VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN KASVUN JA OPPIMISEN TUEN SELVITYS 2019

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN KASVUN JA OPPIMISEN TUEN SELVITYS 2019 Nykytilan kuvaus Tuen tarpeen määrät Erityistä tukea lapsista tarvitsee tutkimusten mukaan n. 8 % (tilastokeskus). Suonenjoki tuskin on poikkeus tässäkään asiassa. Lukumääräisesti tämä tarkoittaisi varhaiskasvatuspalvelujen piirissä olevista lapsista n. 25. Tämän lisäksi tehostettua tukea lapista tarvitsee n. 5 %, joka tarkoittaisi noin 15 lasta. Yhteensä siis näihin kahteen enemmin tukea tarvitsevien lasten ryhmään arvioidaan kuuluvan tällä hetkellä n. 40 lasta Suonenjoen varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista. Keväällä 2019 Suonenjoella erityistä ja tehostettua tukea saa n. 30 lasta. Tälläkin hetkellä tehostetun tuen piirissä on lapsia, jotka on ohjattu tarvittaviin tutkimuksiin, jotta tuen tarpeesta saadaan asiantuntijan arvio. Näistä lapsista osa saa jo nyt erityisen tuen palveluja ja siirtyvät virallisesti erityisen tuen piiriin, mikäli tutkimukset osoittavat sen tarpeelliseksi. Henkilökohtaista avustamista edellyttäviä lapsia nyt palvelun piirissä 4 kappaletta. Avustajia on tällä hetkellä kaksi ja syksylle 2019 ei ole varattu määrärahoja näiden avustajien palkkaamiseen. Tuen järjestäminen Varhaiskasvatuksessa lapselle voidaan antaa tukea monin tavoin. Varhaiskasvatuksen työtapoja ja oppimisympäristöjä muunnellaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tuki voi sisältää pedagogisia, rakenteellisia ja hyvinvointia tukevia muita järjestelyjä. Pedagogisia järjestelyjä ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultoiva tai jaksottainen tuki, lapsikohtainen ohjaaminen, tulkitsemis- ja avustamispalvelut sekä erityisten apuvälineiden sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttö. Lapsen tukeen voi myös kuulua viittomien ja kuvien käyttö tai muu kielen ja kommunikoinnin tukeminen. Rakenteellisia järjestelyjä ovat muun muassa ryhmän lapsimäärän pienentäminen sekä henkilöstön mitoitukseen tai rakenteeseen liittyvät ratkaisut. Kun tuen tarve johtuu lapsen vaikeasta vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymästä tai sosioemotionaaliseen kehitykseen liittyvästä tuen tarpeesta, tarvitsee lapsi yleensä kokoaikaista, jatkuvaa ja yksilöllistä tukea. Tällöin lapsella on usealla kehityksen osa-alueella haasteita tai jollakin alueella erittäin suuri tuen tarve. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki vertaisryhmässä edellyttää suunnitelmallisuutta, erityisosaamista sekä mahdollisesti erilaisia järjestelyjä tai apuvälineitä. Lapsi tarvitsee apua ryhmässä toimimiseen, toiminnallista eriyttämistä sekä aikaa perustaitojen harjoitteluun. Tällöin tuki voi edellyttää henkilöstön erityispedagogisen tai sairaanhoidollisen osaamisen vahvistamista tai monialaista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. (Suonenjoen varhaiskasvatussuunnitelma 2017) Henkilökohtainen avustamistarve selvitetään kunkin lapsen kohdalta yksilöidysti tutustumalla mm. lapsesta mahdollisesti tehtyihin asiantuntijalausuntoihin. Avustamisen toteuttamisen mahdollisuudet selvitetään erityisopettajan, muun henkilöstön ja varhaiskasvatusjohtajan toimesta. Joissain tilanteissa lapsiryhmän pienentäminen mahdollistaa tarvittavan vähäisemmän avustamisen toteuttamisen olemassa olevalla henkilöstöllä. Äärimmillään tarve on niin suurta, että lapsi tarvitsee henkilökohtaisen avustajan. On myös mahdollista, että lapsiryhmän pienentämäinen ei esimerkiksi hoitopaikkapulan vuoksi ole mahdollista. Tällöin ratkaisuna voi myös olla henkilökohtaisen avustajan järjestäminen (varhaiskasvatuslaki 35 ).

2 Mitä tuen muotoja yleisessä tuessa, tehostetussa tuessa ja erityisessä tuessa Suonenjoen kaupungilla käytetään? Yleinen tuki: Lapsen tuen tarve voi olla lyhytaikaista ja vähäistä. Silloin voi riittää yksittäinen tuen muoto tai järjestelyt, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman nopeasti ja varhaisessa vaiheessa. Hyvä yleinen tuki on laadukasta, suunnitelmallista ja tavoitteellista varhaiskasvatusta. Osa lapsista tarvitsee enemmän ja säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tuen muotoja toisiaan täydentävinä. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on mukana yhteisessä arjen työssä keskustellen, havainnoiden ja mallintaen. Tehostettu tuki: Mikäli yleisen tuen tukitoimet eivät ole riittäviä tietyn seurantajakson aikana, lapsi ohjataan tarkentaviin jatkoselvityksiin esim. puhe-, fysio- tai toimintaterapeutille tai psykologin arvioon. Huoltajan, varhaiskasvatushenkilöstön sekä asiantuntija- arvioihin perustuen lapsen 50 tehostetun tuen tavoitteet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan monialaisen työryhmän yhteistyötapaamisen perusteella. Erityinen tuki: Lapsen yksilöllinen ja koko aikainen tuen tarve huomioidaan ja kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) monialaisen työryhmän yhteistyötapaamisen perusteella. VEO vastaa HOJKS:n laatimisesta ja osaltaan tuen toteuttamisesta. Varhaiskasvatuksen tuki Suonenjoella voimassa olevan hyväksytyn varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti

3 Esiopetuksen tuki Suonenjoella voimassa olevan hyväksytyn esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti Tuen järjestämisen resurssit 1 varhaiskasvatuksen erityisopettaja, jonka tehtävä paljolti konsultoivaa/laaja-alaista (kunnalliset / yksityiset palvelut n. 310 lasta). Toista varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävää ei ole saatu täytettyä. Tämän tehtävän sijoituspaikka on Valkeisenmäen päiväkoti, jossa toimii varhaiskasvatuksen ainoa integroitu erityisryhmä. 2 henkilökohtaista avustajaa, joiden palkkaamiseen on voitu varata rahat vain asti. 1 integroitu erityisryhmä, jossa ei ole kelpoista varhaiskasvatuksen erityisopettajaa tällä hetkellä. TARVE kevät 2019 arvio syksy 2019 VEO (laaja-alainen/konsultoiva) 1 1 0/1? haku ma. tehtävä VEO integroidussa 1 0 (1 ei koulutusta 1 erityisryhmässä tehtävään) henkilökohtaiset avustajat 3 2 0

4 Nykytilan analyysi ja vaihtoehtoisten toimintamallien esittely ja pohdinta Nykytilanne ei ole missään tapauksessa hyvä. Erityisen suuri huoli on koulutettujen varhaiskasvatuksen erityisopettajien saatavuudesta. Olemme keväällä 2018 ja 2019 yrittäneet täyttää avoinna olevaa varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävää Valkeisenmäen päiväkodin integroidussa erityisryhmässä. Kelpoisia hakijoita tehtävään ei ole ollut. Nytkin näyttää siltä, että tehtävää ei saada täytettyä. Ongelmia aiheuttaa myös se, että kyseiseen ryhmään on suunniteltu sijoitettavaksi syksyllä esiopetuksen oppilaita 12 kappaletta ja ryhmässä ei ole myöskään esiopetuskelpoista opettajaa. Nämä ongelmat on suunniteltu ratkaistavaksi lukuvuonna siten, että ainoa erityisopettajamme siirtyy ryhmän opettajaksi. Hänen tilalleen pyritään hakemaan vuoden määräajaksi laaja-alaiseen/konsultoivaan varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Mikäli tämäkään haku ei tuota toivottua tulosta, jaetaan erityisopetuksen tehtävät päiväkotien johtajille ja lisäksi pyritään ostopalveluna hankkimaan täydentävää palvelua. Tukea tarvitsevien lasten palvelujen saatavuuden osalta heikennykset ovat tällöin väistämättömiä. Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenne on lainsäädännöllä hyvin tarkkaan mitoitettu ja lapsen tuen tarpeesta johtuva henkilökohtainen avustaminen ei kuulu tämän mitoituksen piiriin (varhaiskasvatuslaki 35 ). Tällöin lapselle tulee tarvittaessa turvata riittävä henkilökohtainen avustaminen lapsen tarpeiden ja henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumisen turvaamiseksi varhaiskasvatuslain 25 ja 35 mukaisesti. Tämän vuoksi varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteessa olisi hyvä olla tulevaisuudessa vähintään kaksi vakituista avustajaa erilaisten ja vaihtelevien tuentarpeiden toteuttamiseksi. Esitys siitä miten tuki olisi syytä järjestää Suonenjoella Lasten tarvitsemaa kasvun ja oppimisen tukeen liittyvää osaamista tulee koko henkilöstön osalta lisätä. Mikäli mahdollista, jokaisessa päiväkodissa tulisi olla vähintään yksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuuden omaava opettaja. Lisäksi tulee harkita muutaman vakituisen avustajan palkkaamista varhaiskasvatuksen palvelualueelle tulevaisuudessa, sillä tarve henkilökohtaisen- ja ryhmäavustamisen suhteen on osoittautunut pysyväksi. Oikea-aikainen, suunnitelmallinen ja osaavan henkilöstön toimesta toteutettu tuki on ennaltaehkäisevintä ja vaikuttavinta toimintaa tukea tarvitsevalle lapselle, jota olemme velvoitettuja järjestämään lainsäädännön nojalla. Otteita varhaiskasvatuslaista: 2 Varhaiskasvatuksen määritelmä Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. 4 Lapsen edun ensisijaisuus Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. 3 Varhaiskasvatuksen tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin

5 kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 23 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. 25 Riittävä henkilöstö Kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen palveluntuottajan on huolehdittava, että varhaiskasvatuksessa on riittävä määrä tässä luvussa säädettyä eri kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa ja jotta myös vammaisten ja muiden lasten tuen tarpeisiin vastataan. Kunnan käytettävissä on oltava varhaiskasvatuksessa esiintyvää tarvetta vastaavasti varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluja. Lisäksi varhaiskasvatuksessa voi olla lasten tarpeet ja varhaiskasvatuksen tavoitteet huomioiden myös muuta henkilöstöä. 35 Päiväkodin henkilöstön mitoitus Päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla varhaiskasvatuksessa olevien lapsien määrään, heidän ikäänsä ja varhaiskasvatuksessa päivittäin viettämäänsä aikaan suhteutettuna riittävä määrä henkilöitä, joilla on tässä laissa säädetty varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan ammatillinen kelpoisuus. Jos päiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai muuten tuen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava huomioon lasten taikka 1 momentissa tarkoitettujen henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta 1 momentissa tarkoitettuun mitoitukseen. Otteita perusopetuslaista: 17 Erityinen tuki Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä on määrättävä oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut 31 :ssä tarkoitetut palvelut sekä tarvittaessa 1 momentissa tarkoitettu oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. 30 Oikeus saada opetusta Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. 31 Opetuksen maksuttomuus Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä 39 :n nojalla järjestettävät palvelut.