa on ryhmäkeskustelun lisäksi mahdollisuus kahdenkeskiseen tapaamiseen perheohjaajan kanssa. Perhetyön verkkoneuvontapalvelun käyttöönotto on suunnitteilla. Pilotissa on tarkoitus testata monniammatillisen tiimin kokoamista tilanteessa, jossa asiakkaasta on tehty ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Tavoitteena on, että ammattilaiset ja asiakas voivat yhdessä tietoturvallisesti käydä keskustelua asiakkaan tilanteesta ja päivittää esimerkiksi yhteistä asiakastai palvelusuunnitelmaa. Tavoitteena on verkostoyhteistyön helpottaminen ja yhteydenpidon tuominen ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Toimintamalli ei korvaa henkilökohtaisia tapaamisia, vaan tarkoitus on kokeilla uudenlaista työn tekemisen muotoa ja tuoda myös asiakkaalle välineitä (esim. erilaisia itsearviointivälineitä), joilla hän voi tarkastella ja arvioida omaa tilannettaan. B) Perhetyön kehittäminen lastensuojelupalveluissa Lastensuojelu on järjestetty Espoossa lastensuojelun avopalveluihin ja erityispalveluihin. Avopalveluissa tarjotaan lastensuojelun avohuollon palveluja tilanteissa, joissa lasta ja perhettä on mahdollista tukea avohuollollisin keinoin. Keskeinen tukimuoto on kotiin annettava perhetyö, kuten sosiaaliohjaus, tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus. Mikäli avohuollon tukitoimet ovat riittämättömät ja päädytään lapsen huostaanottoon, asiakkuus siirtyy lastensuojelun erityispalveluihin. Perhetyön kehittäminen lastensuojelun avopalveluissa Lastensuojelun avohuollon tukitoimet mukaan lukien perhetyö, tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus sekä itsenäistyvän nuoren tuki kootaan vuoden 2014 aikana uuteen lastensuojelun tukipalveluyksikköön. Tavoitteena on parantaa perhetyön ja muiden lastensuojelun tukipalvelujen koordinointia ja asiakasohjausta sekä kehittää perhetyön palveluja. Palvelujen keskitetyllä koordinoinnilla ja asiakasohjauksella pyritään parantamaan asiakkaiden ohjautumista perhetyön palvelujen piiriin varhaisemmassa vaiheessa ja aiempaa oikea-aikaisemmin. Uusi

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunginhallitus Sivu 54 / 124 toimintamalli mahdollistaa aiempaa paremmin palvelujen räätälöinnin lapsen ja perheen tarpeita vastaavaksi. Espoonlahden lastensuojelun alaisuudessa on toiminut perheryhmä Kotipesä pienten lasten perheille. Toiminta siirtyy tukipalveluyksikköön ja toimintaa laajennetaan. Lapsiperheiden päiväkuntoutusta lisätään niin, että asiakkaat ohjautuvat palveluun tulevaisuudessa kaikilta Espoon alueilta. Perhe- ja sosiaalipalveluissa painotetaan ehkäisevän ja avopalvelutoiminnan ensisijaisuutta ja siksi päiväkuntoutuksen suunnitteluryhmässä on mukana ehkäisevien palvelujen edustajia, jotka yhteistyössä lastensuojelun työntekijöiden kanssa tekevät ehdotuksen toimintakonseptista, jonka avulla lapsiperheet voivat saada päiväkuntoutusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jos perheessä on sellaisen tarvetta. Yksikköön voidaan tulevaisuudessa ohjata asiakkaita myös muista palveluista kuin lastensuojelusta esim. terveydenhoidosta, lapsiperhetyöstä ja perheneuvolasta. Kotiin tehtävän perhekuntoutuksen palvelut on myös kilpailutettu ja osa niistä ostetaan. Tukipalveluyksikön yhtenä keskeisenä painopistealueena ovat vauvaperheet, vauvaperheiden kanssa tehtävä perhetyö ja perhekuntoutus. Osa päiväkuntoutusyksikön työstä tulee painottumaan vauvaa odottaviin perheisiin ja vauvaperheisiin, joissa on runsasta tuen tarvetta. Henkilöstölle tehdyssä kyselyssä vuonna 2013 koskien lastensuojelun tukipalveluja nousi esille tarve kehittää palveluja alakouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Alakouluikäisille lapsilla ja heidän perheillään yleisin tukimuoto lastensuojelussa on sosiaaliohjaus. Lisäksi Tuomarilan perhetukikeskus tarjoaa perhekuntoutusta eri-ikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Lastensuojelun sosiaaliohjausta tullaan kehittämään tulevaisuudessa juuri kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Perhetyön kehittäminen lastensuojelun erityispalveluissa Myös lasten erityispalveluissa tavoitteena on tuoda palveluja enemmän lapsen omaan koti- ja arkiympäristöön. Poijupuiston vastaanottokodissa on käynnistynyt tehostetun perhetyön, sijaishuollon sosiaaliohjauksen ja vastaanottotoiminnan rinnalle nk. kiitolinja-työskentely. Työskentelyn taustalla on ajatus siitä, että kaikki nuoret eivät hyödy laitosympäristössä tapahtuvasta arvioinnista. Työskentelyn idea on viedä vastaanottokodin strukturoitu arviointimalli lapsen ja perheen kotiympäristöön eli nuoren ja perheen arviointi ja tuki viedään nuoren kotiin laitossijoituksen sijasta. Työskentely on alkanut vuoden 2014 alussa. Tuloksia on saatavilla kesän 2014 jälkeen. Tavoitteena on estää vastaanottokotipaikkojen osto ulkopuolelta ja kehittää uusia malleja laitosympäristössä tapahtuvan arvioinnin rinnalle. Tavoitteena on, että Kiitolinja-työskentelymallissa on vuoden 2014 aikana 35 asiakasta. Vastaavasti vastaanottokodista vapautuu paikkoja niille nuorille, jotka tarvitsevat laitossijoitusta ja näin laitospaikkoja ei tarvitse ostaa vastaanottotoiminnan osalta ostaa Espoon ulkopuolelta.

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunginhallitus Sivu 55 / 124 Kiitolinja-työskentelymalli palkittiin kaupunginjohtajan innovaatiopalkinnolla vuonna Lisäksi Poijupuiston lastensuojelupalvelut saivat Lastensuojelun keskusliiton myöntämän vuoden lastensuojelutekokunniamaininnan kevättalvella Erityisen arvokkaana kunniamaininnassa pidettiin Poijupuiston monipuolista palveluvalikoimaa ja työskentelyä lasten ja perheiden hyväksi. Lystimäen nuorisokoti luopuu vuoden 2014 aikana pitkäaikaisesta ympärivuorokautisesta laitoshoidosta. Nuorisokodin toisen osaston henkilöstö tulee jatkossa tarjoamaan avohuollon sijoituspalvelua ympärivuorokautisena toimintana. Toisen osaston henkilöstö kehittää sekä avo- että sijaishuollon kotiin vietäviä palveluja. Tavoitteena on vastata aiempaa paremmin palvelutarpeisiin, ehkäistä huostaanottoja ja luoda vaihtoehtoja erityisesti vuotiaiden nuorten tukemiseen. Muutokset mahdollistavat aiempaa paremmin yksilölliset palvelut ja eritysratkaisut sekä mahdollistavat erilaisissa ympäristöissä tehtävän perhetyön. Tällä hetkellä Lystimäessä on jo avohuollon sijoituksessa olevia nuoria. Myös kotiin vietävää palvelua on pilotoitu kevään 2014 aikana. C) Moniammatillinen yhteistyö perhetyön palveluiden kehittämisessä Suunnitteilla oleva Suviniityn päiväkoti ja neuvola tulee tarjoamaan laajaalaisesti lapsiperhepalveluja Espoon keskuksen ja lähialueiden lapsiperheille. Lähtökohtana on, että perheet saisivat tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja lähellä arkiympäristöään. Perhetyö on mukana yhtenä toimijatahona moniammatillisessa verkostossa ja lapsiperheiden perheohjauksen palvelut jalkautuvat Suviniittyyn. Suviniityn päiväkodin ja neuvolan on tarkoitus valmistua siten, että toiminta pääsee käyntiin vuoden 2017 alussa. Toimintaa ja yhteistyötä eri kaupungin yksiköiden ja kolmannen sektorin kanssa ollaan parhaillaan suunnittelemassa ja perhetyö on tässä tiiviisti mukana. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kytkeytyy Lapsen oikeus palveluihin (LOP) -hanke, jossa kokeillaan viittä erilaista toimintamallia vuoden 2014 aikana. Pilotit perustuvat monialaiselle yhteistyölle lapsiperheiden palvelujen kesken sekä myös lasten ja aikuisten palvelujen välillä. Toimintamallien avulla pyritään vahvistamaan kaikkien lapsiperheitä kohtaavien toimijoiden kykyä vastata yhdessä lapsiperheiden tarpeisiin. Osa toimintamalleista on muualla kehitettyjen hyvien käytäntöjen implementointia ja sovittamista toimintaympäristöön, osa piloteista kokeilee kokonaan uudenlaisia toimintatapoja. Yksi LOP:n toimintamalleista on luottohenkilömallin pilotointi. Tavoitteena on, että lapsiperheet, joilla on monenlaista tuen tarvetta, kokevat tulevansa kuulluiksi ja autetuiksi. Perheillä on tieto siitä, kenen puoleen he voivat kääntyä, kun perheen tilanne muuttuu tai hankaloituu. Kuntaan rakennetaan toimintatapaa, jossa määritellään, kenellä on koordinointivastuu niiden lapsiperheiden palveluiden kokonaisuudesta, joilla on useita asiakkuuksia eri tahoilla. Asiakas saa apua palveluiden löytämiseen ja osallistuu itse palveluidensa suunnitteluun. Eri toimijoiden roolit työskentelyssä selkiytyvät sekä työntekijöiden että lapsen ja perheen

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunginhallitus Sivu 56 / 124 näkökulmasta. Tieto perheen tilanteesta siirtyy perheen luvalla paremmin toimijalta toiselle. Kotipalvelusta pilotissa on yksi perhetyöntekijä asiakasperheensä kanssa. Perhetyöntekijä toimii luottohenkilönä, joka kutsuu yhteiseen verkostotapaamiseen perheen kanssa toimivat ja perheen itsensä määrittämät yhteistyökumppanit. Toisena pilottina kaupunkiin rakennetaan kaikkia lapsiperheitä kohtaavia toimijoita palveleva sähköinen palveluohjausportaali, johon kootaan keskeinen lapsiperheiden palveluohjauksessa tarvittava tieto. Tavoitteena on että kaikkien kaupungin työntekijöiden palveluohjausosaaminen vahvistuu kun palveluja koskevan tiedon laatu paranee ja tieto on paremmin saavutettavissa. Tavoitteena on myös, että palvelutuotannon koordinaatio paranee ja päällekkäisyys vähenee. Kolmas pilotoitava toimintamuoto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämä Lapset puheeksi -keskustelun käyttöönotto yhdessä espoolaisessa päiväkodissa osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja yhdessä neuvolassa osana 1,5 -vuotiaan lapsen laajaa terveystarkastusta. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen ja neuvolan työntekijöiden kyky ottaa puheeksi ja tunnistaa lapsen hyvinvointia tukevat ja vaarantavat tekijät vahvistuu. Lisäksi lapsen tilanteen puheeksi ottaminen ja siitä käynnistyvä työskentely on voimavarakeskeistä ja perheitä voimaannuttavaa. Tavoitteena on, että lasta suojaavia tekijöitä päästään tuomaan lapsen arkiympäristöihin nopeasti lapsen verkostoa hyödyntäen jo ennen kuin perheen kokema kuormitus vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen. Lapsiperheille tarjotaan perhetyön tukea perheen tarpeen mukaan myös päivähoidon aloitteesta. Neljänneksi luodaan toimintamalli koko perheen huomioimiseksi aikuisten palveluissa. Toimintamalli selkiyttää aikuisten palveluiden roolia lasten tukemisessa ja luo selkeän käytännön tilanteisiin, joissa aikuisasiakkailla on alaikäisiä lapsia. Näin pyritään vahvistamaan suunnitelmallista verkostoyhteistyötä aikuispalveluissa asiakkaana olevissa lapsiperheissä sekä selkiyttämään eri toimijoiden rooleja työskentelyssä työntekijöiden, että lapsen ja perheen näkökulmasta. Toimintamallissa pilotoidaan Intensiivisen perheohjauksen varhaista tukea ja palveluohjausta nk. Konsti-tiimillä. Keskustelun, ohjauksen ja yhdessä tekemisen avulla löydetään ja vahvistetaan perheen omia voimavaroja. Perhetilanteen mukaan asiakkaita ohjataan ja tarvittaessa saatetaan asiakkaan tarvitseman palvelun piiriin. Yhteistyökumppanit voivat pyytää konsultaatiota nimettömänä asiakasperheen asioissa. Konsti -tiimin perheohjaajan voi myös pyytää työpariksi asiakastapaamiseen ilman perhetyön asiakkuuden aloittamista. Kartoituskäyntejä voidaan tehdä, mikäli yhteistyökumppani kaipaa perhetyön arviota tilanteeseen. Lisäksi Konsti -tiimi järjestää asiakkaiden tarpeista lähtevää vertaisryhmäryhmätoimintaa. Kirstin koulun kanssa pilotoidaan yhteistyötä, jonka tavoitteena on tarjota perhetyön palveluita alakouluikäisten lasten perheille. Koulun terveydenhoitaja tarjoaa perheohjaajan tapaamisen mahdollisuutta perheille kouluuntulotarkastuksessa tarvittaessa. Viides uusi toimintamalli jäsentää moniammatillista yhteistyötä lastensuojeluprosesseissa. Kokeiltavana on asiakkuuden siirtoprosessi

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunginhallitus Sivu 57 / 124 peruspalveluihin lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen kun asiakkuus lastensuojelussa päättyy, mutta perheellä on muuta tuen tarvetta. Lisäksi kokeillaan monialaista lastensuojelun asiakassuunnitelmatyöskentelyä asiakkaan luvalla yhteistyössä neuvolan ja päivähoidon kanssa. Tavoitteena on, että suunnitelmallinen verkostoyhteistyö lastensuojelun asiakkaana olevien alle kouluikäisten lasten perheissä lisääntyy ja eri toimijoiden roolit työskentelyssä selkiytyvät sekä työntekijöiden että lapsen ja perheen näkökulmasta. Tavoitteena on myös, että lapsen ja perheen kanssa työskentelevä verkosto pääsee hyödyntämään lastensuojelutarpeen selvityksen tuottamaa tietoa lapsesta ja perheestä omassa työskentelyssään. Päällekkäinen tiedonkeruu vähenee ja kuormittaa perheitä vähemmän. Lastensuojelutarpeen selvitysprosessin jälkeen lapsi ja perhe saavat tarvitessaan tukea muilta toimijoilta. D) Yhteistyö kolmannen sektorin ja oppilaitosten kanssa Perhetyön visiona on tehdä yhteistyötä aiempaa vahvemmin kolmannen sektorin kanssa. Tähän mennessä yhteistyötä on tehty muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton, Pelastakaa lapset ry:n, Suomen Punaisen Ristin nuorten turvatalon, Diakin ja seurakunnan kanssa. MLL:n perhekummitoimintaan ohjautuu asiakasperheitä perhetyön kautta. Vapaaehtoiset perhekummit ovat tavallisia, luotettavia aikuisia, jotka haluavat antaa aikaansa ja toimia perheen tukena. Perhekummina toimiminen on käytännössä keskustelemista, kuuntelemista ja yhdessä tekemistä, esimerkiksi vaunulenkkeilyä tai asioilla käymistä. Tapaamisia on sopimuksen mukaisesti, yleensä kerran kahdessa viikossa muutaman tunnin ajan. MLL:n Maahanmuuttajaäitien ystävätoiminnassa pyritään yhdistämään ihmisiä, jotka asuvat lähekkäin ja joilla on yhteisiä harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita tai samanlainen elämäntilanne. Espoossa kevään 2013 koulutukseen osallistui 20 uutta vapaaehtoista. Heille kaikille on löydetty maahanmuuttajaäiti ystäväksi. Myös tähän toimintaan ohjautuu sopivia asiakasperheitä perhetyön kautta. Pelastakaa lapset ry:n kanssa tehdään yhteistyötä ehkäisevässä tukiperhetoiminnassa. Toiminta on tarkoitettu vuotiaille lapsille, joilla ei ole lastensuojelun avohuollon tuen tarvetta tai lastensuojelun asiakkuutta. Lapsi viettää tukiperheessä yhden viikonlopun kuukaudessa. Sopimus tehdään aina yhdeksi vuodeksi kerrallaan ja tilannetta arvioidaan aina vuoden välein. Ehkäisevällä tukiperhetoiminnalla pyritään ehkäisemään perheiden ongelmien syntymistä sekä edistämään lasten hyvinvointia. Pelastakaa Lapset huolehtii tukiperheiden valmentamisesta toimintaan, tuesta, ohjauksesta, täydennyskoulutuksesta ja virkistystoiminnasta Perheohjaus koordinoi ehkäisevää tukiperhetoimintaa Espoon kaupungin puolelta. Vuonna 2014 on mahdollista tarjota ehkäisevää tukiperhettä 20 espoolaiselle lapselle. Tällä hetkellä yksi tukiperhesopimus on tehty ja kuusi kappaletta on vireillä.

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunginhallitus Sivu 58 / 124 Seurakunnan kanssa on tavattu keväällä 2014 ja kartoitettu seurakunnan ja perhetyön palveluja, jotta asiakasohjaus paranee ja vältytään päällekkäisyyksiltä. Seurakunnan kanssa on sovittu säännöllisistä tapaamisista, joissa pohditaan perheiden tarpeita ja yhteistoiminnan mahdollisuutta. Oppilaitosyhteistyönä (Diak) on vuodesta 2013 toteutettu uudenlaista tapaa tukea perheitä. Neljä sosionomiopiskelijatyöparia kerrallaan suorittaa Lapsi- ja perhetyön opintokokonaisuuden, jossa he työskentelevät perhetyön kautta löytyneiden vapaaehtoisten perheitten kotona. Harjoittelu kohdentuu lasten hoitoon ja sen kautta puheeksi ottoon ja vanhemmuuden tukemiseen. Harjoittelun ohjaus ja valvonta tapahtuvat perheohjaajan ja opettajan yhteistyönä. Harjoittelu muodostuu yhteensä 10:stä n. 2h kerrallaan kestävästä käynnistä perheissä. Ensimmäisellä perhekäynnillä on perheen perheohjaaja mukana, jolloin perheen kanssa tehdään sopimus harjoittelusta ja sovitaan sen tavoitteet. Toimenpidesuunnitelma perhetyön palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämiseksi Perhetyötä Espoossa kehitetään ja arvioidaan monella eri tasolla ja eri toimijoiden näkökulmasta. Keskeinen toimija perhetyön palveluiden kokonaisuudessa kehittämisessä on lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä, joka seuraa toimenpiteiden etenemistä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pohjalta. Alueelliset hyvinvointiryhmät toimivat omalta osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanijoina. Taulukossa 1 on esitetty kootusti suunnitellut toimenpiteet, joita tullaan täsmentämään vuoden 2014 aikana. Perhetyön kehittämisessä tulee käydä keskinäistä vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa ja hyödyntää asiakkaiden kokemuksia aiempaa enemmän, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä. Taulukko 1. Toimenpiteitä perhetyön kehittämiseksi Espoossa. Toimenpide Varhaisen tuen kotipalvelun ja perheohjauksen uudelleen organisointi. Tavoitteena palveluprosessin selkeytyminen, sujuvoituminen ja nopeutuminen. Perheohjaajien jalkautuminen neuvoloihin ja avoimiin päiväkoteihin, päiväkoteihin. Perhetyö laajentaminen koskemaan kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään Perhetyön tunnettuuden ja hyödyntämisen vahvistaminen Aikataulu toteutettu aloitettu vuonna 2013, Suviniityn perhekeskus valmistuu v.2017 pilotti Kirstin koulun kanssa käynnissä keväällä 2014 Tiedotusta on tehostettu päiväkoteihin. Konsti -tiimin

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunginhallitus Sivu 59 / 124 peruspalveluissa ja aikuisten palveluissa Verkkoneuvontapalvelun käyttöönotto perhetyössä toiminta käynnissä, lisäksi LOP - projektin pilotoinnissa tätä toteutetaan (lapsen huomioiminen, Lapset puheeksi-pilotti) suunnitteluvaiheessa Luottohenkilömallin pilotointi perhetyössä käynnissä osana LOP - projektia Sähköinen palveluohjausportaali Vaahteran kehittäminen, johon kootaan keskeinen lapsiperheiden palveluohjauksessa tarvittava tieto Lapset puheeksi -keskustelun käyttöönotto päiväkodissa osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja osana 1.5- vuotiaan lapsen laajaa terveystarkastusta neuvolassa käynnissä osana LOPprojektia käynnissä osana LOP - projektia Lapsen huomioiminen aikuisten palveluissa käynnissä osana LOP - projektia Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa -pilotti käynnissä osana LOP - projektia Yhteistyön tiivistäminen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Lastensuojelun avohuollon asiakasprosessien sujuvoittaminen ja työnjaon selkiyttäminen Perhetyön ja perhekuntoutuksen saatavuuden parantaminen Lastensuojelun tukipalveluyksikön perustaminen ja toiminnan käynnistäminen Lastensuojelun vauvaperhetyön kehittäminen avopalveluissa Lastensuojelun sosiaaliohjauksen kehittäminen kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen jatkuvaa toimintaa käynnissä lastensuojelun asiakastyön työryhmässä sekä lastensuojelun johtamisen rakenteissa käynnistynyt tukipalveluyksikön asiakasohjausryhmän toimesta vuoden 2014 aikana käynnistyy tukipalveluyksikössä syksyllä 2014 lastensuojelun avohuollossa syksyllä 2014

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunginhallitus Sivu 60 / 124 Lystimäen nuorisokodin muuttaminen avohuoltopainotteisemmaksi Perheryhmä Kotipesän (pienten lasten perheille) toiminnan laajentaminen kaupunkitasoiseksi päiväkuntoutukseksi lapsiperheille Tehostettu arviointi- ja perhetyö Kiitolinja lastensuojelussa syksyllä 2014 syksyllä 2014 käynnissä Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kai Lintusen ja 43 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen perhetyön palvelujen kehittämiseksi (II) sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Asia käsiteltiin asian numero 2 (45 ) jälkeen. Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunginhallitus Sivu 61 / / / Kortesmäki (Kalajärvi II, itäosa), asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen hyväksyminen sekä maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue , 85. kaupunginosa Kalajärvi, (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Aila Valldén, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat kaupungin ja kiinteistöjen omistajien välillä allekirjoitetut maankäyttö- ja esisopimukset (3 kpl), 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kortesmäki (Kalajärvi II, itäosa) - Kortesbacken (Kalajärvi II, östra delen) asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen, piirustusnumero 6292, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Maankäyttösopimus ja esisopimus Heiskanen Harri 8 Maankäyttösopimus ja esisopimus S Stålhane Lotta 9 Maankäyttösopimus ja esisopimus Kiinteistö Oy Kortestie Kortesmäki, tapahtumaluettelo - Kortesmäki, kaavamääräykset 1 - Kortesmäki, kaavamääräykset 2 - Kortesmäki, kaavakartta - Kortesmäki, havainnekuva - Kortesmäki, liittyminen kaupunkirakenteeseen Asemakaavan tavoitteena on Kortesmäen väljästi rakennetun pientaloalueen ominaispiirteet huomioiva täydennysrakentaminen, joka tukee tulevaisuudessa tapahtuvaa laajempaa Kalajärven alueen kehittämistä. Kokonaisrakennusoikeus on noin k-m², josta asuinrakentamisen osuus on noin k-m². Suunnitelmassa on esitetty

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunginhallitus Sivu 62 / 124 erilaisia asumisratkaisuja pienkerrostaloista kytkettyihin erillistaloihin ja myös merkittävä määrä kaupungin luovutettavaksi soveltuvia omakotitalotontteja. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kortesmäki (Kalajärvi II, itäosa), asemakaavaehdotus ja siihen liittyvä Kalajärvi Ia, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6292, käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaava-alueesta on laadittu nimikkeellä Kalajärvi II osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja jota on tarkistettu Viranomaisneuvottelu Pohjois-Espoon pientalokaavoista järjestettiin MRL 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jossa käsiteltiin myös Kortesmäen alueen asemakaavoitusta. Alueen kuvaus Kortesmäen asemakaava-alue sijaitsee Pohjois-Espoossa Kalajärven paikalliskeskuksen koillispuolella Vihdintien pohjoispuolella. Se on pinta-

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunginhallitus Sivu 63 / 124 alaltaan noin 48 hehtaaria. Alue on vähitellen rakentunutta väljää omakotialuetta. Lähtötilanteessa kaava-alueella on noin 150 asukasta ja muutama työpaikka. Suurin yksittäinen maanomistaja on Espoon kaupunki, minkä lisäksi alueella on lähes 70 yksityistä omakotikiinteistöä. Kiinteistörakenne on hajanainen ja omakotitalojen väleissä on talousmetsää ja joutomaata. Rakennukset edustavat vaihtelevasti kaikkien toisen maailmansodan jälkeisten vuosikymmenten rakentamistapoja. Alueella on 1990-luvun puolivälissä rakennettu vesi- ja viemäriverkko. Luonnontilaisimmat kalliometsä- ja suoalueet sijoittuvat kaava-alueen luoteiskulmaan (Pitkoskorpi), mistä on yhteys kaava-alueen ulkopuoliseen Tremanskärrin suoalueeseen. Tremanskärr on osa "Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät" - nimistä Natura 2000-aluetta. Kortesmäen kaava-alueen erottaa Kalajärven keskuksesta Vihdintie (vt 120). Vihdintiellä on merkittävästi pitkämatkaista ja seudullista liikennettä. Samalla se toimii Pohjois-Espoon kokoojatienä ja sille on suoria kiinteistöliittymiä. Helsinki-Vantaan lentokentän tärkeimmän lentoonlähtökiitotien nousureitti kulkee suunnittelualueen pohjoispuolella, joten alueella on lentomelua. Voimassa oleva maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) alue on osoitettu taajama-alueeksi. Kalajärvellä on keskustatoimintojen alueen merkintä. Kaava-alueen lounaiskulma on merkitty pohjavesialueeksi. Kortesmäki sijoittuu maakuntakaavassa esitetyn Lden 55 db lentokonemelualueen eteläpuolelle. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (hyv. maakuntavaltuusto ) Kalajärvi on tiivistettävää taajamatoimintojen aluetta. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa Kortesmäki on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP), virkistysalueeksi (V) ja Pitkoskorven osalta luonnonsuojelualueeksi (SL-1). Kaava-alueen länsireunan selvitysalue (SE) jatkuu länteen Piennartien asutukseen asti. Kaava-alueen itäpuolella on Metsämaan ja Odilammen pientalovaltaista asuinaluetta. Yleiskaavaan on merkitty myös pohjavesien suojelualue (pv) ja Vihdintien pohjoispuolelle uusi rinnakkaiskatuyhteys Kalajärven keskuksen ja Odilammen väliselle alueelle. Maastonmuotojen, luontoarvojen ja katuverkon tehokkuusvaatimusten seurauksena asemakaava täsmentää yleiskaavan aluerajauksia siten, että osa yleiskaavan AP alueesta asemakaavoitetaan lähivirkistysalueeksi tai jää asemakaavoittamatta ja toisaalta osia selvitysalueesta ja virkistysalueesta osoitetaan asemakaavassa pientalorakentamiseen. Alueella ei ole aiempaa asemakaavaa lukuun ottamatta pientä Kalajärvi Ia -kaavan (YM 1984) osaa, johon tehdään asemakaavanmuutos Niipperintien liittymän toteuttamiseksi. Kaavoitukseen liittyviä selvityksiä ja kaava-alueen rajaukseen tehdyt muutokset

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunginhallitus Sivu 64 / 124 Asemakaavassa esitettävä maankäyttö pohjautuu vuosina Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa teetettyyn kokonaisselvitykseen maankäytön perusratkaisuista Kalajärven lähialueella (arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy). Palveluiden osalta yleiskaavaratkaisua täsmentävät 2007 valmistunut Pohjois-Espoon palveluverkkoselvitys ja 2010 tehty Kalajärven nykyisten palveluiden kehittämissuunnitelma. Liikenneratkaisujen pohjana on ollut Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III - Lahnus vuodelta 2008, joka laadittiin Uudenmaan tiepiirin sekä Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä. Katujen ja maantiealueen ratkaisut on yksityiskohtaisemmin esitetty asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa (Pöyry Infra Oyj 2010). Uudenmaan tiepiirin / ELY-keskuksen ja YTV:n kanssa käytyjen neuvotteluiden tulokset on huomioitu. Myös meluselvitys ja vesihuoltoratkaisut sisältyvät kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan. Viheraluerakenne ja luontokohteiden rajaukset perustuvat yleiskaavan ratkaisuihin, laaja-alaiseen Lahnuksen alueen luontoselvitykseen ja Kalajärvi II:n asemakaava-alueen luontoselvitykseen (Enviro Oy 2005). Rakentamismahdollisuuksia pohjavesialueen näkökulmasta kartoitettiin mm. Kalajärven pohjavesiselvityksessä 2005 ja kaavaehdotusvaiheessa arvioitiin asemakaavan vaikutukset pohjaveteen (Pöyry Finland 2010). Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Pohjois- ja Keski- Espoon yleiskaavan tarkistamisesta. Työ on käynnistynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Yleiskaavatilanteen johdosta Kalajärvi II -kaava-alue jaettiin kahteen osaan, läntiseen Vaskitsamäkeen ja itäiseen Kortesmäkeen. Voimassa olevan yleiskaavan selvitysalueella sijaitsevan Vaskitsamäen ratkaisuja arvioidaan Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan rakennetarkastelujen ja vaikutusarviointien yhteydessä, joten sen hyväksymiskäsittely jää myöhempään ajankohtaan. Kortesmäen omakotialueen tiivistäminen voidaan sovittaa erilaisiin yleiskaavan rakennemalleihin, eikä sille ole kiinteistörakenteesta johtuen nähtävissä juurikaan maankäytöllisiä vaihtoehtoja. MRA 27 :n mukainen kuuleminen ja sen jälkeiset muutokset Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen asemakaavaehdotuksen nimellä Kalajärvi II MRL 27 :n mukaisesti nähtäville ja se oli nähtävillä Nähtävilläolon yhteydessä saatiin 20 muistutusta, joista noin puolet koski nyt käsittelyssä olevaa Kortesmäen osa-aluetta. Kortesmäen alueella muistutusten yleisin aihe oli kokoojakadun linjaus. Yksittäiset maanomistajat esittivät lisäksi muutoksia lähinnä omaa kiinteistöään koskeviin ratkaisuihin. Kalajärvi II -kaava-alueesta saatiin lausunnot tai kannanotot Uudenmaan ympäristökeskukselta, Ympäristökeskukselta, Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiriltä, Teknisen keskuksen katu- ja viherpalveluilta, Sivistystoimelta, Metsähallitukselta, Uudenmaan liitolta, Fortum Power and Heat Oy:ltä, Fortum Espoo Distribution Oy:ltä, kaupunginmuseolta, Espoon Vedeltä, Pohjois-Espoon alueneuvottelukunnalta, Finavialta ja YTV:ltä. Lausuntojen ja kannanottojen sisältö koski pääosin kaavan uudisrakentamisvaltaista länsiosaa Vaskitsamäkeä, ei nyt esillä olevaa Kortesmäen osa-aluetta.

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunginhallitus Sivu 65 / 124 Nähtävilläolon jälkeen Kortesmäen kaavaratkaisu säilyi oleellisilta osiltaan ennallaan. Joissakin kortteleissa tehtiin pieniä korjauksia mm. rakennusalojen rajoihin. Sl-alueen määräystekstiin sekä alueen vesitasapainoon vaikuttaviin kaavamääräyksiin tehtiin tarkennuksia. Korttelissa mahdollistettiin pienimuotoiset yksityiset päivähoitopalvelut. Vihdintien maantiealuetta laajennettiin ja sen melusuojaukseen liittyviä kaavamerkintöjä täsmennettiin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemät muutokset asemakaavaan koskivat Vaskitsamäen osa-aluetta ja niistä kuultiin MRA 32 :n mukaisesti maanomistajia kirjeellä. Kortesmäen kaavakarttaan tehtiin kaupunginhallituksen käsittelyä varten aluerajauksen lisäksi pieniä teknisluonteisia tarkistuksia (kaavan nimen täydennys, määräystekstien kohdentaminen kaavarajaukseen, tasokoordinaatistojärjestelmän vaihtaminen, korttelin liittymäkieltomerkinnän tarkennus, korttelin olemassa olevan johtorasitteen lisäys). Muutokset eivät edellytä kaavan asettamista uudelleen nähtäville. Asemakaava Kortesmäen asemakaava toteuttaa Espoon kaupungin tavoitteita kaupunkirakenteen tiivistämisen, olemassa olevien palvelujen ja kunnallistekniikan hyödyntämisen sekä pientaloasumisen lisäämisen osalta. Alueelle saavutaan Vihdintien Niipperintien kiertoliittymästä. Suunnitelman runkona toimii maaston mukaan kaartuva Vihdintien rinnakkainen kokoojakatu Pitkostie. Sisääntulon yhteyteen on sijoitettu liikekortteli, johon on mahdollista sijoittaa myös muita toimitiloja ja julkisia palveluita. Se yhdistyy alikulkujen kautta osaksi Vihdintien eteläpuolen keskusta. Rakennukset ovat korkeintaan kaksikerroksisia. Kalajärven keskusta lähinnä olevat Pitkoskallion itäpuoliset alueet on osoitettu tehokkaimpaan rivitalo- / pienkerrostalorakentamiseen. Muilla rakentamattomilla välialueilla on yhtiömuotoisia erillis- tai paritalokortteleita, joten keskimääräinen korttelitehokkuus on Vihdintien eteläpuolista aluetta suurempi. Nykyisten pienkiinteistöjen alueella on otettu lähtökohdaksi, että kaikki olevat asuinrakennukset ja lähes kaikki ajotiet voivat säilyä. Korttelitehokkuus on e = Vanhan ja uuden rakentamisen yhteensovittamiseen on kiinnitetty huomiota osoittamalla niiden väliin puustoisina säilytettäviä alueita ja pyrkimällä suuntaamaan uudisrakennukset niin, että ne mahdollisimman vähän sulkevat olemassa olevien rakennusten näkymiä. Korttelien ja läntisimmät kulmat sijoittuvat Metsämaan pohjavesialueelle (pv-1, 1. luokan pohjavesialue). Pohjavesien suojelu rajoittaa mm. kellarien rakentamista, kunnallistekniikan rakentamistapaa sekä pohjaveden pilaantumisriskiä lisäävien toimintojen sijoittamista. Liikenteen tavoiteverkossa kummallakin puolella Vihdintietä on rinnakkaistiet, jotka liittyvät pääväylään kiertoliittymien kautta. Pitkostie toimii pohjoispuolen rinnakkaisyhteytenä. Nykyiset vaaralliset liittymät

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunginhallitus Sivu 66 / 124 suoraan Vihdintielle voidaan poistaa käytöstä. Kokoojakatu suunnitellaan joukkoliikenteellä liikennöitäväksi ja tulevaisuudessa varaudutaan kadun jatkamiseen sekä länteen Lahnuksentielle että itään Juvanmalmintien liittymään. Kevyt liikenne ei ylitä Vihdintietä tasossa vaan alikulkujen kautta. Alikulut sijoitetaan keskeisesti maankäyttöön nähden ja Vihdintien bussipysäkkien yhteyteen. Seudullinen kevyen liikenteen väylä kulkee Vihdintien eteläreunaa. Kaava-alueen tärkein uusi kevyen liikenteen reitti on osa-alueita toisiinsa ja Kalajärven keskukseen yhdistävä diagonaaliyhteys Kortesmäenraitti. Kalajärven koulukeskuksen nykyinen asemakaava mahdollistaa koulun merkittävän laajentamisen ja lisäksi Kortesmäen eteläpuolella on toteuttamaton yleisten rakennusten kortteli, joten varauksia julkiseen rakentamiseen ei ole kaava-alueelle osoitettu. Aluetta palvelevia leikkipaikkoja ja pienimuotoisia kenttiä on mahdollista rakentaa Kortesmäenmetsän ja Lehtokortteenlaakson lähivirkistysalueille, jotka sijoittuvat luontevasti kevyen liikenteen yhteyksien varteen. Meluherkkien toimintojen suojaus Vihdintien melulta hoidetaan rakennusten sijoittelulla, rakenteellisella melusuojauksella sekä meluvallein ja/tai -aidoin. Melusuojauksen toteutus edellyttää tiesuunnitelmaa. Vihdintien melualueelle jäävät viheralueet on osoitettu suojaviheralueen merkinnällä. Lentomelu on huomioitu rakenteellisella melumääräyksellä. Virkistysalueet on rajattu siten, että arvokkaat luontokohteet ja tärkeimmät lähimaiseman muodot säilyvät. Pohjoiseen muodostetaan selkeä maisemallinen raja rakennetun alueen ja kaava-alueen pohjoispuolisten luonnonsuojelualueiden väliin. Kaava-alueen ulkopuolella sijaitseva Tremanskärrin Natura-alue jää etäälle rakentamisesta. Pitkoskorven ympärille on jätetty suojavyöhykkeet lähivirkistysalueelle tai korttelialueelle hule-1 merkinnällä. Luontoselvityksessä paikallisesti arvokkaiksi arvioidut luontokohteet on kaavassa varustettu virkistysalueen osa-alueen slmerkinnällä. Mitoitus Kaava-alueen pinta ala on noin 48 ha, josta noin 25 ha on asuinkortteleita. Virkistysaluetta on noin 11 ha. Aluetehokkuus on 0,15 ja keskimääräinen korttelitehokkuus e = 0,27. Korttelitehokkuudet vaihtelevat välillä e = 0,20-0,40. Asemakaavan kokonaisrakennusoikeus on noin k-m², josta asuinrakentamisen osuus on noin k-m². Asuinkerrosalaan sisältyy mahdollisuus toteuttaa pieni päivähoitoyksikkö asuinkorttelialueelle. Asuinkerrosalasta vajaa k-m² on erillispientalojen korttelialueella (AO), k-m² asuinpientalojen korttelialueella (AP) ja reilut k-m² asuinrakennusten korttelialueella (A). Liikerakentamisoikeus on k-m 2. Laskennallinen asukasmäärä on vajaat asukasta. Kaupunki voi luovuttaa alueelta yli 50 omakotitonttia ja lisäksi yhtiömuotoisia pientalotontteja. Sopimusneuvottelut

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunginhallitus Sivu 67 / 124 Päätöshistoria Kaupungin ja maanomistajan Lotta Stålhane sekä maanomistajan Harri Heiskanen kesken on neuvoteltu erilliset maankäyttösopimukset, jotka ovat allekirjoitetut Kaupungin ja maanomistajan Kiinteistö Oy Kortestie 9:n kesken on neuvoteltu maankäyttösopimus Korttelisuunnitelma Kalajärvi II -alueen suunnittelun yhteydessä laadittu korttelisuunnitelma (LINJA Arkkitehdit 5/2010) koskee Kortesmäen asemakaava-alueen korttelin pohjavesialueella olevaa osaa (KL-1, AP). Myös kaupungin myöhemmin hankkimille alueille on tarpeen laatia korttelisuunnitelmat. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Asemakaavapäällikkö: Asemakaavapäällikkö esittää, että kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat kaavalliset lähtökohdat Kalajärvi II:n asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Paikalliskeskuksen lähialueita eheytetään tiivistä, pientalovaltaista asutusta käyttäen. 2 Alueelle suunnitellaan tarpeelliset julkiset ja kaupalliset lähipalvelut. Paikalliskeskukselle osoitetaan laajentamismahdollisuus myös Vihdintien pohjoispuolelle siten, että keskuksesta tulee Kalajärven myönteinen tunniste. 3 Asutuksen ja arvokkaiden luontoalueiden välille luodaan selkeä raja suojelu- ja virkistyskohteet huomioon ottaen. 4 Maankäyttöratkaisussa ja rakentamistavassa huomioidaan erityisesti pohjavesikysymykset. 5 Nykyisten pientalokiinteistöjen täydennysrakentaminen mahdollistetaan niiden ominaisluonteesta lähtien.

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunginhallitus Sivu 68 / Vihdintien järjestelyt suunnitellaan yhdessä tiehallinnon kanssa huomioiden saavutettavuus, liikenteen sujuvuus, turvallisuus, kevyt liikenne ja toteutuksen ajoitus. 7 Espoon kaupungin ja maanomistajien kesken laaditaan maankäyttö-, yhteistyö- ja kehittämissopimus. 8 Kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi kohdan 7 kuulumaan: "Laaditaan tarvittavat sopimukset". Käsittelyn kuluessa jäsen Päivinen ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että päätösehdotuksen kohdan 2 loppuun lisätään lauseet: "Kauppakeskusaluetta laajennetaan ja sen rakennusoikeuksia lisätään. Aluetta monipuolistetaan liike-, palvelu- ja toimitiloja lisäten". Jäsen Kivekäs ehdotti jäsen Päivisen kannattamana, että kohtaan 2 tehdään jäsen Päivisen ehdotuksen lisäksi uusi lisäys: "Kaavaan varataan rakennusoikeutta palveluasumista varten". Päätösehdotuksen kohta 2 kuuluu siten: "Alueelle suunnitellaan tarpeelliset julkiset ja kaupalliset lähipalvelut. Paikalliskeskukselle osoitetaan laajentamismahdollisuus myös Vihdintien pohjoispuolelle siten, että keskuksesta tulee Kalajärven myönteinen tunniste. Kauppakeskusaluetta laajennetaan ja sen rakennusoikeuksia lisätään. Aluetta monipuolistetaan liike-, palvelu- ja toimitiloja lisäten. Kaavaan varataan rakennusoikeutta palveluasumista varten". Jäsen Lindberg ehdotti jäsenten Häggman ja Kivekäs kannattamana, että päätösehdotuksen kohtaan 3 muutetaan kuulumaan: "Asutuksen ja arvokkaiden luontoalueiden välille luodaan selkeä maisemallinen raja suojelu- ja virkistyskohteet huomioon ottaen". Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Päivisen kannattamana, että päätösehdotuksen kohdan 6 loppuun lisätään seuraava virke: "Vihdintien pohjoispuolen katua tulee jatkaa länteen Lahnuksentielle siten, että joukkoliikenteen on mahdollista käyttää tätä yhteyttä". Päätösehdotuksen kohta 6 kuuluu siten: Vihdintien järjestelyt suunnitellaan yhdessä tiehallinnon kanssa huomioiden saavutettavuus, liikenteen sujuvuus, turvallisuus, kevyt liikenne ja toteutuksen ajoitus. Vihdintien pohjoispuolen katua tulee jatkaa länteen Lahnuksentielle siten, että joukkoliikenteen on mahdollista käyttää tätä yhteyttä. Jäsen Päivinen ehdotti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi Markku Markkulaa.

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunginhallitus Sivu 69 / 124 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän tekemä korjaus, hänen sekä jäsenten Päivinen, Lindberg ja Kivekäs tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotuksia, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Edelleen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänet valita tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi, eikä sitä vastustettu. Korjaukset on sisällytetty pöytäkirjaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: hyväksyy seuraavat kaavalliset lähtökohdat Kalajärvi II:n asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Paikalliskeskuksen lähialueita eheytetään tiivistä, pientalovaltaista asutusta käyttäen. 2 Alueelle suunnitellaan tarpeelliset julkiset ja kaupalliset lähipalvelut. Paikalliskeskukselle osoitetaan laajentamismahdollisuus myös Vihdintien pohjoispuolelle siten, että keskuksesta tulee Kalajärven myönteinen tunniste. Kauppakeskusaluetta laajennetaan ja sen rakennusoikeuksia lisätään. Aluetta monipuolistetaan liike-, palvelu- ja toimitiloja lisäten. Kaavaan varataan rakennusoikeutta palveluasumista varten. 3 Asutuksen ja arvokkaiden luontoalueiden välille luodaan selkeä maisemallinen raja suojelu- ja virkistyskohteet huomioon ottaen. 4 Maankäyttöratkaisussa ja rakentamistavassa huomioidaan erityisesti pohjavesikysymykset. 5 Nykyisten pientalokiinteistöjen täydennysrakentaminen mahdollistetaan niiden ominaisluonteesta lähtien. 6 Vihdintien järjestelyt suunnitellaan yhdessä tiehallinnon kanssa huomioiden saavutettavuus, liikenteen sujuvuus, turvallisuus, kevyt liikenne ja toteutuksen ajoitus. Vihdintien pohjoispuolen katua tulee jatkaa länteen Lahnuksentielle siten, että joukkoliikenteen on mahdollista käyttää tätä yhteyttä. 7 Laaditaan tarvittavat sopimukset.

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunginhallitus Sivu 70 / Kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Markku Markkulan. Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Asemakaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu asemakaavan Kalajärvi II ja Kalajärvi Ia muutos valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kalajärvi II asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvän Kalajärvi Ia muutos asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6292, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, puisto-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue pyytää asemakaavaehdotuksesta ja siihen liittyvästä asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Päivinen ehdotti jäsen Kivekkään kannattamana, että nähtävilläolon aikana 1. tutkitaan mahdollisuus tehdä Vihdintielle liittymä Kalajärven puistotieltä, jotta autoliikenne Kalajärventieltä Helsinkiin päin ei joutuisi menemään pitkää matkaa Vihdintien pohjoispuolella olevan kokoojatien kautta eikä menisi myöskään koulun ja nykyisen Kalajärven keskuksen alueen kautta. 2. Kalajärven paikalliskeskuksen kasvavalle väestömäärälle tarvittavat palvelut on turvattava toteutusta ja tarvittaessa kaavamuutoksia ohjaavalla suunnittelulla. Nähtävillä olon aikana laaditaan alustava selvitys siitä, millä vaihtoehtoisilla tavoilla tärkeimmät julkiset palvelut, kuten kirjasto, terveyskeskus ja lukio, voidaan sijoittaa tämän kaava-alueen KLkortteleihin ja/tai Kalajärven keskuksen muille alueille. 3. nähtävilläolon aikana tutkitaan, tarvitaanko julkiselle rakentamiselle lisää tilaa, esim. KL-tonteilla 3. kerros (n. 50 %) voisi olla ratkaisu. Jäsen Kivekäs ehdotti jäsenten Käri-Zein ja Päivinen kannattamana, että nähtävillä olon aikana kaavaan tulee merkitä tarvittavan polun tai vastaavan rakentamisvelvoite koululta kuntopolulle ja valaistulle hiihtoladulle, joita tulee laajentaa nyt käsittelyssä olevaan ehdotukseen verrattuna, jotta asuinrakentamisen alle jäävät osat näistä korvataan. Jäsen Mikkola ehdotti jäsen Kivekkään kannattamana, että nähtävillä olonaikana kaavoituksen yhteydessä tehdään esteettömyyssuunnitelma koskien myös liikuntareittejä sekä tutkitaan myös lasten luontopolun rakentamismahdollisuus.

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunginhallitus Sivu 71 / 124 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko jäsenten Päivinen, Kivekäs ja Mikkola tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu asemakaavan Kalajärvi II ja Kalajärvi Ia muutos valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kalajärvi II asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvän Kalajärvi Ia muutos asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6292, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, puisto-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue pyytää asemakaavaehdotuksesta ja siihen liittyvästä asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Lisäksi lautakunta päätti, että nähtävilläolon aikana - tutkitaan mahdollisuus tehdä Vihdintielle liittymä Kalajärven puistotieltä, jotta autoliikenne Kalajärventieltä Helsinkiin päin ei joutuisi menemään pitkää matkaa Vihdintien pohjoispuolella olevan kokoojatien kautta eikä menisi myöskään koulun ja nykyisen Kalajärven keskuksen alueen kautta. - Kalajärven paikalliskeskuksen kasvavalle väestömäärälle tarvittavat palvelut on turvattava toteutusta ja tarvittaessa kaavamuutoksia ohjaavalla suunnittelulla. Nähtävilläolon aikana laaditaan alustava selvitys siitä, millä vaihtoehtoisilla tavoilla tärkeimmät julkiset palvelut, kuten kirjasto, terveyskeskus ja lukio, voidaan sijoittaa tämän kaavaalueen KL-kortteleihin ja/tai Kalajärven keskuksen muille alueille. - tutkitaan, tarvitaanko julkiselle rakentamiselle lisää tilaa, esim. KLtonteilla 3. kerros (n. 50 %) voisi olla ratkaisu. - kaavaan tulee merkitä tarvittavan polun tai vastaavan rakentamisvelvoite koululta kuntopolulle ja valaistulle hiihtoladulle, joita tulee laajentaa nyt käsittelyssä olevaan ehdotukseen verrattuna, jotta asuinrakentamisen alle jäävät osat näistä korvataan. - kaavoituksen yhteydessä tehdään esteettömyyssuunnitelma koskien liikuntareittejä sekä tutkitaan myös lasten luontopolun rakentamismahdollisuus.

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunginhallitus Sivu 72 / 124 Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu asemakaavaehdotuksesta Kalajärvi II ja Kalajärvi Ia muutos, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Kalajärvi II asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvän Kalajärvi Ia asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6292, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen ollessa estyneenä asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Kokouksen alussa päätettiin, että esityslistan asiat 3 ja 9 käsitellään yhdessä siten, että ne esitellään ja niistä keskustellaan yhdessä, mutta päätöksenteko tapahtuu asianomaisen pykälän kohdalla. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että lautakunta hyväksyy ehdotuksen seuraavin muutoksin: - Kortteli poistetaan ja Levykääväntie siirretään korttelin kaakkoispuolelle, jolloin korttelia laajennetaan (korjaukset karttaliitteellä). Näillä muutoksilla a) ekologinen viheryhteys saadaan yhtenäiseksi ja se laajenee, b) omatoimiseen pientalorakentamiseen varattujen tonttien määrä pienenee. Nämä muutokset tapahtuvat kaupungin omistamalla maalla. - YL-tontin kaavamääräys muutetaan kuulumaan: Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Alueen kerrosalasta saa enintään 30% käyttää liiketiloja ja yksityisiä palvelutiloja varten (+1 autopaikkamääräys päivitetään vastaavasti). Nämä muutokset ja näistä aiheutuvat tarkistukset vastineisiin ja muihin asiakirjoihin tehdään virkatyönä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunginhallitus Sivu 73 / yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu asemakaavaehdotuksesta Kalajärvi II ja Kalajärvi Ia muutos, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja kokouksessa muutetun Kalajärvi II asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvän Kalajärvi Ia asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6292, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue siten muutettuna, että - kortteli poistetaan ja Levykääväntie siirretään korttelin kaakkoispuolelle, jolloin korttelia laajennetaan (korjaukset karttaliitteellä). Näillä muutoksilla a) ekologinen viheryhteys saadaan yhtenäiseksi ja se laajenee, b) omatoimiseen pientalorakentamiseen varattujen tonttien määrä pienenee. Nämä muutokset tapahtuvat kaupungin omistamalla maalla. - YL-tontin kaavamääräys muutetaan kuulumaan: Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Alueen kerrosalasta saa enintään 30 % käyttää liiketiloja ja yksityisiä palvelutiloja varten (+1 autopaikkamääräys päivitetään vastaavasti). Todettiin, että lautakunnan nyt päätöksessään tekemät muutokset ja tarkistukset eivät edellytä kaavan asettamista uudelleen nähtäville. Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Kaupunginhallitus Sivu 74 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Holmanpuisto II, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimusten hyväksyminen, alue , 22. kaupunginosa, Olari (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hietanen-Köninki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat kaupungin ja kiinteistöjen omistajien maankäyttösopimukset ja esisopimukset (4 kpl), 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Holmanpuisto II - Holmparken II asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6486, joka käsittää korttelit ja sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue Käsittely Särkijärvi Häggmannin kannattamana teki hylkäysehdotuksen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Äänestyksessä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Särkijärven hylkäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 10 Maankäyttösopimus ja esisopimus Kantola Harri Tommi ja Pilvi 11 Maankäyttösopimus ja esisopimus Lappalainen Kari Markku ja Raimo

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Kaupunginhallitus Sivu 75 / Maankäyttösopimus ja esisopimus Perikunta Wikström 13 Maankäyttösopimus ja esisopimus Block Göta ym. 14 Äänestyslista 159 Oheismateriaali Selostus - Holmanpuisto II, tapahtumaluettelo - Holmanpuisto II, kaavamääräykset (osa 1) - Holmanpuisto II, kaavamääräykset (osa 2) - Holmanpuisto II, kaavamääräykset (osa 3) - Holmanpuisto II, kaavakartta - Holmanpuisto II, havainnekuva Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavoittaa laadukasta asumista ja viherympäristöä alueen paikalliset luonnonolot, kaupunkikuvallinen sijainti ja rajaavat yhdyskuntatekniset lähtökohdat huomioiden. Asemakaava- alue ulottuu Keskuspuisto I- osayleiskaavan alueelle sekä Espoon eteläosien yleiskaavan V- alueille. Asemakaavalla säilytetään kolme korpialuetta ja haapametsä ja mahdollistetaan alueellinen hulevesijärjestelmä sekä kaksi ekologista yhteyttä; mm liito-oravalle ja lepakolle. Asemakaavan energiatehokkuutta on tarkasteltu. Asemakaava- alueelle on suunniteltu uutta asuinkerrosalaa n k-m2. Uuden asumiseen kaavoitettujen kortteleiden pinta- ala on n. 5,9 ha koko kaava-alueen ollessa n. 23,6 ha. Uusia asukkaita alueelle tulee n henkilöä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

76 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Kaupunginhallitus Sivu 76 / 124 Holmanpuisto II- Holmparken II, asemakaava, piirustusnumero 6486, käsittää korttelit ja korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita ja asemakaavan muutos, piirustusnumero 6486, käsittää katu- ja puistoaluetta 22. kaupunginosassa (Olari), alue Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2004 nimikkeellä Holmanpuisto II. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee pääosin Puolarintien pohjoispuolella rajautuen itäreunaltaan Keskuspuistoon ja pohjoisreunaltaan Puolarmaarin laaksoon. Alueen läpi kulkee Friisinkalliontie. Maisemallisesti suunnittelualue sijaitsee Finnoon (Suomenojan) laaksoon liittyvässä koillis-lounaissuuntaisessa Puolarmaarin murroslaaksossa ja sen sivulaakson kattilamaisessa päätteessä. Suunnittelualue sijaitsee kaupunkikuvallisesti näkyvässä paikassa Olarin suunnasta lähestyttäessä.