ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 110/10/1 Dnro PSAVI/94/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 110/10/1 Dnro PSAVI/94/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Lonkerinnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Haapajärvi ja Reisjärvi Vapo Oy PL Jyväskylä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 7 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Korvaukset Toiminnanaloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan vastine MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Toiminnanaloittamislupaa koskeva ratkaisu Lupamääräykset Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Perustelut toiminnanaloittamislupaa koskevan ratkaisun osalta Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU... 24

3 3 HAKEMUS Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Lonkerinnevan 93,8 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Haapajärven kaupungissa ja Reisjärven kunnassa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi hanke, jolla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. Hankealue on kokonaisuudessaan Vapo Oy:n omistuksessa. Reisjärven kunnalla ja Haapajärven kaupungilla ei ole kaavoja Lonkerinnevan alueella tai sen lähiympäristössä. Ympäristöministeriön helmikuussa 2005 vahvistamaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan Lonkerinnevan hankealueelle ei ole tehty aluevarauksia. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Lonkerinneva sijaitsee Haapajärven kaupungin ja Reisjärven kunnan rajalla noin 14 km Haapajärven keskustasta länteen. Reisjärven keskustaan on matkaa noin 16 km. Tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojalla Juurikkaojaan, mistä ne kulkeutuvat Levonperänkanavan ja Kalajanjoen kautta Hautaperän tekojärveen ja Kalajokeen. Lonkerinnevan turvetuotantoalue muodostuu neljästä lohkosta, joiden tuotantoala on 86,5 ha, sekä neljästä auma-alueesta, joiden yhteisala on 7,3 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Aumojen sijoittelussa huomioidaan 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe vuotta päättyen arviolta vuonna Suon kuntoonpano turvetuotantoa varten aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat

4 ja paloaltaat, vesienkäsittelyrakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 metrin välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään, asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Lopuksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan sarkaojat ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Lonkerinnevalla on tarkoitus tuottaa jyrsinpolttoturvetta ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Turvetta alueella on noin MWh. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Energiaturpeen pääasiallinen käyttöpaikka on Kanteleen Voima Oy:n voimalaitos Haapavedellä. Vuosittainen toimitus vastaa noin 290 rekan ajosuoritetta. Mahdollinen ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisen jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Lonkerinnevan turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin kuusi henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syntyy muun muassa voimalaitoksissa sekä laitevalmistuksessa ja -huollossa. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, kaksi padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustettua laskeutusallasta, pumppausallas ja pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pinta-ala on 4,0 ha ja valuma-alue 107 ha. Kentän pinta-ala on 3,74 % sen valumaalueen pinta-alasta. Kenttä on suunniteltu metsäojitetulle alueelle, koska lähellä ei ole pintavalutukseen sopivaa ojittamatonta suoaluetta. Alueen ojat tukitaan kukin vähintään kolmesta kohtaa oikovirtauksien estämiseksi. Materiaalina käytetään ympärillä olevaa turvemaata. Noin kolmasosa Lonkerinnevan hankealueesta on ojittamatonta ja pääosa metsäojitettua. Ojittamattomalta alueelta nykyisin huuhtoutuvaa ainemäärää on arvioitu käyttäen seuraavia pitoisuusarvoja: kiintoaine 2 mg/l, COD Mn 18 mg/l, fosfori 20 μg/l ja typpi 500 μg/l. Metsäojitetulta alueelta lähtevässä vedessä pitoisuuksien on arvioitu olevan keskimäärin seuraavia: kiintoaine 3,5 mg/l, fosfori 30 µg/l ja typpi 630 µg/l. Kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästöjä on arvioitu perustuen Pöyry Environment Oy:n laatimaan selvitykseen Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. 4

5 Pöly, melu ja liikenne Tehtyjen arvioiden mukaan tuotantoalueelta huuhtoutuu ensimmäisenä ojitusvuotena lähes viisinkertainen määrä kiintoainetta (3 240 kg) alueelta nykyisin huuhtoutuvaan kiintoainemäärään verrattuna. Toisena ojitusvuotena määrä on noin 3,4-kertainen ja tuotantovaiheessa 2,7-kertainen nykyiseen verrattuna. Fosforia alueelta on arvioitu huuhtoutuvan ensimmäisenä ojitusvuotena yli kuusinkertaisesti (37 kg), toisena ojitusvuotena 4,2-kertaisesti ja tuotantovaiheessa 2,7-kertaisesti nykyiseen verrattuna. Typen osalta huuhtoutuminen on ensimmäisenä ojitusvuotena lähes seitsemänkertaista (900 kg), toisena ojitusvuotena 4,7-kertaista ja tuotantovaiheessa 3,7-kertaista nykyiseen nähden. Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölyn muodostuminen ja leviäminen ympäristöön on erilaista. Kuormaus karheelta, aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa, koska turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja koska käsiteltävä turve on kosteaa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan yli 10 mm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (hiukkaskoko alle 2,5 µm). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi teillä. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly on tummaa ja pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa, ja se voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulen suunnan vaihteluista johtuen 5

6 Varastointi ja jätteet pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Tutkimuksen mukaan tuotantoalueen reunalla, alle 50 metrin etäisyydellä toiminnasta, tuulen alapuolella oleva puusto sitoo syntyvän pölyn lähes kokonaan. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melua aiheutuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä, ja se vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastonmuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista, ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Tutkimuksen mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydelle). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Toimitus tapahtuu työmaatietä ja olemassa olevia yksityisteitä myöten Reisjärvi Oksavamaantielle ja siitä edelleen Haapavedelle. Mahdollisia ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja jotka on valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 280 litraa ja muita voiteluaineita noin 60 kg. Voiteluaineita säilytetään tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. 6

7 Tuotannossa arvioidaan syntyvän jäteöljyjä 280 litraa, kiinteää öljyjätettä 50 kg, akkuja 14 kg, sekajätettä litraa, käytettyä aumamuovia kg ja rautaromua 190 kg vuodessa. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Keruupaikoista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyvät mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana tai pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaiden lietteet siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Alueelle suunnitellut rakenteet ovat hakijan mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. 7 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Tuotantoalue muodostuu kahdesta erillisestä osasta, joista suurempi (82,1 ha) sijaitsee Lonkerinnevalla ja pienempi (11,7 ha) Juurikkanevalla. Lonkerinneva ja Juurikkaneva sijaitsevat samassa luode kaakkosuuntaisessa suoaltaassa, ja ne ovat vain parin metsäsaarekkeen ja puustoisemman suoalueen erottamia. Suomen suoaluevyöhykejaottelussa Lonkerinnevan tuotantoalue sijoittuu Pohjanmaan Kainuun aapasoiden vyöhykkeeseen. Lonkerinnevan hankealueesta 34,2 ha on ojittamatonta ja 59,6 ha on metsäojitusten piirissä. Lonkerinnevan eteläosassa on käytöstä poistunutta viljelysmaata. Vallitsevia suotyyppejä ovat rämeet, joita ympäröivät metsätalouskäytössä olevat turvekangasmaat. Hankealueelta ei ole tavattu luonnonsuojelulaissa tai -asetuksessa suojeltuja kasvilajeja tai luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Alueella ei ole havaittu myöskään uhanalaisia suotyyppejä eikä uhanalaisia kasvilajeja. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsäalueita. Suomen erityisvastuulajeista rimpinevarämeillä esiintyi paikallisesti runsaana vaaleasaraa (Carex livida). Sammallajeista esiintyi erityisvastuulajeihin kuuluvaa pohjanrahkasammalta (Sphagnum subfulvum). Lonkerinneva kuuluu paikallisesti merkittävien, lähes maakunnallisesti merkittävien lintusoiden luokkaan. Alueelta tavattiin Suomen lajien uhanalaisuutta tarkastelevan luokituksen mukaan yksi uhanalainen vaarantunut laji (naurulokki), kolme silmällä pidettävää lajia (teeri, käki ja pensastasku) ja yksi alueellisesti uhanalainen laji (keltavästäräkki). Suomen erityisvastuulajeja tavattiin viisi (teeri, isokuovi, leppälintu, liro ja valkoviklo). EU:n di-

8 Asutus ja maankäyttö rektiivilintulajeista Lonkerinnevalla tavattiin suopöllö, teeri, kurki, liro ja kapustarinta. Lonkerinnevan lähiympäristö on metsä- ja suomaata. Tuotantoalueen ja lastausalueiden läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin rakennettu kiinteistö sijaitsee 740 metrin etäisyydellä lohkon 4 eteläpuolella ja lähin viljelysmaa samalla suunnalla 300 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Kuljetusreitin varrella on maaseutuasutusta. Toiminnasta ei hakijan mukaan aiheudu asutukselle kohtuutonta pöly- tai meluhaittaa. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Ympäröiville viljelysmaille kulkeutuvasta turvepölystä ei hakemuksen mukaan ole haittaa. Tuotantoalueen suurempaa osa-aluetta (lohkot 1, 2 ja 4) välittömästi ympäröivät suot ovat talouskäytössä, joten toiminnan vaikutukset kasvillisuuteen rajoittuvat pelkästään kartoitusalueen sisäpuolelle. Pienempi osa-alue (lohko 3) rajautuu pohjoispuolella luonnontilaiseen ruopparimpinevaan, joka on Juurikkanevan eteläosia. Toiminta tulisi vaikuttamaan toistaiseksi luonnontilaisen Juurikkanevan maisemallisiin arvoihin. Yleisille teille alue ei tulisi näkymään. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Lonkerinnevan luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu kunnostustöiden johdosta. Alueelle kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy, mutta tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Turvetuotantoalueilla viihtyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri ja vesilinnut. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Repolan yksityinen luonnonsuojelualue (YSA203031) sijaitsee Lonkerinnevan luoteispuolella 970 metrin etäisyydellä. Noin 1,5 km:n etäisyydellä Lonkerinnevalta koilliseen sijaitsee Metsähallituksen Välinevan luonnonsuojelualue. Reilun 5 km:n päässä hankealueesta pohjoisluoteeseen sijaitsee Pitkänevan (FI ) Natura-alue ja hieman kauempana luoteessa Pesänevan (FI ) Natura-alue. Idässä noin 6 km:n etäisyydellä Lonkerinnevasta sijaitsee Vihtanevan aarniometsän (FI ) Natura-alue ja hieman etäämpänä Jämsänkallion (FI ) Natura-alue. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei ole vaikutuksia suojelualueiden luonnonarvoihin. Lonkerinnevan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti tärkeitä kohteita tai alueita. Hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse vesilain nojalla suojeltuja pienvesiä, joten pienvesien suojelua koskevien säännösten tarkoittaman poikkeusluvan tarvetta ei ole. Lonkerinnevan lähialueella ei ole pohjavesialueita eikä kaivoja, joiden vedenlaatuun tuotantoalueella voisi olla vaikutusta. 8

9 9 Vesistö ja vedenlaatu Suunniteltu Lonkerinnevan tuotantoalue sijaitsee Kalajoen vesistöalueen (53) Kalajanjoen valuma-alueen (53.05) Levonperänkanavan osavalumaalueella (53.059). Lonkerinnevan vedet tullaan johtamaan 420 metriä pitkällä laskuojalla Juurikkaojaan ja edelleen Levonperänkanavan ja Kalajanjoen kautta Hautaperän tekojärveen ja Kalajokeen. Pintavalutuskentän reunasta Levonperänkanavaan on 2,1 km ja Kalajanjokeen 7,3 km. Lonkerinnevalta Hautaperän tekojärveen vesireitin pituus on 17,3 km. Hankealueen läheisyydessä ei ole vesialueita, joihin turvepölyä voisi kulkeutua haitallisessa määrin. Kalajoen vesistöalueen koko pinta-ala on km 2 ja Kalajanjoen valuma-alueen 537 km 2. Levonperänkanavan valuma-alueen pinta-ala on 65,1 km 2, mistä järviä on 4,4 %. Lonkerinnevan tuotantoalue muodostaa 0,17 % Kalajanjoen valuma-alueesta ja 1,4 % Levonperänkanavan valuma-alueesta. Levonperänkanavan ja Kalajanjoen valuma-alueiden keskimääräiset virtaamat (m 3 /s) ovat vuosina olleet seuraavat: Levonperänkanavan valuma-alue Kalajanjoen valuma-alue F = 65 km 2 F = 537 km 2 m 3 /s m 3 /s koko vuosi MNQ 0,017 0,51 MQ 0,46 4,2 MHQ 4,5 28 talvi MQ 0,29 3,2 kesä MNQ 0,035 0,63 MQ 0,25 2,5 MHQ 0,99 11 Haapajärvellä sijaitsevaa Hautaperän tekojärveä säännöstellään osana Perämereen laskevan Kalajoen säännöstelyä. Pinta-alaltaan 673 ha:n kokoinen allas on vesistön huomattavin tekojärvi. Sen säännöstelytilavuus on puolet koko vesistön säännöstelytilavuudesta. Hautaperän tekojärvi on otettu käyttöön 1970-luvun puolivälissä. Hakijan tiedossa ei ole muita Kalajanjoen valuma-alueelle kuivatusvetensä johtavia turvetuotantoalueita. Kalajanjoen pistekuormittajia ovat Reisjärven kunnan sekä Reisjärven kristillisen kansanopistoyhdistyksen jätevedenpuhdistamot. Kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitus oli ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmän mukaan vuonna 2008 seuraava: kiintoaine kg, fosfori 58 kg ja typpi kg. Kristillisen kansanopistoyhdistyksen viimeaikaisia kuormitustietoja Vapo Oy:llä ei ole käytettävissä, mutta vuonna 2005 annetussa ympäristöluvassa puhdistamon vuosikuormitus on arvioitu seuraavasti: fosfori 11 kg ja typpi 220 kg. Juurikkaojan vesi on runsashumuksista ja rautapitoista. Ravinteita joessa on reheville vesille tyypillisinä pitoisuuksina. Kiintoainepitoisuudet ovat kor-

10 keita. Kalajanjoen vesi on yleisilmeeltään ruskeaa ja sameaa. Veden tumma väri johtuu korkeista rauta- ja humuspitoisuuksista. Keskimääräinen ravinnetaso on ollut korkeampi kuin Juurikkaojalla. Hautaperän tekojärven vesi on vuosien vedenlaatuaineiston perusteella ravinteikasta ja rautapitoista. Korkeista humus- ja rautapitoisuuksista johtuen veden väri on ruskeaa. Hautaperän tekojärvi on pintaveden keskimääräisten typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella rehevä. Tekojärven vedenlaatu on pysynyt pääpiirteittäin samanlaisena koko 2000-luvun ajan. Kalajanjoen sekä Hautaperän tekojärven vedenlaatu on ympäristöhallinnon vuosien aineistoon perustuvan käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävä. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Kalajoen vesistön vesimuodostumien nykytila on yhtä järveä lukuun ottamatta välttävä tai tyydyttävä. Toimenpideohjelmassa on arvioitu, että tilatavoitteeksi asetettua vesimuodostumien hyvää ekologista tilaa ei saavuteta vuoteen 2015 mennessä vain nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä, vaan tarvitaan lisätoimenpiteitä. Turvetuotannon osalta nykykäytännön mukaiset toimenpiteet ovat seuraavat: Suurimmalla osalla turvetuotantoalueista on käytössä pintavalutuskenttä tai jokin muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä sulan maan aikana. Laskeutusaltailla varustetut turvesuot ovat pääosin vanhoja tuotantoalueita, joille ei ole ollut mahdollista perustaa pintavalutuskenttää tai joille virtaamansäätöä lukuun ottamatta ei ole ollut teknistaloudellisesti kannattavaa ottaa käyttöön vesiensuojelullisesti tehokkaampia rakenteita. Kaikkien toiminnassa olevien turvetuotantoalueiden vesiensuojelu on ratkaistu ympäristöluvissa. Uusien turvetuotantoalueiden vesiensuojelurakenteina on käytettävä pintavalutuskenttää tai muuta vähintään yhtä tehokasta vesiensuojelumenetelmää. Lisäksi alueelta turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta huolehditaan niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vesistökuormitusta ennen alueiden siirtymistä muuhun maankäyttöön. Turvetuotannon jälkihoidosta annetaan erikseen lupamääräykset ympäristöluvissa. Lisätoimenpiteenä tilatavoitteiden saavuttamiselle on turvetuotannon osalta Kalajoen vesistöalueella esitetty seuraavaa: Uusilla turvetuotantoalueilla lisätään toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi uuden turvetuotantoalueen lupahakemuksessa selvitetään vesistön happamoitumisriski. Lonkerinnevan turvetuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmät vastaavat toimenpideohjelmassa turvetuotannolle asetettuja lisätoimenpiteitä. Toimenpideohjelman mukaan Kalajoen vesistöalueen vesimuodostumien tilan parantumista tulee saada aikaan erityisesti maatalouden kuormitusta vähentämällä. Vesimuodostumakohtaisina lisätoimenpiteinä on Kalajanjoen ja Hautaperän tekojärven osalta mainittu juuri hajakuormituksen vähentäminen ja joen kanavoitujen osien kunnostusmahdollisuuksien selvittäminen. Edes lisätoimenpiteiden toteuttaminen ohjelman mukaisesti ei paranna kyseisten vesimuodostumien ekologista tilaa hyväksi vuoteen 2015 mennessä, mistä syystä toimenpideohjelmassa onkin esitetty tavoitetilan saavuttamiselle jatkoaikaa vuoteen 2021 saakka. 10

11 Kalasto ja kalastus Ympäristöriskit Lonkerinnevan päästöt aiheuttaisivat Levonperänkanavassa ja Kalajanjoessa vähäistä kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien lisäystä. Fosforipitoisuus lisääntyisi Levonperänkanavassa ensimmäisenä ojitusvuotena keskimäärin 2 3 µg/l ja typpipitoisuus noin 60 µg/l. Myöhemmin pitoisuuslisäykset olisivat pienempiä. Juurikkaojassa päästöjen vaikutukset näkyisivät kohonneina typpi- ja fosforipitoisuuksina erityisesti ensimmäisen kuntoonpanovuoden aikana. Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön rekisterin mukaan Kalajanjokeen on istutettu vuonna 1999 noin 300 rapua. Reisjärven kalastuskunta on vuonna 2003 istuttanut Kalajanjokeen noin 8 cm:n kokoista rapua. Hautaperän tekojärveen on istutettu rekisterin mukaan vuosina noin yksikesäistä planktonsiikaa sekä vuonna 2001 noin ja vuonna 2006 noin kuhanpoikasta. Harjuksenpoikasia on istutettu noin vuonna Hautaperän altaan kalastusyhdistyksen mukaan kuhanpoikasia on istutettu myös vuosina yhteensä noin Reisjärven kalastuskunnan mukaan Juurikkaojan kalataloudellinen merkitys on hyvin vähäinen. Levonperänkanavassa ja Kalajanjoessa kalastetaan jonkin verran. Kalastuskunnan arvion mukaan Kalajanjoella kalastaa noin 10 taloutta lähinnä katiskoilla ja vieheillä. Kokonaissaalis on ollut noin 170 kg, koostuen ahvenista (50 kg), lahnoista (50 kg), särjistä (50 kg) ja hauesta (20 kg). Kalajanjoen merkitys on kalastuskunnan mukaan erityisen suuri rapuvetenä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on kunnostanut jokea rapukohteena 1990-luvulla. Rapuistutukset ovat kalastuskunnan mukaan onnistuneet hyvin. Ravustus on ollut Kalajanjoella viime vuosina kiellettyä, mutta kalastuskunnan mukaan rapuja on joella erittäin runsaasti. Kalajanjoen rapukanta on voimistumassa elvytystoimien seurauksena pyyntivahvaksi, joten myöhemmin joella voi olla merkitystä hyvänä rapuvetenä. Hautaperän tekoaltaan kalastusyhdistyksen mukaan tekojärven kalastuksellinen merkitys on erittäin suuri. Järvellä kalastaa noin 80 taloutta ja hieman yli 100 henkilöä. Kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta pääosin verkoilla ja katiskoilla. Myös vieheitä käytetään jonkin verran. Kokonaissaalis oli vuonna 2007 noin 9,5 tonnia, josta haukea oli noin kolmannes. Arvokkaimmat saalislajit olivat kuha ja siika, joita saatiin melko runsaasti. Etenkin kuha viihtyy yhdistyksen mukaan hyvin tekojärvellä. Kalastusyhdistyksen mukaan tekojärven vedenlaatu on hyvä ja kalastusta haittaavia tekijöitä vähän. Eniten kalastusta on haitannut vesistön säännöstely. Lonkerinnevan päästöjen vaikutukset alapuolisissa vesissä ovat vähäisiä, eikä niitä voida erottaa muiden samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöiden, kuten maa- ja metsätalouden, vaikutuksista. Kalataloudelliset vaikutukset jäävät siten pieniksi. Hautaperän tekojärveen kuivatusvesillä ei ole havaittavaa vaikutusta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja en- 11

12 siapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. 12 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Alueella ei ole voimassa yhtenäistä ja alueellista tarkkailuohjelmaa, johon Lonkerinnevan turvetuotantoalue voitaisiin liittää. Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan hakemukseen liitetyn Lonkerinnevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Käyttötarkkailun tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista. Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä. Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailu aloitetaan kaivutöiden alettua heti, kun ojituksen aiheuttamaa valuntaa on merkittävästi. Tuotantovaiheen päästöjä tarkkaillaan lupajakson aikana kahtena vuotena toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun. Vesistön tilaa tarkkaillaan Iso-Juurikan luusuassa (tuotantoalueen yläpuolella) ja Juurikkaojassa. Hankkeen mahdollisia raputaloudellisia vaikutuksia voidaan tarvittaessa tarkkailla Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Pöly- ja melutarkkailua hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi. Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalajanjoella toteutettujen rapukunnostusten vuoksi hakija on esittänyt, että Lonkerinnevan päästöjen mahdolliset haitat joen rapukannalle kompensoidaan kalatalousmaksulla. Kalajanjoen valuma-alueella sijaitsevan Maaselän Turve Oy:n Onkilamminnevan ympäristöluvassa (Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto ) määrätty vuotuinen kalatalousmaksu on noin 1,9 euroa hehtaarilta. Onkilamminnevalla pintavalutus on käytössä vain sulan maan aikana, joten Lonkerinnevan vesiensuojelutaso on parempi. Tällä perusteella hakija on esittänyt Lonkerinnevan vuotuiseksi kalatalousmaksuksi 140 euroa eli noin 1,5 euroa hehtaarilta. Korvaukset Hakija on arvioinut Lonkerinnevan päästöjen vesistö- ja kalatalousvaikutukset kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa.

13 13 Toiminnanaloittamisluvan perustelut Kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla alueella on hakijan mukaan tarve, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvavaa. Hakija esittää vakuudeksi euron omavelkaista takausta. Hankkeen tekee kiireelliseksi turpeen lisääntyvä käyttötarve ja se, että nykyiset ja 1980-luvuilla käyttöönotetut tuotantoalueet ovat turvevaroiltaan ehtyneet. Vuotuisten nostomäärien on oltava aikaisempaa suurempia. Nostomäärät ovat suoraan riippuvaisia käytössä olevan suoalan laajuudesta, koska vuosittain suon pinnasta kuoritaan enimmillään 15 cm:n turvekerros. Suon pohjaa kohti mentäessä tuotanto vaikeutuu ja samalla hidastuu, koska pohjamaan rajassa on nostoa haittaavia kiviä ja koska kenttien kuivatustilanne laskusuhteiden alentuessa useimmiten heikkenee. Tuotantoalueiden kulumisen vuoksi tuotantoala siis pienenee ja tuotannon tehokkuus heikkenee. Lisääntyvää kysyntää ja tuotantoalan pienentymistä sekä tuotannon tehokkuuden alentumista vastaavasti on tarpeen saada uutta tuotantoalaa, jotta kysyntää ja käyttöä varten tarpeellinen määrä turvetta saadaan tuotetuksi ja toimitetuksi käyttökohteisiin sekä käytetyksi talousalueen tarpeisiin. Kuntoonpanoon menevä aika huomioon ottaen hanke on ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetulla tavalla kiireellinen. Mikäli luvan myöhemmän epäämisen johdosta olisi tarpeen toimenpitein saattaa ympäristöä ennalleen, on kysymys ojituksen ja mahdollisesti käynnistyneen turvetuotannon kuormitusvaikutuksen hallinnasta. Eräissä vesioikeuksien päätöksissä tuotantoalueen kuormituksen on todettu alentuvan noin kolmessa vuodessa alle korvausvelvollisuuden perustavan kuormitustason. Sama arvio likimäärin toistuu hankkeissa, joissa annetaan määräyksiä toiminnan lopettamiseksi. Esitetty euron vakuus on riittävä kattamaan kustannukset, jotka aiheutuvat kuivatusvesien ympärivuotisesta pumppauksesta ja rakenteiden kunnossapidosta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty pintavalutuskenttää koskevilla selvityksillä ja piirroksella, ilmakuvalla (ilman tuotantosuunnitelman piirustuksia), selvityksellä Kalajanjoen valuma-alueen muusta vesistöä kuormittavasta toiminnasta, vesienhoitosuunnitelmaan perustuvalla selvityksellä hankkeen vaikutusalueen vesien tilasta ja tilatavoitteista ja arviolla Lonkerinnevan päästöjen vaikutuksista tavoitteiden saavuttamiseen sekä asianosaisia koskevilla tiedoilla. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Haapajärven kaupungissa ja Reisjärven kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kalajokilaakso-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (jäljempänä ELY-keskus), Kainuun ELY-keskukselta,

14 Haapajärven kaupungilta ja Reisjärven kunnalta sekä Haapajärven kaupungin ja Reisjärven kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. 14 Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2. Kainuun ELY-keskus 3. Reisjärven kunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut, ettei sillä ole alueidenkäytön näkökulmasta huomautettavaa hankkeesta. Suunniteltu vesienkäsittely vastaa periaatteessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, mutta pintavalutuksen toimivuudesta ei hakemuksen perusteella voida vakuuttua. Luontoarvojen osalta ELY-keskus on katsonut, että suuremman osa-alueen luontoarvot ovat ympäröivien ojitusten vuoksi heikentyneet. Juurikkanevan reunalla sijaitsevalla pienemmällä osa-alueella toiminnan vaikutukset ulottuisivat laajemman ojittamattoman suoyhdistymän tilaan. ELY-keskus on katsonut voivansa puoltaa luvan myöntämistä suuremmalle osa-alueelle, jos lupaviranomainen arvioi BAT-periaatteen toteutuvan vesienkäsittelyssä. Pienempi osa-alue tulee ELY-keskuksen näkemyksen mukaan jättää toiminnan ulkopuolelle. Kainuun ELY-keskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva lupa. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2020 loppuun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan kunnostuksen aloittamisvuodesta alkaen 280 euron suuruinen kalatalousmaksu. Juurikkaojan ja Levonperänkanavan kalataloudellinen merkitys on vähäinen, mutta Kalajanjoen kalataloudellinen arvo on etenkin vahvistumassa olevan rapukannan vuoksi suurempi. Tästä syystä kalatalousmaksu on määrättävä hakemuksessa esitettyä suurempana. Jatkuvaa kalataloudellista tarkkailua ELY-keskus ei ole katsonut tarpeelliseksi. Hakijan on kuitenkin tehtävä ennen kunnostustöiden aloittamista ja kahdesti lupakauden aikana ELY-keskuksen ohjeiden mukainen selvitys hankkeen vaikutusalueen rapukannan tilasta. Vaikutusalueeseen kuuluu myös Kalajanjoen luonnonuoma, johon osa tuotantoalueen vesistä johdetaan Jalkakosken säännöstelypadolta. Kunta on edellyttänyt, ettei turvetuotantoalueen kuntoonpanosta aiheudu haittaa Kalajan peltoalueen kuivatusjärjestelyille eikä viljelytoiminnalle ja että hiljattain kunnostetun Levonperän kanavan luiskat pysyvät vakaina, eikä kanavaan kerry kuivatusta haittaavaa turvetta ja hienoainesta. Turvetuotannon kuljetuksista ei saa aiheutua kuljetusreittien varrella asuville kohtuutonta liikenneturvallisuus-, melu- eikä pölyhaittaa. Tuottajan tulee vastata mahdollisten haittojen torjuntakustannuksista täysimääräisesti. Myös Kalajanjoen kalakunnostuksen ja rapuistutusten mahdolliset hyödyn menetykset toiminnanharjoittajan tulee korvata täysimääräisesti. Myöhemmin mahdollisesti esille tulevien haittojen selvittämiseksi on ennen toiminnan aloittamista pidettävä katselmukset tiekuntien, maaseututoimen ja kalastuskunnan edustajien kanssa lähtötilanteen kartoittamiseksi. 4. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on Haapajärven kaupungin ja Reisjärven kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että pintavalutuskentäksi aiotun ojitetun alueen suunnittelussa on huomioitava

15 veden mahdollisimman tasainen jakautuminen kentälle ja mahdollisimman pitkä viipymä kentällä. Vesien käsittelyssä on käytettävä tiedossa olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti. Vesienkäsittelymenetelmiä on seurattava jatkuvasti ja tarpeen mukaan niihin on tehtävä muutoksia. Hankkeen vaikutuksia vesistöön tulee tarkkailla. Pölyn ja melun vaikutusten minimoimiseksi on oltava riittävät suojavyöhykkeet. Pöly- ja meluhaittaa voidaan vähentää myös huomioimalla tuotannonaikainen kosteus sekä tuulen voimakkuus ja suunta sekä eri tuotantovaiheita jaksottamalla ja rytmittämällä. 15 Hakijan vastine Hakija on toimittamassaan vastineessa esittänyt lausunnoista ja muistutuksista seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hakija on katsonut, että ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset ympäristöluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät myös Lonkerinnevan pienemmän osa-alueen osalta. ELY-keskuksen mainitsemat luonnonarvot eivät voi olla luvan epäämisen peruste, koska alueella ei ole tavattu luonnonsuojelulaissa ja -asetuksessa suojeltuja lajeja tai luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Alueella ei ole havaittu myöskään uhanalaisia suotyyppejä eikä uhanalaisia kasvilajeja. 2. Kainuun ELY-keskus Hakija on pitänyt ELY-keskuksen esittämää kalatalousmaksua aiempiin lupapäätöksiin ja toiminnasta Kalajanjoessa aiheutuviin vaikutuksiin nähden liian suurena ja todennut esittäneensä lupahakemuksessa perustelut 140 euron suuruiselle maksulle. MERKINTÄ Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu ja ympäristölupavirastossa vireillä olleet asiat on siirretty Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Lonkerinnevan turvetuotantoon Haapajärven kaupungissa ja Reisjärven kunnassa Kalajoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 93,8 ha.

16 16 Toiminnanaloittamislupaa koskeva ratkaisu Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Juurikkaojaan ja edelleen Levonperänkanavaan ja Kalajanjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 8 olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma" MK 1:5 000 ja hakemuksen täydennyksen liitteenä 2 olevan piirustuksen "Pintavalutuskenttä" MK 1:4 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, kahden laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot lohkojen 2 ja 3 alapuolelle. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskentän rakentaminen on toteutettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa vahingoittaa alueen luontaista kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Pintavalutuskentällä olevat ojat on täytettävä tai tukittava vähintään 10 metrin välein tehtävillä padoilla. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle on huolehdittava jakoojilla tai putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia. 4. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Haapajärven kaupungin ja Reisjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

17 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle viljelyksistä. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle sekä Haapajärven kaupungin ja Reisjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 17

18 18 Tarkkailut ja selvitykset 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Rapukantaan kohdistuvien vaikutusten selvittämiseksi luvan saajan on ennen kuntoonpanotöiden aloittamista tehtävä Kainuun ELY-keskuksen ohjeiden mukainen selvitys hankkeen vaikutusalueen rapukannan tilasta ja uusittava selvitys kahdesti lupakauden aikana. Ehdotus vesistötarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Ohjeet rapukannan tilaa koskevan selvityksen tekemiseksi on pyydettävä Kainuun ELY-keskukselta kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle, Kainuun ELY-keskukselle sekä Haapajärven kaupungin ja Reisjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Rapukannan tilaa koskevien selvitysten tulokset on toimitettava edellä mainittujen lisäksi Kalajoen kalastusalueelle. Tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tuloksista laadittavissa yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa ja selvityksissä esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan ja Juurikkaojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 15. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 280 euroa kalatalousmaksua Kainuun ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta en-

19 nen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 19 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lonkerinnevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta suuri osa on ojitettu. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Kalajanjoen ekologinen tila on välttävä ja Hautaperän tekojärven sekä Kalajoen keski- ja yläosan tyydyttävä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Juurikkaojan ja Levonperänkanavan ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaan liian suuri ravinneja kiintoainekuormitus on keskeinen ekologista tilaa heikentävä tekijä kyseisissä vesimuodostumissa, Hautaperän tekojärvessä lisäksi heikko talviaikainen happitilanne. Kalajoen alaosalla fosforikuormitusta tulisi saada vähennetyksi noin puoleen nykyisestä, jotta joen keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus alenisi tasolle 40 µg/l. Suurin vähentämistarve koskee maataloutta. Tilatavoitteiden saavuttamista voidaan edesauttaa myös kohentamalla vesimuodostumien hydrologista ja morfologista tilaa. Hautaperän tekojärvessä sekä Kalajoen keski- ja yläosalla hyvä ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan arvioidaan saavutettavan lisätoimenpitein vuoteen 2021 mennessä ja Kalajanjoella vuoteen 2027 mennessä. Vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa Kalajoen vesistöalueen uusilla turvetuotantoalueilla esitetään otettavaksi pintavalutus tai muu te-

20 hostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotiseen käyttöön tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi. Vesimuodostumakohtaisina lisätoimenpiteinä Kalajanjoelle, Hautaperän tekojärvelle ja Kalajoen keskija yläosalle esitetään hajakuormituksen vähentämistä ja Kalajanjoelle lisäksi kanavoitujen osien kunnostusmahdollisuuksien selvittämistä. Kalajoen vesistö on vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaan maatalouden voimakkaasti kuormittama. Kalajokilaakson kunnissa on maatilaa ja ha peltoa (lähes 16 % vesistöalueen pinta-alasta). Levonperänkanavan ja Kalajanjoen valuma-alueillakin maatalouden suureen ravinnekuormitukseen verrattuna Lonkerinnevan arvioidut päästöt ovat vähäiset. Aluehallintovirasto katsoo, että vaikka Lonkerinnevan turvetuotannon päästöt jossain määrin lisäävät veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuutta alapuolisessa vesistössä, ne eivät alueen intensiivisestä maataloudesta aiheutuva kuormitus huomioon ottaen ole esteenä vesienhoitosuunnitelman mukaisten tilatavoitteiden saavuttamiselle hankkeen vaikutusalueella. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Lonkerinnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. 20 Perustelut toiminnanaloittamislupaa koskevan ratkaisun osalta Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa aiheutuu vesistöön merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 5. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6 ja melun osalta lupamääräys 7. Lähin pelto on noin 300 metrin etäisyydellä. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Määräykset 8 ja 9 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen

21 kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 12 ja 13 annetut tarkkailu-, selvitysja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa kentän toimivuutta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 15 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä se, että rapukannan odotettavissa olevan vahvistumisen takia Kalajanjoen kalataloudellinen arvo nousee. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 21 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Luvan osittaista epäämistä koskevan 1. Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen vaatimuksen osalta aluehallintovirasto viittaa ympäristöluparatkaisuun ja luvan myöntämisen edellytyksiä koskeviin perusteluihin. Lisäksi aluehallintovirasto toteaa, että myös tuotantolohko 3 on metsäojien rajaama, joten toiminnan vaikutukset laajemman ojittamattoman alueen tilaan jäävät ennalta arvioiden vähäisiksi. 2. Kainuun ELY-keskuksen ja 4. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. 3. Reisjärven kunnan vaatimusten osalta aluehallintovirasto katsoo, etteivät virtaamat hankkeen seurauksena kasva siinä määrin, että siitä ennalta arvioiden aiheutuisi haittaa kuivatusjärjestelyille tai viljelyksille taikka muutakaan haittaa. Mahdollisten liettymien poistamisen osalta viitataan lupamääräykseen 14. Turvekuljetusten osalta viitataan lupamääräykseen 6. Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa antaa määräyksiä yleisillä teillä tapahtuvan kulun osalta. Lisäksi viitataan kalatalousmaksua koskevaan lupamääräykseen 15 ja sen perusteluihin.

22 22 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä, vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon, rapukantaan ja käyttöön sekä mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 2 ja 4 momentti, 50 2 momentti, 52 3 momentti, 55 2 momentti, 90 1 momentti, momentti, momentti ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15

23 23 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Käsittelymaksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen mukaan turvetuotantoaluetta (tuotantoala ha) koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Oikeusohjeet Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 7 1 ja 2 momentti

24 24 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Satu Kouvalainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Jukka Sihvomaa ja Paavo Liimatta. Asian on esitellyt limnologi Satu Kouvalainen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai SSK/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Kartta Tarkkailusuunnitelma

25 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

26 Liite 2 1