JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000"

Transkriptio

1 JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto Soveltamisala Termit ja määritelmät EVRF korkeusrealisaation määrittely N2000 korkeusjärjestelmä N2000:n yhteydessä käytettävä geoidimalli Opastavat tiedot Lähdeviitteet Lyhenteet Johdanto Korkeusjärjestelmän määrittely koostuu joukosta vakioita (korkeusdatumi), joiden avulla luodussa realisaatiossa pisteen korkeus voidaan ilmoittaa yksikäsitteisesti. Korkeusjärjestelmä määrittelee korkeuden nollatason eli vertauspinnan ja se realisoidaan maastoon mitattujen korkeuskiintopisteiden avulla. Nykyiset korkeusjärjestelmät liittyvät painovoimaan, jolloin korkeuden vertauspintana on paikallisen keskimerenpinnan tai nollatason määrittelevän lähtöpisteen kautta kulkeva geoidi. Geoidi on geopotentiaalin tasa arvopinta, jonka mukaisesti vapaa vedenpinta asettuu. Korkeuksista puhuttaessa käytetäänkin usein sanontaa korkeus merenpinnasta. Suomen aiemmat valtakunnalliset korkeusjärjestelmät NN, N43 ja N60 on sidottu Helsingin keskivedenpintaan. Geopotentiaaliin sidottu järjestelmä on luonnollinen, koska veden virtaus tapahtuu potentiaalierojen mukaisesti. Jääkauden jälkeisen maannousun takia korkeudet ja korkeussuhteet muuttuvat, joten korkeusjärjestelmä on uusittava aika ajoin. N60 järjestelmän käyttöönoton jälkeen maa on noussut Pohjanmaalla enimmillään yli 40 cm. Kiintopisteiden väliset korkeuserotkaan eivät vanhoissa järjestelmissä ole enää oikeita maankuoren kallistumisen johdosta. Satamien vedenkorkeudet, vesiväylät ja muu vesirakentaminen ovat esimerkkejä tarkkoja ajantasaisia korkeuksia ja korkeussuhteita vaativista asioista. Myös yhteydet eurooppalaisiin järjestelmiin sekä paikkatietoon liittyvä EU:n direktiivi (INSPIRE) edellyttävät modernia ajantasaista korkeusjärjestelmää. Uuden korkeusjärjestelmän luonnin mahdollisti vuonna 2006 valmistunut Suomen kolmas tarkkavaaitus. Suomen ensimmäiseen tarkkavaaitukseen ( ) perustuva NN järjestelmä kattoi maan eteläpuolisen osan Kajaani Oulu linjan tasalle. Järjestelmän lähtötasona oli Helsingin Katajanokan siltaan kiinnitetyn vesiasteikon nollapiste. Korkeusjärjestelmässä ei ollut mahdollista ottaa huomioon maannousua. Kiintopisteiden väliset korkeuserot vastaavat tilannetta vuoden 1900 tienoilla, mikä oli vaaituksen keskimääräinen suoritusajankohta. Toinen valtakunnallinen tarkkavaaitus mitattiin useammassa vaiheessa vuosina Tarkkavaaituksen edetessä maahan luotiin tilapäiseksi tarkoitettu korkeusjärjestelmä N43, jossa mittauksen aikana tapahtunutta maannousua ei ole otettu huomioon. 1/16

2 Nykyisin käytössä oleva N60 korkeusjärjestelmä luotiin tasoittamalla toisen tarkkavaaituksen vaaitusverkko geopotentiaalilukuja käyttäen. Eri aikoina suoritettujen vaaitusten avulla saatiin lasketuksi maannousuluvut, joita käyttäen kiintopisteiden korkeuserot redukoitiin vuoteen Lähtökorkeudeksi valittiin Helsingin vuosien havaintojen perusteella laskettu keskivedenpinta vuoden 1960 alkuhetkellä. Suomen kolmanteen tarkkavaaitukseen perustuva N2000 järjestelmä on kuvattu luvussa 4. Järjestelmää luotaessa on otettu huomioon eurooppalaisen EVRS korkeusjärjestelmän mukaiset määritelmät ja EU:n INSPIRE direktiivin vaatimukset. 2 Soveltamisala Tämä julkisen hallinnon suositus on tarkoitettu paikkatietoaineistojen ja järjestelmien tuottajille ja käyttäjille. Suositus on luonteeltaan tekninen ja siinä määritellään Suomen valtakunnallinen korkeusjärjestelmä N2000. Uutta korkeusjärjestelmää suositellaan käytettäväksi valtakunnallisissa kartastotöissä ja paikkatietopalveluissa. Yhtenäisyyden vuoksi järjestelmää suositellaan käytettäväksi myös alueellisissa ja paikallisissa kartastotehtävissä, paikkatietopalveluissa ja hankkeissa, joissa käsitellään korkeustietoja tai laaditaan korkeusasemaan sidottuja suunnitelmia tai päätöksiä. Korkeusjärjestelmään liittyvää geoidimallia FIN2005 suositellaan käytettäväksi GNSS havaintojen (Global Navigation Satellite System) yhteydessä, kun satelliittipaikannuksella havaittuja korkeuksia muunnetaan N2000 korkeus järjestelmään. Suosituksen tavoitteena on lisäksi yhtenäistää ja nopeuttaa N2000 korkeusjärjestelmän käyttöönottoa Suomessa. Kansalliset mittausviranomaiset tulevat toimittamaan julkiseen käyttöön ohjeita ja muunnosmenettelyjä, jotka helpottavat siirtymistä nykyisistä järjestelmistä N2000 järjestelmään. 3 Termit ja määritelmät EVRS ja EVRF2000 Euroopan korkeusjärjestelmä (EVRS, European Vertical Reference System) on painovoimaan liittyvä korkeusjärjestelmä. Se on määritelty seuraavasti: a) Korkeusdatumin nollataso on se Maan painovoimakentän potentiaali W0, joka on sama kuin keskimääräisen maaellipsoidin normaalipotentiaali U0. b) Korkeus on Maan painovoimakentän potentiaaliero WP pisteen P potentiaalin WP ja EVRS:n nollatason W0 välillä. Potentiaaliero WP voidaan ilmoittaa geopotentiaalilukuna cp: WP = W0 WP = cp. Normaalikorkeus on ekvivalentti geopotentiaaliluvun kanssa. c) EVRS on IAG:n päätöslauselman mukaisesti nollavuoksijärjestelmä. EVRS on realisoitu UELN95/98 tasoitusten solmupisteille laskettujen geopotentiaalilukujen ja normaali korkeuksien avulla. EVRF2000 on ko. tasoituksen antama realisaatio: a) EVRS realisaation nollataso kulkee NAP:n (Normaal Amsterdams Peil) kautta. Tästä seuraa, että NAP:n geopotentiaaliluku on nolla, cnap = 0. b) Muut realisaatioon liittyvät parametrit ja vakiot ovat GRS80:n (Geodetic Reference System 1980) mukaiset. Maan painovoimakentän potentiaali NAP:ssa, WNAP, asetetaan samaksi kuin GRS80 ellipsoidin normaalipotentiaali: REAL W NAP U 0,GRS 80 c) EVRF2000 datum kiinnitetään geopotentiaaliluvun avulla ja se on yhtenevä UELN referenssipisteen No. 000A2530/13600 normaalikorkeuden kanssa. 2/16

3 Piste Latitudi [ ' ''] 000A2530/ Longitud i [ ' ''] geopote n tiaaliluku [m2 s 2] normaali painovoima korkeus IGSN71 [m] [m s 2] geoidi Se Maan painovoimakentän potentiaalin tasa arvopinta, joka parhaiten yhtyy valtamerten keskivedenpintaan. Geoidin ja vertausellipsoidin välistä korkeuseroa N kutsutaan geoidin korkeudeksi. N on positiivinen ellipsoidin yläpuolella ja negatiivinen sen alapuolella. Ks. myös nollageoidi ja keskigeoidi. geopotentiaaliluku Maan painovoimakentän potentiaali jossakin pisteessä geoidin potentiaalin suhteen, lasketaan positiivisena ylöspäin. Geopotentiaalilukujen SI yksikkö on m2/s2. Tavallisesti käytetään kuitenkin geopotentiaaliyksikköä (gpu), 1 gpu = 10 m2/s2. Tarkkavaaitusten laskennassa käytetään geopotentiaalilukuja, jotka saadaan met risistä korkeuseroista kertomalla ne havaintovälin keskimääräisellä painovoimalla. Koska painovoima on likimain 9,8 m/s2, ovat geopotentiaaliluvut (yksikkönä gpu) likimain 2% pienemmät kuin vastaavat metriset korkeuserot (yksikkönä m). keskivuoksikorjaus, keskivuoksi, keskigeoidi Sekä geoidin että kiinteän maan pysyvä muodonmuutos jätetään korjaamatta. Tilanne johon päädytään myös jos ei tehdä minkäänlaista vuoksikorjausta (toinen tarkkavaaitus ja N60 järjestelmä). kvasigeoidi Normaalikorkeuksien lähtötaso. Yhtyy geoidiin merenpinnan tasolla, mutta poikkeaa siitä sitä enemmän mitä korkeammalla merenpinnan tasosta ollaan. Suomessa kvasigeoidi poikkeaa geoidista korkeintaan 8 cm. nollavuoksikorjaus, nollavuoksi, nollageoidi Kiinteän maan pysyvä muodonmuutos jätetään korjaamatta, geoidin muodonmuutoksesta korjataan Auringon ja Kuun vuoksivoimien suora vaikutus (nollageoidi), muttei maan pysyvän muodonmuutoksen aiheuttamaa epäsuoraa vaikutusta. IAG:n resoluutioiden 9 ja 16 (1983) mukainen menettely on käytössä kolmannessa tarkkavaaituksessa. Muunnokseen keskivuoksikorjatuista korkeuseroista nollavuoksi korjattuihin korkeuseroihin vaikuttaa ainoastaan päätepisteiden leveysaste. Jos korkeusero Hkeskivuoksi on laskettu keskivuoksikorjausta käyttäen, sen ero (senttimetreinä) nollavuoksikorjatusta korkeuserosta Hnollavuoksi on H keskivuoksi H nollavuoksi = 29,6 (sin 2 ϕ pohjoinen sin 2 ϕ eteläinen ). Esimerkki: Olkoon korkeusero keskivuoksikorjausta käyttäen 5,000 metriä pisteestä A (leveysaste ϕeteläinen = 60,15) pisteeseen B (leveysaste ϕpohjoinen = 65,72). Nollavuoksikorjausta käyttäen korkeusero olisi 4,977 metriä. normaalikorkeus Saadaan jakamalla geopotentiaaliluku c keskimääräisellä normaalipainovoimalla γ : HN = c. γ 3/16

4 Keskimääräinen normaalipainovoima γ lasketaan normaalipainovoimakentän luotiviivaa pitkin vertausellipsoidin ja sen pisteen välillä, jossa normaalipainovoimakentän potentiaaliero ellipsoidiin on sama kuin havaintopaikan todellisen potentiaalin ero kvasigeoidiin. 1 γ = γ o kh m 2 missä γo on normaalipainovoima ellipsoidilla, Hm normaalikorkeuden likiarvo, ja k = x10 5 s 2. Normaalikorkeuksien lähtötaso on kvasigeoidi, joka yhtyy geoidiin merenpinnan tasolla, mutta poikkeaa geoidista sitä enemmän mitä korkeammalla merenpinnasta havaintopaikka sijaitsee. normaalipainovoimakenttä Geodeettisen vertausjärjestelmän määrittelemän, Maata kuvaavan kappaleen painovoimakenttä. GRS80 vertausjärjestelmässä normaalipainovoima γo (yksikkönä 10 5 m/s2) vertausellipsoidin pinnalla leveydellä ϕ lasketaan kaavasta: γ o = ( sin 2 ϕ sin 4 ϕ sin 6 ϕ sin 8 ϕ ) ortometrinen korkeus Pisteen ja geoidin välinen etäisyys. Se saadaan jakamalla pisteen geopotentiaaliluku c sen ja geoidin välisellä keskimääräisellä painovoimalla g. H= c g Teoreettisesti keskimääräinen painovoima tulisi laskea integroimalla geoidin ja havaintopaikan välistä luotiviivaa pitkin käyttäen maankuoren todellisia tiheyksiä. Useimmiten sen laskemiseen käytetään liki määräistä Helmertin kaavaa: g = g p + kh m, missä gp on havaintopaikan painovoima, Hm sen likimääräinen ortometrinen korkeus ja k = x10 5 s 2. Tiheydeksi on tällöin oletettu 2670 kg/m3. vuoksikorjaus Auringon ja Kuun vuoksivoimat muuttavat sekä kiinteän maan että geoidin muotoa. Osa muutoksesta on jaksollisesti vaihtelevaa, osa pysyvää. Kolmannen tarkkavaaituksen havaintoihin on tehty vuoksikorjaus, jonka vaikutus on alle 10 mm suurimmissakin silmukoissa. Toisen tarkkavaaituksen havaintoihin ei tehty vuoksikorjausta lainkaan. Pysyvän muutoksen käsittely: katso keskivuoksikorjaus ja nollavuoksikorjaus. 4 EVRF korkeusrealisaation määrittely Eurooppalaisen paikkatiedon yhteiskäytön edistäminen on ollut 1990 luvulta alkaen monien hankkeiden päämääränä (mm. INSPIRE). Yhtenä tavoitteena on luoda yhteinen korkeusjärjestelmä. Kansainvälisen geodeettisen assosiaation (IAG) eurooppalaisten koordinaattijärjestelmien alakomission (EUREF) Tromssan kokouksen päätöslauselma vuodelta 2000 määritteli korkeusjärjestelmän EVRS (European Vertical Reference System) ja sen ensimmäisen realisaation EVRF2000 (European Vertical Reference Frame). EVRS on maailmanjärjestelmä ja sen datum on globaali geoidi. Kuitenkin EVRF2000 realisaatiossa korkeuden lähtötasoksi on otettu NAP (Normaal Amsterdams Peil), joka on noin 11 cm globaalia geoidia 4/16

5 alempana. EUREF ja sen edeltäjät ovat suorittaneet useita Euroopan tarkkavaaitusverkkojen yhteistasoituksia: UELN 55, UELN 73/86, ja UELN 95/98:n eri versiot. Niiden datum on ollut NAP ja niitä on käytetty lähinnä tieteellisiin tarkoituksiin. NAP:n ovat korkeusjärjestelmiensä datumiksi omaksuneet Alankomaat, Saksa ja Ruotsi. 5/16

6 Taulukko 1. EVRF:n perussuureet ISO standardin (Spatial referencing by coordinates) mukaisesti. Description of CRS EVRF_AMST / NH Country Country identifier CRS identifier CRS alias CRS valid area CRS scope CRS remarks Datum identifier Datum alias Datum type Europe EU EVRF_AMST / NH European Vertical Reference Frame (EVRF2000) Austria, Belgium, Bosnia / Herzegovina, Bulgaria, Croatia, Czech Republic, Denmark, Estonia, Finland, France, Germany, Great Britain, Hungary, Italy, Latvia, The Netherlands, Norway, Poland, Portugal, Romania, Slovakia, Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland zero tidal system according the definition of the European Vertical Reference System (EVRS), but in the current realization EVRF2000 the geoid type is mixed Amsterdam Normaal Amsterdams Peil (NAP) vertical Datum anchor point UELN No , 000A2530 Datum realization epoch 2000; sea level 1684 MHT Datum valid area Datum scope Datum remarks Austria, Belgium, Bosnia / Hercegov., Bulgaria, Croatia, Czech Republic, Denmark, Estonia, Finland, France, Germany, Great Britain, Hungary, Italy, Latvia, The Netherlands, Norway, Poland, Portugal, Romania, Slovakia, Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland geopotential number of UELN No = kgal m Coordinate system identifier normal heights Coordinate system type gravity related Coordinate system dimension 1 Coordinate system remarks Coordinate system axis name height Coordinate system axis direction up Coordinate system axis unit identifier metre EVRF2000 realisaatio pohjautuu yhteiseurooppalaiseen korkeusverkkojen tasoitukseen UELN 95/98. Suomesta UELN95/98 tasoituksessa oli mukana Toisen tarkkavaaituksen tulokset redukoituna epookkiin Taulukossa 1 esitetään EVRF:n perussuureet ISO standardin (Spatial referencing by coordinates) mukaisesti määriteltynä. EVRS:n ja EVRF2000:n määritelmät ovat liitteen luvussa "Termit ja määritelmät". Euroopan komission INSPIRE hanke pyrkii edistämään yhteisen politiikan valmistelua, toimeenpanoa ja seurantaa parantamalla paikkatiedon saatavuutta Euroopassa. Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat vuonna 2006 INSPIRE direktiivin sisällöstä. 6/16

7 Direktiivi ei suoraan pyri kansallisten järjestelmien yhtenäistämiseen, mutta edellyttää, että ympäristöön liittyvät paikkatietoaineistot ovat saatavissa eurooppalaisessa järjestelmässä. Uuden korkeusjärjestelmän valmistelussa myös INSPIRE direktiivin vaatimukset on otettu huomioon siltä osin kuin ne suositusta laadittaessa olivat tiedossa. 5 N2000 korkeusjärjestelmä Suomen kolmas tarkkavaaitus aloitettiin vuonna 1978 ja viimeisenä linjana mitattiin rajaliitos Venäjälle Lieksassa syksyllä Linjojen yhteispituus on 9158 km ja kiintopisteitä Linjasto on kuvattu suosituksen lopussa olevassa liitteessä. N2000 korkeusjärjestelmä perustuu näihin vaaituksiin. N2000 järjestelmän periaatteet on sovittu korkeustyöryhmän mietinnössä vuodelta Suomen kansallisen tasoituksen lähtöarvo määritettiin pohjoismaisena yhteistyönä Itämeren ympäri tehdyllä tasoituksella, jossa oli vaaitushavaintoja Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Hollannista, Pohjois Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta ja Virosta. Tästä tasoituksesta käytetään lyhennettä BLR2000 (Baltic Levelling Ring) ja sen lähtötaso on NAP, joka on realisoitu BLR tasoituksessa mukana olleella Hollannissa sijaitsevalla kiintopisteellä N:o Tasoitus on yhdenmukainen taulukossa 1 olevien EVRF:n perussuureiden kanssa. Pitkän ajan kuluessa mitatut korkeuserot muunnettiin vastaamaan epookin mukaisia korkeuseroja pohjoismaista maannousumallia NKG2005LU käyttäen. Vuosi 2000 on Pohjoismaisen geodeettisen komission antama suositus yhteisestä pohjoismaisten korkeusjärjestelmien nollahetkestä. NKG2005LU malli ilmaisee maannousun keskimääräiseen merenpinnan nousuun verrattuna. Se sisältää Pohjoismaiden osalta erityyppisiä korkeushavaintoja, kuten pysyvien GPS asemien aikasarjoja, mareografien aikasarjoja vuosilta , Suomen ja Ruotsin suurimpien järvien vedenpinnan kallistumistietoja, sekä toistettujen tarkkavaaitusten havaintoja. NKG2005LU on paras koko Fennoskandian käsittävä maannousumalli, eivätkä sen antamat maannousuluvut poikkea merkittävästi Suomen kolmesta tarkkavaaituksesta lasketuista maannousuarvoista. Korkeusjärjestelmän N2000 lähtötaso on Kirkkonummella Geodeettisen laitoksen Metsähovin observatorion alueella oleva kiintopiste PP2000, jonka korkeuslukema on saatu BLR2000 tasoituksesta. N2000 järjestelmä ei ole aiempien kansallisten korkeusjärjestelmien tavoin sidottu Helsingin keskimääräiseen merenpintaan vaan se perustuu NAP:n määrittämään korkeustasoon. 7/16

8 Kuva 1. Itämeren ympäri tasoitettu vaaitusverkko BLR2000. Datumin määrittävä piste NAP (Normaal Ams terdams Peil) on merkitty ympyrällä. N2000 järjestelmän määrittävän datumin arvot ovat: kiintopiste: PP2000 (ϕ = , λ = ) geopotentiaali nollageoidin suhteen: c = gpu PP2000:n normaalikorkeus: H = m N2000 korkeusjärjestelmän korkeudet laskettiin tasoittamalla geopotentiaaliarvoina annetut vaaitushavainnot suhteessa kiintopisteen PP2000 geopotentiaaliarvoon. Laajan alueen vaaituksen laskennassa on otettava huomioon Kuun ja Auringon vetovoimien vaikutus. N2000:ssa tämä tehdään liittämällä havaintoihin nolla vuoksikorjaus, joka poistaa Kuun ja Auringon vetovoiman vaikutuksen geopotentiaaliin, mutta säilyttää niiden aiheuttaman Maan pysyvän muodonmuutoksen. N60 järjestelmässä vuoksikorjaukseen käytettiin keskimääräistä vuoksea, missä Kuun ja Auringon vaikutuksen aikakeskiarvoa ei poisteta. Vuoksesta aiheutuvien, eri tavoin tehtävien korjausten väliset erot kasvavat Suomen alueella etelästä pohjoiseen mentäessä 4 cm. EVRS:n määritelmän mukaisesti N2000:n korkeudet ovat normaalikorkeuksia. N60:n korkeudet ovat ortometrisia korkeuksia. Suomessa ortometristen ja normaalikorkeuksien ero on pieni, keskimäärin alle 2 cm; suurimmillaan ero on 8 cm Haltilla. Ero johtuu siitä millä tavalla geopotentiaaliluvut muunnetaan metrisiksi korkeuksiksi. Ortometrisen korkeuden tapauksessa tarvitaan todellisia painovoima arvoja ja kallioperän tiheyttä, normaalikorkeuksissa käytetään laskennallisia arvoja (ks. termien selitykset). 8/16

9 Tasoituksen tuloksena saadut geopotentiaaliluvut c muunnettiin normaalikorkeuksiksi jakamalla ne keski määräisellä normaalipainovoimalla: HN = c. γ N2000 tasoituksessa otettiin mukaan Suomen tarkkavaaitusverkon lisäksi liitokset Venäjän rajalle, sekä vaaitussilmukoita Ruotsin ja Norjan puolelta Suomen rajojen läheisyydessä. Näin erot valtakunnan rajalla N2000:n ja BLR2000 tasoituksen välillä jäivät alle 2 mm. N2000 on realisoitu Geodeettisen laitoksen tarkkavaaituspisteiden avulla. Vaaitussilmukoiden sulkuvirheistä laskettu keskivirhe on ±0.86 mm/ km. N2000:n korkeuslukemat muuttuvat cm N60 korkeuksiin verrattuna. Suurin osa erosta syntyy 40 vuoden maannoususta. Korkeuden lähtötason vaihtumisella, vuoksikorjauksella ja normaalikorkeuteen siirtymisellä on huomattavasti vähäisempi vaikutus. Järjestelmien väliset erot on esitetty kuvassa 2. Kuvasta luettu siirtokorjausluku on lisättävä N60 korkeuteen, jotta saadaan vastaava N2000 korkeus. Järjestelmien väliset erot on laskettu vaaituslinjoja pitkin ottamalla huomioon vain kalliopisteet. Silmukoiden sisältä luetut siirtokorjaukset ovat epätarkempia kuin linjoilta luetut eivätkä pienimmät paikalliset poikkeamat välttämättä näy kartan käyrissä. 9/16

10 Kuva 2. N60 ja N2000 järjestelmän väliset korkeuserot [cm]. Geodeettisen laitoksen julkaisussa 139 on annettu luettelo, jossa ovat Kolmannessa tarkkavaaituksessa mitatut kiintopisteet, niiden korkeus N2000 ja N60 korkeusjärjestelmässä sekä niiden erotus eli siirtokorjaus. Taulukko löytyy myös Geodeettisen laitoksen Internet sivulta Geodeettisten laitoksen linjoista kauempana sijaitsevissa kohteissa siirtokorjauksen voi laskea lähimpien Maan mittauslaitoksen korkeuskiintopisteiden avulla, tai sitä voi tiedustella sähkö postilla osoitteesta Luettelo täydentyy sitä mukaa kun uusia pisteitä liitetään N2000 järjestelmään. Silloissa, rummuissa, perustuksissa ja maakivissä sijaitsevilla kiintopisteillä voi maankohoamisen lisäksi olla omat yksilölliset korkeudenmuutoksensa, jotka johtuvat esimerkiksi liikenteen rasituksesta tai ovat roudan 10/16

11 aiheuttamia. Tällaisten pisteiden todelliset siirtokorjausarvot saattavat poiketa kartalta luetuista. Tarkimmissa mittauksissa on käytettävä lähtöpisteenä vähintään kahta lähintä kalliopistettä. 6 N2000:n yhteydessä käytettävä geoidimalli N2000:n yhteydessä suositellaan käytettäväksi FIN2005 geoidimallia. Se perustuu pohjoismaiseen NKG2004 geoidimalliin, joka on sovitettu GPS/vaaituspisteiden kautta N2000 korkeusjärjestelmään. FIN2005 mallin antaman geoidinkorkeuden (N) avulla GPS mittauksista saadut korkeudet ellipsoidista (h) voidaan muuntaa suoraan N2000 mukaisiksi normaalikorkeuksiksi: H = h N FIN2005 geoidimalli on saatavissa Geodeettisesta laitoksesta, Kuva 3. FIN2005 geoidimallin pintasovituksessa käytetyt GPS/vaaituspisteet ja Suomen tarkkavaitusverkko. GPS/vaaituspisteet ovat eurooppalaiseen korkeusjärjestelmään EUVN liittyviä tarkkavaaituspisteitä, joilla on tehty GPS havainnot vuonna /16

12 Kuva 4. FIN2005 geoidimallin mukaiset geoidinkorkeudet [m] GRS80 ellipsoidista. 12/16

13 7 Opastavat tiedot 7.1 Lähdeviitteet Korkeustyöryhmä (2004): Suomen valtakunnallisen korkeusjärjestelmän ajantasaistaminen. Työryhmän mietintö. Geodeettinen laitos. Pekka Lehmuskoski, Veikko Saaranen, Mikko Takalo ja Paavo Rouhiainen (2008): Suomen kolmannen tarkkavaaituksen kiintopisteluettelo. Bench Mark List of the Third Levelling of Finland. Geodeettisen laitoksen julkaisuja 139. Kirkkonummi. 220 s. Mäkinen J., M. Lilje, J. Ågren, K. Engsager, P. O. Eriksson, C. Jepsen, P. A. Olsson, V. Saaranen, K. Schmidt, R. Svensson, M. Takalo, O. Vestøl (2006): Regional Adjustment of Precise Levellings around the Baltic. Proceedings of the Symposium of the IAG Subcommission for Europe (EUREF), Vienna, Austria, June 1 4, Vestøl O. (2006): Determination of postglacial land uplift in Fennoscandia from leveling, tide gauges and continuous GPS stations using least squares collocation. Journal of Geodesy 80, doi /s Ågren J, Svensson R (2007): Postglacial Land Uplift Model and System Definition for the New Swedish Height System RH LMV rapport 2007:4 ISSN , Gävle. 124 pages. 7.2 Lyhenteet BLR Baltic Levelling Ring. Itämeren ympäri tehdyn vaaitustasoituksen verkko. EVRF2000 European Vertical Reference Frame Eurooppalaisen EVRS korkeusjärjestelmän realisaatio. EVRS European Vertical Reference System. Eurooppalainen korkeusjärjestelmä. Tämä sisältää niiden suureiden luettelon ja määritelmät, jotka tarvitaan järjestelmän luomiseksi. ETRS89 European Terrestrial Reference System D koordinaattijärjestelmä, joka on kiinnitetty Euraasian mannerlaatan yhtenäiseen osaan ja yhtyy ITRS järjestelmään epookkina EUREF European Reference Frame. IAG:n komission 1 alakomissio 3a. EUREF89 European Reference Frame ETRS89 järjestelmän ensimmäinen realisaatio. EUREF FIN ETRS89 järjestelmän realisaatio Suomessa. Ks. JHS153 ja JHS154. EUVN European Unified Vertical Network. Eurooppalainen korkeusjärjestelmärealisaatio, joka koostuu GPS/vaaituspisteistä. FIN2000 Suomen alueen geoidimalli, joka tehtiin korjaamalla NKG96 geoidimallin korkeuksia 4. asteen pinnan avulla. Mallia voidaan käyttää ellipsoidisten EUREF FIN korkeuksien muuntamiseen N60 järjestelmän korkeuksiksi. FIN2005 N2000 korkeusjärjestelmään sovitettu geoidimalli. Perustuu pohjoismaiseen NKG2004 geoidimalliin ja EUVN tihennyspisteisiin. GNSS Global Navigation Satellite System. 13/16

14 Yhteinen nimitys GPS, GLONASS ja Galileo satelliittipaikannusjärjestelmille. GPS Global Positioning System. Yhdysvaltalainen satelliittipaikannusjärjestelmä. GRS80 Geodetic Reference System Vertausjärjestelmä, jonka IAG päätti ottaa käyttöön vuonna Se määritellään seuraavien suureiden avulla: Ellipsoidin pinta on normaalipainovoimakentän ekvipotentiaalipinta. Vertausellipsoidin isoakselin puolikas: a = m Maan geosentrinen vetovoimavakio: GM = m3 s 2 Dynaaminen muotokerroin: J2 = Maan pyörähdysliikkeen kulmanopeus: ω = rad s 1 IAG International Association of Geodesy. Kansainvälinen Geodeettinen Assosiaatio. INSPIRE The INfrastructure for SPatial InfoRmation in Europe EU:n paikkatietoja koskeva direktiivi. ITRS International Terrestrial Reference System. Globaali, 3D koordinaattijärjestelmä, jonka perussuureet ovat GRS80 järjestelmän mukaisia ja koordinaatiston orientointi on BIH:n vuoden orientoinnin mukainen. NAP Normaal Amsterdams Peil. Länsieurooppalaisten korkeusjärjestelmien lähtötaso. Se on Amsterdamissa vuonna 1684 vallinneen keskimääräisen tulvavuoksen huippu. NN Ensimmäisen tarkkavaaituksen perusteella luotu korkeusjärjestelmä. 1. tarkkavaaituksen linjasto kattoi eteläisen osan maatamme Oulu Kajaani linjan tasalle. N43 Korkeusjärjestelmä, joka luotiin maan etelä ja keskiosiin 2. tarkkavaaituksen aikana. N60 Valtakunnallinen korkeusjärjestelmä. Perustuu 2. tarkkavaaitukseen, joka koostui useista mittausjaksoista. Ensimmäinen koko maan kattava korkeusjärjestelmä. NKG96 Pohjoismaisen geodeettisen komission geoidityöryhmän vuonna 1996 julkaisema pohjoismaiden alueen yhteinen geoidimalli. Lyhenne NKG tulee nimestä Nordiska Kommissionen för Geodesi. NKG2004 Pohjoismainen geoidimalli. Kuten NKG96, mutta on laskettu käyttäen uudempaa ja 14/16

15 tarkempaa havaintoaineistoa. UELN United European Levelling Network. Euroopan maiden yhdistetty tarkkavaaitusverkko. 15/16

16 Suomen Kolmannen tarkkavaaituksen linjasto (Lehmuskoski et al, 2007). 16/16

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Markku Poutanen Geodeettinen laitos Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Taustaa Uuden koordinaattijärjestelmän perusteet JHS ja käyttöönotto Uusi korkeusjärjestelmä

Lisätiedot

JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000

JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Versio: 6.6.2008 Julkaistu: 19.6.2007 Voimassaoloaika: 30.6.2010 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 EVRF-korkeusrealisaation

Lisätiedot

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN JA KORKEUDET Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN:n joitain pääominaisuuksia ITRF96-koordinaatiston kautta globaalin koordinaattijärjestelmän paikallinen/kansallinen realisaatio

Lisätiedot

Koordinaatistoista. Markku Poutanen Geodeettinen laitos. Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio

Koordinaatistoista. Markku Poutanen Geodeettinen laitos. Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaatistoista Markku Poutanen Geodeettinen laitos Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaattijärjestelmä sisältää määritelmät, Reference system contains definitions koordinaatisto

Lisätiedot

Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio

Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaattijärjestelmä sisältää määritelmät, koordinaatisto on sen realisaatio maastossa ja karttaprojektio tämän esitysmuoto kaksiulotteisella kartalla

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo EUREF ja GPS Matti Ollikainen Geodeettinen laitos EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo Kuinka EUREF sai alkunsa? EUREF (European Reference Frame) o Perustettiin Kansainvälisen geodeettisen

Lisätiedot

JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Versio: 29.9.2014 (luonnos palautekierrosta varten) Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa ESITYKSEN SISÄLTÖ: Koordinaattijärjestelmän uudistus (EUREF-FIN) Korkeusjärjestelmän uudistus (N2000) MML:n tasokiintopistemittaukset MML:n korkeuskiintopistemittaukset Mittaukset

Lisätiedot

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 1 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Versio: 1.0 / 7..016 Julkaistu: 5.4.016 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 Soveltamisala... 3 Viittaukset... 4 Termit ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos

Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos 32 Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos Maanmittaus 86:2 (2011) Geodesian tietoisku Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos Mikko Ahola ja Matti Musto mikko.ahola@hel.fi matti.musto@maanmittauslaitos.fi 1 Johdanto

Lisätiedot

Tarkkavaaituksilla määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella

Tarkkavaaituksilla määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella Tarkkavaaituksilla määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella Abstract Veikko Saaranen Geodeettinen laitos, PL 15, 02431 Masala Veikko.Saaranen@fgi.fi Land uplift rates relative to mean sea level

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 197 EUREF-FIN - koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako MARKKU POUTANEN Paikkatietokeskus FGI Taustaa

Lisätiedot

SUOMEN GEOIDIMALLIT JA NIIDEN KÄYTTÄMINEN KORKEUDEN MUUNNOKSISSA

SUOMEN GEOIDIMALLIT JA NIIDEN KÄYTTÄMINEN KORKEUDEN MUUNNOKSISSA 009 GEODEETTINEN LAITOS TIEDOTE 9 Mirjam Bilker-Koivula Matti Ollikainen SUOMEN GEOIDIMALLIT JA NIIDEN KÄYTTÄMINEN KORKEUDEN MUUNNOKSISSA ISBN-13: 978-951-711-59-8 ISSN: 0787-917 pdf-isbn: 978-951-711-60-4

Lisätiedot

Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.

Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9. Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.2012 Johdanto sisältöön Menneiden ja nykyisten järjestelmien

Lisätiedot

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä Fingrid uuden edessä Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Perimmäisten kysymysten äärellä Kuka saa omistaa ja ohjata kantaverkkoyhtiöitä? Kantaverkkotoiminnan eriytys Fingridillä uusi

Lisätiedot

Ajankohtaista Fingridistä

Ajankohtaista Fingridistä 1 Ajankohtaista Fingridistä Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Verkkopäivä 9.9.2008 2 Mielenkiintoinen toimintaympäristö! Suomen ilmasto- ja ja energiastrategia Suuret ydinvoimayksiköt Tuulivoima

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

EUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA

EUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA 1 (10) EUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA 5.3.2012 2 (10) Sisältö: 1 Johdanto... 3 1.1 Muunnosasetukset paikkatieto-ohjelmistoissa... 3 1.2 Lisätiedot... 3 2 Korkeusjärjestelmän muunnos NN

Lisätiedot

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi

Lisätiedot

JHS 154 ETRS89-järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako

JHS 154 ETRS89-järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako JHS 154 ETRS89-järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 2 3 Viittaukset...

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä

JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä EUREF-II -päivä 2012 Marko Ollikainen Kehittämiskeskus Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Mittausohjeiden uudistamisesta

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Pakolaisuus, muuttoliike ja eurooppalaiset ratkaisut - muuttajat ja muutoksen haasteet 4.12.2015 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto

Lisätiedot

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa 1. Organisaatio - Yksityishenkilö - Yksityishenkilö - Puolustusvoimat - Joensuun kaupunki - Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos Miksi siirtyä N2000-järjestelmään? Maannousu Lahden seudulla maannousu 50:ssä vuodessa n. 26 cm. Kiinnostus maannousun epätasaisessa toteumassa Ongelmat

Lisätiedot

Markku.Poutanen@fgi.fi

Markku.Poutanen@fgi.fi Global Navigation Satellite Systems GNSS Markku.Poutanen@fgi.fi Kirjallisuutta Poutanen: GPS paikanmääritys, Ursa HUOM: osin vanhentunut, ajantasaistukseen luennolla ilmoitettava materiaali (erit. suomalaiset

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa

GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa Maaria Tervo, Markku Poutanen ja Hannu Koivula Geodeettinen laitos, maaria.tervo@fgi.fi Abstract Sea level monitoring is an important part of oceanography

Lisätiedot

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista. 1 MMM/R0/MY 22.3.2016 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta RAHOITUSOIKAISUISTA Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

EUREF-FIN/N2000 käyttöönotto Helsingissä

EUREF-FIN/N2000 käyttöönotto Helsingissä EUREF-FIN/N2000 käyttöönotto Helsingissä http://www.hel.fi/hki/kv/fi/kaupunkimittausosasto/kartat+ja+paikkatiedot/koordinaatisto Muutokset Helsngissä: Korkeusjärjestelmä: Tasokoordinaatisto: Pohjoiskoordinaatti

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitos Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kokous 28.9.2016

Lisätiedot

JHS-suositus 184: Kiintopistemittaus EUREF-FINkoordinaattijärjestelmässä. Pasi Häkli Geodeettinen laitos

JHS-suositus 184: Kiintopistemittaus EUREF-FINkoordinaattijärjestelmässä. Pasi Häkli Geodeettinen laitos JHS-suositus 184: Kiintopistemittaus EUREF-FINkoordinaattijärjestelmässä Pasi Häkli Geodeettinen laitos Geodesian teemapäivä, Tieteiden talo, 10.9.2014 Taustaa Kiintopistemittaukset on perinteisesti tehty

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

Saara Patronen. Tuusulan kunnan N2000-projekti

Saara Patronen. Tuusulan kunnan N2000-projekti Saara Patronen Tuusulan kunnan N2000-projekti Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (ylempi AMK) Maanmittaustekniikka Opinnäytetyötyö 5.4.2016 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Saara Patronen

Lisätiedot

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille? 28.5.2014 1 Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille? Lieksan Puuakatemia seminaari Puun käytön laaja-alaistaminen Janne Monni, vtj, Iivari Mononen Oy 20.-21.5.2014 Lieksa 28.5.2014 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

KVS2008. Pertti Kuronen

KVS2008. Pertti Kuronen Pertti Kuronen 15.3.2007 1 Pertti Kuronen 15.3.2007 Tariffirakenne ja alustava hintataso KVS2005 toteutuminen KVS2008 lähtökohdat tariffirakenne alustava hintataso alustavat yksikköhinnat 2 Pertti Kuronen

Lisätiedot

Paikkatiedon JHS-seminaari. Paikkatietomarkkinat 2016

Paikkatiedon JHS-seminaari. Paikkatietomarkkinat 2016 Paikkatiedon JHS-seminaari Paikkatietomarkkinat 2016 Ohjelma 9:00 Tervetuloa JHS-seminaarin Katsaus Paikkatiedon JHS:iin Pekka Sarkola, paikkatiedon JHS ohjausryhmä Paikkatiedot JUHTAn toiminnassa Jari

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

ETRS89:n ja N2000:n käyttöönotosta

ETRS89:n ja N2000:n käyttöönotosta ETRS89:n ja N2000:n käyttöönotosta Esitelmän sisältö: Miksi pitäisi vaihtaa? Mihin vaihtaa? ETRS89 - koordinaattijärjestelmä N2000- korkeusjärjestelmä Uuden järjestelmän käyttöönotto Käyttöönottoprosessi

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Earth System Geodesy (Part 1)

Earth System Geodesy (Part 1) Earth System Geodesy (Part 1) Markku Poutanen Finnish Geospatial Research Institute FGI markku.poutanen@nls.fi We are living on a restless planet Precise observations are needed to measure and understand

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Janne Kovanen Geodeettinen laitos 10.3.2010 Koordinaattimuunnospalvelusta lyhyesti Ilmainen palvelu on ollut tarjolla syksystä 2008 lähtien. Web-sovellus

Lisätiedot

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009 Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja KANSAINVÄLINEN HINTAVERTAILU = OSTOVOIMAPARITEETTIOHJELMA 1. Mihin ostovoimapariteetteja

Lisätiedot

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Matti Tuomala STN Vuosiseminaari 14022017 Helsinki 1 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka Globalisaatio ja ulkomaankauppa:

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Osaamista ohjaukseen koulutuspäivä 13.3.2015, Lahti Heikki Taulu ekonomisti Akava 25 20 15 10 5 0 Työttömyysaste Suomessa, Euroopassa ja

Lisätiedot

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Jari Uotila VTT Research for SMEs ohjelman hakemuskoulutus 05.09.2012 2 Miksi PK-yritys mukaan EU-hankkeisiin Vähäriskinen tapa aloittaa kansainvälistyminen Uusien

Lisätiedot

verkkovierailu Karri Huhtanen Arch Red Oy

verkkovierailu Karri Huhtanen Arch Red Oy verkkovierailu Karri Huhtanen Arch Red Oy 33 maata mukana, Funet mukana alusta asti * Austria (ACONet) * Belgium (BELNET) * Bulgaria (BREN) * Croatia (CARNet) * Cyprus (CYNET) * Czech Republic (CESNET)

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2015

Markkinaraportti / lokakuu 2015 Markkinaraportti / lokakuu 2015 Yöpymiset 7 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä lokakuussa 7 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät runsaat neljä prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Maksujärjestelmäsimulaattori 10.12.2013 Tatu Laine Sisältö Maksutapahtuma maksujärjestelmässä BoF-PSS2 simulaattorin historia Maksujärjestelmän simulointi Kysymyksiä, joihin maksujärjestelmäsimulaattori

Lisätiedot

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut

Lisätiedot

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia. Ilmailijan lääketiede Uudet medikaalivaatimukset Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Fit to fly? Lääketieteellinen

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

ETRS-GK25 JA N2000. Uuden koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän käyttöönotto Vantaalla. Mittausosasto Kaupunkimittausinsinööri Kimmo Junttila

ETRS-GK25 JA N2000. Uuden koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän käyttöönotto Vantaalla. Mittausosasto Kaupunkimittausinsinööri Kimmo Junttila ETRS-GK25 JA N2000 Uuden koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän käyttöönotto Vantaalla Mittausosasto Kaupunkimittausinsinööri Taitekohtia Vantaalla kolmioverkon GPS-mittaukset ja tasoitus 1990-luvulla paikallinen

Lisätiedot

EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo

EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO Porissa ja Porin seudulla Kalervo Salonen / Seppo Mäkeläinen 04.09.2012 Miksi juuri nyt ( v. 2008 / syksy 2010

Lisätiedot

INSPIRE Toimeenpanosääntö ja tekninen ohje Muunnospalvelu Koordinaattimuunnospalvelu

INSPIRE Toimeenpanosääntö ja tekninen ohje Muunnospalvelu Koordinaattimuunnospalvelu INSPIRE Toimeenpanosääntö ja tekninen ohje Muunnospalvelu Koordinaattimuunnospalvelu Lassi Lehto INSPIRE Network Services DT INSPIRE Network Services DT INSPIRE Network Services DT Finnish Geodetic Institute

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2014

Markkinaraportti / syyskuu 2014 Markkinaraportti / syyskuu 214 Yöpymiset syyskuussa hieman miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä syyskuussa 2,3 %. Vähennyksestä suurin osa tuli kotimaasta yöpymismäärän pienentyessä lähes neljä

Lisätiedot

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa

Lisätiedot

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia IP/11/488 Bryssel 19. huhtikuuta 2011 EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia EU-maat ovat viime vuosikymmenen aikana kehittäneet koulutusjärjestelmiään keskeisillä

Lisätiedot

Stenvest Oy - kultakolikkotaulukko

Stenvest Oy - kultakolikkotaulukko Maa Nimellisarvo Lyönti- Kolikon paino Kulta- Suomi 10 Markkaa 1878-1913 3,2258 0,9000 0,0933 2,903 (Finland) 20 Markkaa 1878-1913 6,4516 0,9000 0,1867 5,806 100 Markkaa 1926 4,2105 0,9000 0,1218 3,789

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN TASO- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTAMINEN EUREF-FIN JA N2000-JÄRJESTELMIIN

LAHDEN KAUPUNGIN TASO- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTAMINEN EUREF-FIN JA N2000-JÄRJESTELMIIN AALTO-YLIOPISTO Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Maanmittaustieteiden laitos LAHDEN KAUPUNGIN TASO- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTAMINEN EUREF-FIN JA N2000-JÄRJESTELMIIN Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Tekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista

Tekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista IP/08/1144 Bryssel 15. heinäkuuta 2008 Tekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista Ulkomaisessa verkossa vierailevien

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

SAS ja R yhteiskäyttö

SAS ja R yhteiskäyttö Maria Valaste Kela & Helsingin yliopisto 24.5.2012 SAS Technical Club Sisällys 1 2 3 Tunnuslukuja (R) Hierarkkinen ryhmittely Kuva 4 Aineiston luominen Moni-imputointi R:ssä Tulosten yhdistäminen institution-logo-filen

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Kauppalehti Tietopalvelut hinnasto

Kauppalehti Tietopalvelut hinnasto Kauppalehti Tietopalvelut hinnasto Kauppalehti Tietopalveluiden käytöstä laskutetaan kuukausittain palvelun kuukausilisenssi, joka on sidoksissa käyttäjätunnusten määrään. Palvelujen käytöstä veloitetaan

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2014

Markkinaraportti / maaliskuu 2014 Markkinaraportti / maaliskuu 214 Kotimaan yöpymiset ennallaan maaliskuussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä maaliskuussa 2,2 %. Miinus tuli kokonaan ulkomailta kotimaisten yöpymisten pysyessä ennallaan.

Lisätiedot

Julkisen hallinnon suositus JHS 153

Julkisen hallinnon suositus JHS 153 JULKISEN HALLINNON SUOSITUS JHS 153 Versio 2008-06-06 Julkisen hallinnon suositus JHS 153 ETRS89-järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Sisällys: Tiivistelmä... 2 1 Johdanto... 3 2 Soveltamisala...

Lisätiedot

TIEDÄ SIJAINTISI. Koordinaattihaku. satakunta.punainenristi.fi

TIEDÄ SIJAINTISI. Koordinaattihaku. satakunta.punainenristi.fi TIEDÄ SIJAINTISI Koordinaattihaku satakunta.punainenristi.fi Hätäpuhelun soittajan on hyvä tietää sijaintinsa Karttakoordinaattien avulla on mahdollista selvittää tarkka sijainti Koordinaatit on mahdollista

Lisätiedot