Lyhyesti tietoa työelämästä

Transkriptio

1 Lyhyesti tietoa työelämästä Työnhaku ja valmistautuminen Työnhakuun valmistautuminen, mieti o Mitä haluat työltäsi o Mitä koulutuksesi, kokemuksesi, henkilökohtaiset ominaisuutesi mahdollistavat / mitä osaamista myyt o Vahvat puolet ja todelliset kiinnostukset o Mitä ovat heikkoudet o Lähitulevaisuuden tavoitteet sekä uratavoitteet o Mitä haluat oppia / kehittää itseäsi o Paljonko olet valmis panostamaan työelämään ja mikä on työn asema elämässäsi o Millainen on tapasi työskennellä o Mitä ovat arvostuksesi Miten ja mistä tieto työpaikoista o Ilmoitukset sanoma- ja aikakausilehdessä o Eri rekrytointipalvelut, mm. työvoimatoimiston www-sivut o Linkkisivut o Rekrytointitapahtumat o Laitosten, virastojen, instituutioiden ilmoitustaulut o Ottamalla suora yhteys organisaatioihin, yrityksiin o Suhteet o Yritysten www-sivut Työhakemus ja ansioluettelo o Tutustu yrityksen taustatietoihin o Mieti, mitä tarjoat työnantajalle o Persoonallinen työhakemus, mutta kohtuus siinäkin o Laadi CV huolellisesti tuo esiin osaamisesi ja oma persoonasi o Testaa työhakemuksesi ja ansioluettelosi jollakin toisella o Käytä suosittelijoita, mutta kysy heiltä ensin lupa o Kerro osaamisesi o Laita todistukset mukaan pyydettäessä Työhaastattelu o Hanki tietoa työpaikasta / yrityksestä kysely, tiedustelu, (soitto) o Lue ilmoitus huolella o Tee lista tärkeistä asioista o Tule ajoissa haastatteluun o Varaudu myös yllättäviin tilanteisiin (useat haastattelijat, yllättävät kysymykset, testit) o Ensivaikutelma tehdään vain kerran (asu, tervehtiminen, esiintyminen) o Tee muistiinpanoja, mutta kuuntele o Ole kiinnostunut töistä vasta sitten eduista o Pysy tyylissä seuraa teitittelyä / (sinuttelua) o Älä häkelly intiimeistä kysymyksistä o Älä haastattele haastattelijaa

2 o Ole valmis perustelemaan kantojasi o Varaudu että suosituksesi tarkistetaan o Mieti miten puhut entisestä ja nykyisestä työnantajastasi o Työnantajaa kiinnostaa miksi haet mikä uudessa kiinnostaa, miksi pois entisestä o Varmista jatko o Ole oma itsesi o Älä ole yliaktiivinen ylihyökkäävä o Ota todistuksesi / portfolio mukaan o Harjoittele tilannetta Työsuhde Työsopimus Perussopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajan kanssa sovittuja töitä sovittua palkkaa ja muita etuja vastaan. Siinä sovitaan alkamisajasta, työajasta, työntekopaikoista, palkasta perusteineen. Työsopimuksessa voidaan sopia koeajasta. Sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Rajanveto talkootyöstä ja työsuhteesta on ollut ongelmallinen kansalaisjärjestöjen työstä, sillä suurin osa vapaaehtoistyöstä tehdään talkootyönä. Asia on tullut ongelmalliseksi varsinkin silloin kun talkoolaisille korvataan matkakuluja. Oleellinen kysymys on, koska esim. seuran ja työntekijän suhde on työsuhde. Työsuhde ratkaisee, onko seura työnantaja ja onko sovellettava työlainsäädännön normeja vai ei. Tietoa työehtosopimuksista ja Urheilutyönantajat ry:sta löytyy sivulta erityispalvelujen työnantajaliitto/urheilutyönantajat. Työsuhteen perusta on kuvattu työsopimuslain ensimmäisessä pykälässä ja työsuhteen tunnusmerkkejä ovat: Työsuhde perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen, Edellytyksenä on työn tekeminen, Työtä tehdään toiselle osapuolelle, Työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti työsuoritukseen, Työstä saadaan vastiketta ja Työnteko tapahtuu johdon sekä valvonnan alaisuudessa. Työsopimuslain ulkopuolelle jää mm. erilainen harrastuksina tehty varainhankintatyö yhdistyksen hyväksi, urheileminen sekä urheiluseuran pirissä tapahtuva vapaaehtoinen lasten ja nuorten ohjaaminen. Työsopimuksen voi tehdä 15 vuotta täyttäneen henkilön kanssa, mutta pysyvä työhönotto on kuitenkin pääsääntöisesti mahdollista vasta oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeen. Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden työnteosta säädetään laissa nuorista työntekijöistä. Tarkemmin: Oikeuskäytännön mukaan osakeyhtiön tai osuuskunnan toimitusjohtaja ei ole työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa, vaan hän on osakeyhtiölain mukainen yhtiön toimielin. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:llä on erillinen johtajasopimusopas. Työsopimus voidaan tehdä joko määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi.

3 Työn eri muodot - Vakituinen työ: työsopimus tehdään toistaiseksi voimassaolevaksi. työsuhde lakkaa irtisanomisella, mutta työnantajan on esitettävä erityinen syy. - Osa-aikatyö: työ, jota tehdään alle laissa tai työ- tai virkaehtosopimuksessa määritellyn säännöllisen viikkotyöajan. Palkka suhteutetaan työaikaan. Työnantajan on tarjottava työtä ensin osa-aikaisille. Osa-aikaisella voi olla useampi työsuhde. Osa-aikaiseen ei saa soveltaa huonompia työehtoja. - Määräaikainen työ: määräaikainen työsopimus voidaan tehdä vain perustellusta syystä. Sopimuksessa on ilmettävä määräaikaisuuden syy ja kesto. Määräaikaista työntekijää ei voida irtisanoa ennen määräajan päättymistä, muutoin kun työntekijän rikkoessa tai laiminlyödessä annettuja tehtäviä. Jatkettuja määräaikaisuuksia pidetään toistaiseksi voimassa olevina, jos niille ei ole pätevää perustetta. Määräaikaisuuden perustana voi olla kertaluontoinen työ tai työkokonaisuus, kausiluontoinen työ, vakiintumaton toiminto/työ, sijaisuus. - Vuokratyö: työsopimus on tehty työvoimaa vuokraavan yrityksen kanssa ja työntekijä on työsuhteessa vuokrayritykseen. työpaikka voi vaihdella samoin kuin palkka työpaikan mukaan. Palkka maksetaan ensisijaisesti vuokratyönantajaa sitovan sopimuksen mukaan. Jos vuokratyönantajaa ei sido mikään työehtosopimus, niin palkka on maksettava työntekopaikkaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. - Keikkatyö: lyhyt keikkatyö tai lyhytkestoinen projekti, jolloin työsuhde on määräaikainen. Työt virkasuhteessa Valtion, kunnan tai seurakunnan työ on virkasuhteista. Virkaan nimetään ja suostutaan, työsopimuksen sijasta työntekijälle annetaan määräyskirja. Koeaika Työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta. Myös määräaikaisessa työsuhteessa voidaan erikseen sopia koeajasta. Koeaikana työsopimus voidaan purkaa välittömästi, joskin työnantaja tarvitsee asiallisen perusteen. Koeaikaa ei ole jos sitä ei ole sovittu työsuhteen alkaessa. Työaika Aika, jonka työntekijä käyttää työntekoon tai on velvollinen olemaan työpaikalla tai muutoin työnantajan käytettävissä. säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa, 40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksilla useilla aloilla viikoittainen työaika on sovittu lyhyemmäksi. Esimerkiksi valmentajan ja urheilijan työajan ulkopuolella olevaa aikaa on pelimatka, jos seuran järjestämään kuljetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Jos kuljetus pe-

4 lipaikalle on pakollinen ja jonka aikana pidetään palavereja on ko. matka-aika työaikaa. Säännöllinen työaika 15 vuotta täyttäneellä saa olla enintään yhtä pitkä kuin 18 vuotta täyttäneellä samasta työstä. Oppivelvollisen työntekijän koulupäivän ja työajan pituus yhteensä ei saa ylittää kahdeksaa tuntia eikä viikoittainen työaika 12 tuntia. Työnantajan määräämä koulutus kuuluu työaikaan. vapaaehtoinen koulutus ei kuulu työaikaan ellei siitä ole erikseen sovittu. Tarkemmin: Palkka Palkka sovitaan työsuhteen alussa. Palkka ei saa olla alan työehtosopimuksessa määriteltyä pienempi, mutta työnantaja voi maksaa korkeampaa palkkaa. Palkka voi olla aikapalkkaa tai perustua osittain tai kokonaan suoritukseen tai tulokseen (provisio, bonus). Palkkaa voidaan alentaa vain työntekijän suostumuksella. Palkanmaksu päivä on syytä kirjata työsopimukseen. Ylityö Työ, jota tehdään yli lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen määrittelemän säännöllisen työajan enimmäistuntimäärän. Siitä on sovittava joka kerta erikseen. Ylityötä saa tehdä enintään 138 tuntia neljän kuukauden jaksolla, ja enintään 250 tuntia vuodessa. Lisäksi voidaan sopia 80 tunnin lisäylityöstä vuositasolla. Ylityöstä on maksettava erillinen korvaus ja ylityötä voi teettää vain työntekijän suostumuksella. Yötyö ja vuorotyö Yötyötä (kello 23 6) saa teettää vain työaikalain määrittelemissä rajoissa ja tehtävissä. Yötyö liittyy usein vuorotyöhön. Vuorotyössä työvuorojen on vaihduttava säännöllisesti. Tarkemmat ohjeet Työaikalain 5 luku 26 pykälä. Päivärahat ja ateriakorvaus Päivärahaa maksetaan, kun työn tekemispaikka on yli 15 kilometrin päässä varsinaisesta työpaikasta. Päivärahojen tarkempi määrittely Kilometrikorvaukset Jos työmatkalla joutuu käyttämään omaa autoa siitä on maksettava kilometrikorvaus. Vuosiloma ja lomaraha / -korvaus Alle vuoden työsuhteessa vuosilomaa ansaitaan kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta. Yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomaa karttuu 2,5 päivää kuukautta kohti. Vuosiloma ansaitaan välisenä aikana ja lomakausi on Työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomastaan kuusi päivää pidettäväksi säästövapaana. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia 18 päivää ylittävän loman osan pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työ- ja virkaehtosopimuksessa on sovittu lomarahasta, jonka suuruus on yleensä 50 % loma-ajan palkasta. Jos työtä tekee kaikkina kuukausina alle 14 päivää on oikeutettu lomakorvaukseen. Lomakorvauksen määrä on 9 % edellisen lomamääräyty-

5 misvuoden aikana säännöllisestä työstä maksetusta palkasta ja jos työsuhde kestänyt vähintään vuoden on lomakorvaus 11,5 %. Sairausloma Työsopimuslain mukaan työnantaja maksaa sairausajan palkan kymmeneltä päivältä. Yli kuukauden kestäneissä työsuhteissa maksetaan täysi palkka ja alle kuukauden puolet normaalista palkasta. Sen jälkeen KELA maksaa sairausvakuutuslain mukaisia päivärahoja. Työnantajalle on ilmoitettava poissaolosta. Lomautus Työantajan päätöksellä tapahtunut työteon ja palkanmaksun väliaikainen keskeytys. Syynä voivat olla yrityksen tilapäisestä heikosta kannattavuudesta tai tuotannon oleellisista muutoksista johtuva töiden väliaikainen väheneminen. Lomautuksen aikana työsuhde jatkuu ja työntekijän halutessa vaihtaa työpaikkaa, on hänen irtisanouduttava. Lomautuksen aikana työntekijä voi tehdä töitä toiselle. Lomautuksen päättymisestä työnantajan on ilmoitettava vähintään seitsemän päivää aiemmin työntekijälle. Perehdyttäminen Perehdytyksellä työntekijä opastetaan talon tavoille ja työhön. Sen avulla työntekijälle on tehtävä tutuksi mm. työkaverit, työkäytännöt, pukeutumiskoodit, työajat ja tauot, työ- ja sosiaalitilat, työterveyshuolto sekä luottamusmiestoiminta. Työturvallisuus Työturvallisuuslaki ohjaa työturvallisuuden hoitamista. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi sekä ylläpitämiseksi. Yksityisyyden suoja työelämässä Yksityiselämän suoja ja luottamuksellisen viestinnän salaisuus on turvattu perustuslaissa. Työelämässä on voimassa laki yksityisyyden suojasta työelämässä (voimaan ) Eläke Työntekijän eläketurvan järjestää työnantaja. Vähintään 18 vuotta täyttäneen työntekijän palkkatyöstä kertyy työeläkettä. Yrittäjä on velvollinen järjestämään oman eläketurvansa. Työnantajan velvollisuudet ja direktiovalta Yleisvelvoite on edistää hyviä suhteita työntekijöihin sekä työntekijöiden välillä. On huolehdittava työntekijän mahdollisuuksista suoriutua työtehtävissään myös silloin kun yrityksen toiminta, työ tai työmenetelmät muuttuvat. Velvollisuudet on määritelty työsopimuslain toisessa luvussa, keskeisimpiä velvollisuuksia on mm. - Työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti - Työntekijää ei saa syrjiä myöskään palkkaamisvaiheessa

6 - Määrä- ja osa-aikaisissa työsuhteissa oleviin ei saa soveltaa huonompia työolosuhteita kuin vakinaisessa työsuhteessa oleviin - On huolehdittava työturvallisuudesta o Työturvallisuuslakia ( /738) sovelletaan kaikkeen toisen palveluksessa tehtävään palkkatyöhön. Tavanomainen harrastustoiminta on lain soveltamisen ulkopuolella, kuten myös ammattiurheilu. - Jos tarvitaan lisää työntekijöitä tehtäviin, mitkä soveltuvat osa-aikaisille on työtä tarjottava osa-aikaisille - Jos tarjolla oleva työ edellyttää koulutusta, on työnantajan sitä järjestettävä - Vapautuvista työpaikoista on ilmoitettava, niin että osa- ja määräaikaisilla työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet hakeutua niihin muiden kanssa - Työnantajan on noudatettava alalla voimassaolevaa työehtosopimusta vähimmäistasona työsuhteen määrittelyssä - Palkka on maksettava tai oltava nostettavissa palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. (Palkanmaksu työsuorituksen estyessä kts. esim YTN:n työsuhdeopas kohta / On velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos työntekijä on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä, mutta työnteko ei ole ollut mahdollista työnantajasta johtavasta syystä - Ohjaavia velvoitteita ovat hyvän ilmapiirin edistäminen, työntekijöiden kehittämismahdollisuuksien edistäminen sekä koulutuksesta, opastuksesta ja perehdyttämisestä huolehtiminen. - Työnantajan tulee ottaa tapaturmavakuutuslain mukainen vakuutus kaikille työsuhteessa oleville työntekijöille - Työnantajan tulee järjestää työterveyshuolto. Työterveyshuollon tarkoitus on ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia sekä edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. - Urheiluseura tai liikuntajärjestö tai vastaava on velvollinen järjestämään alle 43- vuotiaalle urheilijalle vakuutusturvan - Direktiovaltaan kuuluu mm. seuraavia seikkoja: o Oikeus antaa työnjohtokäskyjä, järjestellä töitä, työmenetelmiä sekä antaa yksityiskohtaisia ohjeita töiden suorittamisesta o Oikeus määrätä työn johtajuudesta

7 o Työaikakysymykset, joita työehtosopimus tai lainsäädäntö ei rajoita ovat työnantajan toimivallassa o Työnantaja ei saa antaa lain tai hyvän tavan vastaisia kohtuuttomia tai syrjiviä käskyjä. Tällöin työntekijällä on oikeus olla noudattamatta niitä Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet - Työntekijällä on oikeus kuulua tai olla kuulumatta ammattiyhdistykseen sekä osallistua sen toimintaan - Työntekijöillä tai heidän järjestöillään on oikeus käyttää maksutta työntekijän tiloja tauoilla ja työajan ulkopuolella työsuhdeasioiden käsittelyä varten (kokoontumisoikeus ei saa aiheuttaa haittaa työnantajalle) - Työntekijällä on oikeus saada pyynnöstä työtodistus, josta on ilmettävä työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu. erikseen pyydettäessä todistuksessa on mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä - Työtodistus tulee pyytää kymmenen vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä ja mikäli haluaa arvion työtaidosta sekä käytöksestä on todistus pyydettävä viiden vuoden kuluessa. - Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen työnantajan lain ja työehtosopimuksen rajoissa antamia ohjeita - Tulee noudattaa sovittuja työaikoja ja käytettävä määrättyjä suojavälineitä - On huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta sekä terveydestä - Ei saa vahingoittaa työnantajaa harjoittamalla kilpailevaa toimintaa joko itse tai toisen palveluksessa - Ei saa käyttää hyödykseen tai ilmaista ulkopuolisille työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia - Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän mahdollisuutta siirtyä toisen kilpailevan yrityksen palvelukseen työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä Apua ja turvaa työelämässä Ammattiliitto Ammattiliitto on työntekijän järjestö, joka pyrkii puolustamaan ja parantamaan työntekijöiden työehtoja. Ammattiliitot neuvottelevat alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset yhdessä työnantajaliittojen kanssa. Ammattiliitot valvovat työehtosopimusten noudattamista ja toimivat riitatilanteissa jäsenten apuna.

8 Luottamusmies Luottamusmies neuvottelee edustamiensa työntekijöiden puolesta työnantajan kansa työsuhteen eduista, työsopimuksen soveltamisesta ja työpaikan kehittämisestä. Tarvittaessa puuttuu ongelmatilanteisiin. On linkki omaan ammattiliittoon. Työ- ja virkaehtosopimus Työehtosopimus on ammattiliiton tai usean liiton yhdessä työnantajan tai työnantajaliiton kanssa neuvottelema sopimus. Siinä sovitaan alan palkoista, kororuksista ja lakia paremmista eduista kuten vuosilomista ja työajoista. Palkka- ja muut edut ovat vähimmäisetuja, joita ei saa työsopimuksessa alittaa. Työ- ja virkaehtosopimus sitoo työnantajaa, työnantaja- ja palkansaajaliittoa sekä niiden jäseniä. Sopimuksen voimassaoloaikana ei erimielisyyksien ilmaantuessa saa ryhtyä lakkoon. Yhteistoimintaneuvottelu (YT-neuvottelu) YT-neuvottelujen perustana on, että työntekijällä on oltava mahdollisuus vaikuttaa työtä, työoloja, asemaa sekä työllistymistä koskevissa asioissa työnantajan päätöksiin. Menettelyn piiriin kuuluu mm. henkilöstön asemaan vaikuttavat muutokset työtehtävissä ja työmenetelmissä, siirrot tehtävästä toiseen, olennaiset laitehankinnat, yrityksen tai sen osan lakkauttaminen, ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat periaatteet, henkilöstösuunnitelma sekä koulutustavoitteet. YT-laki ei koske yrityksiä, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Palkkaturva Palkkaturvajärjestelmällä turvataan työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksaminen työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyystilanteen varalta. Palkkaturvaa maksetaan vain työsuhteisille työntekijöille. palkkaturva haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta tai sivulla olevalla lomakkeella. Konkurssitapauksessa palkkaturvaa voi hakea myös konkurssipesästä. Hakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. 10 hyvää syytä kuulua liittoon - liitto valvoo työaikaan ja palkkaan liittyviä etuja - luottamusmies auttaa työpaikalla paikalliseen sopimiseen liittyvissä asioissa - oikeusturvaa ja ilmaista oikeusapua ristiriitatilanteissa - neuvoa työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä - lomautus- ja työttömyystilanteissa ansiosidonnaista työttömyysturvaa - omaa osaamista voi kehittää tarjotulla monipuolisella koulutuksella - vakuutusturvaa ja rahanarvoisia jäsenetuja - verkostoitumista alan toisten asiantuntijoiden kanssa - ajankohtaista tietoa jäsenlehden kautta - saat vaikuttaa työelämän lainsäädäntöön ja sopimuksiin

9 Ammattiliitoja (työntekijät), joissa liikunta-alan henkilöstöä järjestäytyneenä - AKAVA on korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestö, jossa on noin jäsentä. Liittoon kuuluvat työskentelevät erilaisissa esimies-, asiantuntija- ja opetustehtävissä. o Liikunta-alan akavalaisia jäsenjärjestöjä ovat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat (NUOLI) Suomen Ammattivalmentajat (SAVAL) Suomen Urheilujärjestöjen Johtavat Toimihenkilöt - SAK on suurin keskusjärjestö yli miljoonalla jäsenellään. SAK:n jäsenliitot edustavat kuljetusalaa, teollisuutta, julkista sektoria sekä yksityistä palvelualaa. o Liikunta-alan työntekijöitä edustaa Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto (JHL) - STTK kokoaa koulutettuja asiantuntijoita ja ammattilaisia eli toimihenkilöitä, jotka työskentelevät mm. teollisuudessa, terveydenhoidossa ja palvelualoilla. o Liikunta-alaa edustavat jäsenliitot ovat Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto (Jyty) Toimihenkilöliitto (ERTO) Työn ja opiskelun yhteensovittaminen Työharjoittelu ja työssäoppiminen Työharjoittelu ja työssäoppiminen kuuluvat tavoitteellisiin toisen asteen ja ammattikorkeakoulun tutkintoihin. tarkoituksena on, että opiskelija perehtyy oman ammattialansa käytännön työtehtäviin todellisessa työympäristössä. Ammattikorkeakoulututkinnoissa puhutaan työharjoittelusta ja toisen asteen ammatillisissa tutkinnoissa työssäoppimisesta. Oppisopimus Oppisopimus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa toisen asteen ammatillista koulutusta. Se perustuu työnantajan ja opiskelijan väliseen sopimukseen. Opiskelijan on oltava vähintään 15 vuotta täyttänyt ja koulutuksesta noin prosenttia tapahtuu työpaikalla.

10 Palkan ja opintotuen yhdistäminen Opiskelijan ansaitsemat palkkatulot vaikuttavat opiskelijan opintososiaalisiin etuihin eli opintotukeen. Tulot vaikuttavat, kuinka monelta kuukaudelta vuodessa voi nostaa opintotukea. Kunkin itse tulee huolehtia siitä, että tulot pysyvät sallituissa rajoissa. Opintovapaa Työntekijällä on oikeus opintovapaaseen kun on olut vuoden saman työnantajan palveluksessa. Opintovapaata voi saada enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Opintovapaa on palkatonta, ellei toisin ole sovittu. Opintoihin voi saada aikuiskoulutustukea. Työn ja perheen yhteensovittaminen Perhevapaat Perhevapaita koskevat säännökset löytyvät työsopimuslain 4 luvusta ja sairausvakuutuslaista. Pituudet määräytyvät sairausvakuutuslain ja ilmoitusajat työsopimuslain mukaan. Työntekijää ei saa irtisanoa raskauden johdosta eikä siksi, että käyttää perhevapaita tai on perhevapaalla. Perhevapaita ovat: äitiys- ja isyysvapaa (äitiysvapaa 105 arkipäivää, isyysvapaa 1 18 arkipäivää), vanhempainvapaa (158 arkipäivää, vanhempainvapaa on yleensä palkaton, mutta siitä kertyy vuosilomaa), hoitovapaa (hoitovapaata on oikeus saada siihen saakka kun lapsi täyttää kolme vuotta hoitovapaalta ei makseta palkkaa eikä siitä kerry vuosilomaa) ja tilapäinen hoitovapaa (alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa voi saada enintään neljä päivää hoitovapaata). Kelan etuudet lapsiperheelle Kelan maksamia etuisuuksia ovat: äitiysavustus (joko äitiyspakkaus tai rahasumma), vanhempainpäivärahat, lapsilisä (alle 17-vuotiasta lapsista), kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki pienestä lapsesta, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa, adoptiotuki ulkomailta adoptoitaville ja tuet lapsen sairastuessa. Työssä Jaksaminen Työterveyshuolto Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi. Työterveyshuoltolaki korostaa ennaltaehkäisyä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Terveystarkastusta ei voida tehdä, jos henkilö kieltää tarkastuksen. Tässä tapauksessa henkilöä ei voida sijoittaa työhön, johon on edellytyksenä terveystarkastuksen suorittaminen. Työntekijän terveydentilatietoja ei saa luovuttaa työnantajalle ilman työntekijän suostumusta.

11 Työsuojelu Työnantajan velvollisuus on järjestää turvalliset työolot ja edistää työntekijöiden hyvinvointia työpaikalla. Työntekijälle on annettava riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä. Jokaisella työpaikalla on nimetty työsuojelupäällikkö ja vähintään kymmenen työntekijän työpaikoilla on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Työsuojelun tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen sekä työturvallisuus. Työhyvinvointi Työhyvinvointi koostuu mm. seuraavista tekijöistä: työntekijän terveys, työntekijän jaksaminen, työpaikan turvallisuus, hyvä työn hallinta, työilmapiiri ja johtaminen Toimiva työyhteisö Toimivassa työyhteisössä työntekijöillä on mahdollisuus osallistua yhteisön kehittämiseen. Keskeistä on jatkuvuuden ohella kaikkien osapuolten sitoutuminen kehittämiseen sekä reagoimiseen muutostilanteissa. Tasa-arvo työpaikalla Työelämän tasa-arvoa säätelee tasa-arvolaki. Vähintään 30 työntekijää käsittävissä työyhteisöissä on työnantaja velvollinen tekemään tasa-arvosuunnitelman. Palkkatasa-arvo ja samapalkkaisuus ovat työelämän tärkein tasa-arvokysymys. Työnantajan tulee huolehtia siitä, ettei henkilöstön palkitsemisessa ole palkkasyrjintää sukupuolten perusteella. Työpaikkakiusaaminen Jokaisella työntekijällä on oikeus henkisesti turvalliseen työympäristöön. Kiusaamiselle ei ole olemassa yhtä sovittua määritelmää. Kiusaamisen ilmetessä on oleellista, että ongelmaan tartutaan välittömästi. Kehityskeskustelu Kehityskeskustelu käydään säännöllisin välein työntekijän ja lähimmän esimiehen välillä. Tavoitteena on antaa ja saada palautetta työhön liittyvistä seikoista. Kerro keskustelussa avoimesti ja rehellisesti työstä, toiveista ja työpaikan tilanteesta. Kehityskeskustelun ohella voi olla erillisiä tai samanaikaisia palkka- ja tavoitekeskusteluja Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaikainen työntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alan kokoaikatyöntekijän työajasta. Lisäksi ennen vuorotteluvapaata on ollut vähintään kymmenen vuotta työssä. Vuorotteluvapaa on yhtäjaksoisesti vähintään 90 ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivän vapaajakso. Vuorottelukorvausta maksetaan 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta, johon olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Korvaus 0n 80 prosenttia, jos takana on 25 vuoden työhistoria. Vuosiloman kertymisestä vuorotteluvapaan aikana on sovittava erikseen.

12 Työsuhteen päättyminen Lomauttaminen Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, mikäli hänellä on taloudellinen tai tuotannollinen peruste irtisanomiseen. Työntekijä voidaan lomauttaa, jos tarjolla oleva työ on vähentynyt taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä olennaisesti tai pysyvästi eikä työntekijää voida sijoittaa tai kohtuudella uudelleen kouluttaa. Irtisanominen Työnantaja voi irtisanoa työsuhteen vain asiallisesta ja painavasta syystä, kuten talouden heikentyminen, tuotannon uudelleen järjestelyt. Työnantajan on selvitettävä voidaanko työntekijälle löytää työnantajakonsernista muita työtehtäviä tai koulutusta. YT-neuvotteluissa pyritään löytämään keinoja irtisanomisen välttämiseksi. Työnantaja voi irtisanoa vakituisen työsopimuksen työntekijästä johtuvasta syystä, esim. jatkuva myöhästely, työ tai työturvallisuuden laiminlyönti. työntekijä irtisanoutuessaan ei tarvitse perustetta. Irtisanomisajat on säädetty laissa. Työntekijälle on annettava varoituksella mahdollisuus korjata menettelynsä. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanotulle työntekijälle on tarjottava työtä, mikäli työnantaja tarvitsee samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin uudelleen työvoimaa. Velvollisuus on voimassa yhdeksän kuukauden ajan irtisanomisesta. Määräaikaiset työsopimukset lakkaavat automaattisesti työkauden päättyessä. Lähtökohtaisesti määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, mikä on aiheuttanut ongelmia mm. kilpaurheiluun liittyvissä tapauksissa. Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan lisätä lauseke mahdollisuudesta päättää sopimus ennen sovittua määräaikaa sovittavaa irtisanomisaikaa noudattaen mikäli seura menettää sarjapaikkansa. Työsopimuksen purkaminen Työsopimus voidaan päättää ilman irtisanomisaikaa. Esim. jos työntekijä on erittäin vakavasti laiminlyönyt tai rikkonut työsuhteesta tai laista johtuvia velvollisuuksiaan, kuten vaarantamalla muiden turvallisuutta tai varastamalla työnantajan omaisuutta tai olemalla poissa töistä viikon ilmoittamatta siitä työnantajalle. Työntekijä ei voi purkaa työsopimusta jos työnantaja rikkoo omia velvoitteitaan. Liikkeen luovutuksen vaikutus työsuhteeseen - kts. esim. YTN:n työsuhdeopas kohta 3.5. Palkanmaksu työnteon päättyessä Työttömäksi jouduttua on ilmoittauduttava heti työvoimatoimistoon kokoaikatyötä hakevaksi, jos haluaa työttömyysetuutta. Kela maksaa peruspäivärahaa, jos työtön ei kuulu työttömyyskassan. Työttömyyskassaan kuuluvalle maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa, mikäli hän on ollut kassan jäsen kymmenen kuukautta ennen työttömäksi jääntiä ja ns. työssäoloehto täyttyy. Ehto täyttyy, kun on ollut työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden ajan työssä, jossa työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. tarkastelujaksoa voidaan pidentää seitsemään vuoteen erityisten syiden vuoksi.

13 . Työtodistus Työntekijällä on oikeus saada pyynnöstä työtodistus, josta on ilmettävä työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu. Erikseen pyydettäessä todistuksessa on mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Työtodistus tulee pyytää kymmenen vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä ja mikäli haluaa arvion työtaidosta sekä käytöksestä ja todistus pyydettävä viiden vuoden kuluessa. Työttömyysturva Joutuessa työttömäksi ja halutessa työttömyysetuutta on ilmoittauduttava heti työvoimatoimistoon kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi. jos ei kuulu työttömyyskassaan maksaa Kela työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa työssäoloehdon täyttyessä. Työssäoloehto täyttyy, kun on ollut palkkatyössä 34 kalenteriviikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana ja työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa sekä palkka alan työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 40-kertaisen peruspäivärahan suuruinen. - Työmarkkinatuki on tarkoitettu ensi kertaa työmarkkinoille tuleville ja työttömyyspäivärahaa enimmäisajan saaneille. Alle 25-vuotiaan osalta maksamisen edellytyksenä on hakeminen ammatilliseen koulutukseen. - Työttömyyspäivärahaan on oikeutettu Suomessa asuva vuotiaan henkilö, joka ilmoittautuu työttömäksi kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon, on työkykyinen, työmarkkinoiden käytettävissä sekä täyttää työssäoloehdon. työttömyyspäivärahaa aletaan maksaa kahdeksannesta päivästä alkaen. - Ansiosidonnainen päiväraha on työttömyyskassan jäsenille maksettava päiväraha, jonka edellytyksenä on kuuluminen kassaan kymmenen kuukautta ennen työttömyyttä ja on maksanut jäsenmaksunsa sekä täyttää työssäoloehdon. ansiopäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa enintään 500 päivältä. - Palkkaturva turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyystilanteen varalta. palkkaturvaa maksetaan vain työsuhteisille työntekijöille. - Urheilija on oikeutettu työttömyyspäivärahan peruspäivärahaan täyttäessään työssäoloehdon. urheilija kuuluu oikeuskäytännön mukaan myös palkkaturvan piiriin ja voi saada seuran konkurssitilanteessa korvauksen saamatta jääneistä palkoista. Tarkemmin: Työvoimapoliittinen koulutus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on työ- ja elinkeinoelämän rahoittamaa koulutusta, mikä on opiskelijalle maksutonta sekä suunniteltu ensi sijassa työttömille ja työttömyyden uhkaamille 20 vuotta täyttäneille. Koulutukseen haku tapahtuu työ- ja elinkeinotoimiston kautta.

14 Materiaalia: Epätyypilinen opas. Opas normaalityösuhteista poikkeaviin työsuhteisiin. Akavan Erityisalat ry Itsenäisen ammatinharjoittajan ja yrittäjän opas. Akavan Erityisalat ry Jytyn yhdistyksen opas Suositus leiri- ja retkityöaikojen korvauksista kuntasektorilla. AEK ry, Nuoli ry, TAKU ry Työsuhdeopas. Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry Tervetuloa työelämään. Työelämän ABC. STTK Opiskelijat / työelämä / Edunvalvonta ja työ / jäsenelle / jäsenopas /