työelämän abc TERVETULOA TYÖELÄMÄÄN s i v u

Transkriptio

1 TERVETULOA TYÖELÄMÄÄN

2 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n

3 TERVETULOA TYÖELÄMÄÄN Työelämässä sinulla on työnantajaasi kohtaan oikeuksia ja velvollisuuksia, joista on hyvä tietää ongelmien välttämiseksi. Työlait ja oman alan työehtosopimus sekä oma ammattiliittosi ovat turvanasi työelämässä. Jo opiskeluaikana voit liittyä oman alasi liittoon ja saada tiedon lisäksi monia muita etuja. 3

4 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n STTK on Suomen suurin toimihenkilökeskusjärjestö. STTK:hon kuuluu 21 jäsenjärjestöä ja siten yhteensä lähes jäsentä. Laajaa ja eri aloilla työskentelevää jäsenistöä yhdistää hyvä koulutus ja osaaminen. STTK onkin Suomen johtava osaavien, koulutettujen ammattilaisten ja asiantuntijoiden etujärjestö. STTK:laisiin liittoihin voi liittyä jo opiskeluaikana. Opiskelijajäsenyys on ilmaista miltei kaikissa liitoissa, silti edut ovat samat kuin muilla jäsenillä. Etuja ovat muun muassa työehtosopimusten tuoma turva, työpaikan luottamushenkilön ja liiton työsuhdeneuvonnan palvelut, koulutukset ja kurssit ja jopa oikeudenkäyntipalvelut tarvittaessa. STTK:lainen opiskelijajäsen voi kartuttaa jo opiskeluaikanaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa. 4

5 SISÄLTÖ Ammattiliitto Opintovapaa Työsuojelu Ateriakorvaus Osa-aikatyö Työterveyshuolto Eläke Palkka Työttömyysturva Hoitovapaa Perhevapaat Töihin ulkomaille Irtisanominen ja irtisanomisajat Keikkatyö Kilometrikorvaukset Koeaika Lomat Lomautus Päivärahat Sairastuminen Työaika Työehtosopimus Työelämään tulevan muistilista Työnantajan velvollisuuksia Vakituinen työpaikka Virkasuhde Vuokratyö Vuorotteluvapaa Ylityöt Yö- ja vuorotyö Luottamusmies Työntekijän velvollisuuksia Muut edut Työsopimus kirjallisesti Määräaikainen työ Työsopimuksen purkaminen

6 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n TYÖSOPIMUS KIRJALLISESTI Työsopimus on työelämän perussopimus. Siinä työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle määrättyjä töitä sovittua palkkaa ja muita etuja vastaan. Työsopimuksessa sovitaan työn laajuus, laatu ja työntekopaikka. Sovituissa rajoissa työnantaja voi määrätä työn tekemisestä ja valvoa, että annettuja määräyksiä noudatetaan. Työsopimuksessa voidaan sopia myös koeajasta. Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti; se on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työsopimus voidaan tehdä myös suullisesti tai sähköisesti, mutta silloin työntekijälle on annettava kirjallinen selvitys työnteon ehdoista. VAKITUINEN TYÖPAIKKA Työsopimus tehdään toistaiseksi voimassaolevaksi, kun kyseessä on vakituinen ja pysyvä työpaikka. Työsuhde lakkaa vasta erityisistä syistä. Sellaisia voivat olla yrityksen taloudelliset vaikeudet, merkittävät tuotannon muutokset tai työntekijän käyttäytyminen, joka vahingoittaa työnantajaa. MÄÄRÄAIKAINEN TYÖ Perustellusta syystä työsopimus voidaan tehdä myös määräaikaiseksi. Työsopimukseen tulee kirjata määräaikaisuuden syy ja kesto. Määräaikaisuuden syy voi olla esimerkiksi vakituisen työntekijän tuuraus, työn luonne, työharjoittelu tai muu perusteltu syy. Määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana myös, jos työnantaja uusii määräaikaisuuden toistuvasti ilman erityistä syytä. Jos peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia tehdään useita ilman keskeytyksiä tai lyhytaikaisin keskeytyksin, työsuhde-edut karttuvat kuten vakituisillakin. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi vuosiloman ja sairausajan palkan ansainta ja työsuhteen kestoon perustuvat palkkaedut. Määräaikaista työntekijää ei voi irtisanoa ennen määräajan päättymistä. Työntekijä ei voi vaihtaa työpaikkaa ennen kuin määräaikainen työsopimus päättyy, ellei toisin sovita. Määräaikaiseen työsuhteeseen ei pelkästään työsopimuksen kestoajan pituuden vuoksi saa soveltaa huonompia työehtoja. Työnantajan tulee muutenkin kohdella kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti. OSA-AIKATYÖ Työsopimuksessa voidaan sopia, että työtä tehdään vain osan päivää tai viikkoa. Yleensä osa-aikaiseksi määritellään työ, jota tehdään alle 30 tuntia viikossa. Jos työnantajalla on myöhemmin tarvetta lisätyövoimaan, lisätyötä on tarjottava ensin osa-aikaiselle. Osa-aikaisella työntekijällä voi olla useampi työsuhde eri työnantajiin. Osa-aikaiseen työsuhteeseen ei pelkästään työajan pituuden vuoksi saa soveltaa huonompia työehtoja. Työnantajan tulee muutenkin kohdella kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti. 6

7 VUOKRATYÖ Työsopimuksen voi tehdä myös työvoimaa vuokraavan yrityksen kanssa. Työntekijä on työsuhteessa vuokrausyritykseen, mutta työntekopaikka ja palkkakin vaihtelee työntekopaikan mukaan. Työsopimuslaki määrää, että vuokratyöntekijälle on maksettava palkkaa joko vuokratyönantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan tai sama palkka kuin muillekin käyttäjäyrityksen työntekijöille. KEIKKATYÖ Työnantaja voi haluta työntekijän lyhyeen keikkatyöhön tai lyhytkestoiseen projektiin. Keikkatöistäkin kannattaa sopia kirjallisesti. Kyseessä on tällöinkin työsuhde, vaikka työ kestäisi lyhyen aikaa ja sitä tehtäisiin vaikkapa työntekijän kotona omalla tietokoneella. Jos olet epävarma, onko kyseessä työsuhde vai ei, ota yhteyttä luottamusmieheesi tai omaan ammattiliittoosi. VIRKASUHDE Valtiolla, kunnissa ja seurakunnissa työtä tehdään yleisesti virkasuhteessa, mutta myös työsuhteessa. Virkaan nimitetään ja siihen suostutaan, eikä kyseessä ole samanlainen sopiminen kuin työsuhteessa. KOEAIKA Työsuhteen alkaessa voidaan sopia koeajasta. Se saa kestää enintään neljä kuukautta. Jos työnantaja kouluttaa uutta työntekijää yli neljä kuukautta, koeajan voi sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Myös määräaikaisen työsuhteen alkuun voidaan sopia koeaika. Alle kahdeksan kuukautta kestävässä työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet määräaikaisen työsuhteen kestoajasta. Jos määräaikainen työsuhde kestää esimerkiksi puoli vuotta, koeaika voi olla korkeintaan kolme kuukautta. Koeaikana työntekijä tai työnantaja voivat purkaa työsopimuksen päättymään välittömästi. Työnantaja ei saa purkaa työsopimusta epäasiallisella perusteella. 7

8 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n PALKKA Työstä maksetaan palkkaa, josta sovitaan työsuhteen alussa. Ennen kuin palkasta sopii, kannattaa selvittää alan yleinen palkkataso. Palkka ei saa olla vähemmän kuin alan työehtosopimuksessa on määritelty, mutta suurempi se voi olla. Palkka voi olla aikapalkkaa eli tunti- tai kuukausipalkkaa. Palkka voi perustua joko kokonaan tai osittain työn suoritukseen ja tulokseen. Palkka ja sen määräytyminen sekä palkanmaksukausi on syytä kirjata työsopimukseen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään taitojen, kykyjen ja työsuoritusten mukaan maksetuista henkilökohtaisista lisistä. Palkkaa korotetaan esimerkiksi työehtosopimusten mukaan. Työnantaja voi korottaa työntekijän palkkaa enemmän kuin työehtosopimuksessa on sovittu. Palkkaa voi yleensä alentaa vain, jos työntekijä suostuu siihen henkilökohtaisesti. Jos alalla ei ole työehtosopimusta eikä palkkaa ole sovittu, on työntekijälle maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka työstä, jota hän on tehnyt. MUUT EDUT Palkan lisäksi työsuhteeseen voi kuulua muita rahanarvoisia etuja, kuten työpaikkaruokailu, asunto, auto, virkistysmahdollisuuksia, kotitietokone tai normaalia pidempiä lomia. Niistäkin kannattaa sopia kirjallisesti työsopimuksessa. Rahanarvoisista työsuhde-eduista maksetaan veroa. Työsuhteen vähimmäisedut on kirjattu työehtosopimukseen, eikä niitä saa alittaa. TYÖAIKA Työaika on se aika, jonka työntekijä käyttää työntekoon tai on velvollinen olemaan työpaikalla tai muutoin työnantajan käytettävissä. Säännöllinen työaika on lain mukaan enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa. Useilla aloilla säännöllinen viikoittainen työaika on sovittu 37,5 tunniksi. Kunkin alan työ- ja virkaehtosopimuksessa on määräyksiä säännöllisestä työajasta ja sen tasoittumisjaksoista. Työaika voi joustaa päivittäin, viikoittain ja kuukausittain, mutta säännöllisen työajan on tasoituttava työaikalain ja työehtosopimuksen mukaisesti. 8

9 YLITYÖT Ylityö on työtä, jota tehdään yli lain mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän (eli yleensä enintään 40 tuntia/viikko). Ylityöstä on sovittava joka kerta erikseen, eikä sitä ole pakko tehdä. Julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija ei kuitenkaan saa kieltäytyä ylityöstä, jos sen tekeminen on työn laadun ja pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä. Ylityötä saa tehdä enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksona, kuitenkin enintään 250 tuntia vuodessa. Henkilöstö ja työnantaja voivat sopia tämän lisäksi 80 tunnin lisäylityöstä vuodessa, kuitenkin siten että edellä mainittu 138h/4kk -sääntö ei ylity. Ylityöstä maksetaan erillinen korvaus. Vuorokautisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. YÖ- JA VUOROTYÖ Kello 23:n ja 6:n välillä tehty työ on yötyötä. Yötyötä saa teettää vain työaikalain tarkoin määrittelemissä rajoissa ja tehtävissä. Jos yötyö on hyvin vaarallista tai henkisesti tai ruumiillisesti raskasta, on työaika enintään 8 tuntia vuorokaudessa. Työehtosopimuksessa on määritelty, milloin yötyöstä maksetaan erillinen korvaus. Yötyö liittyy usein vuorotyöhön. Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti. Myös vuorotyön vuorolistojen on muututtava. Vuorotyöstä löytyy ohjeita työehtosopimuksesta. LOMAT Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien mukaan, ja sen pituuteen vaikuttavat työvuodet. Alle vuoden työsuhteessa vuosilomaa ansaitaan kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta. Yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomaa karttuu vähintään 2,5 päivää kuukautta kohti. Joissain työehtosopimuksissa on sovittu lakia pidemmistäkin vuosilomista. Tulevaa vuosilomaa kartutetaan 1.4. ja välisenä aikana. Ajanjaksoa kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi. Loma on annettava eli lomakautena, mutta loman ajankohdasta voidaan sopia toisinkin. Osan lomasta voi säästää tuleville lomakausille, mutta vuosilomaa on pidettävä vähintään kolme viikkoa. Vuosiloman ajalta maksetaan normaali palkka. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu lomarahasta. Se on yleensä 50 prosenttia palkasta. Lomaraha voidaan maksaa joko ennen lomaa tai sen jälkeen. 9

10 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n PÄIVÄRAHAT Työnantaja maksaa päivärahaa, mikäli erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta. Päivärahaa ei makseta, vaikka kodin ja työpaikan etäisyys olisi yli 15 kilometriä. Vuonna 2003 päivärahat määräytyivät seuraavasti: kun työmatka Suomessa kestää yli 10 tuntia tai viimeinen matkavuorokausi ylittyy vähintään 6 tunnilla, päiväraha on 28 euroa. Jos työmatka kestää yli 6 tuntia tai viimeinen matkavuorokausi ylittyy vähintään 2 tuntia, päiväraha on 13 euroa. Ulkomaan päivärahat on määritelty maakohtaisesti erikseen. Päiväraha on verovapaa. Verovapaata päivärahaa alennetaan 50 %, jos yli 10 tunnin työmatkan aikana on tarjottu kaksi ateriaa ja yli 6 tunnin aikana yksi ateria. ATERIAKORVAUS Jos työmatkalta ei makseta päivärahaa, saa 7 euron ateriakorvauksen. Jos työntekijä joutuu ruokailemaan matkan aikana kaksi kertaa, ateriakorvaus on 14 euroa. (Tiedot vuodelta 2003) KILOMETRIKORVAUKSET Jos työmatkalla käyttää omaa autoa, kilometrikorvaus on 39 senttiä kilometriltä. Jos omassa autossa kuljetetaan työtovereita, korotetaan korvausta sentti kilometriltä kutakin matkustajaa kohden. (Tiedot vuodelta 2003) Kilometrikorvausta ei makseta kodin ja työpaikan välisestä matkasta, vaikka sen kulkisikin omalla autolla. SAIRASTUMINEN Työnantaja maksaa sairausajan palkan 10 arkipäivältä (sairastumispäivä + 9). Yli kuukauden kestäneissä työsuhteissa sairausajanpalkka on täysi palkka. Alle kuukauden kestäneissä työsuhteissa työntekijällä on oikeus puoleen normaalista palkastaan. Tämän jälkeen sairausvakuutuslain mukaiset päivärahat maksaa Kansaneläkelaitos KELA. Työnantajalle on toimitettava lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Työehtosopimuksessa on sovittu sairausajan palkoista. Työpaikoilla on sovittu käytäntö, kuinka monta päivää voi olla sairauden vuoksi poissa ilman lääkärintodistusta. 10

11 PERHEVAPAAT Perhevapaita ovat äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa sekä osittainen ja tilapäinen hoitovapaa. Perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata omaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava vastaavaa työtä. Jos sekään ei ole mahdollista, niin jotain muuta työtä. Kuitenkin molempia, niin vastaavaa kuin muutakin työtä tarjottaessa niiden tulee olla työsopimuksen mukaisia. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa. Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet, joista kaikista on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Äitiys- ja isyysvapaan alkamisajankohtaa voidaan muuttaa pätevästä syystä, esimerkiksi äidin, isän tai lapsen terveydentilan tai lapsen syntymän vuoksi. Näistä on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman pian. Myös muista perustelluista syistä voidaan alkamisajankohtaa muuttaa, mutta siitä on ilmoitettava kuukautta aiemmin. Vanhempainvapaa voidaan pitää kahdessa osassa, jotka ovat kestoltaan vähintään 12 arkipäivää. Vanhempainvapaan alkamisajankohdasta muutoksesta on ilmoitettava vähintään kuukautta aiemmin, ja syyn on oltava perusteltu. Ottolapsen vanhempi voi muuttaa vapaan ajankohtaa ilmoittamalla työnantajalle siitä, niin pian kuin se on ennakkoon mahdollista. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on määräyksiä työnantajan velvollisuudesta maksaa palkkaa äitiys-, isyys- ja vanhempainloman aikana. KELAn maksamista äitiys-, isyys- ja vanhempainrahasta yms. saa tietoa KELAsta. Hoitovapaa. Työntekijällä on oikeus alle kolmivuotiaan lapsen (oman tai taloudessaan vakituisesti asuvan) hoitovapaaseen. Hoitovapaita voi olla yhteensä enintään kaksi jaksoa, kestoltaan jaksojen tulee olla vähintään kuukauden mittaisia. Työntekijä ja -antaja voivat sopia myös toisin. Molemmat vanhemmat / huoltajat eivät voi yhtä aikaa pitää hoitovapaata. Kuitenkin jos toinen vanhemmista / huoltajista on äitiys- tai vanhempainvapaalla, voi toinen vanhemmista olla yhden jakson hoitovapaalla yhtä aikaa. Hoitovapaan alkamisesta tulee ilmoittaa kahta kuukautta ennen sen alkamista. Hoitovapaan ajalta saa kotihoidon tukea. Osittainen ja tilapäinen hoitovapaa. Yli vuoden samalla työnantajalla työskennelleen henkilön on mahdollisuus saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi aloittaa ensimmäisellä luokalla koulussa. Hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä sovitaan työnantajan kanssa. Hoitovapaan käytöstä on ilmoitettava työnantajalle kaksi kuukautta ennen vapaan tai sen osan alkamista. Mikäli yksityiskohdista ei saada sovittua, on työntekijällä oikeus aina yhteen hoitovapaajaksoon kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja ajankohta määräytyy työnantajan esityksen mukaan. Tämän kaltaisella osittaisella hoitovapaalla työaika lyhennetään kuuteen tuntiin päivässä. Osittaisen hoitovapaan ajalta maksetaan osittaista hoitorahaa, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Alle kymmenvuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa äiti tai isä voi saada enintään neljä päivää tilapäistä hoitovapaata. Hoitovapaasta on ilmoitettava viipymättä työnantajalle. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu erikseen hoitovapaiden palkanmaksusta. 11

12 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n Opintovapaa. Työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, jos hän on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään vuoden. Viiden vuoden aikana saman työnantajan palveluksessa työskennellyt voi pitää opintovapaata kaksi vuotta. Opintovapaan ajalta ei makseta palkkaa, mutta se voi kartuttaa vuosilomaa. Työnantaja voi tietyin edellytyksin siirtää opintovapaata yleensä enintään kaksi kertaa peräkkäin. Vuorotteluvapaa. Vuorotteluvapaa on päivän vapaajakso, jolloin työsuhde on lepotilassa. Tältä ajalta maksetaan vuorottelukorvausta. Jos työntekijä osallistuu vuorotteluvapaan aikana ammatilliseen koulutukseen, voi silloin saada ammattikoulutusrahaa. Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaikatyöntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta. Vuorotteluvapaasta on sovittava työnantajan kanssa. Vuorotteluvapaan aikana ei kerry vuosilomaa, ellei toisin ole sovittu esimerkiksi työ- tai virkaehtosopimuksessa. Työnantajan on palkattava vuorotteluvapaalle jäävän tilalle työvoimatoimistoon ilmoittautunut työtön työnhakija. Vuorotteluvapaan jälkeen työntekijällä on oikeus palata omaan, entiseen työhönsä. TYÖSUOJELU Jokaisella työntekijällä on oikeus turvalliseen työympäristöön. Se koskee niin fyysistä kuin henkistäkin työturvallisuutta. Työnantajan velvollisuus on järjestää turvalliset työolot ja edistää työntekijöiden hyvinvointia työssä. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä samanveroisesti iästä, sukupuolesta tai rodusta riippumatta. Jokaisella työpaikalla on työnantajan nimeämä työsuojelupäällikkö. Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoilla valitaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Työsuojeluvaltuutettu yhdessä luottamusmiehen ja työsuojelupäällikön kanssa huolehtivat työolojen turvallisuudesta. Vähintään 20 työntekijän työpaikoilla valitaan lisäksi työsuojelutoimikunta. Työsuojelun toteutumista valvovat viranomaisena työsuojelupiirit. TYÖTERVEYSHUOLTO Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi. Työterveyshuolto on useilla työpaikoilla ennalta ehkäisevää laajempaa eli kattaa myös sairaudenhoidon. Työterveyshuolto voi toimia kunnallisessa terveyskeskuksessa, yksityisellä terveysasemalla tai suurissa yrityksissä omalla terveysasemalla. 12

13 LOMAUTUS Lomauttaminen tarkoittaa työnantajan päätöksellä tehtävää työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä. Lomauttamisen syynä voivat olla esimerkiksi yrityksen tilapäinen heikko kannattavuus, tuotannon oleelliset muutokset tai töiden väliaikainen väheneminen. Työsuhde kuitenkin jatkuu, ellei työntekijä sitten irtisano itseään esimerkiksi saadessaan uuden paremman työsuhteen. Työntekijän irtisanoessa itsensä lomautuksen aikana työsuhde päättyy välittömästi. Työnantajan on annettava työntekijälle henkilökohtainen ilmoitus lomautuksesta vähintään kaksi viikkoa (14 vrk) ennen kuin lomautus alkaa. Lomautettu saa viikon (7 vrk) omavastuuajan jälkeen työttömyyspäivärahaa. Jos lomautettu on työttömyyskassan jäsen, työttömyyspäiväraha on ansioon suhteutettua. Ellei lomautettu ole työttömyyskassan jäsen, hän saa KELAlta peruspäivärahaa. Työttömyyspäivärahasta peritään vero. Lomautuksen aikana työntekijä voi tehdä töitä toiselle työnantajalle. Hän voi irtisanoa tämän työsuhteen viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Lomautuksen päättymisestä on työnantajan ilmoitettava työntekijälle vähintään 7 päivää aiemmin, jos lomautuksen päättymisajankohtaa ei ole aiemmin sovittu. IRTISANOMINEN Työnantaja voi irtisanoa työsuhteen, jos siihen on asiallinen ja painava syy. Työsopimuslaissa on määritelty, milloin työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus. Tavallisin irtisanomissyy on se, että yrityksen kannattavuus on heikentynyt, tuotantoa on järjestelty uudelleen eikä työnantajalla ole enää tarjota työtä. Usein irtisanomisen syynä on se, että koko firma on myyty uudelle omistajalle. Tämä ei saa kuitenkaan irtisanoa työntekijöitä sen perusteella, että on ostanut yrityksen nimiinsä. Irtisanomisen syiden täytyy tuolloinkin olla tuotannolliset tai taloudelliset. Töiden vähentyessä työnantajan on ennen irtisanomista yritettävä järjestää työntekijälle muita työtehtäviä tai koulutusta. Työntekijä voi perustelematta irtisanoa työsopimuksensa. Irtisanomisajat Työnantajan on noudatettava lain määräämiä irtisanomisaikoja, ellei muusta ole sovittu. Irtisanomisajat ovat seuraavat: 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan, mutta enintään 12 vuotta kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta Työntekijän noudatettava irtisanomisaika on 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta 13

14 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n TYÖSOPIMUKSEN PURKAMINEN Työsuhde voi päättyä myös työsopimuksen purkamiseen. Työnantaja voi purkaa työsopimuksen erityisen painavasta syystä, joka voi olla esimerkiksi työntekijän vakavat laiminlyönnit ja työmääräysten rikkomukset. Työsopimusta voidaan pitää purkautuneena, jos työntekijä on poissa töistä viikon (7 vrk) ilmoittamatta tästä työnantajalle. Myös työntekijä voi purkaa työsopimuksen, jos työnantaja rikkoo omia velvoitteitaan. Myös työnantajan 7 päivän poissaolo ilman ilmoitusta katsotaan purkautumisperusteeksi. Kun työsopimus puretaan, irtisanomisaikoja ei tarvitse noudattaa. TYÖTTÖMYYSTURVA Työttömän on aina ilmoittauduttava työvoimatoimistoon työnhakijaksi. Työttömyyden kohdatessa maksetaan työttömyyspäivärahaa. Työttömyyspäivärahaa maksetaan 500 päivältä. Jos työttömäksi jäänyt kuuluu työttömyyskassaan, hänelle maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa. Ellei työtön kuulu työttömyyskassaan, KELA maksaa hänelle peruspäivärahaa. Satunnaisesti töitä tekevä työtön voi saada soviteltua päivärahaa. Peruspäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa. Ansiosidonnainen päiväraha muodostuu peruspäivärahasta eli perusosasta ja ansio-osasta. TÖIHIN ULKOMAILLE Euroopan unionissa työvoima voi liikkua vapaasti. Suomesta voi lähteä hakemaan töitä toiseen EU-maahan kolmen kuukauden ajaksi menettämättä kotimaista työttömyysturvaa. Kun työpaikka löytyy jostain EUmaasta, henkilö siirtyy työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin ja oikeus kotimaan sosiaaliturvaan lakkaa. Oleskelulupa myönnetään työskentelymaassa hakemuksen perusteella vähintään viideksi vuodeksi, jos työsopimus on tehty toistaiseksi. Tämän jälkeen oleskelulupaa pidennetään tarvittaessa. Jos työsopimus on määräaikainen, oleskelulupa myönnetään vastaavaksi ajaksi. Suomalainen työnantaja voi myös lähettää työntekijänsä määräajaksi työskentelemään ulkomaille. Ulkomaankomennukselle lähetetty työntekijä pysyy suomalaisen sosiaaliturvan piirissä ainakin viisi vuotta. Sairastuessaan ulkomaille lähetty työntekijä on oikeutettu saamaan työskentelymaansa sairaanhoidon palveluja, vaikka kuuluukin suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Lähetetyn työntekijän eli expatriaatin kannattaa tehdä ulkomaan komennuksesta tarkka kirjallinen sopimus työnantajan kanssa. Siinä kannattaa sopia ainakin työtehtävät, sopimuksen kesto, palkka, päivärahat, matkakorvaukset, asuminen, lastenhoito ja koulunkäynti sekä paluu kotimaahan. Oma ammattiliitto opastaa ulkomaille töihin lähtevää. 14

15 ELÄKE Kaikilla suomalaisilla on oikeus kansaneläkkeeseen. Työllä ansaitun eläkkeen suuruus riippuu tehdyistä työvuosista ja ansaitusta palkasta. Työntekijän eläketurvan järjestää ja maksaa työnantaja. Yrittäjän ja freelancerverokortilla työskentelevän on järjestettävä itse eläketurvansa. AMMATTILIITTO Melkein kaikki suomalaiset palkansaajat kuuluvat ammattiliittoon ja oman alansa työttömyyskassaan. Lain mukaan ammattiosastot tai työpaikkayhdistykset saavat kokoontua vapaa-ajalla työnantajan tiloissa ja käsitellä työelämään liittyviä asioita. Ammatillinen järjestäytyminen on siis tunnustettu oikeus. Toimihenkilöt löytävät oman ammattiliittonsa STTK:n 21 liitosta. Niiden jäsenet työskentelevät kaikilla sektoreilla: teollisuudessa, palvelualoilla, terveydenhuollossa, IT-aloilla ja muilla erityisaloilla yksityisten yritysten, kuntien, valtion ja seurakuntien palveluksessa. TYÖEHTOSOPIMUS Ammattiliitto tai usean liiton yhteenliittymä neuvottelee ja solmii työnantajaliiton kanssa työehtosopimuksen. Työehtosopimus määrittelee sekä työntekijän että työnantajan oikeudet ja velvollisuudet, esimerkiksi palkat, lomat, työrauhan ja paikallisen sopimisen säännöt. Työehtosopimus sitoo työantaja- ja palkansaajaliittoa sekä niiden jäseniä. Kun työehtosopimus on voimassa, siihen tai sen osien muuttamiseen kohdistuvia lakkoja ei saa järjestää. Työehtosopimuksessa sovitut palkka- ja muut edut ovat aina vähimmäisetuja, joita ei saa alittaa, mutta niitä paremmista eduista työpaikalla voi sopia. Jos työntekijän ja työnantajan tekemässä työsopimuksessa on ehto, joka on ristiriidassa työehtosopimuksen määräyksen kanssa, on työsopimuksen ehto mitätön. LUOTTAMUSMIES Työpaikalla liittoa edustaa luottamusmies, yhdysmies tai yhteyshenkilö. Hän neuvottelee työporukan puolesta työnantajan kanssa kaikista työeduista, työehtosopimuksen soveltamisesta ja työpaikan kehittämisestä. Riitatilanteissa työntekijän kannattaa aina kääntyä ensin luottamusmiehen puoleen, mikäli työpaikalta sellainen löytyy. Myös työnantajan kanssa neuvoteltaessa on hyvä, että luottamusmies on läsnä. Ellei kiperä tilanne ratkea työpaikalla, voi ottaa yhteyttä omaan ammattiliittoon. Sieltä saa lakimies- ja muita asiantuntijapalveluita ja viime kädessä oikeudellista ja taloudellista tukea käräjäoikeuteen vietäviin työriitoihin. 15

16 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n TYÖELÄMÄÄN TULEVAN MUISTILISTA Selvitä mikä on ammattiliittosi ja onko työpaikallasi luottamusmies. Ota selvää alan työehtosopimuksesta. Tee työsopimus kirjallisena. Muista, että määräaikaiselle työsopimukselle täytyy olla perusteltu syy ja määräaikaisuuden kesto selvillä Jos koeaikaa noudatetaan, siitä sovitaan työsuhteen alkaessa. Työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa ei saa alittaa, ylittää sen saa. Ylitöistä kuuluu lain mukaan maksaa erillinen korvaus. Ylitöihin ei ole pakko suostua. 8. Loma määräytyy vuosilomalain mukaan, lomaraha työehtosopimuksen mukaan Perhevapaaoikeudet kuuluvat äidille ja isälle. Päihtyneenä tai huumeiden vaikutuksen alaisena esiintyminen työpaikalla voi johtaa työsuhteen purkuun ilman irtisanomisaikoja. 16

17 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIA: Työnantajan yleisvelvoite on edistää hyviä suhteita työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti. Työnantaja ei saa syrjiä työntekijää mm. iän, sukupuolen, rodun, uskonnon, sukupuolisen suuntautuneisuuden tai ammatillisen toiminnan vuoksi. Osa-aikaisia ja määräaikaisia työntekijöitä ei saa syrjiä ja heille on tiedotettava yrityksessä vapautuvista kokoaikaisista työpaikoista. Työnantajan velvollisuus on huolehtia työturvallisuudesta. Jos alalla on yleissitova työehtosopimus, on työnantajan noudatettava sitä. TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUKSIA: Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä ohjeita, jota työnantaja työnjohto-oikeutensa puitteissa antaa. Työntekijän on käytettävä hänelle määrättyjä suojavälineitä sekä huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän on noudatettava sovittuja työaikoja. Työntekijä ei saa tehdä toiselle työnantajalle sellaista työtä tai harjoittaa toimintaa, joka vahingoittaa työnantajaa tai on hyvän tavan vastaista kilpailevaa toimintaa. Työntekijä ei saa ilmaista ulkopuolisille työnantajansa liike- tai ammattisalaisuuksia. 17

18 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n STTK:N JÄSENLIITOT Terveydenhuoltoalan liitot Suomen Lähi- ja Perushoitajaliitto SuPer Tehy Kunta-alan liitot Kunnallisvirkamiesliitto KVL Kuntien Tekniset KTK Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL Valtio Palkansaajajärjestö Pardia Palvelualan liitot Ammattiliitto Suora Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO Vakuutusväen Liitto VvL, Teollisuuden liitot Meijeriväen liitto MVL Suomen Konepäällystöliitto SKL Toimihenkilöunioni TU Erityisalojen liitot Ahtaus- ja Huolinta-alan tekniset Mediaunioni MDU METO - Metsäalan asiantuntijat Myynnin ja Markkinoinnin Ammattilaiset SMKJ Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Liitto SVTL Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL Toimiehtoliitto TOEL Yksityisalojen Rakennusinsinöörit 18

19 19

20 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n PL 248, Helsinki Puh. (09) Fax (09) Pohjoisranta 4A Helsinki Puh. (09)