Tieteen viisaus monien äänten orkesterointia

Transkriptio

1 Tieteen viisaus monien äänten orkesterointia Ritva Engeström Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

2 Re-thinking science Nowotny ym. (2001) esittävät, että yhteiskunnassa ja tiedonmuodostuksessa tapahtuneet muutokset ovat johtaneet siihen, että tiede ja yhteiskunta ovat keskenään lähemmässä vuorovaikutuksessa. Se on merkinnyt uudenlaisen tieteen syntymistä; ei vain tutkimuskäytäntöjen vaan myös epistemologian osalta. Tieteen eristäytyneen mallin rinnalle on tullut malli, jossa tiede on integroitunut enemmän yhteiskunnallisen kontekstinsa kanssa. Monimutkaisuus ei ole vain tarkasteltavana olevan ilmiömaailman ominaisuus vaan myös monimutkaisia suhteita käsittelevän ajattelutavan kehittämisen kysymys (Tsoukas & Hatch 2001).

3 Integroitunut malli Kun ilmiömaailma tulee monimutkaisemmaksi ja sen prosessit keskenään ristiriitaisemmiksi, tutkimukselta edellytetään ilmiöiden paikallista kontekstualisointia, tutkimuksen tuomista käytäntöjen yhteyteen, monien vaihtoehtojen käsittelemistä ja tiedon avoimien moniäänisten systeemien luomista. Malli tuo mukanaan epistemologisia kysymyksiä tieteen totuus määrittelylle ja objektiivisuudella sekä metodologisia haasteita, jotka kannustavat kehittämään uudenlaisia tutkimusmenetelmiä ja tuovat paljon variaatiota siihen, kuinka tutkimusta tehdään.

4 Tutkimus, joka tapahtuu reaalimaailmassa ja vuorovaikutuksessa Kehittävä työntutkimus ja ekspansiivinen oppiminen: yhteiskehittely, solmutyöskentely, rajojen ylittäminen, toimintaa kehittävien ristiriitojen ratkaisut, moniäänisyys (Engeström, Y. ym.) Tutkiva oppiminen: älykäs toiminta, tiedon rakentelu, jaettu asiantuntijuus, verkostoituminen (Hakkarainen, K. Ja Lonka, K. ym.) Inhimilliset tekijät dynaamisten prosessien hallinnassa: ekologinen systeemiajattelu, arvostelukykyä edellyttävä asiantuntijuus, ympäristöön ja esineisiin upotettu tietotekniikka (Norros L., Leppänen A., Kuutti K. ym.)

5 Tutkimus- ja kehittämishankkeet Terveyskeskuslääkäreiden työn kehittämisprojekti (Espoo) liittyi väestövastuun toteuttamiseen Lasten ja nuorten sairaalan hanke (Helsinki) muutoslaboratorio ja rajanylityslaboratorio Jakomäen yläasteen hanke (Helsinki) muutoslaboratorio 98 99, tietotyölaboratorio Neuvottelevan työtavan kehittäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä (Hgin terveysvirasto & HUS) Rajat ylittäen asiakasta tukien (perusturva/ nuorisotoimi/opetustoimi) Knowledge Practices Lab (KP-Lab) EU-integrated project Enhance ICT competence of teachers (Africa/Botswana) using Change Laboratory Peruskoulusta jatkoon oppimisen ja työn rajoja joustavasti ylittäen (JOPO)

6 SAMANMIELISYYS matala KAAOS KOMPLEKSISUUS YKSINKERTAISUUS VARMUUS korkea matala (Based on Stacey, 1999; Wilson & Holt, 2001)

7

8 Asiantuntijuuksien välinen yhteistyö Yhteistyössä ei voida pitää annettuna, että erilaisten kulttuuristen resurssien yhteen tuominen tuottaa uuden tiedon luomista. Avainkysymys on, että osallistujat ovat tietoisia näkemystensä erilaisuudesta ja mitä ovat ne kontekstien rajat, jotka heidän tulee ylittää (Akkerman et al. 2006). Open-context expertise (Eräsaari) Rajakohde mahdollistaa yhteistyön ilman konsensusta (Star 2010). Socially robust knowledge yhteiskunnallisesti merkityksellinen tieto

9 Dialogismi (Mihail Bahtin) Dialogista teoriaa luonnehtii erimielisyys ja etäisyys pikemminkin kuin harmonia ja läheisyys. Se reakoi toiseuteen ilman toisen kieltämistä tai siihen samaistumista. Se korostaa tietoista pyrkimystä päättymättömään (unfinalization) ja siten avoimeen tiedonmuodostukseen. Se vastustaa yhden ajattelutavan totuutta ja kyseenalaistaa totuttua ja suljettua merkitysyhteyttä. Tutkimuksessa kieli ja kognitio ymmärretään muuttuviksi ja sosio-dynaamisiksi.

10 Vastuuntunne (art as a social process of (re) distribution of sensible) Kanellopoulos, P. 2011) Tieteessä kohteen epämääräisyys (ambiguity) tuottaa vapauden ajatella. Vapaus olla osa sosiaalista prosessia (tässä ja nyt) saa aikaan paneutumista niihin tekoihin, jotka ovat meneillään (a certain attitude of consciousness). Sisäinen (intohimo tai palo tai of being involved ) laittaa (velvoittaa) toimimaan merkityksellisellä tavalla. Toimintaan sisältyy kuunteleminen (silence). Tieteellä (taiteella) kyky ylittää kulttuurisia tai kansainvälisiä rajoja.

11 Mitä tutkitaan? Mitä on tutkimustieto? Subjektin irrottaminen tutkimuskohteesta on ollut perustava ajatus tieteessä. Kohteellistaminen on yhdistetty uuteen ymmärrykseen subjektiviteetista tieteessä (Markova 2012). Kohteet tulevat ihmisen näköpiiriin kommunikaatiossa ja kielen avulla. Ne tulevat esineiksi käydessään läpi näitä inhimillisiä prosesseja ja saavat niiden avulla esine nimityksen. Ihmiset valitsevat esineistä aspekteja jotka ovat heille kognitiivisesti, emotionaalisesti tai muuten merkityksellisiä ja relevantteja. Kohde rakentuu refleksiivisesti, ollen mielen ulkopuolella ja sisäpuolella samaan aikaan (Engeström, R. 2014).

12 Sociocognitive processes in the Change Laboratory Engeström et al, 1996 Collective imagining and projecting Collective remembering Future Present Past MODEL, VISION Intellectual reflection Modelling Commitment IDEAS, TOOLS P P P P 1 Future Present Past Trading and negotiation 3 Distancing Application, implementation Future Present Past MIRROR Emotional encountering of realities; taking the client s perspective CHANGE LABORATORY, learning activity DAILY WORK production activity Perspective taking; learning from others, mutual instruction, and debate Change of context and instrumentality from producing to learning and developing

13 MUUTOSLABORATORIO 1. kerätään peiliaineistoa toiminnan arjesta 2. yhdistetään työntekijöiden arkityötä koskevat havainnot, kehittämisideat, hiljainen tieto ja johdon visiointi 3. ml organisoi yhteisen käsittelyn, nojaa vuorovaikutukseen ja pyrkii mallintamaan analyysin tuloksia 4. kehittämisen tavoitteena on löytää uusi, toiminnan ristiriitoihin ratkaisua hakeva ja kehitysmahdollisuuksia vastaava kokonaisvaltainen toimintamalli (tai konsepti)

14 Joustava Perusopetus Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret (NEET: not in education, employed or in training). Pyritään korjaamaan ne ankarat rauniot, jotka nuori kahden vuoden koulupinnaamisellaan on aikaansaanut omaan persoonaansa, eli eheytetään persoonaa takaisin. Se, mikä lopulta vie oppilasta koulupolulla eteenpäin, on perusopetuksen päättötodistus. Oppiainelähtöinen arviointi on ristiriidassa sen kanssa, mitä koulun ulkopuolella opitaan ja mitä tuloksia oppilaan ja opettajan vuorovaikutuksessa saavutetaan. Opettajat kokevat, että heidän työnsä on mennyt hukkaan

15 Ristiriita yksilöllisten oppimispolkujen ja tasa-arvon välillä (uusi tutkimuskohde) Opettaja: Se iso ajatus siitä, että kaikki laitetaan valtakunnallisten päättöarvioiden kriteerien mukaan samalle viivalle, niin kauan kun me ollaan sillä linjalla että tää on se, jonka mukaan kaikki määritellään, niin eihän me koskaan pystytä ottamaan näitä yksilöllisiä ratkaisuja huomioon. Se asia josta oppilas on saanut merkityksellisyyden sille tekemiselleen, niin siitähän sen pitäis päästä jatkamaan. Tasa-arvo liittyy paitsi tasaveroisiin koulutusmahdollisuuksiin myös perusopetuksen sisällöllisen yhtäläisyyden periaatteeseen.

16 PISA Kansainvälinen vertailujärjestelmä on osa globaalia ohjelmaa, jossa on päädytty parantamaan kansallisten koulutusjärjestelmien suoritustasoa testeihin perustuvan tuloksellisuuden, kilpailun, oppimisen standardoinnin ja siihen pohjaavan opettajien työn kontrolloinnin avulla samalla, kun saavutuksille matematiikassa ja luonnontieteissä on annettu muita enemmän painoarvoa.

17 Pasi Sahlberg HS luvulla kun peruskouluprojektia vietiin eteenpäin, meille tuli paljon vaikutteita ulkomailta, mikä olisi varmasti muokanut meidän peruskouluamme toisenlaiseen suuntaan, markkinavetoiseksi. Silloin meidän viisautemme vastustaa ulkopuolelta tulevia muutoksia vaikutti siihen, että nykyisin suomalainen koulujärjestelmä näyttäytyy vastakkaisena sille, mitä monessa muussa maassa on tapahtunut.

18 Emphasis on measurable behavioural objectives ensures effective marginalisation of the more humanistic concerns of education (Tabulawa 2009)

19 Lähteitä Akkerman, S., Admiraal, W., Simons, R. J. & Niessen, T. (2006). Considering Diversity: Multivoicedness in International Academic Collaboration. Culture & Psychology, Vol. 12(4): Engeström, R. (2014). The interplay of developmental and dialogical epistemologies. Outlines - Critical Practice Studies 15, no.2, Engeström, R., Engeström, Y. & Kerosuo, H. (2006). Neuvotteleva työtapa monisairaiden asiakkaiden hoidossa. Helsinki: Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö. Tutkimusraportteja 8. Engeström, Y. & Engeström, R. & Kerosuo, H. (2003) The discursive construction of collaborative care. Journal of Applied Linguistics, 24(3), Kanellopoulos, P. (2011). Freedom and responsibility. The aesthetics of free musical improvisation and its educational implications A view from Bakhtin. Philosophy of Music Education Review, 19, no.2, Karjalainen, V. (2014). Poliittisen harkinnan paradoksit. Kohderyhmänä pitkäaikaistyöttömät. Kirjassa L. Kalliomaa-Puha, T. Kotkas & M. Rajavaara (toim.) Harkittua? Avauksia sosiaaliturvan harkintavallan tutkimukseen. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Teemakirja 13. Marková, I. (2012). Objectification in common sense thinking, Mind, Culture, and Activity, 19:3, Nowotny, H., Scott, P. & Gibbons, M. (2001). Re-Thinking Science. Cambridge, UK: Polity. Schatz, E. & Schatz, I. J. (2003). Medicine and political science: parallel lessons in methodological excess. Political Science and Politics, 36 (3), Tsoukas, H & Hatch, M. J. (2001). Complex thinking, complex practice. Human Relations, 54 8, Williams, R. (2003). Retooling. A historian confronts technological change. Cambridge, Mass.: MIT Press. Wilson, T. & Holt, T. (2001) Complexity and clinical care. BMJ Vol. 323: 22 September: