HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET VUODELLE /02/02/00/01/2012 HEHA 15

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET VUODELLE /02/02/00/01/2012 HEHA 15 Tilinpäätös 2012 Vuoden 2012 tilinpäätöksen kokonaisalijäämäksi muodostui 35,5 milj. euroa, josta 13,9 milj. euroa johtuu marraskuussa 2011 sovittujen uusien kunta-alan virka- ja työehtosopimusten muuttuneista lomaoikeusmääräyksistä aiheutuvasta lomapalkkavelan kasvusta. Vuoden 2011 tilinpäätökseen kirjattu 10,2 milj. euron varaus ei kattanut koko KVTES:n muuttuneiden lomaoikeusmääräysten vaikutusta. Vuoden 2012 lopussa kuntayhtymän taseessa kertynyt alijäämä on yhteensä 9,8 milj. euroa ja kuntayhtymän omavaraisuusaste tulee olemaan noin 39,9 %. Vuoden 2012 tilinpäätöksen yhteenveto (tilintarkastamattomat) on oheismateriaalina 2. Talousarvio 2013 Vuoden 2013 talousarvio laadittiin 7,0 milj. euroa alijäämäiseksi. Strategian mukainen 1,5 %:n tuottavuustavoite vuodelle 2013 on otettu huomioon toimintakuluissa, sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotehinnoissa sekä sitä kautta myös jäsenkuntien maksuosuuksissa talousarviossa tuottavuustavoitteen kokonaiseuromäärä on noin 25,5 milj. euroa. Tuottavuuden parantamistavoitteella edistetään HUS:n strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaa parantamista. Tavoitteena on pystyä vastaamaan väestömäärän kasvuun, väestön ikääntymiseen ja muun kysynnän kasvuun tuottamalla samoilla resursseilla aikaisempaa enemmän palveluja. Tuottavuuden parantaminen edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintatapojen ja prosessien kehittämistä mahdollinen hukka eliminoiden sekä rakenteellisia ratkaisuja (esim. toimintojen keskittämisiä HUS-tasoisesti sekä sairaaloiden välisen työnjaon edelleen kehittämistä). Kuntayhtymän laajennettu johtoryhmä käsitteli tilannetta alustavien 2012 tilinpäätöslukujen käsittelyn yhteydessä kokouksessaan. Johtoryhmä jatkoi käsittelyä kokouksessa. Lisäksi hallitukselle esitettiin kokouksen info-osuudessa keskeiset tilinpäätösluvut. KVTES:n muuttuneista lomaoikeusmääräyksistä aiheutuvan varauksen vaikutuksesta ja tilanteen edellyttämistä toimenpiteistä keskusteltiin myös Hustrassa Vuoden 2012 tilinpäätöksen tilintarkastamattomiin talouslukuihin jouduttiin tekemään 3 milj. euron toimintatuottoja pienentävä korjaus viikolla 7 valtion tutkimus- ja koulutuskorvausten osalta. Tehokkaalla johtamisella ja säännöllisellä seurannalla turvataan kaikissa yksiköissä vuoden 2013 talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen. Erityisen tärkeää on edistää pysyviä rakenteellisia, tuottavuutta parantavia ja kustannusten kasvua

2 hillitseviä ratkaisuja talousarvio on jo lähtökohtaisesti haasteellinen ja edellyttää toiminnan merkittävää tehostumista kaikissa yksiköissä. Kuntayhtymän johto pitää kaikkien yksiköiden kanssa (sairaanhoitoalueet, liikelaitokset, taseyksiköt, muut tulosalueet ja tytäryhtiöt) vuosikellon mukaisen johdon seurantakokouksen helmi- maaliskuun vaihteessa. Kokouksissa keskitytään vuoden 2012 analyysin ja tavoitteiden toteutumisen lisäksi erityisesti 2013 talousarviossa hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttamiseen ja konkreettisiin toimenpiteisiin. Talousarvio 2013 sisältää selviä riskejä tuottavuustavoitteen saavuttamisen ja palveluhintojen suhteen, jonka osalta vuonna 2012 jäätiin 0,9 %:iin asetetun 1,5 %:n tavoitteen sijasta, sairaalakustannusindeksinä käytettiin talousarviota laadittaessa 2,6 %, kun se vuonna 2012 toteutunee 3,6 %:n suuruisena. Talousarvion riskit (milj. euroa) Laskentaperuste Laskentaperuste, % Riski-% Riski Tuottavuustavoite (ulkoiset toimintakulut) *) 1 705,2 1,5 % 0,6 % 10,2 Painotettu kustannustason muutos **) 1 705,2 2,6 % 1,0 % 17,1 Alijäämän kattaminen ***) 0,4 % 1,7 % 21,6 *) Tuottavuustavoite TP ,9 %, TA 2013 keskimäärin 1,5 % **) Sairaalakustannusindeksin ennakkotieto 3,6 %, TA2013 2,6 % ***) Laskelmissa huomioitu 2011 alijäämä, 2012 alijäämän vaikutus 1,7 % TP 2012 alijäämä 35,5 milj. euroa - lomapalkkavarauksen vaikutus 13,9 milj. euroa Pidemmän aikavälin kehittämisohjelma Tasapainottamisohjelma HUS:n talouden tasapainottaminen vaatii useamman vuoden. Seuraavaan hallituksen kokoukseen valmistellaan tasapainottamisohjelma vuodelle 2013, jolla taseeseen kertynyt tilikausien ali-/ylijäämä saadaan +- 0 tilanteeseen. Lisäksi hallitukselle valmistellaan pidemmän aikajänteen kehittämis-/ tuottavuusohjelma, jolla kolmen vuoden aikana saadaan käyttötalous tasapainoon ja ennen kaikkea vahvistettua kuntayhtymän tasetta. Tasapainottamisohjelman tavoitteena on paitsi turvata vuoden 2013 talousarviossa hyväksyttyjen tavoitteiden toteutuminen, myös varmistaa, että 2013 taloudellinen tulos muodostuu vähintään 9,8 milj. euroa ylijäämäiseksi. Vuoden 2013 talousarviota on näiltä osin muutettava. Tasapainottamisohjelman keinovalikoima muodostuu toiminnan lisätehostamisen kautta saavutettavista kulusäästöistä, sairaanhoidollisen palvelutuotannon hintojen tarkistamisesta kesken vuoden, peruspääomalle maksettavan koron alentamisesta sekä investointiohjelman uudelleen tarkastelusta ja mahdollisesta supistamisesta. Tavoitteena on löytää selkeitä toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Edellä mainitun lisäksi jatketaan systemaattisesti tarpeettoman omaisuuden hallittua realisoimista. Parhaillaan ollaan myymässä kolmea Tuusulassa sijaitsevaa asunto/kiinteistöyhtiötä.

3 Henkilöstökulujen vähentäminen Tasapainottamisohjelman reunaehtoina ovat päivystyksen ja kiireellisen hoidon tavoitteiden toteutuminen sekä hoitotakuuvelvoitteiden täyttäminen. Lähtökohtana on lisäksi henkilöstön palvelussuhdeturvan säilyttäminen. Tasapainottamisohjelmassa tarkistetaan valmistelun yhteydessä kaikissa HUS-konsernin yksiköissä jo laadittujen toimenpiteiden riittävyys ja laaditaan uuden tilanteen edellyttämät tasapainotusohjelmat. Strategian mukainen toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen turvataan. Henkilöstökulujen kehitys vuodesta 2012 vuoteen 2013 voi olla enintään sopimuskorotusten suuruinen, ts. henkilöstöä ei lisätä kuntayhtymätasolla (pois lukien vuodelle 2013 hyväksytyt toiminnalliset muutoshankkeet) eikä palkkaliukumia sallita. Määräaikaisen työvoiman (erityisesti lyhytaikaiset sijaisuudet) ja vuokratyövoiman käytön vähentäminen Alle 13 päivän sijaisten palkkakustannukset (ei sisällä työnantajan sivukuluja) ilman työnantajan sivukuluja olivat vuonna 2012 yhteensä 12,5 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 3,2 miljoonaa euroa. Vuokratyövoimaan käytettiin vuonna 2012 noin 14,4 miljoonaa euroa, mikä on noin euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuokratyövoiman käytöstä 2,3 miljoonaa euroa koostui perusterveydenhuollon yhteispäivystystoiminnasta ja 1,6 miljoonaa työterveyshuollon lääkärityövoiman hankinnasta. Yksiköissä, joissa käytetään paljon sijaisia ja vuokratyövoimaa, vastuutetaan henkilöstöpäälliköt ohjeistamaan yksiköitä ja uusimaan yhdessä yksikön kanssa toimintatapoja sekä seuraamaan määräaikaisen henkilöstön ja vuokratyövoiman käyttöä entistä tarkemmin. Samassa yhteydessä tarkastellaan ko. yksiköiden työvuorosuunnittelua, lisä- ja ylitöitä ja niiden mahdollisesti aiheuttamia sijaistustarpeita. Vakanssilisäykset, rekrytointi, HUSplus ja hoitohenkilöstön päivittäisen resursoinnin toimintamallin käyttöönotto Jos kesken vuotta joudutaan jostain poikkeuksellisesta syystä harkitsemaan vakanssi-/ henkilöstölisäyksiä, niistä aiheutuvat kustannukset on kuvattava nykyistä paremmin, samoin kuin miten ja mistä rahoitus em. lisäyksiin hankitaan, jotta lisäkustannuksia ei synny. Vakanssilisäykset ja myös nimikemuutokset, joilla on kustannusvaikutuksia, käsitellään keskitetysti osana osavuosikatsausta ennen niiden toteuttamista. Henkilöstön palvelussuhteeseen ottamisen ja nimikkeiden käytön osalta valmistellaan tarkennettu ohjeistus, jossa kiinnitetään huomiota muun muassa hallinto- ja toimistohenkilöstön palkkaamiseen, työsopimusten ja virkamääräysten tekemiseen sekä käytettäviin nimikkeisiin. HUS Plussan itsepalvelutoimintoja hyödynnetään parhaiten mm. lyhyissä sairauspoissaoloissa (lähes 100 %). Kehitettävää itsepalvelun käytön määrässä taas on mm. ulkoisissa koulutuksissa (noin 20 %) ja vuosilomissa (n. 64 %).

4 Tulospalkkioehtojen tiukentaminen Palkkaliukumien vähentäminen Vuoden 2012 lomapalkkavarauksen laskentatilanteessa pitämättömiä vanhoja vuosilomia oli päivää ja uusia lomia ( ) päivää. Jatkossa on tärkeää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota vuosilomien suunnitteluun ja niiden pitämiseen huomioon ottaen toiminnan tarpeet ja sen, että vuosilomia tulisi pidettyä pitkin vuotta. Nk. Vuosilomaliukuma eli se, että henkilökunnalla on esimerkiksi lomapalkkavarauksen laskentatilanteessa enemmän pitämättömiä vuosiloma- tai säästövapaapäiviä kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana aiheuttaa kirjanpitomielessä kustannuksia. Esimerkiksi tilanteessa oli noin pitämätöntä vuosilomapäivää enemmän kuin Säästövapaa päiviä oli säästössä noin kappaletta, joka oli päivää enemmän kuin vuotta aiemmin. Näiden muutosten kustannusvaikutus lomapalkkavaraukseen oli yli 2 miljoonaa euroa. Hoitohenkilöstön päivittäiseen liikuteltavuuteen, kuten poissaolojen sisäiseen korvaavuuteen, on HUS:ssa kehitetty päivittäisen resursoinnin toimintamalli. Yhteisesti sovitun toimintamallin mukaisesti hoitohenkilöstö siirtyy tarpeen mukaan toiselle osastolle tekemään työvuoronsa. Mallin on todettu olevan toimiva ja siitä hyötyvät potilaat tasalaatuisempana hoitona ja potilasturvallisuuden vahvistumisena, hoitohenkilöstö työn ruuhkahuippujen vähentymisellä ja organisaatio henkilöstökulusäästöillä. HUS: n Ve-Te hankkeen osuudessa kehitetty malli on esitelty edellisen vuoden aikana jokaiselle osastoryhmälle ja kuluvana vuonna panostetaan sen käyttöönottoon. Tulospalkkioiden ehtoja on tiukennettava. Kaikkien johtajien (liikelaitosten toimitusjohtajat, sairaanhoitoalueiden johtajat, toimialajohtajat ja klinikkaryhmän johtajat) tulospalkkioiden kriteereiksi asetetaan vuonna 2013 painotetusti toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen kuluja vähentämällä. Pelkkä budjetissa pysyminen ei riitä laukaisemaan tulospalkkiota. Uudistettavassa palkkastrategiassa otetaan huomioon erityisesti talouden näkökulmat ja toiminnan kehittäminen (toiveena, että keskitytään vain muutamaan palkkiomalliin, jotka sopisivat kaikille tulosalueille sekä liikelaitoksille). Vuonna 2012 voimassa olleiden työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti palkankorotusten kustannusvaikutus työnantajan sivukuluprosenteissa tapahtuneiden muutosten kera oli 2,9 %. Tämän lisäksi palkkaliukuma oli 1,8 %. Palkkaliukumalla tarkoitetaan työehtosopimusten ja todellisen palkkakehityksen eroa. Palkkaliukuman osalta voidaan päätellä, että tehtävien vaativuuksia on tarkastettu ylöspäin, rekrytointien yhteydessä sisääntulopalkat ovat nousseet ja nimikemuutosten yhteydessä on tarkastettu palkkoja. Vuonna 2013 kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota palkkaliukuman syihin tavoitteena vähentää palkkaliukumaa. Muut toimenpiteet Arvioidaan kokonaisuudessaan uudelleen HUS:n paikalliset sopimukset ja lasketaan niiden kustannusvaikutukset. Lisäksi selvitetään onko ko. sopimusten tulkinnassa ja niihin liittyvissä toimintatavoissa epäkohtia sekä tunnistetaan ne yksiköt, joissa näin on ja korjataan niiden toiminta.

5 Työn vaativuuden arviointiin (TVA) liittyviä palkan tarkistuksia ei tehdä ennen kokonaisvaltaista TVA-uudistusta. Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisesta päättää vain tulosalueen tai liikelaitoksen johtaja ja määräaikaisen henkilöstön osalta työsopimuksia / virkamääräyksiä uusittaessa pidättäydytään palkkojen tarkastukselta ko. yhteydessä tehtävän pysyessä samana. Kesäsulkujen laajuus arvioidaan uudestaan ja kesäajan henkilöstömäärää vähennetään v ja 2011 tasosta. Henkilöstömäärän lisäksi arvioidaan uudelleen kuinka pitkäksi ajanjaksoksi kesäsijaisia tarvitaan. Viime vuosina on ollut nähtävissä trendi, että kesäsijaisten palvelussuhteet alkavat aiempaa aikaisemmin ja loppuvat aiempaa myöhemmin. Lisä- ja ylitöiden määrään vaikutetaan tarkistamalla työvuorosuunnittelun periaatteet ja paremmalla henkilöstön sijoittelulla. Arvioidaan voidaanko Lylyisten virkistysalueesta luopua. Alueen kiinteistöt tarvitsevat myös remontteja lähivuosina (esim. katto, jätevesi jne.). Vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat noin euroa. Investoinnit Vuoden 2013 talousarvioon sisältyvä investointisuunnitelma on liikelaitokset mukaan lukien neljän vuoden jaksolla yhteensä 580 milj. euroa. Hallituksen vahvistama hanketason ohjelma on ko. kaudella kuitenkin 57 milj. euroa pienempi, koska uuden lastensairaalan rahoitusmallia koskevista alustavista päätöksistä johtuen lastensairaala poistettiin HUS:n omien investointien ohjelmasta. Sopeutettava investointien määrä 4 vuoden jaksolla on siten lähtötilanteessa 523 milj. euroa. Valtuuston ehdollisena hyväksymä, vuosina maksettava 40 milj. euron lahjoitus lastensairaalasäätiölle rahoitetaan HUS:n investointiohjelman ulkopuolella. Rahoitusjärjestelystä valmistellaan osana muita uuden lastensairaalan asioita esitys hallituksen kokoukseen. Vuodelle 2013 vahvistetut investoinnit ovat 148,4 milj. euroa, josta liikelaitosten osuus on 12,2 miljoonaa. Pääosa HUS:n investoinneista on edelleen suuria rakennushankkeita. Nyt meneillään eli suunnittelu- tai rakentamisvaiheessa on 23 hanketta ja vuoden 2013 aikana talousarvion mukaisesti on käynnistymässä 8 suurta rakennus- tai laiteprojektia. Investoinnit on kaudelle valittu tiukan priorisoinnin jälkeen ja ne muodostavat kokonaisuuden, jossa yksittäisen hankkeen poistamisella tai siirtämisellä on aina seurannaisvaikutuksia. Hankeohjelman muutokset edellyttävät niiden toiminnallisten vaikutusten analysointia ja hyväksymistä. Hankkeiden viivästyttäminen johtaa toiminnan uudelleenjärjestelyjen siirtymiseen myöhemmäksi, tehtyjen väistöjärjestelyjen pitkittymiseen ja esimerkiksi ulkopuolisten vuokratilojen tarpeeseen. Investointiohjelman projektien siirtäminen myöhemmäksi ei todennäköisesti tuota talouden sopeuttamisohjelmaan merkittävää lisää. Investointiohjelman leikkaaminen talouden tasapainottamiseksi edellyttää pitkän aikavälin tarkastelua. Vuoden 2013 hankkeita karsimalla saadaan kuluvan vuoden alijäämään vain vähäinen vaikutus (poistotason alentuminen vuonna 2013 valmistuvien projektien osalta ja lainannostotarpeen pienenemisestä aiheutuva korkokulujen vähentyminen). Tehokkaampi vaihtoehto on investointien sopeuttaminen

6 Peruspääoman koron alentaminen Palveluhintojen tarkistaminen tasoon, joka pysyvästi edistää kuntayhtymän talouden tasapainottamista ja alentaa jäsenkunnilta laskutettavia kustannuksia. HUS:n investointisuunnitelmasta ja käytettävistä rahoitusmalleista valmistellaan osana tasapainottamisohjelmaa tarkistettu ehdotus. Lähtökohtana on, että yksittäisiä suuriakin projekteja voidaan esittää poistettavaksi ohjelmasta, mikäli toteuttamatta jättämiseen on kestäviä toiminnallisia ja taloudellisia perusteita ja hankkeille pystytään löytämään palvelutuotannon turvaava vaihtoehto (esim. tilajärjestely). Tasapainottamisohjelmassa otetaan samalla huomioon, että poistettaessa hankelistalta jo aloitettuja projekteja, niistä aiheutuneet suunnittelu- tai muut investointikustannukset joudutaan kirjaamaan toimintavuoden 2013 kuluksi (kertapoisto käyttöomaisuudesta). Tavoitteeksi asetetaan 50 milj. euron karsinta vuosien investointiohjelmasta. Tavoite koskee tulosalueiden lisäksi myös taseyksiköitä ja liikelaitoksia. Jäsenkuntien edustajien kanssa on keskusteltu mahdollisuudesta alentaa peruspääomalle maksettavaa korkoa yhdellä prosenttiyksiköllä (3 % -> 2 %). Yhden prosenttiyksikön euromääräinen vaikutus HUS:n vuosittaisiin korkokuluihin on 3,9 milj. euroa. Jäsenkuntien peruspääoma on yhteensä 391,3 milj. euroa, voimassaolevan 3 %:n korkokannan mukainen euromääräinen vuosikorko on 11,7 milj. euroa. Sopeuttamisohjelman muiden toimenpiteiden lisäksi on talouden tasapainottamiseksi tarpeen myös tarkistaa sairaanhoidollisten palveluiden hintoja, jotka hallitus vahvisti vuodelle HUS:n palveluhinnat on vahvistettu vuosittain etukäteen ja ne ovat pääsääntöisesti olleet muuttumattomat koko vuoden ajan. Vuoden 2013 palveluhinnat laskettiin elo-syyskuussa 2012 ja tilinpäätöksen valmistuttua on käynyt ilmi, että osa hinnoittelun yhteydessä tehdyistä oletuksista ei ole toteutunut. Vuodelle 2013 vahvistetut hinnat perustuvat vuoden 2011 jälkilaskennan mukaisiin suoritekustannuksiin, joita on korotettu talousarvioprosessissa arvioidulla vuosien 2012 ja 2013 kululaji- ja kuluryhmäkohtaisesti lasketuilla kustannustasonmuutoksilla (vuonna 2012: 2,9 % ja 2013: 2,6 %). Lisäksi tuotehinnoissa on huomioitu toiminnalle asetettu tuottavuustavoite (1,5 %). Vuoden 2012 kustannustason muutos on ollut talousarvioprosessissa arvioitua suurempi mm. KVTES:n lomapalkkamääräysten muutosten vuoksi. Tilastokeskuksen antaman ennakkotiedon mukaan sairaalakustannusindeksin nousu vuonna 2012 on 3,6 %. Vuonna 2012 ei myöskään täysin päästy toiminnalle asetettuun 1,5 %:n tuottavuustavoitteeseen. Vuonna 2012 tuottavuus kasvoi sairaalakustannusindeksillä deflatoidulla DRG-pistekustannuksella mitattuna vain 0,9 % vuodesta Vuoden 2012 kustannustason arvioitua suurempi kasvu ja HUS:n toteutunut tuottavuuskehitys huomioiden palveluhintoja tulisi korottaa 1,3 % olettaen, että vuoden 2013 kustannustason muutos ei ylitä palveluhinnoittelussa oletettua tasoa (2,6 %) ja toiminnalle asetettu tuottavuustavoite (1,5 %) saavutetaan vuonna Hinnankorotus tulee tehdä sekä tuote- että suoriteperusteisiin hintoihin ja hinnantarkistus esitetään tehtäväksi alkaen siten, että

7 tammi-maaliskuun 2013 seurantatiedot ovat käytettävissä. Jos sairaanhoidollisista palveluista saatavia tuottoja kasvatetaan miljoonaa euroa, on hintoja korotettava vastaavasti 1,04 1,66 % alla olevan taulukon mukaisesti. Toiminnalle asetettu 1,5 %:n tuottavuustavoite on kuitenkin pidettävä ennallaan, niin että palveluhintojen korotuksella tavoiteltu vaikutus tilikauden tulokseen saavutetaan. Lisätulot talousarvion mukaisilla suoritemäärillä Lisätulotarve + 10 milj milj milj milj. Hinnankorotus 1,04 % 1,24 % 1,45 % 1,66 %? jos hinnankorotus tehdään alkaen Yhteenveto tasapainottamistoimenpiteiden vaikutuksista Tasapainottamiskohteet (milj. euroa) Lähtötilanne TA 2013 Tasapainottamistavoite Max. tasapainotus milj. euroa Henkilöstökulut 1078,4-0,9 % -10,0 Ei potilashoitoon liittyvät muut toimintakulut *) 27,3-10,0 % -2,7 Peruspääoman korko **) 11,7 Korko - 1 % -3,9 Hintojen korotus 1479,0 1,5 % 14,0 TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET YHT. 30,6 *) Alustavat tiedot, käyttösuunnitelman tarkistus kesken, koulutuskustannukset poistettu **) Peruspääoman korko jäsenkunnille 3 %, ehdotus 2 % Listatekstissä esitetyt tasapainottamistoimenpiteet ja niiden tuotto-/kustannusvaikutukset ovat vasta karkeita arvioita ja niitä täsmennetään pidettävään hallituksen käsittelyyn mennessä. Tasapainottamisohjelman valmistelun ja täytäntöönpanon käsittelyä jatketaan pidettävässä hallituksen kokouksessa, ja valmistellaan talousarvion 2013 muutosesitys valtuuston päätettäväksi. Henkilöstötoimikunta merkitsi tiedoksi talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2013 ja antaa siitä tiistaihin mennessä lausunnon, joka liitetään pöytäkirjaan. Asian käsittely HUS:lla on mittava investointiohjelma toiminnan pyörittämiseen. Hintojen korotukselle on paineita ja niitä arvioidaan 3 kuukauden perusteella. Kokouksessa todettiin, että HUS on onnistunut tuottavuuden osalta, muttei ihan niin hyvin kuin odotettiin. Tasapainottavaina keinoina esitetään toiminnan tehostamisen kautta saatavat kulusäästöt, sairaanhoidollisen palvelutuotannon hintojen tarkistaminen, peruspääomalle maksettavan koron alentaminen sekä investointiohjelman tarkastelu ja mahdollinen supistaminen. Henkilöstökulut ovat talousarviossa suurin kuluerä. Henkilöstökulujen vähennyksen vaikutuksina on keskusteltu mm. seuraaviin asioihin vaikuttamisesta: henkilöstömäärät, palkkaliukumat, tulospalkkiot sekä nopsa-palkkiot.

8 Jatkovalmistelu: tasapainottamisohjelma vuodelle 2013 esiteätän hallituksen päätettäväksi kokouksessa, jossa päätetään myös valtuustolle tehtävästä esityksestä vuoden 2013 talousarvion muuttamiseksi. Henkilöstön edustajat toivat esille, että olisi tärkeää, että vaikeina aikoina ei kuitenkaan luovuttaisi kannustavista elementeistä. Päätösesitys Henkilöstötoimikunta merkitsee tiedoksi talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle Päätös Henkilöstötoimikunta merkitsi tiedoksi talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2013 ja antaa siitä tiistaihin mennessä lausunnon, joka liitetään pöytäkirjaan. Lisätietoja toimitusjohtaja Aki Lindén, p ja hallintojohtaja Ilkka Kauppinen, p