MUISTIO 2/2013. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja hyväksyttiin edellinen muistio.

Transkriptio

1 JÄSENKUNTIEN JA HUS:N TALOUSJOHDON TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika to klo Paikka HUS-hallintokeskus, hallituksen neuvotteluhuone Läsnä Poissa Kimmo Behm, kunnanjohtaja, Nurmijärvi Kirsi Kettunen, talousjohtaja, Loviisa Tapio Korhonen, rahoitusjohtaja, Helsinki Martti Lipponen, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa Arne Nummenmaa, perusturvajohtaja, Raasepori Kari Torikka, talousjohtaja, Lohja Reijo Tuori, rahoitusjohtaja, Espoo Mari Frostell, talousjohtaja, HUS-kuntayhtymä, puheenjohtaja Ilkka Kauppinen, hallintojohtaja, HUS-kuntayhtymä Aki Lindén, toimitusjohtaja, HUS-kuntayhtymä Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri, HUS-kuntayhtymä Jorma Lauharanta, sairaanhoitoalueen johtaja, HYKS-sha Anne Priha, investointijohtaja, HUS-kuntayhtymä Jari Finnilä, talousjohtaja, HYKS-sha Taru Lehtonen, laskentapäällikkö, HUS-kuntayhtymä Merja Mäkitalo, konsernitalouspäällikkö, HUS-kuntayhtymä Kerstin Carlsson, toimitusjohtaja, HUS-Apteekki (kohta 2) Kati Sipinen, johdon assistentti, HUS-yhtymähallinto, kokouksen sihteeri Pekka Rantamäki, hallintojohtaja, Hyvinkään sha 1 Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistio Puheenjohtaja avasi kokouksen ja hyväksyttiin edellinen muistio. 2 Lääkkeiden käytön ohjaus HUS-tasolla / HUS-Apteekin toimitusjohtaja Kerstin Carlsson HUS-Apteekki kilpailuttaa ja hankkii lääkkeitä muodostetun hankintarenkaan puolesta. Hankintarenkaaseen kuuluvat kaikki muut HUS:n jäsenkunnat, paitsi Helsinki. Hankintapäätöksen perusteella muodostetaan peruslääkevalikoima, johon kuulumattoman lääkkeen käyttöönotto tehdään HUS:ssa vain lääketieteellisin perustelluin syin. Yli euroa vuositasolla maksavat lääkehoidot käsittelee Medisiinisen tulosyksikön kliininen työryhmä, ja päätöksen käyttöönotosta tekee johtajaylilääkäri. HUS-Apteekilla on lakisääteinen velvoitevarasto johon varastoidaan viranomaisen määräämät valmisteet enintään puolen vuoden kulutusta vastaava määrä. HUS-Apteekilla on toimintaa kaikilla HUS:n sairaanhoitoalueilla yhteensä seitsemässä omassa toimipisteessä. Lisäksi HUS-Apteekki tuottaa lääkehuoltopalveluita 14 jäsenkunnalle. Tuoreimpia lääkehuoltopalveluiden jäsenkunta-asiakkaita ovat Espoo ja Vantaa. Kymmenellä jäsenkunnalla on joko oma tai toisen jäsenkunnan kanssa yhteinen lääkehuolto. Vuonna 2012 HUS:n toteutuneet lääkekulut olivat n. 96 milj. euroa ja talousarvioon 2013 lääkekulut on arvioitu 0,9 milj. euroa pienemmiksi. Kilpailutuksella on saatu n. 6,4 milj. euron säästö verrattuna vuoden 2011 tasoon. HUS-Apteekki raportoi tarkemmin kuukausitasolla lääkekustannusten kehityksestä konserniraportissa, intran sivuilla ja HUSTotalissa. 1 / 7

2 Perusterveydenhuollon lääkejakauma poikkeaa selvästi erikoissairaanhoidon lääkekulutuksesta. Jäsenkuntien perusterveydenhuollon lääkeostot vuonna 2012 olivat 5 milj. euroa, ja suurimmat HUS-Apteekin asiakkaat ovat Espoo, Vantaa, Lohja ja Porvoo. Kaikki HUS:n tekemät sopimukset lääketukkukauppojen kanssa, myös toimitusehdot, koskevat HUS-alueen jäsenkuntia. HUS-Apteekilla on sama hinnasto jäsenkunnille kuin sisäisille asiakkaille. HUS-Apteekilla ja suurimmilla jäsenkunnilla on yhteinen ohjausryhmä, joissa käsitellään lääkekustannusten kehitystä sekä palveluiden toteuttamista. Lisäksi suurimpien jäsenkuntien lääkehoidon työryhmissä on niin ikään HUS-Apteekin edustus, joissa ohjeistetaan ja ohjataan perusterveydenhuollon yksiköiden lääkkeiden käyttöä ja laaditaan lääkehoitosuunnitelmat. Jäsenkunnat, joiden lääkehuollon tuottaa HUS-Apteekki, säästi onnistuneen kilpailutuksen ansiosta lääkkeiden ostohinnoissa noin 6 % (0,3 milj. euroa) vuonna 2012 verrattuna vuoden 2011 vuositasoon. 3 Tilinpäätös 2012 / Mari Frostell Etukäteismateriaalina toimitettiin HUS:n tilinpäätöksen 2013 yhteenveto sekä jäsenkuntakohtaiset liitteet 2012 tilinpäätöksen jäsenkuntakohtainen liite laitetaan laajempaan jakeluun HUSTotalkuntaportaaliin ja HUS:n Internet-sivuille. Jäsenkuntien edustajat vaativat HUS:n johtoa keskittymään talouden tasapainottamiseen eli kertyneen alijäämän pienentämiseen sekä tietoa, miten viime vuoden sopeuttamistoimenpiteet onnistuivat pienentämään syntynyttä alijäämää. Jokaisen jäsenkunnan edustaja painotti, että henkilöstömenojen kurissa pitäminen on nyt tärkeintä kulujen hallinnassa eikä henkilöstömäärässä saa tapahtua yhtään kasvua tänä vuonna. Vaadittiin selvitystä, mistä työpanoksen ylitys johtuu talousarvioon verrattuna ja mistä palkkasumman nouseva kehitys aiheutuu? Miten paljon kuluja kohdistuu muuhun kuin ydintoimintaan? HUS:n edustajien mukaan hoitotakuujonojen purkamisen lisätöillä on osaltaan vaikutusta henkilöstömenojen kasvuun. Lähetesyöttö on kasvanut 2 %:n vuositasolla ja lisätyön ja hoitotakuun hallinta on tämänkin vuoden kriittisiä kysymyksiä. Heinä-elo- ja joulukuussa onnistuttiin henkilöstökulujen supistamisessa. HUS:ssa on selvästi vähemmän hallinnollista henkilökuntaa kuin vastaavissa kunnissa. Koko kuntakentän, kuten HUS:n henkilöstön, poissaoloprosentti 20 % on liian suuri (sisältää lomat ja sairauspoissaolot), ja tehokkuutta perustyöhön tarvitaan. Henkilöstön rekrytointivaltuuksia tullaan supistamaan merkittävästi nykyisestä. Henkilöstömäärän ja henkilötyövuosien suunniteltua suurempaan kasvuun v vaikuttivat mm. henkilöstömäärän lisäys sekä sairauspoissaolojen, lakisääteisten poissaolojen (esim. perhevapaat) ja muiden poissaolojen väheneminen. Henkilöstömäärä lisääntyi osittain osana talousarvioita 2011 ja 2012 hyväksyttyjen toiminnallisten muutosten myötä ja osittain kesken vuotta tehtyjen päätösten perusteella. Alle 13 päivän sijaisten (alla olevassa taulukossa keikkalaiset ) käyttö lisääntyi vuodesta 2011 vuoteen 2012 noin 4 miljoonalla eurolla. Henkilötyövuosia ja niiden määrän muutoksia seurattiin kuukausittain osana kuntayhtymän kuukausi- ja osavuosikatsausraportointia (kts. taulukko alla). Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilötyövuosien muutos tammi - joulukuusta 2011 tammi - joulukuuhun / 7

3 Henkilötyövuodet lkm Muutos-% TP Karkauspäivä 39 0,2 % Henkilömäärän muutos (keskimäärin tammi - joulukuun 1. päivä) 203 1,2 % Muutos pidetyissä vuosilomissa (vuosilomia pidetty enemmän) -64-0,4 % Muutos sairauslomapäivissä (vähemmän) 73 0,4 % Muutos lakisääteisissä poissaoloissa (vähemmän) 67 0,4 % Muutos muissa poissaoloissa (vähemmän) 31 0,2 % Muut säännöllisen työajan muutokset (osa-aikaiset, "keikkalaiset" jne.) 71 0,4 % Lisä- ja ylityöt sekä lääkäripäivystykset (muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012) 11 0,1 % TP ,5 % 4 Talouden tasapainottamisohjelma 2013 / Ilkka Kauppinen, Mari Frostell Esittelyteksti; Tilinpäätöksen 2012 kokonaisalijäämäksi muodostui 35,5 milj. euroa. Vuoden 2012 lopussa kuntayhtymän taseessa kertynyt alijäämä on yhteensä 9,8 milj. euroa ja kuntayhtymän omavaraisuusaste 39,9 %. Talousarvio 2013 muodostui kuntayhtymätasolla 1,5 %:n tuottavuustavoitteen sisällyttämisen jälkeen 7,0 milj. euroa alijäämäinen. Ilman toiminnan lisätehostamista ja sopeuttamista talousarviossa hyväksyttyjen tavoitteiden lisäksi vuoden 2013 aikana kuntayhtymän taseessa kertynyt alijäämä kasvaisi 16,8 milj. euroon. Strategian mukainen 1,5 %:n tuottavuustavoite vuodelle 2013 on huomioitu toimintakuluissa, sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotehinnoissa sekä sitä kautta myös jäsenkuntien maksuosuuksissa talousarviossa tuottavuustavoitteen kokonaiseuromäärä on noin 25,5 milj. euroa. Tuottavuuden parantamistavoitteella edistetään HUS:n strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaa parantamista. Tavoitteena on pystyä samoilla resursseilla tuottamaan aikaisempaa enemmän tai vastaavasti pienemmillä resursseilla toteuttamaan nykyinen tuotanto. Mm. kannustimien avulla edistetään muutos- ja kehittämismyönteistä toimintakulttuuria, jolla edistetään toiminnan tehostamista. Tuottavuuden parantaminen edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintatapojen ja prosessien kehittämistä mahdollinen hukka eliminoiden sekä rakenteellisia ratkaisuja (esim. toimintojen keskittämisiä HUS-tasoisesti sekä sairaaloiden välisen työnjaon edelleen kehittämistä). Tuottavuutta parannetaan keinoilla, jotka edistävät kokonaistason optimointia. Tehokkaalla johtamisella ja säännöllisellä seurannalla turvataan kaikissa yksiköissä vuoden 2013 talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen. Erityisen tärkeää on edistää pysyviä rakenteellisia, tuottavuutta parantavia ja kustannusten kasvua hillitseviä ratkaisuja talousarvio on jo lähtökohtaisesti haasteellinen ja edellyttää toiminnan merkittävää tehostumista kaikissa yksiköissä. Konsernijohto pitää kaikkien yksiköiden kanssa (sairaanhoitoalueet, liikelaitokset, taseyksiköt, muut tulosalueet ja tytäryhtiöt) vuosikellon mukaisen johdon seurantakokouksen helmimaaliskuun vaihteessa. Kokouksissa keskitytään vuoden 2012 analyysin ja tavoitteiden toteutumisen lisäksi erityisesti 2013 talousarviossa hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttamiseen ja konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla tavoitteet on toiminnallistettu sekä miten niiden säännöllinen seuranta on yksikössä toteutettu Talousarvio 2013 sisältää selviä riskejä tuottavuustavoitteen saavuttamisen ja palveluhintojen suhteen, jonka osalta vuonna 2012 jäätiin 0,9 %:iin asetetun 1,5 %:n tavoitteen sijasta, sairaalakustannusindeksinä käytettiin talousarviota laadittaessa 2,6 %, kun se vuonna 2012 toteutunee 3,6 %:n suuruisena. 3 / 7

4 Espoon edustaja painotti, ettei pelkästään tämän vuoden talouden kuntoon saattaminen riitä. Ratkaisujen on oltava pysyviä eikä hetken säästämistä. Tulojen kehittymistä, henkilöstömäärän ja vakanssien täyttöjä on seurattava. Espoossa vain lain mitoituksen mukaisia vakansseja (päiväkoti- ja koulujen henkilöstöä) on täytetty ja tällä on saatu tulosta aikaan. Koska HUS:n kokonaistulos on miinuksella, henkilöstön tulospalkkioita on pohdittava tarkoin. Ilmapiiri on kuitenkin pyrittävä luomaan sellaiseksi, että ihmiset tekevät kaikkensa. Kaikkia pieniäkin kustannuksia on harkittava tarkoin. HUS:n on tehtävä monen kohdan talouden tasapainottamisen ohjelma, jossa HUS:n oma rooli on enemmistönä. Jos HUS pystyy tähän, sen jälkeen yhtenä osana voidaan pohtia hintojen korotusta ja perus- Talousarvion riskit (milj. euroa) Laskentaperuste Laskentaperuste, % Riski-% Riski Tuottavuustavoite (ulkoiset toimintakulut) *) 1 705,2 1,5 % 0,6 % 10,2 Painotettu kustannustason muutos **) 1 705,2 2,6 % 1,0 % 17,1 Alijäämän kattaminen ***) 0,4 % 1,7 % 21,6 *) Tuottavuustavoite TP ,9 %, TA 2013 keskimäärin 1,5 % **) Sairaalakustannusindeksin ennakkotieto 3,6 %, TA2013 2,6 % ***) Laskelmissa huomioitu 2011 alijäämä, 2012 alijäämän vaikutus 1,7 % TP 2012 alijäämä 35,5 milj. euroa - lomapalkkavarauksen vaikutus 13,9 milj. euroa HUS:n hallitus käsitteli tasapainottamisaihioita kokouksessaan. Hallitus merkitsi valmistelutilanteen tiedoksi. Karkea yhteenveto aihioista ja tasapainottamistoimenpiteiden vaikutuksista on esitetty alla olevassa taulukossa. Max. tasapainotus Lähtötilanne Tasapainottamistavoite Tasapainottamiskohteet (milj. euroa) TA 2013 milj. euroa Henkilöstökulut 1078,4-0,9 % -10,0 Ei potilashoitoon liittyvät muut toimintakulut *) 27,3-10,0 % -2,7 Peruspääoman korko **) 11,7 Korko - 1 % -3,9 Hintojen korotus 1479,0 1,5 % 14,0 TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET YHT. 30,6 *) Alustavat tiedot, käyttösuunnitelman tarkistus kesken, koulutuskustannukset poistettu **) Peruspääoman korko jäsenkunnille 3 %, ehdotus 2 % Peruspääoman koron alentamista ja hintojen korotusta ajatellen, täytyy toimintakuluja pystyä leikkaamaan. Arvio hintojen korotuksen tasosta tehdään kolmen kuukauden toteuman perusteella ja on tarkoitus saattaa voimaan Asian käsittely; Vantaan edustaja vaatii HUS:n investointiohjelman karsimista eivätkä vuotuiset investoinnit saa ylittää 100 milj. euroa. HUS:n ja jäsenkuntien talous ei kestä suurempaa investointitasoa. Investointeja on katsottava kokonaisuutena; HUS:n oma investointiohjelma sekä mahdolliset taseen ulkopuoliset investoinnit, jotka vaikuttavat jäsenkuntien maksuosuuksiin. Vantaa ei tule hyväksymään hinnankorotuksia. HUS:n johdon tehtävänä on konkretisoida talouden tasapainottamisen ohjelma, ja vuonna 2014 talouden on oltava kunnossa. Konkreettiselle talouden tasapainottamisohjelmalle on saatava poliittinen hyväksyntä sekä jäsenkuntien ja HUS:n johdon sitoutuminen. Talouden tasapainottaminen tulee ensisijaisesti toteuttaa toimintakulujen kautta. Johtajille on asetettava selkeät tavoitteet. Helsingin edustaja painotti, että alijäämä on kurottava umpeen tänä vuonna ja ratkaisuja on tehtävä pikaisesti. Lähtökohtaisesti esitetty tasapainottamisohjelman painotus on väärä, että HUS:n vastuu on 40 % ja kuntien 60 %. HUS:n on itse omilla toimenpiteillään hoidettava talous kuntoon. HUS:n on pysyttävä tämän vuoden talousarviossa hyväksytyssä jäsenkuntaraamissa. Ylitykselle ei löydy maksajaa. Suurin ongelma on investointiohjelma. 4 / 7

5 pääoman koron alentamista. Hintojen korotuksiin ei kuitenkaan saa tulla suurta nostoa, ettei siitä aiheudu lisäongelmia. Lohjan edustaja muistutti, että HUS:lle asetettu velvoite on budjetissa pysyminen. Sen jälkeen erikseen sovitaan, miten syntynyt alijäämä hoidetaan. On tehtävä pitkän aikavälin ohjelma ja saatava aikaan kestäviä ratkaisuja. Mikäli onnistunut johtaminen tuottaa budjetissa pysymisen, sen jälkeen voidaan pohtia hintojen korotusta ja peruspääoman koron alentamista budjettiprosessin yhteydessä tulee keskustella kumulatiivisen alijäämän käsittelystä. Palveluhintoja ei tule korottaa enemmän kuin hintatason nousu edellyttää. Nurmijärven edustaja näkee tärkeimpänä budjetissa pysymisen. Investointiohjelmaa tulisi karsia ja henkilöstökuluja tarkasteltava kriittisesti. Lastensairaalan rakentaminen edellyttää rahoitusmallista riippumatta kuntien rahoitusta, vaikka lastensairaala ei ole HUS:n omassa investointiohjelmassa mukana. HUS:n hallitus ja valtuusto on sitoutettava talouden tasapainottamiseen. Loviisan edustaja yhtyi edellisten mielipiteisiin ja toivoo, että hintoja ei ensisijaisesti korotettaisi vaan sopeuttamistoimet löydettäisiin kustannusrakenteesta. Esimerkiksi KVTES:n muuttuneista lomaoikeussäännöistä aiheutunut virhe on todennäköisesti tehty myös useimmissa peruskunnissa ja johtaa siihen, että kunnat maksavat ensi omasta virheestään ja sitten vielä HUS:n tekemästä virheestä. Loviisan edustaja korosti, että olisi perusteltua, että jokainen vastaisi omasta virheestään. Investointitarpeiden uudelleen arviointi on jo aloitettu. Lähiviikkoina käydään läpi, mitä hankkeita voidaan jättää toteuttamatta tai siirtää myöhemmäksi ja mitkä ovat ehdotettavien investointimuutosten toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset HUS:n talouden tasapainottamisessa. Henkilöstömenoista karsitaan mm. syyskauden Nopsa-palkkiot. Rakenteellisia muutoksia on suunnitteilla ja niistä esitetään selvitykset kesään mennessä. Laaditaan vaativa ja uskottava sopeuttamisohjelma, joissa HUS:n sopeuttamistoimenpiteet ensimmäisenä, sitten muut kuten hintojen korotus ja peruspääoman koron alentaminen. 5 Lastensairaalahankkeen rahoitusjärjestely / Anne Priha Esittelyteksti; Meilahden sairaala-alueelle suunniteltavan uuden lastensairaalan toiminnallinen ja alustava tilatarvesuunnittelu (hankeselvitys) valmistuu helmi-maaliskuun vaihteessa. Hankkeen tavoiteaikataulun mukainen eteneminen edellyttää rahoitustilanteen ja -ehtojen käsittelyä HUS:n valtuuston kokouksessa Valtuusto päätti ehdollisesti, että 1. uusi lastensairaalahanke toteutetaan säätiö-mallin mukaisena, jolla mahdollistetaan laajamittainen ulkopuolisen rahoituksen kerääminen ja saadaan korkean luokan asiantuntemusta mukaan hankkeeseen; 2. edellyttää yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa selvitystä Lastensairaala-hankkeesta, sen rahoituksesta sekä sairaalarakennuksesta maksettavasta vuokrasta; 3. 2-kohdan edellytysten täyttyessä perustetulle säätiölle lahjoitetaan vuosien aikana 40 miljoonaa euroa lastensairaalan rakentamista varten edellyttäen, että säätiö saa merkittävää rahoitusta kansalaiskeräyksellä ja valtionrahoituksella; ja 4. valtuusto tekee asiassa lopullisen päätöksensä saatuaan edellä edellyttämänsä selvitykset. Säätiölle lastensairaalan rakentamista varten lahjoitettavaksi suunniteltu 40 milj. euroa valmistellaan rahoitettavaksi jäsenkunnilta erikseen vuosina kannettavalla maksulla, joka kuntakohtaisesti perustuisi kunkin kunnan kolmen vuoden keskimääräiseen käyttöön nykyisissä Lastenklinikassa ja Lastenlinnan sairaalassa (ilman lastenpsykiatrian osuutta). Vuosien käytön mukaiset maksuosuudet ovat oheisen taulukon mukaiset. 5 / 7

6 Jäsenkunta Laskutus keskimäärin Keskim. laskutusosuus % Jako keskimääräisen laskutuksen suhteessa Askola , , , ,90 0,260 % ,51 Espoo , , , ,50 20,913 % ,09 Hanko , , , ,11 0,277 % ,47 Helsinki , , , ,36 38,893 % ,78 Hyvinkää , , , ,66 1,658 % ,99 Inkoo , , , ,28 0,236 % ,98 Järvenpää , , , ,14 1,596 % ,71 Karkkila , , , ,70 0,557 % ,81 Kauniainen , , , ,27 0,541 % ,93 Kerava , , , ,51 2,150 % ,56 Kirkkonummi , , , ,57 2,813 % ,12 Lapinjärvi , , , ,51 0,054 % ,68 Lohja 1) , , , ,82 2,614 % ,32 Loviisa , , , ,24 0,748 % ,13 Mäntsälä , , , ,49 0,689 % ,82 Nurmijärvi , , , ,25 2,925 % ,37 Pornainen , , , ,20 0,203 % ,34 Porvoo , , , ,41 1,821 % ,73 Raasepori , , , ,83 1,023 % ,94 Sipoo , , , ,24 1,170 % ,11 Siuntio , , , ,48 0,392 % ,46 Tuusula , , , ,74 1,460 % ,50 Vantaa , , , ,44 15,047 % ,15 Vihti , , , ,87 1,960 % ,48 Jäsenkunnat yhteensä , , , ,52 100,000 % ,00 Uuden lastensairaalan kustannusarvio on 160 milj. euroa. HUS:n lahjoituksen lisäksi myös valtion avustukseksi on varmistumassa 40 milj. euroa. Lastensairaalan tukiyhdistyksen jo käynnistyneen keräysvarainhankinnan tavoite on 30 milj. euroa. Muun osan rakentamiskustannuksista lastensairaalan tukisäätiö hankkii vieraan pääoman ehtoisena rahoituksena. Hankkeen tavoitteet sekä HUS:n ja lastensairaalan tukisäätiön välille neuvoteltavan aiesopimuksen sisältö mukaan lukien sairaalan vuokran määräytymisperusteet käydään tarkemmin läpi kokouksessa. Asiaa ei ehditty käsittelemään ajanpuutteen vuoksi, mutta lyhyesti kommentointiin seuraavaa. Loviisan edustaja esitti näkemyksen, että koska sairastavuutta ei voi ennustaa pienissä kunnissa, niin 3 vuoden keskiarvon laskeminen toteutuneista laskutuksista on liian lyhyt ja toivoi että laskentaperusteen käytettäisiin mieluummin esimerkiksi vähintään 5 vuoden keskiarvoa. 6 6 / 7

7 Muut asiat MUISTIO 2/2013 Nurmijärven kunnan edustaja toivoo selvitystä Kiljavan sairaalaa koskevista asioista: Kuinka paljon HUS käyttää vuosittain euroja vaativaan kuntoutuksen ja siirtoviivepotilaiden ostopalveluihin? Paljonko siitä on oman sairaalan (Kiljavan Sairaala) osuus? Hintavertailua, millainen on Kiljavan hoitopäivän hinta verrattuna muihin ostopalveluihin? Miten Kiljavan Sairaalan toiminta saadaan osaksi HUS:n konserniohjausta ja omistajapolitiikkaa? Miksi on päädytty kilpailuttamaan palvelut kun omassa palvelutuotannossa on vaativaa kuntoutusta ja siirtoviivepotilaiden hoitoa? HUS:ssa laaditaan vastaus yllä esitettyihin kysymyksiin. 7 Seuraava kokous to klo Mari Frostell Puheenjohtaja Kati Sipinen sihteeri 7 / 7