Ritva Engeström Helsingin yliopisto Toiminnan luotettavuus ja häiriön hallinta työntutkimuksen näkökulma

Transkriptio

1 Ritva Engeström Helsingin yliopisto Toiminnan luotettavuus ja häiriön hallinta työntutkimuksen näkökulma 4/19/2004 1

2 Esitykseni eteneminen Virhe inhimillisen tekijän ja työntutkimuksen näkökulmasta Oppimisen kohteena oleva tieto Esimerkki yhteiskehittelystä Hgin perusterveyshuollon ja HUSn erikoissairaanhoidon välillä Haasteita opetuksen kehittämiselle 4/19/2004 2

3 Virhe työntutkimuksen näkökulmasta Perinteinen lähtökohta on suunnittelukeskeinen, jolloin laitteet ja prosessit pyritään suunnittelemaan niin varmoiksi, että ne ehkäisevät ennalta virheen synnyn. Uusi tietotekniikka lisää merkittävästi näitä mahdollisuuksia ja luo mielikuvaa, että inhimillinen erehdys on preventiivisen softan avulla eliminoitavissa. 4/19/2004 3

4 Uusi kehkeytymässä oleva lähtökohta kyseenalaistaa ajatuksen, että ihmisten toiminta olisi täydellisesti ennalta suunniteltavissa ja toteutuisi tehtyjen suunnitelmien mukaan. Tässä tarkoituksessa käyttäjää/asiakasta on alettu korostaa asiantuntijana toiminnassa, joka tähtää virheiden ennaltaehkäisyyn. Virheitä ennaltaehkäisevä yhteiskehittely alkaa jo suunnitteluvaiheessa. 4/19/2004 4

5 Mitä sanottavaa terveydenhuollolle Medical error -kirjallisuudessa on tavallista erottaa toisistaan suunnitelmassa oleva virhe ( to use a wrong plan to achieve an aim ) ja sen täytäntöönpanon virhe ( a planned action to be completed as intended ) ja keskittyä jälkimmäiseen. Potilasturvallisuuden parantamisessa on ytimenä kokonaisuus, joka muodostuu sairauden määrittelystä, hoidon suunnittelusta ja sen toteuttamisesta. Potilas on terveydenhuollossa samassa asemassa kuin käyttäjä/asiakas. Virheiden seuraukset tulevat hänen kannettavakseen. Potilaan osallistuminen sen suunnitteluun mitä aletaan hoitaa ja miten, eikä vain hoidon toteuttamiseen, kuuluu virheitä ennalta ehkäisevään yhteiskehittelyyn ja niitä poissulkevaan toimintaan. 4/19/2004 5

6 Useamman hoitotahon yhteistyön ongelmat: tiedon katkokset ja vastuun epämääräistyminen potilaan hoidossa. Hoidon kokonaisuuden hallintaan tarvitaan uudenlainen lääketieteellinen kollegiaalisuus ja potilaan ääni. Potilas on terveydenhuollon mutkikkaan ja työnjaollisen vuorovaikutuksen ainoa osapuoli, joka on eri tilanteissa läsnä ja vastaanottaa tilaansa arvioivia kannanottoja ja jolla on siis omakohtainen kokemus lääketieteeseen väistämättä sisältyvästä epävarmuudesta, objektiivisuuden ja neutraalisuuden haavoittuvuudesta. 4/19/2004 6

7 Työn toisen asteen monimutkaistuminen työn tietointensiivisyys kasvaa niin yksittäisten työntekijöiden, ammattiryhmien kuin työorganisaatioidenkin tasolla. Työtehtävissä korostuu yhä enemmän tiedon vastaanottamiseen, käsittelyyn ja uuden tiedon tuottamiseen liittyvät vaatimukset sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttö. Oppimisen kohteena on dynaamisten prosessien hallinta. 4/19/2004 7

8 Varmuus Samanmielisyys Diagrammi 4/19/2004 8

9 Valmiiksi annetusta tiedosta siirrytään uuden tiedon luomisen prosesseihin, jotka tapahtuvat käytännön yhteydessä, ihmisten yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa Kehittävä työntutkimus ja ekspansiivinen oppiminen: yhteiskehittely, solmutyöskentely, rajojen ylittäminen, toimintaa kehittävien ristiriitojen ratkaisut, moniäänisyys (Yrjö Engeström ym.) Tutkiva oppiminen: älykäs toiminta, tiedon rakentelu, jaettu asiantuntijuus, verkostoituminen (Kai Hakkarainen ja Kirsti Lonka ym.) Inhimilliset tekijät dynaamisten prosessien hallinnassa: tietointensiivisyys, arvostelukykyä edellyttävä asiantuntijuus (Leena Norros, Anneli Leppänen ym.) 4/19/2004 9

10 Neuvottelevan työtavan kehittäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä -hanke toteutettiin vuosina (Helsingin terveysviraston ja HUS:n yhteisenä hankkeena) Hankkeessa suunniteltiin käytäntö, jota kutsutaan hoitosopimukseksi. Sen tarkoituksena on tuottaa uudenlaista kommunikaatiota potilaan kokonaishoidon hallintaan. 4/19/

11 Neuvottelevan työtavan kehittäminen Potilaiden valinta hankkeeseen 2. Potilaiden seuranta hoitojärjestelmässä (10 potilasta) Pilottiryhmän valinta 3. Käyttöönottolaboratorioistunnot 2.Välineiden käytön kokeilut omalla potilaalla (10 potilasta) 4. Neuvottelujen tulosten seuranta 3. Pilottiryhmän kokoukset 4. Neuvottelujen tulosten seuranta 4/19/

12 Rajojen ylitykset ja solmut potilaan tapauksessa Solmu Terveyskeskus Omalääkäri Solmu 8 8 Tutkijat Potilas 15 Reumasairauksien 1 erikoislääkäri Erikoissairaanhoito Solmu 6 Erikoissairaanhoitaja 6 4/19/

13 1. VALITSE MONISAIRAS KROONIKKO POTILAS 2. MUODOSTA KOKONAISKUVA - Hoitokalenteri - Hoitokartta 3. ONKO HOITOVASTUUN JAKO KUNNOSSA? KYLLÄ 4A. TEE HOITOSOPIMUS EI 4B. KORJAA VASTUUAUKKO 5. SEURAA HOITOSOPIMUKSEN TOTEUTUMISTA JA PÄIVITÄ TARVITTAESSA 4/19/

14 NEUVOTTELEVAN TYÖTAVAN PERIAATTEET Uusi lääketieteellinen kollegiaalisuus Potilaan näkökulman keskeisyys Yhteinen tiedonmuodostus Hoitovastuun räätälöinti Sopiminen ja kumppanuus 4/19/

15 Riskiyhteiskunnan lukemattomien vaihtoehtojen edessä emme voi enää tyytyä määrittelemään hyvää siksi, mikä poikkeaa pahasta, vaan meidän on otettava riski ja yritettävä ajatella yhdessä sitä, mitä hyvä on Dominique Lecourt (ks. Eräsaari 2002) 4/19/

16 Lähteet Engeström Y, Engeström R & Vähäaho T (1999) Oppiiko organisaatio. Kirjassa Kasvava aikuinen. YLE-opetuspalvelut. Engeström Y, Engeström R & Kerosuo H (2001) Neuvottelevan työtavan kehittäminen.. Väliraportti. Hgin kaup. terv.vir Raportteja 5. Eräsaari R. (2002) Kuinka turvaton on riittävän turvallinen?. KAKS: Helsinki. Hakkarainen K, Lonka K & Lipponen L (2004) Tutkiva oppiminen. WSOY: Porvoo. Kopec D, Kabir M H et al. (2003) Human errors in medical practice: Systemic classification.. Journal of Medical Systems, Vol. 27, Norros, L & Leppänen A (2000) Inhimilliset tekijät dynaamisten tilanteiden hallinnassa. Työ ja ihminen 14:2, Plsek P E & Greenhalg T (2001) The challenge of complexity in health care. BMJ Vol 323, /19/