AK8705 hulevesiselvitys

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki AK7 hulevesiselvitys Raportti Elina Teuho Tastanut: Olli Nissinen D 2 3 YKK6227

2 AK7 hulevesiselvitys (19) SSÄTÖ 1 JOHDANTO Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnitteluorganisaatio SEVTYSAUEEN NYKYTASEVTYS Suunnittelualueen sijainti ja nykyinen maankäyttö aaperä ja topografia uontoarvot Hydrologia... 3 TUEVAN AANKÄYTÖN VAKUTUKSET aankäytön muutokset Hulevesivaikutukset Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtaussuuntiin aankäytön muutokset hulevesivaikutukset Vaikutukset hulevesien määrään Vaikutukset hulevesien laatuun Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet... 1 TOENPDE-EHDOTUKSET JA TAVARAUKSET....1 Hulevesien hallinnan periaatteet....2 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma....3 Tulvareitit Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta... 1 KAAVAÄÄRÄYKSET HUEVESEN VAKUTUKSET NATURA-ARVOHN Yleistä Aiemmat selvitykset ja yhteisvaikutukset Vaikutukset virtaamiin Vaikutukset vesitaseeseen Vaikutukset vedenlaatuun Poikkeustilanteet YHTEENVETO... 1 VTETEDOT TTEET iite 1. Valuma-aluekartta, 1 : (A3) iite 2. Hulevesisuunnitelma, 1 : 2 (A3)

3 AK7 hulevesiselvitys (19) 1 Johdanto 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Tässä työssä on laadittu hulevesien hallintasuunnitelma Tampereen yllypuron asemakaavan 7 muutosalueelle. Alueen maankäyttö tulee muuttumaan asemakaavamuutoksen myötä, jonka vuoksi tasteltiin alueella ilmeneviä hulevesivaikutusten määrällisiä ja laadullisia muutoksia. Työssä tasteltiin myös suunnittelualueen hulevesivaikutuksia yllypuron Naturaalueeseen, koska alueen hulevedet kulkevat yllypuron Natura-alueen läpi. Tastelujen pohjalta on määritetty tarpeet hulevesien hallintaan alueella sekä tonttikohtaisesti, että yleisillä alueilla. 1.2 Suunnitteluorganisaatio Hulevesiselvitys on tehty Sito Oy:ssä, jossa projeipäällikkönä on toiminut ins. AK Olli Nissinen, suunnittelijana dipl.ins. Elina Teuho. Työn tilaajana on Tampereen kaupunki, Kiinteistötoimi, yhteyshenkilönään Ari Kilpi. 2 Selvitysalueen nykytilaselvitys 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee änsi-tampereella noin yhdeksän kilometrin päässä Tampereen ydinkeskustasta (Kuva 1). Alueen länsipuolella kulkee Pihtisulunkatu ja itäpuolella ratapenger. Alueen etelälaidassa virtaa yllypuroon johtava oja, jossa virtaa vesiä myös Nokian puolelta. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (Taustakartta ). Suunnittelualueen maankäyttö on nykyisellään runsaat yksi kolmasosaa läpäisemätöntä pintaa ja vajaat kaksi kolmasosaa metsää (Kuva 2).

4 AK7 hulevesiselvitys (19) Kuva 2. Suunnittelualueen (merkitty punaisella) nykyinen maankäyttö on metsää ja teollisuusaluetta. (Taustan ilmakuva ). 2.2 aaperä ja topografia Suunnittelualueen pohjoisreunan maaperä on hiekkamoreenia ja rakennetun alueen kohdalla se on kartoittamatonta. täisen ja eteläisen reunan maaperä on hiesua. (Kuva 3). Kuva 3. aaperäkartta (GTK, taustakartta ), jossa suunnittelualueen rajaus on merkitty punaisella.

5 AK7 hulevesiselvitys (19) Alueen korkeusasema on noin viettäen luoteisnurkasta kohti kaakkoisnurkan seutua (Kuva ). Kokonaisuudessaan ympäristö viettää kohti kaakkoa ja yllypuroon johtavaa sivu-uomaa. 2.3 uontoarvot Kuva. Selvitysalueen topografia (2 m korkeusmalli ja taustakartta ). Suunnittelualueen rajaus merkitty punaisella. Tärkein luontoarvo, johon suunnittelualueella muodostuvilla hulevesillä voi hallitsemattomana olla vaikutusta on yllypuron Natura-alue, joka sijaitsee noin 6 metrin päässä suunnittelualueesta. Alue on n. 2 hehtaarin laajuinen puronvarsilehto ja SAC-alue eli luontodireiivin mukainen Natura 2-verkoston kohde. Alueella on Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavia suojeluperusteena olevia luontodireiivin luontotyyppejä: Fennoskandian lähteet ja lähdesuot Boreaaliset lehdot etsähallituksen vuonna 2 laatiman Natura-luontotyyppi-inventoinnin perusteella alueella esiintyviä Natura-luontotyyppejä ovat: uonnonmetsät ehdot Sisävedet (pikkujoet ja purot) Alueen suojelun perusteeksi on myös ehdotettu lisättäväksi pikkujokien ja purojen luontotyyppiä (tiedonanto sähköpostilla EY-keskus, 21), luonnonmetsien luontotyyppiä sekä lajina liito-orava.

6 AK7 hulevesiselvitys (19) Kauempana yllypuron alajuoksulla sijaitsee pohjavesialueita noin 1, kilometrin päässä linnuntietä suunnittelualueelta. Suunnittelualue ei kuitenkaan sijaitse pohjavesialueella. (Kuva ). isäksi Kantakaupungin liito-oravaselvityksen perusteella suunnittelualueen itäreunassa kulkee mahdollinen liito-oravan kulkureitti Hydrologia Kuva. uontoarvot (uontoalueet SYKE, taustakartta ). Päävesistöalue, johon suunnittelualue kuuluu, on Kokemäenjoen alue. Ensimmäinen jakovaihe on Vanajaveden Pyhäjärven alue (3.2), toisen jakovaiheen alue Pyhäjärven alue (3.21) ja kolmannen jakovaiheen alue on Vihnusjärven alue (3.213). 2 Vihnusjärven valuma-alue (26 km²) jakaantuu edelleen osavaluma-alueisiin 3. Suunnittelualue sijaitsee osavaluma-alueella (6 km²), joka purkaa suoraan Vihnusjärveen. (Kuva 6). Alueen sijoittuminen Vihnusjärven valuma-alueelle korostuu siksi, että Nokian kaupunki muodostaa tekopohjavettä Vihnusjärven vedestä aatialanharjussa. 1 Kantakaupungin yleiskaava 2 Kantakaupungin liito-orava selvitys 216. Tampereen kaupunki, Ramboll. 2 Ympäristöhallinto. Ympäristökarttapalvelu Karpalo, selainpohjainen karttapalvelu. Saatavissa: 3 Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma 212.

7 AK7 hulevesiselvitys (19) Kuva 6. Kaava-alue sijaitsee Vihnusjärven valuma-alueella (taustakartta ). Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan 1,2 km²:n osavaluma-alueella, joka purkaa yllypuroon intuviidanpuiston kautta. Tämä jakautuu edelleen kahteen alueeseen, jonka rajaavana pisteenä on Pihtisulunkadun ali virtaava rumpu. (Kuva 7, iite 1). Kuva 7. yllypuroon purkava osavaluma-alue (taustan peruskartta ). Selvitysalueella nykyään sijaitsevan rakennetun tontin hulevedet purkavat nykytilanteessa suoraan Pihtisulunkadun itäpuolella sijaitsevaan ojaan.

8 AK7 hulevesiselvitys (19) 3 Tulevan maankäytön vaikutukset 3.1 aankäytön muutokset Suunnittelualueen maankäyttö on muuttumassa asemakaavamuutoksen myötä (Kuva ). Kaavaluonnoksen mukaan suunnittelualue tulee sisältämään kaksi teollisuustonttia (TY-21), sekä ET-3 -alueen ja kaksi suoja-aluetta (EVS). Teollisuusalueista läntisempi on jo nykyisellään kaavoitusluonnosta vastaavassa käytössä. Suurimmat muutokset maankäytössä kohdistuvat itäisempään TY-21 -alueeseen. Se on nykyisellään metsää ja maankäyttö tulee muuttumaan suunnitelman mukaan rakennetuksi alueeksi. ET-3 -alueella sijaitsee jo nykyisellään esitettyä käyttötoitusta vastaavaa toimintaa, joten sen maankäytössä ei tapahdu muutosta. Suunnitellut EVS-alueet ovat nykyään pääosin metsäisiä alueita, joilla virtaa ojia. uvussa 2.3 uontoarvot mainittiin alueella kulkevan mahdollisen liito-oravan kulkureitin. Tämä sijoittuu maankäytön muutoksessa pääosin EVS- eli suojaviheralueelle, jolla sijaitsee tärkeä ekologinen yhteys. Kuva. Ote asemakaava nro 7:n muutosluonnoksesta.

9 AK7 hulevesiselvitys (19) 3.2 Hulevesivaikutukset 3.3 Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtaussuuntiin Kaava-alueen sisäiset valuma-aluerajat muuttuvat niiden hulevesien hallinnan vuoksi hieman (Kuva 9). Alueen sisäiset valuma-alueet on jaettu tunnuksille T1, T2a, T2b, EVS1, EVS2 ja ET-3. Alueen T1 maankäyttö oletetaan tässä hulevesitastelussa muuttumattomaksi samoin kuten alueiden EVS1, EVS2 ja ET-3. T2 on jaettu kahteen osaan, joista T2b oletetaan ajoyhteydeksi alueelle T2a. Virtaussuunnat maankäytön muuttuessa pysyvät samoina. Kuva 9. uuttuvan maankäytön mukaiset osavaluma-alueet kaava-alueella. 3. aankäytön muutokset hulevesivaikutukset 3..1 Vaikutukset hulevesien määrään aankäytön muutosten aiheuttamien hulevesivaikutusten selvittämiseksi, laskettiin alueen läpäisemättömän pinnan määriä, valuntakertoimia sekä muodostuvia virtaamia (kerran kymmenessä vuodessa toistuvalla 1 minuutin sateella) muuttuvan maankäytön mukaisilla osavaluma-aluerajauksilla sekä nykyisellä että muuttuvalla maankäytöllä. aankäytön muutoksen hulevesivaikutukset on koottu taulukkoon 1. Alueiden T1, EVS1, EVS2 sekä maankäyttö oletettiin samaksi kuin nykytilanteessa. Alueella T2 oletettiin olevan tulevassa tilanteessa 6 % läpäisemätöntä pintaa kokonaispinta-alastaan.

10 AK7 hulevesiselvitys (19) Taulukko 1. aankäytön muutosten hulevesivaikutukset. Pinta-ala TA Valuntakerroin Q (l/s) Alue (ha) Nyky Tuleva Nyky Tuleva Nyky Tuleva T1,3 62 % 62 %,, 7 7 T2,7 % 6 %,6, 2 EVS1 2,3 1 % 1 %,, 1 1 EVS2 1,2 37 % 37 %,32, ET,13 3 % 3 %,,,21,21 Koko alue 17, 37 % 3 %,31,6 126 Yllä mainittujen oletusten ja laskelmien perusteella kaava-alueen läpäisemättömän pinnan (total impervious area, TA) tulee muuttumaan kokonaisuudessaan 37 %:sta 3 %:iin. Oletuksiin nojaten tämä näkyy alueen T2 TA:n kasvuna. (Kuva 1). Kuva 1. äpäisemättömän pinnan määrän muutokset kaava-alueella verrattaessa nykytilaa tulevaan tilanteeseen. Verrattaessa nykytilannetta tulevaan tilanteeseen, myös valuntakerroin kasvaa alueella T2 9-kertaiseksi ja koko alueella 1,-kertaiseksi (Kuva ).

11 AK7 hulevesiselvitys (19) Kuva. Valuntakertoimien muutos kaava-alueella verrattaessa nykytilaa tulevaan tilanteeseen Vaikutukset hulevesien laatuun Nykytilanteessa suunnittelualueen rakennetuilta alueilta muodostuvat hulevedet voivat sisältää runsaastikin liikenteen päästöistä, ajoneuvojen ja pintamateriaalien kulumisesta sekä talvikunnossapidosta peräisin olevia epäpuhtauksia. Alueen kattopinnoilta muodostuvat, laadultaan suhteellisen puhtaat hulevedet voivat lisäksi runsaimmillaan aiheuttaa ongelmia huuhtoessaan muilta pinnoilta ja virtausreiteiltä mukaansa kiintoainesta ja epäpuhtauksia. Tulevassa tilanteessa, asemakaavamuutosten toteutuessa, kattopintojen sekä asfaltin ja muun läpäisemättömän pinnan määrä kasvaa. Puistomaisen ja metsäisen alueen määrät laskevat. Tämä mahdollistaa mainittujen epäpuhtauksien helpomman kulkeutumisen. isääntyneen asfaltin määrä mahdollistaa suuremman epäpuhtauksien määrän ja kattopintojen kasvu kasvattaa epäpuhtauksien huuhtoutuvuutta. Rakennusaikaiset hulevedet poikkeavat laadultaan selvästi valmiin alueen hulevesistä ja voivat sisältää erittäin runsaasti kiintoainesta. Selvitysalue sijaitsee lähellä yllypuron Natura-aluetta, joten laadullinen hallinta on oltava myös rakentamisen aikana 3. Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet Asemakaavan 7 alue kuuluu Vihnusjärven valuma-alueeseen ja temmin määriteltynä osavaluma-alueeseen, joka purkaa yllypuroon intuviidanpuiston kohdalta. Asemakaavamuutoksen myötä tulee muodostuvia hulevesiä hallita sekä määrällisesti, että laadullisesti, sillä kaava-alueen vedet laskevat suoraan yllypuron Natura-alueelle sekä lopulta Vihnusjärveen. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelman 3 valuma-aluekohtaisissa toimen-pidesuosituksissa Vihnusjärven valuma-alueelle on määritetty kolme tavoitetta: 1) yllypuron Natura 2-alueen vesitase on säilytettävä ennallaan, 2) Pohjaveden muuttuminen on estettävä ja 3) Vihnusjärveen johdettavan veden laatu on säilytettävä hyvänä. Koska asemakaavamuutoksen alue ei sijoitu pohjavesialueelle, tavoitteina ovat yllypuron vesitaseen säilyttäminen ennallaan sekä Vihnusjärveen johdettavan veden laadun säilyttäminen hyvänä.

12 AK7 hulevesiselvitys (19) Toimenpide-ehdotukset ja tilavaraukset.1 Hulevesien hallinnan periaatteet Hulevesien hallintasuunnitelmassa tulee huomioida Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa 3 esitetyt hulevesien käsittelyn ja johtamisen yleiset periaatteet, joiden mukainen käsittelyjärjestys on seuraava:. Ehkäistään hulevesien muodostumista.. V. Hyödynnetään hulevesiä niiden syntypaikalla Hulevesien puhdistus syntypaikalla Syntypaikalla tapahtuva hulevesien viivytys V. Hulevesien poisjohtaminen syntypaikaltaan viivyttävillä järjestelmillä V. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemäröinnin kautta viivytysalueille ennen vesistöön johtamista yllypuron Natura- ja luonnonsuojelualueiden läheisyyden vuoksi esitetään hulevesiä hallittavan vähintään tason. ja V. toteutuksella kaava-alueella..2 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma on esitelty periaatteellisesti Kuvassa 12 ja temmin iitteessä 2. Tässä suunnitelmassa on esitetty toimenpiteet, joilla asemakaavan muutosalueella ja erityisesti uuden muuttuvan maankäytön alueella muodostuvat hulevedet saadaan hallittua. Asemakaavan muutosalueen eteläreunassa kulkeva lännestä itään virtaava oja on oleellinen osa koko Vihnusjärven valuma-alueen hulevesiverkostoa. yllypuron osayleiskaavan hulevesisuunnitelmassa ojauomaan on esitetty toteutettavaksi hallintarakenteita jotka sijoittuvat kaava-alueen eteläreunaan (käsittelyalue ) sekä n. m ojauoman laskusuunnassa sijaitsevaan intuviidanpuistoon (käsittelyalue 6). Rakenteiden toituksena on hallita koko yllypuroon purkavan 1.2 km 2 valuma-alueen virtaamia ja niiden toteuttaminen on suositeltavaa, jotta tonttikohtaisten hallintamenetelmien mitoitukseen verrattaessa pidempikestoisilla (6 min) sadetapahtumilla tapahtuvat virtaamat saadaan hallittua koko valuma-alueen mittakaavassa. Alueellisten hallintarakenteiden suunnittelu tai ojauomaan tehtävät muutokset tulee tastella ja mitoittaa temmin esimerkiksi virtausmallinnusten avulla huomioiden samalla tässä suunnitelmassa esitetyt tonttikohtaiset hulevesien hallintatoimenpiteet.

13 AK7 hulevesiselvitys (19) Kuva 12. Hulevesien hallintasuunnitelman periaate. yllypuron Natura-alueen sijaitsee kaava-alueella muodostuvien hulevesien purkureitillä, jonka vuoksi on tärkeää hallita kaava-alueen hulevesiä sekä määrällisesti että laadullisesti. Päälinjauksena hulevesien hallinnan kannalta on soveltaa kaava-alueen keskellä pohjois-etelä -suuntaista ojaa, joka levennetään viivytysojaksi. Viivyttävä pohjois-eteläsuuntainen ojan asemointi tulee säilyttää entisellään. Ojan pohjalle tulee matalia virtausesteitä ja pohjapato parantamaan viivytysominaisuuksia. Hulevesien hallinnan toteutus olemassa olevalla viivytysojalla on perusteltua, sillä se palvelisi sekä jo nykyisen rakennetun alueen T1, että tulevassa tilanteessa rakennetun T2a hulevesien hallinnassa. Alueen T2a tasaus tulee suunnitella viettämään kohti viivytysojaa. T2b:n ajoyhteyden vierustat tulee varustaa ojilla, jotka keräävät ajoyhteyden hulevedet, jotka voidaan johtaa ajoyhteyden alittavalle rummulle. Ajoyhteys tulee eroosiosuojata. Viivytysojan padotus tulee asemoida kohtaan, joka on ennen kuin oja menee alitusrummulle. Alueiden rajaukset on esitetty kuvassa 9. Uusi T2-tontti tulee temman hulevesisuunnittelun yhteydessä varustaa öljyn- ja hiekanerottimilla, joiden purku tapahtuu tässä suunnitelmassa esitettyyn viivytysojaan. Alueilta kerättävät lumet on huomioitava siten, ettei niitä läjitetä viivytysojan tukkeeksi vaan ojan sivupainanteeseen, josta ne sulaessaan virtaavat viivytysojaan. Viivytysojan mitoituksen lähtökohdat Suunnitelmassa käytetty mitoitus perustuu yllypuron osayleiskaavan hulevesisuunnitelmaan, jossa yllypuron Natura-alueen kannalta kriittisimmäksi virtaamatilanteeksi on arvioitu kerran kymmenessä vuodessa (1/1a) toistuva sadetapahtuma. Tontin pinta-ala ja virtausreitit huomioiden mitoitussateen kestoksi valittiin 1 minuuttia.

14 AK7 hulevesiselvitys (19).3 Tulvareitit Viivytysojan virtaamamitoitus yllypuron Natura-alueen kannalta tontin purkuvirtaama on suositeltavaa kuristaa vastaamaan alueelta luonnontilassa tulevaa virtaamaa. Kuristamattomana alueelta T2a tuleva virtamaa on tulevassa tilanteessa n. l/s (1/1a, 1 min sadetapahtumalla). Tässä tapauksessa viivytysojan suositeltava maksimipurkuvirtaama on 1 l/s*ha ja alueen T2a pinta-ala huomioiden se toittaisi viivytysojalle l/s maksimipurkuvirtaamaa ojan ollessa täynnä. Viivytysojan mitoitusvesimäärä Viivytysojan mitoitusvesimäärä on laskettu huomioimalla vain osavaluma-alue T2a. Alue T2b koostuu pelkästään alueen T2 ajoyhteydestä ja siellä muodostuvat hulevedet ohjataan yhdystien vierusojissa kohti purkupaikkaa. itoitusvesimääräksi alueelta T2a ja viivytysojan mitoitustilavuudeksi saadaan tällöin 36 m 3. Tämä toittaisi tontille T2 kaavamääräysmielessä hallintavelvoitetta, jossa hulevesien viivytysvelvoite on n. 1,1 m 3 hulevesien hallintatilavuutta jokaista 1 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohti. Vaikka jo rakennetuilta kiinteistöiltä ei nykyisen käytännön mukaan velvoiteta hulevesien hallinnan muuttamista asemakaavan muuttuessa, voi viivytysoja palvella molempia tontteja T1 ja T2. Tämä edellyttäisi kuitenkin hulevesien purkujärjestelmän muutoksia alueella T1, koska sen hulevedet purkavat nykytilanteessa suoraan lännestä itään virtaavaan yllypuron sivuhaaraan tontin eteläreunassa sijaitsevan hulevesiviemärin kautta. ikäli molemmat tontit liitettäisiin viivytysojaan, saataisiin samoilla mitoitusperusteilla viivytysojan mitoitustilavuudeksi 9 m 3 ja maksimipurkuvirtaamaksi 1 l/s. umien läjityksen tilantarpeet umien läjityksen tilantarpeet on arvioitu alueella T1 asfaltoidun ja paikoitusalueen pinta-alan, lumikertymän sekä lumen tiivistymisasteen perusteella. Alueen T2b lumen läjityksen tilantarve saatiin samoin. Alueen T2a lumia kerättävä alue peilattiin alueen T1 kautta (lumenkeräysalueen pinta-ala suhteutettuna koko T1 pinta-alaan). Alueen T1 lumensijoituspaikan tilantarve on noin 16 m² ja alueen T2a 126 m². Tulvatilanteessa hulevedet tulee ohjata hallitusti kohti viivytysojaa, josta ne kulkevat ojan eteläpäädyssä sijaitsevalle rummulle. Ajoyhteyden alittava rumpu tulee varustaa tulvaputkella tai muuten mitoittaa tarpeeksi suureksi tulvatilanteita varten. Todella harvinaisiin sadetapahtumiin voidaan varautua eroosiosuojaamalla ja suunnittelemalla tontin ajoyhteys siten, että maksimitulvatilanteessa alueelta muodostuvat hulevedet pääsevät hallitusti purkamaan tien yli eteläpuoliseen yllypuroon laskevaan ojaan. Keskinen, A umilogistiikan tehostaminen kaupungeissa. Diplomityö, 3 sivua, 9 liitesivua.

15 AK7 hulevesiselvitys (19). Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Kaavamääräykset Rakentamisen aikaiset hulevedet ovat lähes poikkeuksetta laadultaan huonoja, koska niihin huuhtoutuu mm. häiriintyneistä maakerroksista runsaasti kiintoaineista. Rakennusvaiheen hulevesien käsittely tulee järjestää tilapäisillä ratkaisuilla. Työmaavaiheessa tontin vedet tulee johtaa esimerkiksi tilapäisen tasausaltaan tai painanteen kautta, jonka purkuojassa on esim. suotopato tai vastaavan tyyppinen ratkaisu. Rakentamisen aikaiset hallintaratkaisut tulee toteuttaa erillään olemassa olevasta pohjois-etelä -suuntaisesta ojasta. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinnasta tulee laatia tempi suunnitelma ennen maarakennustöiden aloittamista alueella. Kaavassa ehdotetaan merkittävän viivytysojan sijainti hule-merkinnällä, jossa alue varataan hulevesien johtamista ja käsittelyä varten. 6 Hulevesien vaikutukset Natura-arvoihin 6.1 Yleistä Vaikutusmekanismit yllypuroon kohdistuvat mahdolliset vaikutusmekanismit alueelta voidaan arvioida suojeluperusteena olevien luontotyyppien perusteella seuraavasti: Suorat pinta-alamenetykset suojelun perusteena oleville luontotyypeille Reunavaikutukset suojelun perusteena oleville luontotyypeille Pienvesiympäristön tai pienilmaston muutokset, jotka vaikuttavat lähteisiin, lehtoihin, luonnonmetsiin ja puroihin Pohjavesiolosuhteiden muutokset, jotka voivat vaikuttaa lähteisiin Pintavaluntaolosuhteiden muutokset, kuten virtausnopeuden, määrän tai laadun muutokset, jotka voivat vaikuttaa lehtoihin, purouomaan, pienvesiin ja eliöstöihin Tulvatilanteet, jotka voivat vaikuttaa kaikkiin luontotyyppeihin Eroosiovaikutukset, jotka voivat vaikuttaa puroon, lähteisiin ja lehtoihin Virkistyskäytön lisääntyminen, joka voi vaikuttaa erityisesti lehtoihin ja luonnonmetsiin Poikkeustilanteet, joissa hulevesien joukkoon kulkeutuu haitta-aineita, jolla voi olla vaikutuksia kaikkiin luontotyyppeihin Suunnittelualue sijaitsee n. 6 metrin päässä Natura-alueesta, joten alueen maankäytön muutoksella ja hulevesien hallintarakenteilla ei ole suoria vaikutuksia kuten pinta-alamenetyksiä tai reunavaikutuksia varsinaiseen Natura-alueeseen. Pienvesiympäristön tai pienilmaston muutoksien voidaan katsoa olevan mahdollisia, mikäli yllypuron virtaamaolosuhteita ja vesitasapainoa muutetaan merkittävästi.

16 AK7 hulevesiselvitys (19) Pohjavesiolosuhteiden muutokset voivat vaikuttaa Natura-alueella sijaitseviin lähteisiin. Koska suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella, eikä maankäytön muutos vaikuta yllypuron valuma-alueen kokoon, ovat mahdolliset pohjavesivaikutukset ainoastaan pohjavesien laadun muutoksista johtuvia ja näin ollen tässä selvityksessä tasteltava vaikutusmekanismi on hulevesin laatu jolla voi olla vaikutuksia myös muodostuvien pohjavesien laatuun. Pintavaluntaolosuhteiden muutokset suunnittelualueen vaikutuksesta ovat todennäköisiä lisääntyvän vettä läpäisemättömän pinnan myötä, mikäli alueelta purkautuvat hulevedet johdetaan tulevaisuudessa hallitsemattomina yllypuroon. Tulvatilanteet ovat maankäytön muutoksen johdosta mahdollisia, mikäli alueella muodostuville hulevesille ei toteuteta riittäviä hallintatoimenpiteitä. Suunnittelualueelta muodostuvilla hulevesillä voi olla eroosiovaikutuksia, mikäli hulevesien virtausnopeus kasvaa merkittävästi eikä riittävää hulevesien hallintaa toteuteta. Virkistyskäytön lisääntyminen voi vaikuttaa Natura-alueen kasvillisuuteen heikentävästi. Suunnittelualueen maankäytön muutos ei todennäköisesti lisää Natura-alueen virkistyskäyttöä, koska alueelle ei ole esitetty asuinrakentamista joka voi mahdollisesti lisätä alueella liikkuvien ihmisten määrää. Tämän vuoksi virkistyskäytön lisääntymisen ei arvioida olevan tästä suunnitelmasta aiheutuva vaikutusmekanismi. Poikkeustilanteet, kuten kemikaalionnettomuudet ovat mahdollisia suunnittelualueella, vaikka hulevesien hallinta toteutettaisiin tässä suunnitelmassa esitettyjen ratkaisujen mukaisesti. Kemikaalit voivat esimerkiksi onnettomuustilanteessa sekoittua hulevesiin ja kulkeutua yllypuroon, mikäli asiaan ei ole varauduttu riittävällä tasolla. Yhteenvetona vaikutusmekanismeista voidaan todeta, että mahdolliset vaikutukset yllypuron Natura-alueelle johtuvat hulevesivirtamaasta tai hulevesien laadullisista vaikutuksista, joita tässä selvityksessä erityisesti tastellaan. Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen Tässä suunnitelmassa esitetyt ratkaisut perustuvat Tampereen yllypuron osayleiskaavan hulevesisuunnitelman mukaisiin ratkaisuihin 6, joissa kriittisimmäksi virtaamatapahtumaksi yllypuron Natura-alueen kannalta on katsottu kerran kymmenessä vuodessa (1/1a) toistuva sadetapahtuma. Hulevesisuunnitelmassa on myös esitetty, että virtaamia hallitaan sekä alueellisilla hallintarakenteilla, että uuden maankäytön toteutuessa tonttikohtaisilla järjestelmillä. Tässä asemakaavan 7 muutosta koskevassa suunnitelmassa on esitetty tonttikohtaiset hulevesien hallintaratkaisut, jotka toteuttavat hallintatarpeen alueelle suunnitellulle uudelle maankäytölle. yllypuron osayleiskaava, selostus, Tampereen kaupunki. Suunnittelupalvelut / Yleiskaavasuunnittelu. Kuulutettu lainvoimaiseksi , Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tampereen Vesi ja Nokian kaupunki, Kolmenkulman alueen vesihuollon yleissuunnitelma skoy Suunnittelukeskus Oy. 26-C661.

17 AK7 hulevesiselvitys (19) 6.2 Aiemmat selvitykset ja yhteisvaikutukset Hulevesien vaikutusta yllypuron Natura-alueeseen on selvitetty useammassakin selvityksessä jotka liittyvät yllypuron valuma-alueelle sijoittuviin maankäytön muutoshankkeisiin. Osassa näistä, kuten Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelma-alueiden uonnonsuojelulain 6 mukaisessa Natura-arvioinnissa 7 ja yllypuron asemakaavan nro 19 Natura-arvioinnin tarvehinnassa on selvitetty myös valuma-alueelle sijoittuvien hankkeiden yhteisvaikutuksia hulevesien kannalta. yllypuron asemakaavan 19 Natura-arvioinnin tarvehinnan lopputulemana on yhteisvaikutusten osalta todettu, että mikäli hulevesien hallintaa toteutetaan alueelle laadittujen suunnitelmien ja vaikutusarviointien mukaisina, ei merkittäviä haitallisia yhteisvaikutuksia normaalitilanteessa aiheudu. Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelma-alueiden uonnonsuojelulain 6 mukaisessa Natura-arvioinnissa on myös todettu, että toteutettaessa hulevesien hallintatoimenpiteet yleissuunnitelmissa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti, ei hulevesistä todennäköisesti aiheudu merkittävästi heikentäviä vaikutuksia yllypuron Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeillä eikä Natura-alueen eheys ole uhattuna. isäksi Tampereen yllypuron osayleiskaavasta, jonka hulevesisuunnitelmassa esitettyihin periaatteisiin tämän selvityksen ratkaisut perustuvat, on laadittu Tampereen yllypuron ja Nokian Kyynijärven-Juhansuon osayleiskaavojen Natura 2-vaikutusarvio. 6.3 Vaikutukset virtaamiin yllypuron Natura-alueella hulevesivirtaamien kasvulla voi olla vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena oleviin lehtoihin, kasvillisuuteen, eliöstöihin ja eroosiovaikutusten myötä myös lähteisiin sekä pikkujokien ja purojen luontotyyppiin. Hallitsemattomina virtaamat yllypuroon kasvaisivat, aiheuttaen eroosiota ja edelleen vedenlaadun heikkenemistä lisääntyvän kiintoainekuormituksen myötä. Tässä hulevesisuunnitelmassa on esitetty ratkaisut, joilla maankäytön muutosalueelta purkautuva hulevesivirtaama saadaan hallittua luonnontilaista virtaamaa vastaavaan tasoon, joka on laskennallisesti 1 l/s*ha. Suunnitellulla virtaamatasolla voidaan eroosiovaikutusten jäävän vähäisiksi ja näin ollen myöskään kiintoainekuormitus ei yllypuroon kulkeutuvissa hulevesissä lisäänny. 6. Vaikutukset vesitaseeseen yllypuron Natura-alueella sijaitsevat lähteet, lehdot, luonnonmetsät ja puro ovat riippuvaisia valuma-alueen vesitaseesta ja sen muutoksilla saattaa olla vaikutuksia näihin luontotyyppeihin. Suunnittelualueen maankäytön muutoksella ei ole vaikutusta yllypuron valuma-alueen kokoon. Alueella muodostuva välitön pintavalunta tulee lisääntymään vettä läpäisemättömien pintojen lisääntymisen myötä, mutta vastaavasti hulevesiä viivyttämisellä ja purkuvirtaaman hallitsemisella lähes luonnontilaa vastaavaan tilanteeseen voidaan todeta, että alueen vesitase tulee säilymään lähes nykytilaisena maankäytön muutoksen jälkeenkin. 7 Tampereen kaupunki, Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelma-alueiden uonnonsuojelulain 6 mukainen Natura-arviointi, D , yllypuro (F31). FCG suunnittelu ja Tekniikka Oy 1..21, P2669. Tampereen kaupunki, Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelma-alueiden uonnonsuojelulain 6 mukainen Natura-arviointi, D , yllypuro (F31). FCG suunnittelu ja Tekniikka Oy 1..21, P2669.

18 AK7 hulevesiselvitys (19) 6. Vaikutukset vedenlaatuun 6.6 Poikkeustilanteet Alueen rakentumisella on vedenlaatua heikentävä vaikutus, ilman hulevesien laadullista hallintaa. uutoksia vedenlaatuun tapahtuu paitsi rakentuneessa tilanteessa, mutta myös jo rakentamisvaiheessa. Yleensä läpäisemättömien pintojen kasvu, erityisesti pinnoitetut piha-alueet huonontavat alueen hulevesien laatua. yllypuron Natura-alueella hulevesien heikentyvä laatu saattaa pitkällä aikavälillä aiheuttaa vaikutuksia lehtoihin, niiden kasvillisuuteen ja puronvarsieliöstöihin. Oleellista on myös huomioida hulevesien kulkeutuminen yllypuron kautta Vihnusjärveen, josta otetaan raakavettä aatialanharjun tekopohjavesilaitokseen. Vaikutukset vedenlaatuun rakennetussa tilanteessa aadullisten vaikutusten hallitsemiseksi rakennetussa tilanteessa päällystetyille piha-alueille esitetään toteutettavaksi öljyn- ja hiekanerottimet ennen hulevesien purkamista viivytysojaan, josta ne kulkeutuvat purkureitille. Hulevesien hallintaratkaisujen arvioidaan olevan riittäviä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia hulevesien laadun suhteen, sillä öljyn- ja hiekanerottimet keräävät läpäisemättömille piha-alueille kertyneet aineet ja viivytysojassa virtaaman hidastuminen laskeuttaa haitta-aineita edelleen. Viivytysojan kasvillisuus auttaa sitomaan hulevesissä mahdollisesti olevia ravinteita, jotka eivät näin ollen kulkeudu yllypuroon asti. Vaikutukset vedenlaatuun rakentamisen aikana Suunnittelualueelta rakentamisen aikana purkautuvien hulevesien kuormitusta voidaan hillitä työnaikaisilla hulevesien hallintaratkaisuilla kuten eroosiosuojauksilla sekä laskeutus- ja suodatusmenetelmillä. Hallintaratkaisut on esitetty toteutettavaksi ennen uuden alueen rakentamistöitä ja niistä tulee laatia erillinen rakentamisen aikaisten hulevesien hallintasuunnitelma ennen työmaan aloittamista. Poikkeustilanne on esimerkiksi poikkeuksellinen tulvatilanne. Tämän hulevesiselvityksen osana oli tulvareittien määrittely siten, että tulvasta ei aiheutuisi tarpeetonta haittaa yllypuron Natura-alueelle. Tulvatilanteen hallittu ohjaaminen purkureiteille on esitetty luvussa.3. yllypuron Natura-aluetta suojaa asemakaavan 7 tulvavesiltä lisäksi yllypuron osayleiskaavan hulevesisuunnitelmassa esitetyt alueelliset hallintarakenteet ja 6, jotka toteutuessaan hallitsevat poikkeustilanteiden virtaamia koko yllypuron sivuhaaran valuma-alueen tasolla. isäksi alueen tulevassa toiminnassa tulee huomioida mahdolliset onnettomuustilanteet, mikäli alueella varastoidaan esim. kemikaaleja jotka saattaisivat onnettomuustilanteessa kulkeutua hulevesien mukana yllypuroon ja sieltä edelleen Vihnusjärveen. Näihin on mahdollista varautua alueen temmassa maankäytön ja toiminnansuunnittelussa tontin sisällä, ja lisäksi alueen keskitetty hulevesien viivytysoja voidaan tarvittaessa sulkea esim. tukkimalla purkujärjestelmä, jolloin haitta-aineet on mahdollista pysäyttää jo tontin sisällä.

19 AK7 hulevesiselvitys (19) 7 Yhteenveto yllypuron T-alueen asemakaavamuutos tulee muuttamaan alueen maankäyttöä. Alueella muodostuvat hulevedet purkavat intuviidanpuiston kautta yllypuron Natura- ja luonnonsuojelualueelle sekä itse yllypuroon. Tämän vuoksi hulevesien hallintatoimien toteutus muuttuvan maankäytönalueella on välttämätöntä haitallisten hulevesivaikutusten ehkäisemiseksi. Tässä suunnitelmassa on tasteltu mahdollisia vaikutusmekanismeja yllypuron Naturaalueeseen ja todettu niiden olevan pääasiallisesti hulevesivirtaaman tai hulevesien laadun kautta syntyviä. Suunnitelmassa esitetyillä ratkaisuilla saavutetaan hulevesien hallinnan taso, jolla alueelta purkautuvien hulevesien määrä, laatu tai virtausnopeus säilyy tasolla, joka ei aiheuta haitallisia vaikutuksia yllypuron Natura-alueella. Hulevesivaikutuksia ja hulevesien yhteisvaikutuksia on myös arvioitu aiemmissa selvityksissä koko yllypuron valuma-alueen tasolla. Aiempien selvitysten perusteella haitallisia yhteisvaikutuksia ei arvioida tapahtuvan, mikäli hulevesien hallintaa toteutetaan alueelle laadittujen suunnitelmien ja vaikutusarviointien mukaisina. Koska tässä selvityksessä esitetyt suunnitteluratkaisut perustuvat aiemmin laadittuihin valuma-alue-tasoisiin suunnitelmiin ja selvityksiin hulevesien hallinnan osalta, voidaan todeta, ettei alueen maankäytön muutos aiheuta haitallisia yhteisvaikutuksia, mikäli hulevesien hallintatoimenpiteet toteutetaan tämän selvityksen mukaisesti. Hulevesiä esitetään hallittavan kahden T-alueen välisellä viivytysojalla sekä rakentuvan T-alueen tasauksella viivytysojan suuntaan. Suunnitelmia tulee tentaa, kun alueen temmat maankäyttösuunnitelmat valmistuvat. Hulevesien hallintaa alueen rakentuessa tulee ohjata viivytysojan hule-kaavamerkinnällä. Hulevesimääräyksiä on mahdollista täsmentää myös sallitulla maksimipurkuvirtaamalla (1 l/s*ha, viivytysojan mitoitus uuden maankäytön hulevesien kanssa l/s), viivytysojan mitoitustilavuudella (uuden maankäytön osalta 36 m 3 ) tai viivytysvelvoitteella 1,1 m 3 hulevesien hallintatilavuutta jokaista 1 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohti (uuden maankäytön osalta). Alueen eteläreunassa sijaitseva lännestä itään virtaava ojan vesitilavuus on suositeltavaa säilyttää nykyisellään. Ojaan yllypuron osayleiskaavan hulevesisuunnitelmassa esitettyjen alueellisten hallintarakenteiden suunnitelmia on suositeltavaa tentaa ja rakenteet on myös suositeltava toteuttaa uudisrakentamisen lisääntyessä valuma-alueella. Jatkosuunnittelun kannalta tulee hulevesisuunnitelmaa tentaa tontin tulevan käyttösuunnitelman pohjalta. Sito Oy aatineet: Olli Nissinen Elina Teuho

20 AK7 hulevesiselvitys (19) Viitetiedot Kantakaupungin yleiskaava 2 Kantakaupungin liito-orava selvitys 216. Tampereen kaupunki, Ramboll. Keskinen, A umilogistiikan tehostaminen kaupungeissa. Diplomityö, 3 sivua, 9 liitesivua. yllypuron osayleiskaava, selostus, Tampereen kaupunki. Suunnittelupalvelut / Yleiskaavasuunnittelu. Kuulutettu lainvoimaiseksi , Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma 212. Tampereen kaupunki, Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelma-alueiden uonnonsuojelulain 6 mukainen Natura-arviointi, D , yllypuro (F31). FCG suunnittelu ja Tekniikka Oy 1..21, P2669. Tampereen Vesi ja Nokian kaupunki, Kolmenkulman alueen vesihuollon yleissuunnitelma skoy Suunnittelukeskus Oy. 26-C661. Ympäristöhallinto. Ympäristökarttapalvelu Karpalo, selainpohjainen karttapalvelu. Saatavissa: yllypuron asemakaavan nro 19 Natura-arvioinnin tarvehinta

21 997 B/ a arp ,9 atp arp , , B/1997 B/1997 a ,3 12, ,1 121 PP232 12, , , arp 12 7 B/ , B/ , , SGB/ ,, , 97 3 atp.,3 7,9.37,1 12 7, SG2 7 B/ B/ B/ , ,7 12,3.7 7 atk B/ B/19 7 /199 SGB SGB/1 122, ,2 12,6 123, , ,7, ,.1, arp, atk a 12 1, , , 9, , , B/ , , suustie 126 ie B/ ,3. arp,6 Teolli 122 orvent 13, ,7 12, ,9 Tuohik 1 123, 12,6 12, B/ ,2 126,9 12,, , ,9 9, , , , 121,3 123, Tsp 9,9 132, 12,9 1 SGB/1 3 B/ a 7 13,7 12, 1, SGB/ B/ , ,3 arp , 97 6,2,1 B/ 12,6 12, 13 atp atp ,2 2 SGB/ 7,, , , ,9 3 B/19, 13 yllypu 13 12, V 12 3 B/ , ,6 12,6 12, ro, , , ,2 63, SGB/ 12 12, B/ Ts ,3 9, B/ , , , ,6 B/ ,6 9, 93 7 ämpökesku 9 sk 12, , ,6 122,1 kuilu, varauloskäynti 127,9 V-koneh ,6 9, , PVC/ , ,3 2, B/19.3 7, , 3, , 7, 129,2 2, , ,2 9,2 3, , 9, PVC/ , 112 2,7 PVC/19 1 / 1 B/ / 16 /..7 B/19 1, PVC/ , , / / 133 varauloskäynti 139, , 2 3,6 121, yllyojaan purkavan valuma-alueen pinta-ala F = 1.2 km², B/ 9? B/? 7,2 79 6, PP2137 / / 2 1 SG/1 B/ SG/1 9, , Tsk 3 3,7 bs B/ bs , 7, 77 Tsk B/19 2 V/ SG/1 Tstor. p 3 9, / , , 72 7, atp 6, , 1.2 B/196 2 V/ , z /.9 B/196 3 B/ PEH/ 3 3, , PP , B/196 3 B/196 2 V/ , , , B/19 Rummulle purkavan valuma-alueen koko on 76 ha. 2, Tsp 7, / vrk ,9 7. 3, , V/ B/ ma k Sähköase SG 69 / ,3 9,z B/1, ,9 / Ei /1991 B/ 993/ V/196 27(3) F(B)1 3 B/.1.1 B/ 1 V/196 3/1993 (B)199 atu )F 27(3 ustank. 2.2 Joenta 2.2 (B)199 B/ 3/ elikatu V/196 27(3 )F, /1993 (B) V/ )F 2 27( Nykyinen hulevesiviemäri tai -rumpu VS2 3 B/ B/ VS2 3 B/ 991 SGB/1 Kaap B/ B/ B/1 961 SGB/K PVC/ PVC/ B/1 3 1 V/1961,9,2,3 1 36, B/ H/ 2 PE H/ 63 PE B/ Oja V/ V/196 tu.1. suonka.3 Silee B)/2 6 )( 3 2(3 1 B/2 3 B/197 Uomat, jotka toimivat pääreittinä tastelualueelta yllypuroon /7 yllypuron natura-alue (SYKE),2 6, 3 Vihnusjärven osavalu,a-alueen sivuvedenjakaja Virtaussuunta hulevesiviemäri, 7 Tsk 79 7, 6 79 Virtaussuunta avouoma 63 /197 t. 3 it.,3 ast.lai yllypuro , Kaava-alueen rajaus 3 6,2 ast.la, ERKNNÄT Purkupiste yllypuroon laskevaan sivu-uomaan 99 7,3 B/1 zo SG,7 Tsp,2 3, B/ 7,6 7,.., ,7 9, Z PP säiliö B/ 22 3 PP211,.66 7, k,2 7,9 3 2, 9 keskus , 6,3 ämpö 6,2 9 7, ,,,.9 6, / 7 PP269 B/, Tsp 7,6 Z,3 7, /, V/ , 3 1 / ,3 Tsk ,6 6,1 6. 7,9 Tsk,6 vrk,9 Z 2,3,6 PP (B) )F Säiliöt 9 6, 6. 77,1,3 2 3/19,1 7,,3, 6 (3 6, , , V/ (3 t. 3 92, )F (B) 1,9 93 3/19 7 ast.lai (B) )F (3 27,.3 1,, Ei tietoa ,9 Tsp PP , , 79 3,3 12,9 7 7, 2 6.2,3 97 9,3 3/ /1,,, (B) 9 96 Z , F PEH/216 / V/ B/ ) B/ B/ B/ V/ , ,6 63 PEH/ V/ B/ PEH/2 2 / B/ B/ ,9 6,6 6 3 B/ V/1961, V/ , B/ B/ ,2 (3 ( ) B/ B/ , PP ( H/ PE /2 7 2 B/ SG 2 H/ PE 2 63 / 9 2 / V/ Z B/ 3 SGB/ B/ B/ B/ rankatu Kolmihaa B/ B/ ,, 3 SGB/ B/ B/ 1 B/ B/196 B/ B) , Ei /196 (B)/ V/ B/ () 7. P-as Nokian mittarikaivo , , , ,9.6 Z Z 1 6, V/196 3 B/ V/196 1, , , Z ,9 6 7 B/ SG/ , , Tsk 6, ,2 H/ 6, 9 PE , PEH/ Tsk,2 9,9, ,9 6 1,7 2 Tsp, V/1967 (B)/2 () 12, P 3, , vedenjakajan sisäiset vedenjakajat vedenjakaja PP / YYPURON T-TONTT HUEVESSEVTYS iite 1. Valuma-aluerkartta 1: (A3) Tekijä ETe PP z 12 1 etriä 2 3,6 1 3, 3,2 19 B)/ B/ , / as , , PVk 969 ämpöke ()( 12 6 skus B/ , , Rummulle purkaa hulevesiä putken kautta Nokian puolelta katu 9 3, Pihtisulun B/ 9, ,9 196 B/19 9 SG/,3 2 3 B/196 B/ , 2 / / 9 2, , iike ,7 B/ r. k ,1 3 Kolmenkulman alueella hulevesien viivytystä noin 6 m³ (yllypuron asemakaavan nro 13 hulevesiselvityksen päivitys FCG 21). z 76,2 7,,6 2,7

22 ämpökeskus k? , , umenläjitysalueet tulee sijoittaa 123 ojan sivupainanteisiin 12 3 siten, että sulamisvedet pääsevät ojaan 12 7 helposti. umenläjitysmassat eivät saa kuitenkaan tukkia ojaa , , , Rakentuvan tontti tulee tasata siten, että siellä muodostuvat hulevedet valuvat tonttien väliseen viivytysojaan. yllypuron Natura 2-alue on vastaanottavana vesistönä Vihnusjärven valuma-alueella: - OYK:n noudattaminen hulevesien hallinnassa - Päällystettyjen pintojen määrän minimoiminen - Rakentaminen harvaan, jotta hulevesiä voidaan riittävästi hallita - Vesiuomien ympärille tulee jättää riittävät suojavyöhykkeet - Teollisuusyritysten hulevedet hallittava siten, ettei toiminta lisää riskiä yllypuron vesien määrälle tai laadulle - Asemakaavamääräyksillä ja rakentamistapaohjeilla tulee varmistaa hulevesien hallinnan toteuttaminen (Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma 212) , 12, ,2 13 V 12 12,6 12, , Tontin T2 lumenläjityksen viitteellinen sijoituspaikka. Tilantarve noin 126 m². 12,2 123, Tontin T1 lumenläjityksen viitteellinen sijoituspaikka Tilantarve noin 16 m². Ts 12 12,2 9, , 93 kuilu V-koneh ,1 9, ,6 9,6 129, / , ,3 9, ,.3 121, ,2 7,7 9, B/? B/ 2 SG/ , Hulevesien hallintaratkaisuna toimii olemassa 9, olevasta uomasta levennetty viivyttävä oja, jonka toteuteuksessa sovelletaan viertausta hidastava pohjan muotoiluja ja mahdollisesti pohjapatoa. Viivytysojan padotus tulee sijoittaa ennen ajoyhteyden alittavaa rumpua., B/ Oja on syytä merkitä kaavaan hule-merkinnällä , Rakentuvan alueen ajoyhteyden molemmin puolin sijoitetaan ojat Tsp atp / B/ / 2 V/196 12, , 16 / PEH/ 9.9 PP B/196 3 B/196 3 B/ / , , z 99 Tsk Tstor. p, Viivytystarve noin 6 m³ toteutuu kun ojan: - pituus 36 m - yläreunan leveys 3 m - pohjan leveys 1.6 m - korkeus.7 m - luiskakaltevuus 1:2 7,9 7, 7,9 7, Tsk Tulvareitit: Alueen tasaus tulee suunnitella siten, että se tulvareitit päätyvät viivytysojaan. Ajoyhteyden alittava rumpu tulee varustaa tulvatilanteita varten siten, että vedet mahtuvat virtaamaan sieltä. Erittäin harvinaisia tulvatilanteita varten tontin tasaus tulee suunnitella siten, että tulvavesi pääsee kulkemaan hallitusti eroosiosuojatun ajoyhteyden päältä. 77 7, , B/196 B/ V/196 7, , , , / 16 / 2 / 9, 3 B/196, vrk ,9 9,9 2 V/196 2 V/ Pohjois-eteläsuuntainen ojan reitti tulee varmistaa rummulla uudelta TY-21 -alueelle Pihtisulunkadulle rakentuvan ajoyhteyden ali P Pihtisulunkatu B/ , yllypuroon laskeva oja ja sen ympäristö tulee säilyttää ennallaan , B/196 ()(B)/ / 3 B/ B/ etriä 92 7, , z PP2697 ERKNNÄT YYPURON T-TONTT HUEVESSEVTYS iite 2. Hulevesisuunnitelma 1:2 (A3) Tekijä ETe 6 9 9,z Kaava-alueen rajaus Tulevia kaava-alueen sisäisiä vedenjakajia Oja Virtaussuunta avouoma Virtausuunta hulevesiverkosto Uusi maankäyttö, TY-21 -alue Uusi maankäyttö, EVS -alue Uusi maankäyttö, ET-3 -alue evennetty viivytysoja 9 7 Ajoyhteyden vierusoja Rumpu umen viitteellinen läjitysalue Tasausksen suunta