Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto
|
|
- Tiina Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto Rehtorin hyväksymä kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelmat ja muun arvioinnin. Hyväksytty Rehtori Jarmo Paloniemi Lisäykset hyväksytty Rehtori Jarmo Paloniemi Lisäykset ja täydennykset hyväksytty Rehtori Saija Niemelä-Pentti
2 Sisältö 1. Kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelman muodostuminen Tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista Opintojen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen Opintojen eteneminen ja ajoitus Opintojen järjestäminen Kone- ja metallialan ammatilliset tutkinnon osat, toteutus- ja arviointisuunnitelmat Kaikille pakolliset tutkinnon osat Asennuksen ja automaation perustyöt, 10 ov Koneistuksen perustyöt, 10 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 10 ov Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistus, 20 ov Levy- ja hitsaustyöt, 20ov Koneenasennus, 20 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Koneautomaation asennus, 10ov Hydrauliikka-asennukset, 10 ov Asennushitsaus, 10ov Hitsaus, 10ov IW hitsaus, 10ov Levy- ja hitsausalan CNC - valmistus, 10ov Levy- ja teräsrakennetyöt CNC sorvaus, 10 ov CNC jyrsintä, 10 ov Manuaalikoneistus, 10 ov Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa Valmistustekniikka 10 ov, Kunnossapito 10 ov Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa koulutuksessa Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov Yrittäjyys, 10 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Yritystoiminta, 10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (ATTO) 20 ov Vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta Arviointi
3 1. Kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelman muodostuminen Kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelma muodostuu neljästä osasta: Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) opetussuunnitelman yhteinen osa, jossa määritellään Oulun seudun ammattiopiston kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä kuvataan Oulun seudun koulutuskuntayhtymän keskeiset arvot. Opetussuunnitelman yhteinen osa koskee opetussuunnitelmaperusteisen perustutkintokoulutuksen järjestämistä. Yhteisessä osassa määritellään myös koulutuksen toteuttaminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Kone- ja metallialan ammatillisen perustutkinnon perusteet, jossa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien tai osaamisalojen tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa (tämä asiakirja), jossa määrätään tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot). Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet sekä suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä, vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta sekä tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit siltä osin kuin niitä ei ole tutkinnon perusteissa määritelty. Tutkintokohtaisessa osassa määrätään myös koulutuksen järjestäjän tarjoamat opinnot muista tutkinnoista sekä opiskelijan mahdollisuudet suorittaa useampia kuin yksi tutkinto. Siinä päätetään ammatillisten ja yhteisten opintojen arviointisuunnitelma, joka sisältää ammattiosaamisen näytöt ja muun osaamisen arvioinnin. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot), jossa on esitetty kaikille tutkinnoille yhteiset tutkinnon osat ja niiden tavoitteet, arviointikriteerit sekä toteutus- ja arviointisuunnitelmat. 3
4 0 10 ov Valinnaiset, valittava 30 ov Pakolliset 20 ov Kaikille pakolliset 30 ov 2. Tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista Oulun seudun ammattiopistossa Kone- ja metallialan perustutkinnon, 120 ov, valmistustekniikan koulutusohjelmassa tarjotaan seuraavat tutkinnon osat: Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov, ammattitaitoa osoittava opinnäyte vähintään 2 ov ja opinto-ohjausta vähintään 3 ov. Valmistustekniikan koulutusohjelma, kone- ja metallialan perustutkinto 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov Koneistuksen perustyöt 10 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov 4.2 Tutkintonimikkeittäin eriytyvät pakolliset tutkinnon osat Koneistaja Koneistus 20 ov Levyseppähitsaaja Levy- ja hitsaustyöt 20 ov Koneenasentaja Koneenasennus 20 ov 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Koneautomaation asennus 10 ov Hydrauliikka-asennukset 10 ov Asennushitsaus 10 ov Hitsaus 10 ov IW hitsaus 10 ov Levy- ja hitsausalan CNC -valmistus 10 ov Levy- ja teräsrakennetyöt 10 ov CNC -sorvaus 10 ov CNC -jyrsintä 10 ov Manuaalikoneistus 10 ov Muut valinnaiset tutkinnon osat Valmistustekniikka 10ov, paikallisesti tarjottava tutkinnon osa Kunnossapito 10 ov, paikallisesti tarjottava tutkinnon osa Yrittäjyys 10 ov 4
5 Valinnaiset lisäosat 4 ov Pakolliset tutkinnon osat 16 ov Perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat, 0-10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot), 0 10 ov Lukio-opinnot Yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Yritystoiminta, 10 ov Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (ATTO) 5.1 Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset Valinnaiset Äidinkieli 4 ov Toinen kotimainen kieli, 1 ov 0 4 ruotsi Toinen kotimainen kieli, 2 ov suomi Vieras kieli 2 ov Matematiikka 3 ov Fysiikka ja kemia 2 ov Yhteiskunta-, yritys- ja 1 ov 0 4 työelämätieto Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri 1 ov Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaito täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat Ympäristötieto Tieto- ja viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Yritystoiminta 0 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov 5
6 3. Opintojen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen 3.1 Opintojen eteneminen ja ajoitus Kone- ja metallialan perustutkinto, valmistustekniikan koulutusohjelma 1. opiskeluvuosi 2. opiskeluvuosi 3.opiskeluvuosi Kone- ja metallialan perusosaaminen, 30 ov Koneistaja: Koneistus 20ov, CNC -sorvaus 10ov, CNC- jyrsintä 10ov, Manuaalikoneistus 10ov, Valmistustekniikka 10ov, joista työssäoppimalla vähintään 20ov. Yhteensä 60ov. Koneenasentaja: Koneenasennus 20ov, Koneautomaation asennus 10 ov, Hydrauliikka-asennukset 10 ov, Kunnossapito 10ov, Valmistustekniikka 10ov, joista työssäoppimalla vähintään 20ov. Yhteensä 60ov. Levyseppä hitsaaja (hitsaukseen suuntautunut): Levy- ja hitsaustyöt 20 ov, Hitsaus 10 ov, Asennushitsaus 10ov, IW -hitsaus 10 ov, Valmistustekniikka 10ov, joista työssäoppimalla vähintään 20ov. Yhteensä 60ov. Levyseppä hitsaaja (teräsrakentamiseen suunt): Levy- ja hitsaustyöt 20 ov, Hitsaus 10 ov, Levy- ja hitsausalan CNC -valmistus 10 ov, Levy- ja teräsrakennetyöt 10 ov, Valmistustekniikka 10ov, joista työssäoppimalla vähintään 20ov Yhteensä 60ov. Edelliset sisältävät: Vapaasti valittavat opinnot: 10ov Opinto-ohjaus: 1 ov 1 ov 1 ov Lisäksi: Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat: 20 ov yhteensä 40 ov yhteensä 40 ov yhteensä 40 ov Nuolikaavion mukaisessa etenemisessä voi olla ryhmäkohtaisia eroja. 6
7 3.2 Opintojen järjestäminen Tutkinnon suorittaminen osina ja tutkinnon täydentäminen Koko tutkinnon suorittamien on tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Tutkinnon suorittamisesta osina on kerrottu yhteisen osan luvussa 2. Opintojen tarjonta ja valinta OSEKK:n yksiköiden ja muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa on kerrottu opetussuunnitelman yhteisessä osassa. Mahdollisuus suorittaa useampi kuin yksi tutkinto Ammattiopistossa opiskeleva voi sisällyttää tutkintoonsa lukio-opintoja (Ammattilukio). Oulun seudun ammattiopiston yksiköt tarjoavat lukio-opintoja, joilla voidaan täydentää perustutkintoa ja / tai suorittaa ylioppilastutkinnon yhdessä ammatillisen tutkinnon (= kaksoistutkinto) kanssa taikka suorittaa kolmoistutkinnon (= ammatillinen perustutkinto, ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä). Tutkinnon osan jaksosuunnitelma Jokaisesta tutkinnon osasta laaditaan opetusjaksosuunnitelma, jossa määritetään mm. keskeiset sisällöt, toteutustavat/opiskelu- ja ohjausmenetelmät, oppimateriaali ja arviointi sekä avaintaidot. Opettaja esittelee opetusjaksosuunnitelman opiskelijoille ja antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa suunnitelmaan. Opiskelijat esittävät omia ideoitaan opintosisällöiksi, toteuttamistavoiksi ja oppimisympäristöiksi. (opetus ja oppimisen ohjaus prosessikuvaus, OSAOn intra) Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Kaikkiin tutkintoihin sisältyy työpaikalla tapahtuvaa työssäoppimista vähintään 20 ov (opetussuunnitelman yhteinen osa). Ammattiosaamisen näytöt järjestetään ensisijaisesti työpaikoilla työssäoppimisen yhteydessä tutkinnon osan toteutus- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Työssäoppimisen voi suorittaa myös ulkomailla (ks. Kansainvälisyysopas). Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta. Se on koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Vain poikkeustapauksessa opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Tutkintoon sisältyvät näytöt: Tutkintoon sisältyvät näytöt: NÄYTTÖ Pakolliset tutkinnon osat NÄYTTÖ 1 kone- ja metallialan perusosaaminen, kaikille SUUNNITELTU AJANKOHTA TUTKINNON OSA 1. lukuvuosi Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov, Koneistuksen perustyöt 10 ov, NÄYTÖN SUORIT- TAMISPAIKKA Oppilaitos 7
8 NÄYTTÖ 2 koneistajat NÄYTTÖ 2 koneenasentajat NÄYTTÖ 2 levyseppä hitsaajat NÄYTTÖ 3 koneistajat NÄYTTÖ 3 koneenasentajat NÄYTTÖ 3 levyseppä hitsaajat, hitsaukseen suuntautuvat NÄYTTÖ 3 levyseppä hitsaajat, teräsrakentamiseen suuntautuvat NÄYTTÖ 4 valinnainen näyttö Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10ov. 2. lukuvuosi Koneistus 20 ov, Työssäoppimispaikka tai oppilaitos 2. lukuvuosi Koneenasennus Työssäoppimispaikka 20 ov tai oppilaitos 2. lukuvuosi Levy- ja hitsaustyöt Työssäoppimispaikka 20 ov tai oppilaitos 3. lukuvuosi CNC -sorvaus 10ov, CNC- jyrsintä 10ov ja manuaalikoneistus 10ov 3. lukuvuosi Koneautomaation asennus 10 ov, kunnossapito 10ov ja hydrauliikkaasennukset 10ov 3. lukuvuosi Hitsaus 10 ov, asennushitsaus 10ov ja IW -hitsaus 10 ov 3. lukuvuosi Hitsaus 10 ov, levy- ja hitsausalan CNC - valmistus 10 ov, levyja teräsrakennetyöt 10 ov 3. lukuvuosi Valmistustekniikka 10ov Työssäoppimispaikka tai oppilaitos Työssäoppimispaikka tai oppilaitos Työssäoppimispaikka tai oppilaitos Työssäoppimispaikka tai oppilaitos Työssäoppimispaikka tai oppilaitos Opinto-ohjaus Oulun seudun ammattiopistossa perustutkintoihin sisältyy luokka- ja ryhmämuotoista opintoohjausta yhteensä 3 opintoviikkoa kolmen vuoden tutkinnossa (VN:n päätös 213/1999: vähintään 1,5 opintoviikkoa). (opetussuunnitelman yhteinen) Opinnäyte Kone- ja metallialan tutkintoon sisältyy opinnäyte, jonka laajuus on 2 opintoviikkoa. (opetussuunnitelman yhteinen osa luku 10) Erityisopetus Oulun seudun ammattiopistossa järjestetään opetus erityisopetuksena silloin, kun opiskelija tarvitsee erityistä tukea opiskeluunsa. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on taata kaikille opiskelijoille sopiva, esteetön ja helposti saavutettava oppimisympäristö. Opetussuunnitelman yhteisessä osassa kuvataan erityisopetuksen järjestämisen periaatteet, ja erityisopetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa kuvataan toiminnan järjestäminen käytännössä. Suunnitelmaa täydennetään yksikkökohtaisilla erityisopetuksen toteutussuunnitelmilla. (opetussuunnitelman yhteinen osa ja liite) 8
9 4. Kone- ja metallialan ammatilliset tutkinnon osat, toteutusja arviointisuunnitelmat Mikäli arviointikriteereistä puuttuu kriteeri T1 tasolta tai T1 ja H2 tasoilta, niin kyseistä arvioinnin kohdetta ei silloin arvioida, mutta jos arviointikriteeri puuttuu tasolta H2 tai K3 arviointi tehdään alemman tason kriteerin mukaan. 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Asennuksen ja automaation perustyöt, 10 ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) Asennuksen ja automaation Asennuksen ja aumusten mukaiset asiat opiskel- perustöiden ammattitaitovaatitomaatiolaan oppilaitoksessa luokka- ja perustyöt työsaliopiskeluna. 10ov Sisältää opintoohjausta 1. vuoden aikana yhteensä 1ov Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - Perehtymällä asennus- ja kokoonpanopiirustuksiin, suorittamalla niiden lukuharjoituksia. - Perehtymällä lukuharjoituksin sähkö-, pneumatiikka- ja hydrauliikkakytkentäkaavioihin sekä toimintaperiaattei Asennuksen ja automaation perustyöt Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 22. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: - sähkö- ja pneumatiikkajärjestelmät - laiteasennusmittaukset - asennustyöt Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. Tutkinnon osa suoritetaan kokonaisuudessaan 1. lukuvuoden aikana. Ammattiosaamisen näyttö sekä muu arviointi toteutetaan 1. lukuvuoden aikana 9
10 siin ja peruskomponentteihin. Tekemällä pneumatiikkajärjestelmien asennusharjoituksia. - Suorittamalla sähköisiä perusmittauksia, perehtymällä standardin SFS 6002 sähkötyöturvallisuuskoulutuksen mukaisiin asioihin. - Perehtymällä työohjeisiin, käyttö- ja huolto-ohjeisiin sekä harjoittelemalla erilaisten työvälineiden ja menetelmien käyttöä. - Harjoittelemalla käsityövälineiden turvallista käyttöä. - Perehtymällä koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteisiin, rakenteisiin sekä koneenelimiin. - Harjoittelemalla vierintälaakereiden sekä ketju- ja hihnakäyttöjen ja tiivisteiden asennustöitä. - Suorittamalla laiteasennusten perusmittauksia. - Perehtymällä laatujärjestelmiin sekä laadunvalvonnan periaatteisiin asennustöissä. Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu opiskelija ja opettaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja/opettajat. 10
11 4.1.2 Koneistuksen perustyöt, 10 ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) Koneistuksen perustöiden ammattitaitovaatimusten mukaiset Koneistuksen perustyösa luokka- ja työsaliopiskeluna. asiat opiskellaan oppilaitokses- 10ov Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - Harjoittelemalla teknistä piirtämistä sekä opiskelemalla materiaaliopin perusteita. - Perehtymällä työstökoneiden osalta työturvallisuuteen - Harjoittelemalla tavanomaisten mittalaitteiden käyttöä mittaustehtävin Koneistuksen perustyöt 10 ov Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 25. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: Raaka-aineen: - sorvaus - jyrsintä - poraus - mittaaminen Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. Tutkinnon osa suoritetaan kokonaisuudessaan 1. lukuvuoden aikana. Ammattiosaamisen näyttö sekä muu arviointi toteutetaan 1. lukuvuoden aikana - Perehtymällä sorvien, jyrsinsekä porakoneiden rakenteisiin - Perehtymällä työstöterätyyppeihin ja -materiaaleihin sekä harjoittelemalla niiden valintaa - Harjoittelemalla työstöarvo- 11
12 jen laskentaa ja valintaperusteita - Harjoittelemalla sorvausta: lieriöpinnat ja viisteet, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäiset - Harjoittelemalla jyrsintää: tasopintojen jyrsiminen - Harjoittelemalla porakoneiden ja poraustyökalujen käyttöä - Perehtymällä kierretyyppeihin sekä valmistetaan kierteitä Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu opiskelija ja opettaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja/opettajat Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 10 ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: 12
13 TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) Levytöiden ja hitsauksen perustöiden Levytöiden ammattitaitovaatimusten ja hitsauksen mukaiset asiat opiskellaan oppityöliopiskeluna peruslaitoksessa luokka- ja työsa- sekä työssäoppimisjaksolla 10ov työpaikalla. Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - Perehtymällä työturvallisuuden ja ympäristönsuojelun perusteisiin siten, että saavutetaan työturvallisuuskorttia vastaavat tiedot - Harjoittelemalla teknistä piirtämistä sekä opiskelemalla materiaaliopin perusteita Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 28. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: Teräslevyn / raaka-aineen: - piirrottaminen - leikkaus - kulmaus - poraus - hitsaus - mittaaminen Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. Tutkinnon osa suoritetaan kokonaisuudessaan 1. lukuvuoden aikana. Ammattiosaamisen näyttö sekä muu arviointi toteutetaan 1. lukuvuoden aikana - Harjoittelemalla tavanomaisten mittalaitteiden käyttämistä mittaustehtävin Harjoittelemalla levyn / raakaaineen: - piirrottamista - leikkausta - särmäystä - kulmaamista - pyöristystä - porausta - sahausta - hiontaa Harjoittelemalla levyn / raakaaineen: - polttoleikkausta - kaasuhitsausta 13
14 - juottamista - puikkohitsausta - MAG -hitsausta - pistehitsausta Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu opiskelija ja opettaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja/opettajat. 4.2 Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistus, 20 ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) Koneistuksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opiskel- Koneistus 20 ov laan oppilaitoksessa luokka- ja työsaliopiskeluna sekä työssäoppimisjaksolla työpaikalla Koneistus Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 32. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Näytön arvioinnissa huomi- Tutkinnon osa suoritetaan 2.ja 3. lukuvuoden aikana. 14
15 Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - Perehtymällä työstökoneiden turvalliseen käyttöön - Harjoittelemalla lukemaan piirustuksissa olevia projektioita, leikkauskuvantoja ja mitoituksia. - Harjoittelemalla piirustuksissa olevien toleranssi- ja pintamerkkien vaikutus työmenetelmän, työstöjärjestyksen ja apukoneistuksien suunnittelussa. - CAD-piirtämisen perusteet harjoitustöitä piirtämällä. - CNC -tekniikan perusteet, - tekemällä työstökoneen NC - koodia. - Suunnittelemalla ja harjoittelemalla työkappaleiden kiinnitystä käyttäen erityyppisiä kiinnitys-välineitä. - Harjoittelemalla jakolaitteen välitöntä ja välillistä käyttöä apuvälineenä jyrsinkoneessa, kulmien ja hammaspyörien valmistamisessa. - Valmistamalla tarkkamittaisia reikiä, upotuksia, viisteitä sorvilla ja jyrsinkoneella käyttäen avennuspäätä, väljentimiä, kalvaimia, upottimia. - Valmistamalla kierteitä sorvaamalla ja kierretyö- välineillä. - Mittaamalla koneistettuja kappaleita opitaan mittausvälineiden, kierretulkkien ja oidaan erityisesti seuraavat kohteet: - Työturvallisuus - Laatu / vaatimustenmukaisuus Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. Näyttö toteutetaan 2. ja 3. lukuvuoden aikana työssäoppimisjaksoilla tai tarvittaessa Muu tutkinnon osaan liittyvä arviointi toteutetaan 15
16 kierrekampojen käyttö sekä valmistusmittojen hakeminen toleranssitaulukoista - Huoltamalla ja teroittamalla työstöteriä, kunnos-tamalla kovametallityö-kaluja ja teroittamalla pikaterästyökaluihin oikeat teräkulmat eri materiaaleille - Harjoitellaan tarvittaessa korjaamaan työstöarvoja ja asetuksia piirustuksen mukaisen tuotteen valmistamiseksi. Etenemisen ehdot Ennen työssäoppimisjaksoa opiskelijan tulee hallita työturvallisuus- ja tulityökorttia vastaavat tiedot. Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu oppilaitoksessa opiskelija ja opettaja. Näytön arviointiin työssäoppimispaikalla osallistuu opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja ja työpaikkaohjaaja tai opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja/opettajat Levy- ja hitsaustyöt, 20ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: 16
17 TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) Levy- ja hitsaustyöt 20ov Sisältää opintoohjausta 2. vuoden aikana yhteensä 1ov Levy ja hitsaustöiden ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opiskellaan oppilaitoksessa luokka- ja työsaliopiskeluna sekä työssäoppimisjaksolla työpaikalla. Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - Työsaliopiskelussa sekä työssäoppimisen yhteydessä opitaan harjoitustöitä, tuotteita ja tuotantoa tekemällä hitsauksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat käytännössä: Levy- ja hitsaustyöt Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 36. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista. Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: - Työturvallisuus - Laatu / vaatimustenmukaisuus Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. Tutkinnon osa suoritetaan 2.ja 3. lukuvuoden aikana. Näyttö toteutetaan 2. ja 3. lukuvuoden aikana työssäoppimisjaksoilla tai tarvittaessa Muu tutkinnon osaan liittyvä arviointi toteutetaan - Opiskelija perehtyy ja oppii työsalissa harjoitustöitä ja tuotteita tekemällä tulitöiden turvallista suorittamista siten, että saavutetaan tulityökorttia vastaavat käytännön tiedot ja taidot - Opiskelija lukee ja tulkitsee teknisiä piirustuksia, suorittaa piirrottamista ja mittauksia tavanomaisilla mittalaitteilla harjoitustöitä ja tuotteita sekä tuotantoa tekemällä. Opiskelija valitsee kulloiseenkin harjoitustyöhön tai tuotteen valmistukseen liittyvän, parhaiten soveltuvan työmenetelmän ja hallitsee työmenetelmät ja niihin liittyvät työturvallisuusasiat seu- 17
18 raavasti; - suuntaisleikkurin ja muiden tavanomaisten leikkausmenetelmien käytön, kiinnitykset ja säädöt - levyn pyöristyksen, oikaistun pituuden laskemisen - levyn kulmauksen ja särmäyksen ja niihin liittyävän taivutusjärjestyksen - porauksen ja hionnan erilaisilla laitteilla ja koneilla - ruuvi- ja niittiliitosten teon sekä viimeistelytyöt - termisen leikkauksen tavanomaisilla menetelmillä Opiskelija tekee työsalissa ja/tai työssäoppimispaikalla piirustusten ja ohjeiden mukaisia tavallisten levyrakenteiden kokoonpano- ja hitsaustöitä, lukee ja tulkitsee standardin SFS-EN ISO mukaisia hitsausohjeita (WPS), hallitsee hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät sekä osaa tehdä hitsien tarkistusmittaukset sekä hallitsee ja huomioi standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät, hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D Opiskelija tekee itsenäisesti piirustusten ja ohjeiden mukaisia harjoitustöitä ja tuotteita seuraavilla hitsausprosesseilla; - Puikkohitsaus - MAG, umpi- ja täytelanka - TIG - Kaasuhitsaus Opiskelija hitsaa itsenäisesti valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN ja SFS- EN ISO mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl, hitsiluokka C silmämääräisesti arvioituna 18
19 Etenemisen ehdot Ennen työssäoppimisjaksoa opiskelijan tulee hallita työturvallisuus- ja tulityökorttia vastaavat tiedot. Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu oppilaitoksessa opiskelija ja opettaja. Näytön arviointiin työssäoppimispaikalla osallistuu opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja ja työpaikkaohjaaja tai opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja/opettajat Koneenasennus, 20 ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) Koneenasennuksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat Koneenasennus 20ov luokka- ja työsaliopiskeluna se- opiskellaan oppilaitoksessa kä työssäoppimisjaksolla työpaikalla. Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit Koneenasennus Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 40. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: - asennettavien laitteiden tuntemus - koneiden ja laitteiden Tutkinnon osa suoritetaan 2.ja 3. lukuvuoden aikana. Näyttö toteutetaan 2. ja 3. lukuvuoden aikana työssäoppimisjaksoilla tai tarvitta- 19
20 Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - lukemalla piirustuksia ja työohjeita sekä tekemällä niiden pohjalta kokoonpanosuunnitelmia - tekemällä yleisimmät mekaaniset liitokset - tekemällä mittauksia yleisimmillä mittavälineillä - tekemällä liuku- ja vierintälaakereiden asennuksia - opettelemalla yleisimmät tehonsiirtoelimet sekä tekemällä niiden asennuksia - asentamalla koneet ja laitteet konealustalle - ymmärtämään voiteluhuollon merkitys tutkimalla eri voitelumenetelmiä - ymmärtämään kustannusten muodostuminen asennustöissä valitsemalla oikea työmenetelmä / työkalut työvaiheeseen - ymmärtämään työturvallisuuden merkitys ottamalla ne huomioon asennustöissä kokoonpano - työhön soveltuvien työvälineiden valinta - koneiden ja laitteiden asennus Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. essa Muu tutkinnon osaan liittyvä arviointi toteutetaan Etenemisen ehdot Ennen työssäoppimisjaksoa opiskelijan tulee hallita työturvallisuus- ja tulityökorttia vastaavat tiedot. Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu oppilaitoksessa opiskelija ja opettaja. Näytön arviointiin työssäoppimispaikalla osallistuu opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja ja työpaikkaohjaaja tai opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. 20
21 Arvosanasta päättää asianomainen opettaja / opettajat. 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Koneautomaation asennus, 10ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Koneautomaation asennus Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) Koneautomaation asennuksen Koneautomaatioset asiat opiskellaan oppilaitok- ammattitaitovaatimusten mukai- asennus sessa luokka- ja työsaliopiskeluna sekä työssäoppimisjaksolla 10ov työpaikalla. Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - Tekemällä hydrauliikka-, pneumatiikka- sekä sähköpiirikaavioiden mukaisia kytkentöjä sekä mittausharjoituksia - Perehtymällä työohjeisiin, käyttö- ja huolto-ohjeisiin sekä työvälineisiin ja - Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 89 Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: - Työturvallisuus - Piirustusten sekä piirikaavioiden luku - Työkalujen ja - menetelmien hallinta - Pneumatiikka- sekä hydrauliikka-asennusten hallinta - Ohjausjärjestelmien hallinta Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioi- Tutkinnon osa suoritetaan 2.ja 3. lukuvuoden aikana. Näyttö toteutetaan 2. ja 3. lukuvuoden aikana työssäoppimisjaksoilla tai tarvittaessa Muu tutkinnon osaan liittyvä arviointi toteutetaan 21
22 menetelmiin suomen ja englannin kielillä sekä harjoitellaan niiden käyttöä. da esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. - Harjoittelemalla erilaisten työvälineiden turvallista käyttöä sekä niiden soveltuvuutta erilaisiin asennustehtäviin - Tutustumalla erilaisten hydrauliikka-, pneumatiikka- sekä sähköisten komponenttien toimintaperiaatteisiin ja rakenteisiin - Harjoittelemalla erilaisten komponenttien asentamista sekä laiterakennusta - Tekemällä automaattiseen kappaleenkäsittelyyn liittyviä perusmittauksia - Tutustumalla laatujärjestelmiin sekä laadunvalvonnan periaatteisiin asennustöissä Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu oppilaitoksessa opiskelija ja opettaja. Näytön arviointiin työssäoppimispaikalla osallistuu opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja ja työpaikkaohjaaja tai opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja/opettajat. 22
23 4.5.4 Hydrauliikka-asennukset, 10 ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) Hydrauliikka-asennusten ammattitaitovaatimusten mukaiset Hydrauliikkaasennuksesa luokka- ja työsaliopiskeluna asiat opiskellaan oppilaitokses- 10ov sekä työssäoppimisjaksolla työpaikalla. Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - lukemalla hydrauliikkakaavioita sekä tekemällä niiden pohjalta hydrauliikkajärjestelmien kokoonpanoja - harjoittelemalla erilaisten työvälineiden turvallista käyttöä sekä niiden soveltuvuutta erilaisiin hydrauliikan asennustehtäviin Hydrauliikka-asennukset Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 94. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: - asennettavien laitteiden tuntemus - koneiden ja laitteiden kokoonpano - työhön soveltuvien työvälineiden valinta - koneiden ja laitteiden asennus Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä Tutkinnon osa suoritetaan 2.ja 3. lukuvuoden aikana. Näyttö toteutetaan 2. ja 3. lukuvuoden aikana työssäoppimisjaksoilla tai tarvittaessa Muu tutkinnon osaan liittyvä arviointi toteutetaan - kokeilemalla eri hydrauliikka komponenttien toimintaperiaatteita sekä tutkimalla niiden rakenteita - harjoittelemalla erilaisten hydraulisten komponenttien asentamista 23
24 - tekemällä hydrauliikkaputkistojen ja letkujen asennusta - tekemällä hydrauliikan perusmittauksia - tutkimalla laatujärjestelmiä sekä laadunvalvonnan periaatteita asennustöissä Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu oppilaitoksessa opiskelija ja opettaja. Näytön arviointiin työssäoppimispaikalla osallistuu opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja ja työpaikkaohjaaja tai opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja / opettajat Asennushitsaus, 10ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: 24
25 TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) Asennushitsaus 10ov Sisältää opintoohjausta 2. ja 3. vuoden aikana yhteensä 1ov Asennushitsauksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opiskellaan oppilaitoksessa luokka- ja työsaliopiskeluna sekä työssäoppimisjaksolla työpaikalla. Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - Työsaliopiskelussa sekä työssäoppimisen yhteydessä opitaan harjoitustöitä, tuotteita ja tuotantoa tekemällä hitsauksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat käytännössä: Asennushitsaus Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 123. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: - Työturvallisuus - Itsearviointi - Laatu / vaatimustenmukaisuus Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. Tutkinnon osa suoritetaan 2.ja 3. lukuvuoden aikana. Näyttö toteutetaan 2. ja 3. lukuvuoden aikana työssäoppimisjaksoilla tai tarvittaessa. Muu tutkinnon osaan liittyvä arviointi toteutetaan - Opiskelija esivalmistelee ja tekee työpiirustusten, hitsausohjeiden ja laatuvaatimusten mukaisia hitsausharjoitus-, korjaushitsaus-, kunnossapitohitsaus-, asennushitsaustöitä puikko-, MIG-, MAG- ja TIG - hitsausprosesseilla, niiden keskeiset ominaisuudet ja yleisimmät hitsausvirheet tunnistaen sekä käyttöä rajoittavat tekijät asennusolosuhteissa tiedostaen ja halliten. - Opiskelija tekee pääasiassa teräksen ja / tai alumiinin ja ruostumattoman teräksen kaasuhitsausharjoitustöitä ja kovajuottamista, osavalmistusta ja tuotevalmistusta ja 25
26 kunnossapito- ja korjaustöitä erilaiset asennusolosuhteet ja laatuvaatimukset huomioiden. - Opiskelija tekee hitsausharjoituksia ja tuotteiden kunnossapito-, korjaus ja asennushitsaustöitä lämmöntuonnin ja hitsausjännitysten sekä muodonmuutosten merkityksen työkappaleeseen tiedostaen ja huomioonottaen. - Opiskelija tekee itsenäisesti harjoitustöiden ja korjaus-, sekä asennushitsauksien kappaleille aiheuttamien muodonmuutosten oikaisut mekaanisesti ja kuumaoikaisemalla. - Opiskelija tekee tekemilleen hitsausharjoituksille ja tuotteille työpiirustusten ja - ohjeiden mukaisia hitsien jälkikäsittelytoimenpiteitä tiedostaen ja huomioiden työn viimeistelyn merkityksen sekä korroosioneston periaatteet erilaisissa rakenneratkaisuissa. Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu oppilaitoksessa opiskelija ja opettaja. Näytön arviointiin työssäoppimispaikalla osallistuu opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja ja työpaikkaohjaaja tai opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja/opettajat. 26
27 Hitsaus, 10ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) Hitsaus 10ov Sisältää opintoohjausta 2. ja 3. vuoden aikana yhteensä 1ov Hitsauksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opiskellaan oppilaitoksessa luokka- ja työsaliopiskeluna sekä työssäoppimisjaksolla työpaikalla. Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: Työsaliopiskelussa sekä työssäoppimisen yhteydessä opitaan harjoitustöitä, tuotteita ja tuotantoa tekemällä hitsauksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat käytännössä: Hitsaus Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla s. 127 Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: - Työturvallisuus - Itsearviointi - Laatu / vaatimustenmukaisuus Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. Tutkinnon osa suoritetaan 2.ja 3. lukuvuoden aikana. Näyttö toteutetaan 2. ja 3. lukuvuoden aikana työssäoppimisjaksoilla tai tarvittaessa Muu tutkinnon osaan liittyvä arviointi toteutetaan - Opiskelijaa tulkitsee ja laatii hitsausohjeita (WPS) standardin SFS-EN-ISO mukaisesti - Opiskelija tekee itsenäisesti piirustusten ja hitsausohjeiden (WPS) mukaisia hitsausharjoituksia ja tuotteita standardin SFS-EN ISO 5817 hitsaukselle eri hitsiluokissa asettamien laatuvaatimusten B, C ja D mukaisesti, muodonmuutokset 27
28 halliten prosesseilla puikko- (111), MAG- (135 ja/tai 136)ja TIG (141) tavanomaisilla perusmateriaaleilla ( teräs, ruostumaton teräs ja alumiini ) - Opiskelija arvioi ja mittaa sekä luokittelee saavuttamiaan tuloksia silmämääräisesti ja mittaamalla, tunnistaen yleisimmät hitsausvirhetyypit ja niiden syntyyn vaikuttavat tekijät sekä tekee tarvittavat korjaavat toimenpiteet - Opiskelija hitsaa valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN ja SFS-EN ISO mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PB ml (alapiena, monipalko), PF (alhaalta ylös), PD (lakipiena), vaatimuksena hitsiluokka C. Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu oppilaitoksessa opiskelija ja opettaja. Näytön arviointiin työssäoppimispaikalla osallistuu opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja ja työpaikkaohjaaja tai opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja/opettajat. 28
29 IW hitsaus, 10ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) IW -hitsauksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opiskel- International Welder työsaliopiskeluna sekä työssälaan oppilaitoksessa luokka- ja hitsaus 10 oppimisjaksolla työpaikalla. ov Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: Työsaliopiskelussa sekä työssäoppimisen yhteydessä opitaan harjoitustöitä, tuotteita ja tuotantoa tekemällä hitsauksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat käytännössä: Opiskelijaa tulkitsee ja laatii hitsausohjeita (WPS) standardin SFS-EN-ISO mukaisesti - Opiskelija tekee itsenäisesti piirustusten ja hitsausohjeiden (WPS) mukaisia hitsausharjoituksia ja tuotteita standardin SFS-EN ISO 5817 hitsaukselle eri hitsiluokissa asettamien laatuvaatimusten B, C ja D mukaisesti, muodonmuutokset IW (International Welder) -hitsaus Ammattitaitovaatimukset on kuvattu koneja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla s. 130 Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: - Työturvallisuus - Itsearviointi - Laatu / vaatimustenmukaisuus Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. IW -hitsauskoe Kansainvälisen standardin mukainen hyväksytty pätevyyskoe vaatimustasolla B, johon kuuluu pakollinen teoriatentti, joka tilataan Suomen hitsausteknilliseltä yhdistykseltä (100 kysymystä vähintään 60% oikein). Tutkinnon osa suoritetaan 2.ja 3. lukuvuoden aikana. Näyttö toteutetaan 2. ja 3. lukuvuoden aikana työssäoppimisjaksoilla tai tarvittaessa Muu tutkinnon osaan liittyvä arviointi toteutetaan 29
30 halliten prosesseilla puikko- (111), MAG- (135 ja/tai 136 ja 138) ja TIG (141) tavanomaisilla perusmateriaaleilla ( teräs ja/tai ruostumaton teräs ja alumiini ) - Opiskelija arvioi ja mittaa sekä luokittelee saavuttamiaan tuloksia silmämääräisesti ja mittaamalla, tunnistaen yleisimmät hitsausvirhetyypit ja niiden syntyyn vaikuttavat tekijät sekä tekee tarvittavat korjaavat toimenpiteet - Opiskelija valmistaa kokeissa tarvittavat hitsausrailot ja asemoi kappaleet pätevyyskoetta varten - Opiskelija hitsaa valitsemallaan prosessilla IIW/IAB mukaiset levy/levy (FW) pienahitsit asennoissa PA (jalkopiena) PB ml (alapiena, monipalko),pg (ylhäältä alas), PF (alhaalta ylös), PD (lakipiena) ja putki/levy pienahitsit asennoissa PB (alapiena), PF (alhaalta ylös), PD (lakipiena) ja PD 60 sekä päittäishitsit (BW) asennoissa PA (jalkoasento) ja PF (alhaalta ylös) vaatimuksena SFS-EN ISO5817 hitsiluokka C IW -hitsauskoe - Opiskelija suorittaa teoriatentin (100 kysymystä, vähintään 60% oikein) ja hitsaa valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN ja SFS-EN ISO vaatimusten mukaisesti IIW/IAB:n määrittelemien levy/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hitsausasennoissa, PB ml (alapiena, monipalko) ja PF (alhaalta ylös) sekä putki/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hit- 30
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto Kuntayhtymäjohtaja-rehtorin hyväksymä kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Pintakäsittelyalan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Pintakäsittelyalan perustutkinto Rehtorin hyväksymä pintakäsittelyalan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan
Lisätiedot(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ
(Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-
LisätiedotTutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma
Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Kone- ja metallialan perustutkinto, Koneistaja Valmistustekniikan koulutusohjelma Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Kaikille
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Rehtorin hyväksymä käsi- ja taideteollisuusalan opetussuunnitelman perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Rehtorin hyväksymä tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Puutarhatalouden perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Puutarhatalouden perustutkinto Rehtorin hyväksymä puutarhatalouden perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Lääkealan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Lääkealan perustutkinto Rehtorin hyväksymä lääkealan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän suunnitelman
Lisätiedot30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä koneistamalla piirustusten mukaisia koneenosia eri työstötavoilla (sorvaus, jyrsintä, poraus). Työtä tehdään
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Hevostalouden perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Hevostalouden perustutkinto Rehtorin hyväksymä hevostalouden perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto Rehtorin hyväksymä Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Puualan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Puualan perustutkinto Kuntayhtymäjohtaja-rehtorin hyväksymä Puualan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) 2.9.217 Näytön kuvaus Tutkinnonosan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen
LisätiedotVAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, kunnossapitoasentaja Valmistustekniikan osaamisala, koneistaja,
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Autoalan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Autoalan perustutkinto Rehtorin hyväksymä autoalan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän suunnitelman
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Metsäalan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Metsäalan perustutkinto Rehtorin hyväksymä metsäalan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän suunnitelman
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kaivosalan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kaivosalan perustutkinto Rehtorin hyväksymä Kaivosalan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän suunnitelman
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Maatalousalan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Maatalousalan perustutkinto Rehtorin hyväksymä maatalousalan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän
Lisätiedot30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Tutkinnonosan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistelemalla hitsausrailon, asemoimalla ja silloittamalla koekappaleet,
LisätiedotUudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto
LisätiedotMÄÄRÄYS. Voimassaoloaika: Säännökset, joihin. L 631/98, 13 2 mom A 811/98, 10, 12
MÄÄRÄYS 9.10.2008 Dnro /011/2008 Voimassaoloaika: 1.8.2008 alkaen toistaiseksi Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjätt Alan tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON Säännökset, joihin toimivalta
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Puualan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Puualan perustutkinto Rehtorin hyväksymä Puualan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän suunnitelman
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Matkailualan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Matkailualan perustutkinto Rehtorin hyväksymä matkailualan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän
LisätiedotVAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan
LisätiedotKone- ja tuotantekniikan perustutkinto
Kone- ja tuotantekniikan perustutkinto Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja 26.06.2017 115 Näyttötoimikunta 18.5.2017 Voimassa 1.8.2017 alkaen Sisällys Valmistustyöt... 3 Asennus- ja automaatiotyöt...
LisätiedotUudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Talotekniikan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Talotekniikan perustutkinto Rehtorin hyväksymä talotekniikan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän
Lisätiedotperustutkinnon uudistaminen
P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Tutkinnonosan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä työkohteissa. Työtä
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Elintarvikealan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Elintarvikealan perustutkinto Rehtorin hyväksymä elintarvikealan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Liiketalouden perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Liiketalouden perustutkinto Rehtorin hyväksymä liiketalouden perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän
LisätiedotUudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Annamaija Aro ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kiinteistöpalvelujen perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Rehtorin hyväksymä kiinteistöpalvelujen Perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan
LisätiedotOPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Logistiikka-alan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Logistiikka-alan perustutkinto Rehtorin hyväksymä logistiikan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän
LisätiedotVAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Artesaani Dokumentin tiedot Dokumentin nimi tutkintokohtainen suunnitelma Määräys 53/011/2014 (sisältää määräyksen 4/011/2015
LisätiedotG. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov
G. Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 1.1. Työtehtävän suunnittelu Yrittäjyysosaaminen ja työelämätaidot Yrittäjyyden perus 3 ov - yrittäjyys ja yrittäjyyden
LisätiedotArvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen
LisätiedotOsaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LisätiedotMAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA
MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA Peruskoulupohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Eläintenhoidon koulutusohjelma, Eläintenhoitaja, 3-vuotinen Laajuus Ohjeellinen
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
Lisätiedotlukea levyrakenteiden työpiirustuksia hitsausmerkintöineen
Hyväksymismerkinnät 1 () Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja valmistamalla hitsausliitoksia sisältävän
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja Terveysalan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja Terveysalan perustutkinto Rehtorin hyväksymä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan
Lisätiedot7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi
LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotOPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotMuovi- ja kumitekniikan perustutkinto
Ammatillisten perustutkintojen uudistuminen Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Infotilaisuus 7.12.2009 Perustutkinnon muodostuminen Ammatillinen perustutkinto muodostuu seuraavasti: 1. Ammatilliset
LisätiedotLUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi
N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä automaation perustaitoihin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään
LisätiedotVAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen
Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen Kuljetusalan koulutuksen kehittämispäivät Helsinki pe 31.10.2014 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Tutkintojen muodostuminen PkL 12 b ja uusi
LisätiedotTutkinnon muodostuminen
Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Tutkinnonosan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä valmistamalla jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden CNC-ohjattua työstökonetta
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Rakennusalan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Rakennusalan perustutkinto Rehtorin hyväksymä Rakennusalan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän
Lisätiedotosien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto
Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotUudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ
LisätiedotAMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTITOIMIKUNTAAN:
Kansilomake (1) AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTITOIMIKUNTAAN: TUTKINTO: Kone- ja metallialan perustutkinto AMMATTIOPISTO(T): Kalajoen ammattiosto Haapaveden ammattiopisto
LisätiedotKONE JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2014 Aineistoluettelo päivitetty 25.6.2015 TUTKINTOVALMIUSTEHTÄVÄT KOMEPT TVT 14 2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT
TUTKINTOVALMIUSTEHTÄVÄT KOMEPT TVT 14 Tutkintovalmiustehtävällä voidaan selvittää suorittajan vahvuudet osaamisalaa valittaessa voidaan varmistaa, että tutkinnon suorittajalla on valmiudet osallistua varsinaiseen
LisätiedotElintarvikealan perustutkinnon perusteiden muutokset ja
Elintarvikealan perustutkinnon perusteiden muutokset ja 1.8.2015 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi 18.11.2014 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen
LisätiedotAmmatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014
Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Hiusalan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Hiusalan perustutkinto Rehtorin hyväksymä hiusalan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän suunnitelman
LisätiedotAMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat
HIUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 12.12.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Tieto- ja tietoliikennealan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Tieto- ja tietoliikennealan perustutkinto Rehtorin hyväksymä Tieto- ja tietoliikennealan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää
LisätiedotVälinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen
Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Rehtorin hyväksymä hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon tutkintokohtainen osa, joka sisältää
LisätiedotOpetussuunnitelma alkaen
Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen
LisätiedotKone- ja metallialan perustutkinto
Kone- ja metallialan perustutkinto Ammattiosaamisen näyttö kone- ja metallialan yleisosaaminen opintokokonaisuudesta Kuva: Erkki Winter Opintokokonaisuuden sisältöä näyttöön liittyen (ops) Opiskelija tekee
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen
LisätiedotSote:n perustutkinto, perustason ensihoidon osaamisala, perustason ensihoitaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.
Sote:n perustutkinto, perustason ensihoidon osaamisala, perustason ensihoitaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Ohjausryhmän kokous 12.3.2015 OKM Opetusneuvos Aira
LisätiedotTanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset Eija Kauppinen
Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Eija Kauppinen Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 Vuosien 1999-2001 perustutkinnon perusteiden mukaan
LisätiedotOSAAMISTARVESELVITYSTEN TULOKSIA JA NÄKEMYKSIÄ SIITÄ, MITÄ NE MERKITSEVÄT TUTKINNON PERUSTEITA UUDISTETTAESSA
OSAAMISTARVESELVITYSTEN TULOKSIA JA NÄKEMYKSIÄ SIITÄ, MITÄ NE MERKITSEVÄT TUTKINNON PERUSTEITA UUDISTETTAESSA Kone- ja metallialan opettajien neuvottelupäivä 23.11.2007 Seppo Valio Opetushallitus www.oph.fi
LisätiedotMatkailualan perustutkinnon perusteiden muutokset ja
Matkailualan perustutkinnon perusteiden muutokset ja 1.8.2015 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi 18.11.2014 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Turvallisuusalan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Turvallisuusalan perustutkinto Rehtorin hyväksymä Turvallisuusalan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän
LisätiedotArviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.
Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.
LisätiedotLähihoitaja 80 ov (120) / 2v Yo-pohjainen koulutus SOTE. Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto
Lähihoitaja 80 ov (120) / 2v Yo-pohjainen koulutus SOTE LÄHIHOITAJA - Lähellä sinua Sosiaali- ja terveysalan opistolla tarjoamme Sinulle mahdollisuuden hankkia ihmisläheisen ammatin, jonka työllistymisnäkymät
LisätiedotMAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ
MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen
LisätiedotVAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Talonrakennuksen osaamisala, talonrakentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi tutkintokohtainen opetussuunnitelma
LisätiedotVAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Kiinteistönhoitaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi tutkintokohtainen suunnitelma Määräys 49/011/2014 (sisältää
LisätiedotAMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen
LisätiedotAMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 KAIVOSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 KAIVOSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen ja opiskelijalähtöiseen
LisätiedotAMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Hyväksytty Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän
LisätiedotECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä
ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi
LisätiedotUudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Näytön kuvaus Tutkinnonosan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä työkohteissa. Työtä
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja
LisätiedotVAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Putkiasennuksen osaamisala, putkiasentaja Ilmanvaihtoasennuksen osaamisala, ilmanvaihtoasentaja Dokumentin tiedot
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kaikille perustutkinnoille yhteiset ammatilliset tutkinnon osat. Hyväksytty 22.9.2015
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kaikille perustutkinnoille yhteiset ammatilliset tutkinnon osat Kuntayhtymäjohtaja-rehtorin hyväksymä kaikille perustutkinnoille yhteisten ammatillisten tutkinnon
LisätiedotOsaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa
Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen
LisätiedotTekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto
18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov
Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Suunnitteluassistentin perustutkinto
1 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Suunnitteluassistentin perustutkinto Rehtorin hyväksymä suunnitteluassistentin perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan
Lisätiedot