Varhaiserityiskasvatus muuttuvassa varhaiskasvatuksen kentässä

Transkriptio

1 Varhaiserityiskasvatus muuttuvassa varhaiskasvatuksen kentässä Päivi Pihlaja Dosentti, yliopistotutkija, Turun yliopisto Marita Neitola KT, yliopistonlehtori, Turun yliopisto

2 Varhaiserityiskasvatus integroi lapsen kehityksen ja oppimisen kasvatuksen didaktiikan ja metodit LAPSEN yksilöllisiin tarpeisiin ryhmässä ja erilaisissa monimuotoisissa konteksteissa Ottaen huomioon eettiset periaatteet: hyväksyminen, arvostus, ei loukkaavaa tai vammauttavaa toimintaa tai puhetta loukkaavat sanat eivät voi kuvata ihmistä luokittelu ei voi koskea koko lasta: kuten erityislapsi. (Pihlaja 2001, 2018) Päivi Pihlaja

3 Hyvin lyhyesti Varhais(erityis)kasvatuksen kehys luvuilla Keltainen kirja: tavoitteita kehitykseen ja oppimiseen mutta myös ympäristölle Erityisen hoidon ja kasvatuksen tarve ja eph esiin Lainsäädäntö muuttuu ja viimein mahdollistaa ylisuuret lapsiryhmät Sosiaalihallituksen yleiskirjeet toivat tulkintaa sille miten lakia voisi soveltaa ja päivähoitoa/erityispäivähoitoa kehittää. Toivat rakenteita. Stakesin info-ohjaus: yleiskirjeet olivat hieman velvoittavampia, informaatio-ohjaus toi kunnile informaatiota. Hankkeita runsaasti ei yhtään erityiskasvatukseen liittyen 1990-luvulle tultaessa

4 Käytämme tässä esitelmässä seuraavia tutkimuksia pohjana Pihlaja, P Päivähoidon syrjällä erityispäivähoito Helsinki: STM. Pihlaja, P. & Junttila, N Julkishallinnon hajauttaminen. Miltä päiväkotien lapsiryhmät näyttävät muutosten jälkeen. Helsinki: Lastentarhanopettajaliitto. Pihlaja, P., Rantanen, M-L. & Sonne, V Varhaiserityiskasvatuksen haasteita ja mahdollisuuksia. Vastauksia monitahoarvioinnilla. Kaarina: Vasso. Pihlaja, P. & Neitola, M Varhaiserityiskasvatus muuttuvassa varhaiskasvatuksen kentässä. Kasvatus & Aika 11(3), Neitola, M. & Pihlaja, P. (2016 kysely) Tulossa. Aineiston analyysi käynnissä. Sveojen kysely.

5 Erityispäivähoito/ varhaiserityiskasvatus vuonna 1997, 2010, 2016 (Pihlaja 1997, Pihlaja, Rantanen ja Sonne 2010; Pihlaja & Neitola,2017) Lähes kaikki lapset pääasiassa julkisen päivähoidon piirissä Erityisen tuen turpeessa oli noin 1997: 8 % vs. 15% 2010: 6% vs. 22% 2016: 5,4% (vrt Kuusikko-kunnat 8,5% erityisen tuen tarpeessa 2015) 2016: Esiopetuksessa:

6 1997 Resurssointi vaihteli runsaasti kunnasta riippuen: ns erityisryhmiä joka 3. kunnassa, eph työryhmiä noin 30 %:ssa kunnista, erityisopettajia liian vähän, työnohjaus ja täydennyskoulutusta marginaalisesti Resurssointi vaihteli päivähoitoyksiköittäin: varhaiskasvatuksen laatu, asenteet, tieto ek:sta. vahvin erityispedagoginen tuki lapselle erityisryhmissä Resurssointi vaihteli riippuen lasten tuen tarpeen laadusta

7 Vuosi 2016 Tehostettu tuki Erityinen tuki N(%) Yhteensä N(%) N(%) Kunnallinen 5008 (96,5) 4051 (98,9) 9059 (97,6) Yksityinen 170 (3,3) 36 (0,9) 206 (2,2) Jokin muu 12 (0,2) 5 (0,2) 17 (0.2) taho Yhteensä 5190 (100) 4092 (100) 9282 (100)

8 Kunta Ped. Työnt. Kunta Ped. Työt. Lasten osuus 8.5% 15 % 6 % 22 % 5,4 % 2 paikalla 20 % 22 % - 20,5 % % Avustaja 10 % 11 % - 20 % % Lausunto - 32 % - 52 % % Suunnitelma - 49 % - 50 % %

9 Terapian saatavuus vuonna 2010 Erityisen tuen tarve Saa terapiaa Yhteensä N Sosiaalis-emotionaaliset 13.5% 37 vaikeudet Puheen ja kielen kehityksen 62.5% 88 vaikeudet Tarkkaavaisuuden ongelmat 42% 31 Viivästynyt kehitys 44.5% 18 Kehitysvamma 100% 6 Liikunta- tai jokin muu vamma 100% 8 Autismi 100 % 7 Joku muu 7,4% 27 Yhteensä 46,8% 222

10 Pihlaja, Rantanen & Sonne Tytöt Pojat Yht. Puheen- ja kielenkehityksen ong Sosem vaikeudet Tarkkaavaisuuden ongelmat Liikuntavamma Kuulovamma Autismi tmv Kehitysvamma Viivästynyt kehitys Monivammaisuus Krooninen sairaus Muu LS-tarve Äidinkieli muu Perhetilanne KUNTATUTKIMUS Eniten alle kouluikäisillä lapsilla on edelleen kielen kehitykseen liittyviä haasteita kehityksessään. Sosiaalisemotionaalisten vaikeuksien osuus kaikista erityistuen tarpeen perustana olevista vaikeuksista pieneni (1997: 14.3%, vrt. 2016: 9.4%). ADHD/tarkkaavaisuuden häiriöiden osuus lasten tuen tarpeena olevista vaikeuksista sen sijaan lisääntyi (1997: 4,9% vrt. 2016: 9%). Myös yleinen kehityksen viivästyminen tuen tarpeen perustana oli vähentynyt. Niiden lasten osuus, joilla oli kehitysvamma, oli vuonna 1997 vajaa 8 prosenttia, ja vuoden 2016 vastausten mukaan heidän osuutensa oli noin kolme prosenttia. Kuntien ilmoituksen mukaan koulun käynnin myöhentämispäätöksen saaneiden lasten määrä oli myös vähentynyt.

11 Varhaiserityiskasvatus vuonna 2016 Sveojen kysely Aineistoa analysoidaan. Tulokset alustavia.

12 Vastaajien tehtävänimikkeet- SVEOT 2016 Nimike (N=218) Erityislastentarhanopettaja 57 Laaja-alainen erityislastentarhanopettaja Kiertävä/konsultoiva erityislastentarhanopettaja/veo -varhaiskasvatuksen kiertävä erityisopettaja f 56 1 Luokanopettaja 2 2 Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 56 Johtava erityislastentarhanopettaja 1 Resurssierityislastentarhanopettaja Varhaiskasvatuksen resurssierityisopettaja 11 1 Esikoulun opettaja 1 Varhaiserityisopettaja 8 Ei vastannut 5 Erityisluokanopettaja 7 Päiväkodin / varhaiskasvatuksen johtaja 6 Lastentarhanopettaja 2 Erityispäivähoidon / varhaiskasvatuksen koordinaattori

13 Portaittainen tuki käytössä 0-5v. (N=207)- SVEO-kysely 2016 Marita Neitola

14 Millaisia tuen tarpeita lapsilla on päivähoidossa- SVEO-kysely 2016 Marita Neitola

15 Kunnat, joissa oli integroitu ja erillinen päivähoidon ns. erityisryhmä Vuosi 1997, Kuntakysely 2016, Sveot 2016 Kunnassa asukkaita On ns. erityisryhmä 1997 On ns. erityisryhmä Kunta 2016 N=180 N=131 < % 7% % 21% % 50% % 83% % 50% > % 71% Yhteensä 31,1% 30,5% SVEOT-kyselyn vastaajista 46,5 % mainitsi rakenteellisena tukitoimena integr.ryhmän tai erityisryhmän

16 Kohde talousarviossa On varauduttu 1997 On huomioitu riittävästi 2016 Kunnassa on erityisryhmä/-ryhmiä tukea tarvitseville lapsille* 31%) 44% Ryhmissä toimivien erityislastentarhanopettajien virat** 38% 40% Jokin muu erityislastentarhanopettajan virka 34% Kiertävien erityislastentarhanopettajien toimet/virat 69% Lasten kuljetukset päivähoitoon 59% 67% Erityisvälineiden ja materiaalin hankinta 74% Lasten lukumäärän vähentäminen ryhmissä 39% 59% Henkilökunnan täydennyskoulutus erityiskasvatukseen 45% 76% liittyen Henkilökunnan työnohjaus ja/tai konsultaatio 38% 65% Avustajien toimet 65% 75% Avustavan henkilöstön muu palkkaus (esim. työllistämistuella) 53% Kuntia yhteensä N=180 (=100%) N=131 (=100%)

17 SVEOT 2016: Rakenteelliset tukitoimet (N=200) Vastaajat N=200 Avustaja tukitoimena Lapsiryhmän koon pienentäminen Erityisasiantuntijat + muu henkilöstö Avustaja 51 % 62 % Veo, elto 19 % Ryhmäavustaja 23,5 % Relto 8.5% Henk.koht. Avustaja 1,5 % Kelto 6.5% Ryhmä- ja henk.koht.avustaja 19% Resurssi-lh 1% Muu lisähenkilökunta 11.5 %

18 SVEOT 2016:Jos lapsiryhmän kokoa pienennetään, tarvitaanko lausunto? (N=203) Marita Neitola

19 SVEOT 2106:Avustajaa varten lausunto (N=205) Marita Neitola

20 SVEOT 2016:Erityisryhmään siirtämisen perustana lausunto (N=182) Marita Neitola

21 2010 (Pihlaja, Rantanen & Sonne): Vek:n haasteita eri vastaajatahojen mukaan Päivähoidon hallinto: Lasten sosioemotionaaliset pulmat ja aggressiivisuus Puheen ja kielen kehityksen vaikeudet Tarkkaavaisuuden ongelmat ja levottomuus Johtajat: Elto-palveluiden lisätarve tai puute Avustajien puute Ryhmäkoot Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä Henkilökunnan osaaminen Lapsiryhmien työntekijät: Lapsiin ja lapsiryhmiin liittyvät asiat Henkilökunnan osaamiseen ja riittävyyteen liittyvät asiat Yhteistyöhön liittyvät pulmat Keltoihin ja erityisopettajan palveluihin liittyvät asiat

22 Mitkä ovat mielestäsi varhaiserityiskasvatukseen liittyviä ongelmia/haasteita kunnassanne tällä hetkellä? SVEO-kysely 2016 Vastaajat: 208 veoa Koulutettujen lastentarhanopettajien (172 vastaajaa) Ei riittävästi avustavaa henkilökuntaa (140 vastaajaa) Erityiskasvatusta koskevan tiedon puute (139 vastaajaa) Varhaiskasvatuksen yleisen tuen vaihteleva laatu. Ennalta ehkäisy ei siis ole kattavaa. Henkilökunnan pieni ymmärrys inkluusiosta, mitä se tarkoittaa ja miten työ muuttuu/ sitä tulee muuttaa. Varhaiskasvatuksen johtajan ja johtoryhmän ( aluejohtajien ) ohut ammatillisuus johtamisessa, erityisesti pedagogiikan johtamisessa, johon liittyy mielestäni myös varhaiserityiskasvatuksen näkeminen osana varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Ei riittävästi erityisopettajien toimia/virkoja päivähoidossa/esiopetuksessa (123) Koulutettujen erityisopettajien puute (97) Marita Neitola

23 Mitkä ovat mielestäsi varhaiserityiskasvatukseen liittyviä ongelmia/haasteita kunnassanne tällä hetkellä? SVEO-kysely 2016 Ei riittävästi erityisopettajien toimia/virkoja päivähoidossa/ esiopetuksessa Yhteensä Koulutettujen lastentarhanopettajien puute Koulutettujen erityisopettajien puute Erityiskasvatusta koskevan tiedon puute Ei riittävästi avustavaa henkilökuntaa Yhteensä

24 Yhteiskunnalliset muutokset Ohjaus ja hallinnointi OKM:n , päivähoito ei enää osa sosiaalipalvelua perheille. Esiopetuksessa kolmiportaisen tuen käytäntö Opetushallituksesta asiantuntijavirasto Päivähoitolaista (1973) Varhaiskasvatuslaki (muutokset aiempaan 2015). Varhaiskasvatussuunnitelma (2017) Varhaiskasvatuslaki Laajempi yhteiskunnallinen konteksti Yksityistäminen edennyt runsaasti 2000 luvulla Tehokkuuden vaatimus; lapset osana economisation ideologiaa Individualisaatio sekä työntekijän että lasten tasolla. Mitä haasteita? Managerialismi: kontrollin ja dokumentoinnin suhde

25 Pohdintaa varhaiserityiskasvatukseen liittyen Tuen tarvetta on ja tuen laatu samankaltaista 1970-luvulta lähtien Inkluusion moninaiset tulkinnat (vs koulu) Tuki, opetus, erityiskasvatus, erityisopetus, varhaiskasvatus Hämmennyksen ja epäselvyyden tila Laatuvaatimukset on nousseet (lainsäädäntö, opsit), entäpä resursointi: esim. henkilöstön osaamistaso? Edelleen epätasa-arvoa lasten asemassa: alueellinen, lapsiryhmäkohtainen, lapsiin liittyen = tuen tarpeisiin liittyvä epätasa-arvo

26 Kiitokset Lastentarhanopettajaliitto, SVEOT ry Harjoittelijana aineiston hankinnan aikana toimi kasvatustieteiden opiskelija Laura Flemming Kasvatustieteen kandidaatin tutkielma: KK Karoliina Mansner Erityispedagogiikan syventävien opintojen harjoitustyö Elisa Järmälä ja Tuukka Lahdenperä