Taipaleentien hulevesiselvitys

Transkriptio

1 Taipaleentien hulevesiselvitys Raportti Elina Teuho Tarkistanut: Lauri Harilainen Hyväksynyt: Perttu Hyöty YKK62557

2 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) Sisältö 1 JOHDANTO Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnitteluorganisaatio SELVITYSALUEEN NYKYTILASELVITYS Selvitysalueen sijainti ja nykyinen maankäyttö Maaperä ja topografia Luontoarvot Hydrologia Selvitysalueen ojien ja vesistöjen nykytila ja herkkyys hulevesien aiheuttamille muutoksille TULEVAN MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET Maankäytön muutokset Hulevesivaikutukset Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtaussuuntiin Maankäytön muutoksen hulevesivaikutukset Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TILAVARAUKSET Hulevesien hallinnan periaatteet Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Karanojan siirto Hulevesien ohjaus selvitysalueella Tonttikohtainen hulevesien hallinta Alueelliset hallintaratkaisut Tulvareitit Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta KAAVAMÄÄRÄYKSET YHTEENVETO LIITTEET Liite 1. Valuma-alueet 1: (A3) Liite 2. Valuma-alueet suunnittelualue 1: (A3) Liite 3. Maankäytön muutos 1: (A3) Liite 4. Hulevesien hallintasuunnitelma, yleiskuva 1: (A3) Liite 5A. Hulevesien hallintasuunnitelma VE1, 1:5 000 (A3) Liite 5B. Hulevesien hallintasuunnitelma VE2, 1:5 000 (A3)

3 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) 1 JOHDANTO 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Tehtävänä oli laatia Taipaleentien alueen hulevesiselvitys, mikä liittyy Moreenin alueen suunnitteluun. Selvitysalueen maankäyttö on muuttumassa luonnontilaisesta kaatopaikkatoimintojen sekä elinkeinoelämän, lähinnä teollisuuden, alueiksi. Selvitys kattaa alueen nykytilaselvityksen, maankäytön hulevesivaikutusten arvioinnin, sekä niiden pohjalta tarpeet, toimenpide-ehdotukset sekä tilavaraukset hulevesien hallintaan. Selvitysalueelle tai sen välittömään läheisyyteen on tehty jo aiemmin hulevesiselvityksiä vuosina , ja Suunnitteluorganisaatio Hulevesiselvitys on tehty Sito Oy:ssä, jossa projektipäällikkönä on toiminut dipl. ins. Perttu Hyöty. Suunnittelijoina ovat toimineet dipl.ins. Lauri Harilainen sekä dipl.ins. Elina Teuho. Työn tilaajana on Hämeenlinnan kaupunki, yhteyshenkilöinään Eeva-Maija Hyvärinen, Esa Ränkman ja Leena Roppola. 2 SELVITYSALUEEN NYKYTILASELVITYS Nykytilanneselvitys koostuu alueen nykyisestä maankäytöstä, maaperästä, topografiasta, luontoarvoista, valuma-alueselvityksestä sekä alueen ojien ja vesistöjen herkkyyden arvioinnista hulevesien muutoksille. Selvitysalueen nykyinen maankäyttö arvioitiin Maanmittauslaitoksen ilmakuvan perusteella ja maaperä GTK:n maaperäkartan avulla. Luontoarvot saatiin SYKE:n ja ELY-keskusten avoimista aineistoista. Arvio ojien ja vesistöjen herkkyydestä perustui KVVY:n lausuntoihin, aiempiin selvityksiin ja olemassa olevan kaavoituksen teksteihin. Topografia selvitettiin Maanmittauslaitoksen korkeusaineistolla, joka toimi perustana myös selvitysalueen valuma-alueiden ja virtausreittien generoinnissa. Valuma-alueet toteutettiin paikkatietoanalyysinä ja sitä tarkennettiin hulevesiverkoston sekä muiden saatavilla olevien aineistojen avulla. 2.1 Selvitysalueen sijainti ja nykyinen maankäyttö Selvitysalue sijaitsee noin neljä kilometriä Hämeenlinnan keskustasta lounaaseen, Turun valtatien eteläpuolella sekä Helsinki Tampere moottoritien länsipuolella (Kuva 1). Selvitysalueen pinta-ala on noin 106 ha. 1 Moreenin alueen hulevesiselvitys, Ramboll, 06/ Moreenin hulevesiselvitys ja yleistasauksen suunnittelu, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinnan vesi Oy. FCG Suunnittelu ja tekniikka, loppuraportti ja esikopio Moreenin eteläosan suunnittelu Hulevesi-, tasaus- ja liikenneselvitys, Sito Oy

4 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) Kuva 1. Selvitysalueen sijainti Hämeenlinnan keskustan kupeessa. (Taustakartta MML) Taipaleentien selvitysalueella on nykyisellään paljon luonnonmukaista metsäaluetta sekä noin 36 hehtaarin laajuinen Hämeenlinnan Kiertokapula Oy:n Karanojan jätteidenkäsittelyalue (Kuva 2). Kuva 2. Nykyinen maankäyttö selvitysalueella koostuu pääpiirteissään metsistä ja Hämeenlinnan Kiertokapula Oy:n Karanojan jätteidenkäsittelyalueesta. (Ilmakuva MML)

5 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) 2.2 Maaperä ja topografia Selvitysalueen maaperä on suurelta osin hiekkamoreenia, mutta alueelta löytyy myös hiekkaa, saraturvetta, soraa, karkeaa hietaa, täytemaata sekä hieman rahkaturvetta (Kuva 3). Kuva 3. Selvitysalueen maaperä on pääosin hiekkamoreenia. (GTK) Kokonaisuutena katsottaessa selvitysalueen korkeusasema laskee mentäessä koillisesta lounaan suuntaa (Kuva 4). Koillisessa sijaitsee Painokangas ja lounaassa kulkee kaakkoon laskeva Karanojan uoma. Kuva 4. Topografia. (Taustakartta MML)

6 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) 2.3 Luontoarvot Luontoarvojen ja pohjavesialueiden sijainnit suhteessa suunnittelualueeseen on esitetty kuvassa 5. Suunnittelualueella ei sijaitse Natura-alueita, mutta 14,3 hehtaarin Matinsillan natura-alue (FI ) sivuaa suunnittelualuetta länsi-luoteispuolelta. Suunnittelualueesta itäänpäin noin 2,5 km:n päässä sijaitsee kolmena vyöhykkeenä Raimansuo Miemalanharjun (FI ) natura-alue. Suunnittelualuetta lähin luonnonsuojelualue on noin 4 hehtaarin laajuinen Matinsillan luonnonsuojelualue, joka mukailee Natura-alueen koillisnurkkaa. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Ensimmäisenä pohjavesialueena suunnittelualueelta purkavan reitin varrella sijaitsee Viralan pohjavesialue, runsaan kahden kilometrin päässä suunnittelualueesta. Tämä on suunnittelualueen lähin pohjavesialue. Viralan pohjavesialue on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Toinen lähistöllä sijaitsevia pohjavesialueita on Tarinmaan pohjavesialue (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Suunnittelualueelta laskevan Karanojan varrella on Painokankaan-Karanojan osayleiskaavassakin 4 mainittu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Edellä mainittujen lisäksi hulevesiolosuhteiden muutosten kannalta herkkiä alueita Karanojassa tai sen välittömässä läheisyydessä on puronvarsilehtoa sekä Karanojan korpi ja Karanojan lähde, joiden lähiympäristön säilyttämistä nykytilassa suositellaan 5. Kuva 5. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat pohjavesialueet ja luontoarvot. (Lähde: MML, SYKE, ELY-keskukset, Painokankaan-Karanojan osayleiskaava 4, Moreenin alueen hulevesiselvitys 5 ) 4 Painokankaan-Karanojan osayleiskaava, kokonaisuudessaan lainvoimainen alkaen. 5 Moreenin alueen hulevesiselvitys, Ramboll, Liite Y3, Suojelualueet ja luontokohteet

7 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) 2.4 Hydrologia Suunnittelualueen lähistöltä on laadittu luontoselvityksiä ainakin vuosina ja Nämä eivät kuitenkaan kata kaatopaikan aluetta, vaikka ottavatkin huomioon Karanojan aluetta kaatopaikalta kaakkoon. Luontoselvityksissä todetaan Matinsillan Natura-alueen olevan kasvupaikkana harvinaisen hämeenkylmäkukan esiintymälle. Luontoselvitysten selvitysalueilla Karanoja suositetaan luonnonmukaisena säilytettäväksi. Aivan suunnittelualueen tuntumasta laaditaan kevään ja kesän 2017 aikana luontoselvitys 8. Suunnittelualue sijaitsee Karanojan latva-alueella ja sillä on yläpuolisia valuma-alueita noin 175 hehtaaria. Selvitysalueelle satavat vedet valuvat Karanojaan ja kulkevat sitä pitkin reittinään Karanoja Lähdelammi Koskelanoja Viralanjärvi Kuotolanjärvi Räikälänjoki Kernaalanjärvi Hiidenjoki Ahilammi Hiidenjoki Miemalanselkä (kuuluu Vanajaveteen). Vanajavesi kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen ja purkaa lopulta Selkämerelle Porin tienoilla. Näin ollen vedet kulkevat selvitysalueelta kaakkoon tehden u-käännöksen Kernaalanjärven kohdalla ja jatkaen luoteeseen kohti Vanajavettä. Alueen vedenjakajia, virtausreittejä ja purkupisteitä on esitetty kuvassa 6 sekä liitteessä 1 ja keskitettynä selvitysalueelle kuvassa 7 ja liitteessä 2. Kuva 6. Vedenjakajat, virtausreitit sekä purkupisteet: laaja alue. (Peruskartta MML) 6 Honkala, J. Hämeenlinnan Painokankaan ja Karanojan luontoselvitys Häyhä, T. Painokankaan länsi- ja eteläosan luontoselvitys Kestopuuteollisuus Ry, Kiertokapula Oy, Karanojan lämpölaitos ja alueen muut toiminnot ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Ramboll

8 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) Valuma-alueiden 1.7.2, ja 1.5 Helsinki-Tampere valtatien suuntaisia vedenjakajia on muokattu vastaamaan Moreenin alueen eteläosan suunnitelmaa 3. Mustikkasuon kohdalla päävaluma-alueen kaakkoisosassa on vedenjakaja asetettu kulkemaan Helsinki-Tampere valtatien mukaisesti. Kuva 7. Vedenjakajat, virtausreitit sekä valuma-alueiden purkupisteet suunnittelualueen läheisyydessä. (Peruskartta MML) Kuvassa 7 on kuvattu vedenjakajia ja virtausoloja kohdistettuna selvitysalueeseen. Karanoja kulkee alueen läpi kuljettaen vesiä kohti Lähdelammia. Karanoja kulkee Matinsillansuon läpi juuri ennen selvitysaluetta ja koukkaa selvitysalueen luoteisosalta kulkemaan luonnonsuojelualueen viertä noin 145 metrin matkan. Jätteenkäsittelyalue jakaantuu pienempiin osavaluma-alueisiin. Nykytilan vedenjakajat suunnittelualueen kaakkoisosassa on piirretty Moreenin eteläosan tulevan maankäytön mukaan 3. Tämä tuo päävedenjakajan selvitysalueen sisälle kaakkoisosassa ja pieni osa selvitysalueesta purkaa vetensä päävaluma-alueelta 2 Karanojan reitistä toisaalle. 2.5 Selvitysalueen ojien ja vesistöjen nykytila ja herkkyys hulevesien aiheuttamille muutoksille Karanoja laskee Lähdelammiin, josta Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on antanut lausunnon KVVY luokittelee Lähdelammin laadun tyydyttäväksi. Lähdelammi on lievästi rehevä, runsashumuksinen ja hapahko. Karanojan ja Lähdelammin vedenlaatua on tarkkailtu osana Karanojan kaatopaikan velvoitetarkkailua. Karanojassa ovat typpipitoisuus ja sähkönjohtavuus olleet ajoittain koholla luonnonvesien pitoisuuksiin verrattuna, mikä lausunnon mukaan viittaa kaatopaikan aiheuttamaan kuormitukseen. Ympäröivä maasto soineen ja metsineen aiheuttaa veteen ruskean humusleiman, joka on pitkällä aikavälillä voimistunut. Fosforipitoisuuden perusteella järven rehevyystaso ei ole koholla merkittävästi. 9 9 KVVY:n lausunto Lähdelammin laadusta:

9 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) Lähdelammi laskee edelleen Viralanjärveen, jonka laatuluokitus on välttävä. Tämän kuitenkin arvellaan johtuvan hajakuormituksesta, eikä Karanojan kaatopaikkaa mainita Viralanjärven laadun lausunnossa. 10 Herkimmät alueet maankäytön muutoksien aiheuttamille hulevesimuutoksille ovat Lähdelammi ja Karanoja, jossa erityisesti Painokankaan-Karnaojan osayleiskaavassa 4 luo-merkinnällä osoitettu kohta. Mainitussa osayleiskaavassa luo-merkinnällä tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää kohdetta (Kuva 5). 3 TULEVAN MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET Tulevassa maakäytössä huomioitiin saadut selvitysalueen suunnitelmat, sekä muita yläpuolisille valuma-alueille suunnattuja maankäytön suunnitelmia. Tulevan maankäytön vaikutuksia selvitysalueella muodostuviin hulevesiin havainnoitiin tunnistamalla tulevan maankäytön mukaisia valuma-aluerajojen muutoksia sekä vertaamalla alueiden läpäisemättömän pinnan ja valuntakertoimien muutoksia. Muutokset laskettiin osavaluma-alueille sekä näiden mahdollisille pienvaluma-alueille. Tämä kattaa Taipaleentien selvitysalueen sekä sen yläpuoliset osavaluma-alueet. 3.1 Maankäytön muutokset Maankäyttö selvitysalueella tulee muuttumaan. Karanojan jätteidenkäsittelyalueen toimintaa laajennetaan rakentamalla käsiteltyä puuta polttoaineenaan käyttävä lämpölaitos sekä ottamalla käyttöön lisää jätteenkäsittelyalueita vaarallisten jätteiden loppusijoitukselle ja maa-ainesten vastaanotolle. Selvitysalueelta saadun maankäyttösuunnitelman, Painokankaan maankäyttösuunnitelman ja Painokangas-Karanoja osayleiskaavan perusteella arvioitiin tulevaa maankäyttöä Taipaleentien selvitysalueella sekä sen yläpuolisilla valuma-alueilla. Maankäytöksen muutos aiheuttaa muutoksia myös vedenjakajiin. Maankäytön muutoksia on esitetty kuvassa 8 ja liitteessä KVVY:n lausunto Viralanjärven laadusta:

10 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) Kuva 8. Selvitysalueen ja sen yläpuolisten valuma-alueiden tulevaa maankäyttöä sekä niiden tuomia muutoksia vedenjakajiin. Tuleva maankäyttö koskee myös selvitysalueen kaakkoisosassa olevaa, toiseen päävalumaalueeseen kuuluvaa aluetta, jonka käyttötarkoitukseksi on määritelty alueellinen hulevesien viivytys esimerkiksi Moreenin eteläosan suunnitelmissa 3. Tämä alue on rajattu Taipaleentien hulevesiselvityksen laskelmien ulkopuolelle. Maaston muotojen vuoksi tontille voi olla hankala rakentaa. Näin ollen tämän hulevesiselvityksen hallintasuunnitelmassa on tarkasteltu kahta vaihtoehtoista hulevesien hallintaratkaisua VE1 ja VE2, jotka esitellään tarkemmin luvussa 4. Ratkaisujen pohjana on jättää tontilta Karanojan nykyisen linjauksen länsipuoleinen osa tulevan maankäytön ulkopuolelle ja yhdistämällä loput tontin alueet tonttiin (suunnitelmavaihtoehdossa VE2), jolloin kyseisen tontin pinta-ala on n. 10 ha. 3.2 Hulevesivaikutukset Suunnitellun maankäytön toteutuessa alueen hulevesimäärät kasvavat. Vaikutuksia valumaalueisiin ja virtaussuuntiin on arvioitu käyttämällä nykytilanteen ja tulevan tilanteen vedenjakajia, kun taas muita hulevesivaikutuksia arvioitaessa on laskennallisista ja vertailtavuuden syistä käytetty tulevan tilanteen arvioituja vedenjakajia sekä nykytilanteessa että tulevassa tilanteessa. Vaikutukset on arvioitu maankäytön maksimin mukaan eli myös alue on oletettu rakennettavaksi.

11 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtaussuuntiin Maankäytön muuttuessa suurimmat muutokset näkyvät osavaluma-alueella 1.7 ja vähäisessä määrin osavaluma-alueella 1.8, sillä niitä rajaavat vedenjakajat siirtyvät osittain. Nykytilanteeseen verrattuna osavaluma-alueen 1.7 pinta-ala pienenee noin 38 %:lla ja osavaluma-alueen 1.8 parilla prosentilla. Virtausreitit riippuvat tulevan maankäytön alueella olevien tonttien tulevista tasauksista, mutta alustavat purkupisteet tonttien hulevesille on arvioitu alueen hulevesisuunnitelmassa (liite 4 ja 5). Karanojan virtausreittiä on tarkoituksenmukaista siirtää, jotta se ei kulje keskellä osavaluma-alueilla , 1.6.8, ja sijaitsevia tontteja. Hulevesien kulkureittejä ja ojan linjauksia on esitetty kappaleessa Toimenpide-ehdotukset ja liitteessä 4 ja Maankäytön muutoksen hulevesivaikutukset Läpäisemättömien pintojen määrät (Total impervious area, TIA) kasvavat selvitysalueella sekä sen yläpuolisilla valuma-alueilla maankäytön muuttuessa. Kasvu on selkeää erityisesti, kun luonnontilainen alue rakennetaan tiiviiksi teollisuusalueeksi. Maankäytön muutoksesta aiheutuvia läpäisemättömien pintojen määrien kasvua on havainnollistettu kuvissa 9 ja 10. Näissä ja tulevissa taulukoissa ja kuvissa on vertailtavuuden vuoksi käytetty tulevan tilanteen valumaaluejakoa sekä nyky- että tulevassa tilanteessa. Kuva 9. Osavaluma-aluekohtaiset läpäisemättömien pintojen suhde kyseisen osavaluma-alueen pinta-alaan nähden (%).

12 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) Kuva 10. Läpäisemättömän pinnan määrä nykytilanteessa ja suunnitellun maankäytön toteutuessa. Arviointiin on käytetty tulevan tilanteen arvioituja vedenjakajia. (Taustan ilmakuva: MML) Hulevesien määrä Läpäisemättömien pintojen määrän kasvu kasvattaa myös alueella muodostuvia virtaamia, sillä muodostuvat hulevedet huuhtoutuvat hanakammin, eivätkä kykene imeytymään samalla volyymillä kuin nykytilanteessa. Maankäytön muutosten aiheuttamat osavaluma-aluekohtaiset valuntakertoimien muutokset on koottu kuvaan 11. Kuva 11. Suunnittelualueen ja sen yläpuolisten osavaluma-alueiden valuntakertoimet nykytilanteessa sekä tulevan maankäytön toteutuessa. Maankäytön muutoksen toteutuessa hulevesivirtaamat tulevat kasvamaan. Vaikutukset ovat vähäisimmät olemassa olevalla jätteidenkäsittelyalueella. Osavaluma-alueella muuttuvan maankäytön vaikutukset eivät näy alueella muodostuvassa virtaamassa, mikä on hyvä, sillä

13 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) alueella sijaitsee luonnonsuojelu- ja Natura-alue. On kuitenkin huomioitava, että suojelualueen sivuitse kulkee Karanojan uoma, jossa tulevan tilanteen toteutuessa virtaamat tulevat kasvamaan yläpuolisten valuma-alueiden maankäytön kehittymisen myötä. Hulevesien laatu Alueiden rakentuessa läpäisemättömän pinnan määrä kasvaa, kasvattaen puolestaan muodostuvien hulevesien määriä ja niiden pinnoilta huuhtovia haitta-aineiden määriä. Maankäytön muuttuessa metsäisestä maisemasta mm. teollisuus- ja kaatopaikkatoimintojen alueiksi sekä pinnoitetuiksi katualueiksi, myös hulevesien laadulliset aspektit muuttuvat. Alueen rakentuessa liikenne ja erilaiset toiminnot lisäävät haitta-aineiden määrää pinnoilla. Pinnoilla muodostuvien hulevesien määränkin kasvaessa kulkeutuu haitta-aineita enemmän alueen purkupisteeseen ja ilman hallintatoimenpiteitä vastaanottavaan vesistöön. Liikenne ja tiealueet lisäävät kiintoainetta, metalleja, hiilivetyjä, suolaa ja PAH-yhdisteitä. Viheralueet, pihat ja puutarhat tuovat tullessaan ravinteita lannoitteista, torjunta-aineita, orgaanisia roskia ja happea kuluttavia aineita. Teollisuus- ja liikealueilta voi maastoon kulkeutua hulevesien mukana mitä tahansa valunnan kanssa kosketuksissa olevia materiaaleja tai raakaaineita. 11 Selvitysalueelle kaavailtu jätteidenkäsittelyalueen laajennus voi kuormittaa ympäristöään monin tavoin. Polttolaitoksen polttoaineena käytetään käsiteltyä puuta ja käynnistys- ja tukipolttoaineena kevyttä polttoöljyä. Vaarallisten aineiden loppusijoituspaikka on mahdollinen haitta-aineiden lähde, mutta sen sisäiset vesien keräämiset ja johtamiset jätevedenpuhdistamolle pienentävät riskiä huomattavasti. Maa-ainesten vastaanotto on suunniteltu koskevan hiekoitus- ja sadevesikaivohiekkoja, maa-aineksia ja pilaantuneita maita. Karanojan jätteidenkäsittelyalueella muodostuvat sisäiset hulevedet kerätään suotovesien mukana kokoojaviemärien avulla tasausaltaaseen tai altaisiin, joista ne pumpataan Hämeenlinnan seudun Veden jätevesiviemärin kautta Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n Paroisten jätevedenpuhdistamolle. 3.3 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet Muuttuva maankäyttö tulee kasvattamaan selvitysalueella muodostuvia virtaamia, joista lähes kaikki kulkeutuvat Karanojaan. Kasvavat hulevesimäärät aiheuttavat Karanojan uomassa eroosiota, jollei virtaamia hallita. Hulevesien laadullinen hallinta on erityisen tärkeää tonteilta, joille on suunnitelmissa laajentaa Karanojan jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja. Laadullista hulevesien hallintaa tarvitaan, sillä Karanojassa on tärkeitä luontokohteita heti suunnittelualueen jälkeen. Pääasiallisena tavoitteena on minimoida laadulliset ja määrälliset hulevesivaikutukset Karanojaan. Selvitysalueen yläpuoliset teollistuvat osavaluma-alueet 1.7.1, ja 1.8 rakentuvat tulevaisuudessa merkittävästi entisestään. Alueelta 1.8 aiheutuu hulevesikuormaa jo Karanojan latva-alueella ja alueet ja lisäävät hulevesikuormitusta. Hämeenlinnan kaupungin hulevesistrategian 12 päämääränä on Hämeenlinnan alueen hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta sekä sopeutuminen ilmastonmuutokseen. 11 Hulevesiopas, 2012, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 12 Jutila Heli 2009: Hämeenlinnan kaupungin hulevesistrategia. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja s liitettä.

14 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) 4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TILAVARAUKSET 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet Hämeenlinnan hulevesien hallintastrategiassa 12 hulevesien hallinnan prioriteettijärjestys on seuraava: 1. Hulevesien käsittely ja hyödyntäminen syntypaikalla 2. Hulevesien johtaminen pois syntypaikalta hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä 3. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiputkistossa hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista 4. Huleveden johdetaan hulevesiputkistossa suoraan vastaanottavaan vesistöön Näistä kohtaa 1. sovelletaan ohjeistamalla tonttikohtaista hulevesien viivytysvelvoitetta sekä ensisijaisesti kohtaa 2. alueellisiin viivytysratkaisuihin, jotta hulevedet eivät kulkeudu suoraan Karanojaan viivyttämättä. 4.2 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Taipaleentien eteläpuolisella selvitysalueella toteutettavat hulevesien hallintamenetelmät on esitetty kuvissa 12 ja 13 sekä liitteissä 4, 5A ja 5B. Hallintamenetelmät koostuvat Karanojan siirrosta, alueellisista hulevesien viivytysratkaisuista sekä tonttikohtaisia osavaluma-alueita myötäilevistä hulevesien johtamisreiteistä ja tonttikohtaisista viivytyksistä. Periaatteena on, ettei Karanojaan päästetä alueilla muodostuvia hulevesiä sellaisenaan suhteettomasti, vaan viivytysaltaiden kautta. Kuten luvussa 3.1 mainittiin, tontti saattaa kokonaisuudessaan olla hankalaa rakentaa, joten hulevesien hallintaratkaisusta esitetään kaksi eri vaihtoehtoa. Nämä eroavat ainoastaan tonttien ja kohdalla ja erot on tarkemmin selostettu jäljempänä tekstissä. Kuva 12. Ote hulevesien hallintasuunnitelman ratkaisuvaihtoehdosta VE1.

15 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) Karanojan siirto Kuva 13. Ote hulevesien hallintasuunnitelman ratkaisuvaihtoehdosta VE2. Maankäytön muutoksen myötä on tarkoituksenmukaista siirtää Karanojaa kulkemaan tonttien reunojen myötäisesti. Karanojan siirto tapahtuu Matinsillansuon jälkeen aina Karanojan jätteenkäsittelyalueelle asti. Suunnitelmavaihtoehdossa VE1 (Kuva 12) Karanoja siirretään myötäilemään tontteja lähes koko matkalta Matinsillansuolta Karanojan jätteenkäsittelyalueelle saakka. Uomaa ehdotetaan siirrettäväksi kahdesta kohtaa. Ensinnäkin heti Matinsillansuon jälkeen kohti uoman nykykohtaa, joka kulkee luonnonsuojelualueen rajan viertä. Toinen siirtokohta alkaa uoman kulkiessa osavaluma-alueelle 1.6.7, josta uoma kulkee tonttien reuna-alueilla. Uoman siirto tulee tehdä osavaluma-alueen purkukohtaan asti, josta uoman kulku jatkuu nykyisellään. Suunnitelmavaihtoehdossa VE2 (Kuva 13) Karanojaa siirretään valuma-alueen purkukohtaan samoin kuin suunnitelmavaihtoehdossa VE1. Tämän jälkeen siirtoa jatketaan kaakkoon, kunnes yhytetään Karanojan nykyinen uoma valuma-alueella 1.6.4, josta uoma jatkaa nykyistä reittiään Hulevesien ohjaus selvitysalueella Hulevedet pyritään ensisijaisesti ohjaamaan avo-ojissa selvitysalueella mukaillen tonttien vierustoja. Tämä edesauttaa hulevesien hallintarakenteiden toteutusta, vesien ohjausta suunniteltuun purkupisteeseen sekä helpottaa tonttien rakentamista. Ojien tilantarpeeseen on hyvä varautua, sillä pohjan leveyden ollessa 1 metri ja luiskien ollessa 1:2, on uoman minimitilantarve 9 m 2 ja kaksi metriä syvän ja 1:2 1:3 luiskaisen ojan tilantarve on noin m. Tonttien hulevesiviemärien toimivat purut avo-ojaan saattavat johtaa syvien ojien soveltamiseen. 3 Uudet hulevesireitit on esitetty kuvissa 12 ja 13 sekä liitteissä 5A ja 5B. Suunnitelmavaihtoehdossa VE2 purku valuma-alueelta ohjataan pitkin Karanojan jätteenkäsittelyalueen luoteispuolella olemassa olevaa ojaa. Ojaa tulee kuitenkin muokata siten, että valuma-alueen hulevedet kulkeutuvat sinne sekä siten, että vedet kulkeutuvat suunnitellun hulevesien viivytysaltaan D kautta Karanojan nykyiselle reitille.

16 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) Tonttikohtainen hulevesien hallinta Kaikille tonteille esitetään tonttikohtaista hulevesien käsittelyä ennen purkua tontilta pois periaatteella, että tontille tulee rakentaa viivytystilavuutta 1m³ / 100 m² vettäläpäisemätöntä pintaa kohden. Lisäksi riippuen tontin käyttötarkoituksen luonteesta voidaan esittää lisämääräyksiä laadullisesta hallinnasta, erityisesti tuleville jätteenkäsittelytoimintoja sisältäville tonteille. Kuitenkin, tonttikohtainen pidättämisvelvoite 1 m 3 / 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa sisältää myös hulevesien laadullista hallintaa. Erityistä hulevesien laadunhallintaa tulee kohdistaa ainakin jätteenkäsittelytoimintoihin kohdistetuille alueille. Tonttikohtainen imeyttäminen voi maaperän laadun vuoksi olla haastavaa huonosti läpäisevän moreenimaan vuoksi. Laadullinen hallinta voidaan toteuttaa esimerkiksi biosuodatuspainantein. Biosuodatuspainanteet sijaitsevat muuta ympäristöään alemmalla korkeustasolla ja niihin on istutettu kasvillisuutta. Hulevedet johdetaan biosuodatuspainanteisiin varattuun lammikoitumistilaan, josta hulevedet suodattuvat maakerrosten läpi ja johdetaan hulevesijärjestelmässä eteenpäin ojien kautta alueellisille hulevesien hallinta-alueille. Lisäksi esimerkiksi paikoitusalueille voi olla tarpeen asentaa öljynerotusjärjestelmiä Alueelliset hallintaratkaisut Karanojan virtaamien säilyttäminen mahdollisimman muuttumattomina toteutetaan johtamalla alueella muodostuvat hulevedet viivyttäviin rakenteisiin ennen purkua Karanojaan. Viivytysrakenteet on mitoitettu niin, että sallittu purkuvirtaama Karanojaan on 15 l/s/ha ja tonttikohtainen viivytysvelvollisuus huomioitu. Alueellisia viivytysratkaisuja selvitysalueella ja sen yläpuolisilla valuma-alueilla ovat suunnitelmavaihtoehdossa VE1 (Kuva 12 ja Liite 5A) Matinsillansuon tulva-alue (tulva-alue A) sekä neljä muuta viivytysallasta (viivytysaltaat B E). Suunnitelmavaihtoehdossa VE2 (Kuva 13 ja Liite 5B) ehdotetut viivytysratkaisut ovat tulva-alue A, sekä viivytysaltaat B, D ja E. Suunnitelmavaihtoehdossa VE2 viivytysallas D kerää hulevedet samoilta alueilta kuin Suunnitelmavaihtoehdon VE1 viivytysaltaat C ja D. Esitettyjen viivytyselementtien lisäksi osavaluma-alueelle 1.5 on aiemmin mitoitettu viivytysaltaita 3. Koko Matinsillansuota esitetään tulva-alueeksi A. Se toteutetaan patoamalla uoman nykyreitti Matinsillansuon eteläpuolella ja rakentamalla uusi uoman kulkureitti edellä esitetyn mukaan ja hallitsemalla tulva-alueen purkuvirtaamaa säädettävällä patorakenteella tai muulla vastaavalla Matinsillansuon uudella purkupisteellä. Matinsillansuolta sallitaan purkuvirtaaman olevan 250 l/s (perustuu kerran kahdessa vuodessa toistuvaan lumen sulamiseen). Osavalumaalue 1.8 on laaja ja Matinsillansuolla pyritään siihen, että vesi ei nouse suolla korkeussuunnassa paljoa. Tämän vuoksi esitetään koko Matinsillansuota tulva-alueeksi. Tarvittavat viivytystilavuudet on laskettu huomioiden tulva- ja viivytysaltaiden yläpuoliset valuma-alueet, yläpuolisten valuma-alueiden läpäisemättömän pinnan osuus pinta-alasta sekä yläpuolisten valuma-alueiden tonttiviivytys lukuun ottamatta tulva-aluetta A. Mitoittavana sateena on käytetty kerran 50 vuodessa toistuvia eri mittaisia sateita, joilla laskettu viivytystarve on ollut suurin. Viivytyksen tilantarve on arvioitu käyttäen viivytysaltaaltaan syvyyksiä 1,5 metriä (Allas B), 1 metri (Altaat C E) ja Matinsillasuolla ei huomioida tonttiviivytyksiä osavalumaalueen laajuuden vuoksi (Tulva-alue A). Viivytysaltaiden mitoitus ja perusteet on esitetty taulukoissa 1 ja 2.

17 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) 4.3 Tulvareitit Taulukko 1. Esitettyjen viivytysratkaisujen mitoitus suunnitelmavaihtoehdossa VE1. Altaiden sijoittelu löytyy kuvasta 12 sekä liitteistä 4 ja 5A. Yläpuolinen valuma-alue Yläpuolisen valuma-alueen (ha) TIA vuodessa (m3) (m2) Tulva-alue A h koko suo, noin 8 ha Allas B min Allas C min Allas D min Allas E min Taulukko 2. Esitettyjen viivytysratkaisujen mitoitus suunnitelmavaihtoehdossa VE2. Altaiden sijoittelu löytyy kuvasta 13 sekä liitteistä 4 ja 5B. Tarkastelukohde Tarkastelukohde Yläpuolinen valuma-alue Yläpuolisen valuma-alueen Hulevesien hallinnan suunnitteluun kuuluu myös tulvareittien esittäminen. Tulvareitit turvaavat kuivatuksen ja niillä varmistetaan hulevesien hallittu johtaminen, kun mitoitettujen hulevesien hallintaratkaisujen kapasiteetti ylittyy. Selvitysalueella ylivuotoreittinä toimivat uudet katualueet sekä hulevesireitit eli ojat. 4.4 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Mitoittavan sateen kesto (kerran 50 Mitoittavan sateen kesto (kerran 50 Yleisen alueen viivtystarve Yleisen alueen viivtystarve Viivytysalueen tilantarve Viivytysalueen tilantarve (ha) TIA vuodessa (m3) (m2) Tulva-alue A h koko suo, noin 8 ha Allas B min Allas D min Allas E min Hulevesien mukana kulkeutuu haitta-aineita jo rakentamisen aikana. Vaikka tällöin hulevesien volyymit eivät ole vielä rakennetun alueen tasolla, on heti rakentamisen alkuvaiheessa kiintoaineita runsaasti liikkeellä maanmuokkauksen ja kaivujen yhteydessä maa-aineksen häiriintyessä. Rakentamiseen liittyvät laitteistot, koneet ja raaka-aineet saattavat tuoda lisää haittaainelähteitä alueelle. Lisäksi alueiden virtausreitit todennäköisesti muuttuvat alueen rakentuessa ja mahdollistavat hallitsemattomina suurenkin haitta-ainemäärän kulkeutumisen ympäristöön. Tämän vuoksi alueen rakentaminen olisi syytä aloittaa suunnittelemalla rakentamisen aikainen hulevesien hallinta, joka käytännössä tarkoittaa tasausallasta tai -painannetta, jonka purku on hallittu suotopadoin tai muutoin. Jos alueella on valmista hulevesiverkostoa, tulisi sitä suojata rakentamisen vaikutuksilta esimerkiksi asentamalla ritiläkaivoihin suodatinkankaat. Työmailta ei tule laskea suoraan vesistöön tai ojaan runsaasti kiintoainetta, lietettä tai haitallisia aineita sisältäviä hule- tai kuivatusvesiä. Työn aikainen hulevesien hallinta on suunniteltava huolellisesti, ja tämä saattaa vaikuttaa koko rakennuskohteen toteutusjärjestykseen. Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta tulee huomioida niin, että ensimmäinen rakennusvaihe on hulevesijärjestelmän toteuttaminen ojineen, painanteineen ja altaineen. Lisäksi työmailla eroosion suojaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä säästää alkuperäistä kasvillisuutta ja pintamaata, mikäli mahdollista. Edellytyksenä laajoille työmaille on mm. työmaiden rakentamisaikainen suunnitelma, jossa hulevesien hallinta ja eroosiolle alttiiden pintojen suojaaminen on huomioitu. Em. suunnitelma voi olla esim. rakennusluvan ehtona.

18 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) 5 KAAVAMÄÄRÄYKSET 6 YHTEENVETO Selvitysalueen hulevesien hallinnan kaavamääräyksiä esitetään olevan kahdenlaisia, tonttikohtaisille velvollisuuksille sekä alueellisille hulevesirakenteille. Tonttikohtaiseksi hulevesien hallintavelvoitteeksi esitetään 1 m 3 / 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa. Hulevesien laadullista hallintaa tulee toteuttaa erityisesti Karanojan jätteenkäsittelyalueella. Tontilta tulevat hulevedet tulee viivyttää tontilla tai muulla alueella viivytysrakentein ja johtaa purkupaikkaan viranomaisen hyväksymän erillissuunnitelman mukaan. Viivytysrakenteiden mitoitustilavuutena on yksi kuutiometri jokaista sataa tontille rakennettujen kattojen ja muiden vettä läpäisemättömien pintojen neliömetrimäärää kohden. Tontilta tulevista hulevesistä, puhtaita kattovesiä lukuun ottamatta, on erotettava öljy ja hiekka. Öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmä tulee varustaa näytteenottokaivolla. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Alueelliset viivytysalueet tulee kaavassa osoittaa erotettavaksi tonteista ja ne tulee merkitä maankäytöltään yleiseksi alueeksi. Lisäksi alueellisten viivytysratkaisujen kohdalle tulee lisätä hule -kaavamerkintä. Taipaleentien eteläpuolella oleva jätteidenkäsittelyalue on laajentumassa. Lisäksi selvitysalueelle ollaan kaavailemassa elinkeinoelämän alueita. Myös selvitysalueen yläpuolisten valumaalueiden maankäyttö tulee muuttumaan aiheuttaen selvitysalueen halki virtaavaan Karanojaan kasvavaa hulevesikuormaa. Karanojassa ja sen lähiympäristössä on selvitysalueen alapuolella arvokkaita luontokohteita. Edellä mainitun vuoksi on tarkoituksenmukaista viivyttää hulevesiä sekä tonttikohtaisesti, että alueellisesti ennen Karanojaan purkamista. Hulevesien laadullinen hallinta on tärkeää erityisesti jätteenkäsittelyalueiksi tarkoitetuilla alueilla. Kaavamerkintöihin suositellaan tonttikohtaiseksi hulevesien hallintavelvoitteeksi 1m 3 / 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa. Hulevesien alueelliset hallintakokonaisuudet tulee erottaa kaavoituksessa tonteista yleisiksi alueiksi ja lisäksi varustaa hule merkinnällä. Sito Oy

19 Taipaleentien hulevesiselvitys (18) Lähdeluettelo 1. Moreenin alueen hulevesiselvitys, Ramboll, 06/ Moreenin hulevesiselvitys ja yleistasauksen suunnittelu, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinnan vesi Oy. FCG Suunnittelu ja tekniikka, loppuraportti ja esikopio Moreenin eteläosan suunnittelu Hulevesi-, tasaus- ja liikenneselvitys, Sito Oy 4. Painokankaan-Karanojan osayleiskaava, kokonaisuudessaan lainvoimainen alkaen Moreenin alueen hulevesiselvitys, Ramboll, Liite Y3, Suojelualueet ja luontokohteet Honkala, J. Hämeenlinnan Painokankaan ja Karanojan luontoselvitys Häyhä, T. Painokankaan länsi- ja eteläosan luontoselvitys Kestopuuteollisuus Ry, Kiertokapula Oy, Karanojan lämpölaitos ja alueen muut toiminnot ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Ramboll KVVY:n lausunto Lähdelammin laadusta: KVVY:n lausunto Viralanjärven laadusta: Hulevesiopas, 2012, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 12. Jutila Heli 2009: Hämeenlinnan kaupungin hulevesistrategia. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja s liitettä

20 Miemalanselkä Vanajavesi 1.8 Painokangas Valuma-aluerajat Moreenin tulevan maankäytön mukaan Ka ran oja 1.3 Lähdelammi 1.2 Ko sk el an oj a 1.1 P Suojärvi Viralanjärvi TAIPALEENTIE, HÄMEENLINNA HULEVESISELVITYS LIITE 1. Valuma-alueet 1: (A3) Tekijä ETe MERKINNÄT Selvitysalueen raja Pääuoma Päävedenjakaja Virtaussuunta pääuomassa Sivuvedenjakaja Sivu-uoma 3. vedenjakaja Purkupiste Pintavalunnan suunta (päävaluma-alue)

21 Valuma-aluerajat Moreenin tulevan maankäytön mukaan Karanojan virtaama Q= 600 l/s (1/2 a kevätylivalumalla) Kar ano P TAIPALEENTIE, HÄMEENLINNA HULEVESISELVITYS LIITE 2. Valuma-alueet suunnittelualue 1: (A3) Tekijä ETe MERKINNÄT Selvitysalueen raja Pääuoma Päävedenjakaja Virtaussuunta pääuomassa Sivuvedenjakaja Sivu-uoma 3. vedenjakaja Purkupiste Pintavalunnan suunta (päävaluma-alue) ja

22 P TAIPALEENTIE, HÄMEENLINNA HULEVESISELVITYS LIITE 3. Maankäytön muutos 1: (A3) Tekijä ETe MERKINNÄT Kaatopaikkatoimintojen alue, olemassa oleva Selvitysalueen raja Päävedenjakaja Sivuvedenjakaja 3. vedenjakaja Pintavalunnan suunta (päävaluma-alue) Karanojan nykyinen reitti Kaatopaikkatoimintojen alue, suunniteltu Elinkeinoelämän alue, suunniteltu Viheralue, suunniteltu Katualue, suunniteltu Maa- ja metsätalousvaltainen alue, suunniteltu

23 Alueellinen tulva-alue A VE1: - Karanojan uoma siirretään kulkemaan uutta reittiä alueen kohdalta alueelle asti, alueiden ja välissä. - Tuleva maankäyttö käsittää myös alueen Suunnitelmassa mukana alueelliset hulevesien viivytysaltaat C ja D. - Alueen hulevedet ohjataan viivytysaltaaseen C Alueellinen hulevesien viivytysallas C Alueellinen hulevesien viivytysallas B Suunnittelualueen kaakkoisosa ei pura vesiä Karanojan reitille, vaan Miemalanselälle 2 päin. Nämä vedet jätetään tämän tarkastelun ulkopuolelle. Kaakkoisosan alue on suunniteltu toimimaan hulevesien viivyttämiseen tarkoitettuna alueena VE2: - Karanojan uoma siirretään kulkemaan uutta reittiä alueen kohdalta alueelle asti, jolla uoma jatkaa olemassa olevalla reitillä. - Tuleva maankäyttö ei kosketa aluetta (tuleva 3. vedenjakaja kulkee Karanojan uoman myötäisesti). Alue on laajempi. - Suunnitelmassa mukana alueellinen hulevesien viivytysallas D, joka vastaanottaa hulevedet laajennetulta alueelta ja alueelta Alueen hulevedet ohjataan osittain olemassa olevan ojan kautta viivytysaltaaseen D Kokoojaojan yhteydessä tonttikohtainen ja keskitetty viivytys. Kokonaistarve tilavuudelle noin 3000 m3 (Moreenin eteläosan suunnittelun hulevesiselvityksessä Sito 2017) Alueellinen hulevesien viivytysallas D, vaihtoehdot VE1 ja VE Alueellinen hulevesien viivytysallas E P Purku Karanojaan Rakennettu valuma-alue n. 20 ha. Sallittu virtaama 285 LPS (Moreenin eteläosan suunnittelun hulevesiselvityksessä Sito 2017) Keskitetty viivytys, n m3 (Moreenin eteläosan suunnittelun hulevesiselvityksessä Sito 2017) jakautuu edelleen pienempiin osavaluma-alueisiin, joita on tarkasteltu tarkemmin Moreenin eteläosan suunnittelun hulevesiselvityksessä (Sito 2017). Purku Karanojaan. Rakennettu valuma-alue n. 25ha. Sallittu virtaama 375 LPS (Moreenin eteläosan suunnittelun hulevesiselvityksessä Sito 2017) TAIPALEENTIE, HÄMEENLINNA HULEVESISELVITYS LIITE 4. Hulevesien hallintasuunnitelma, yleiskuva 1: (A3) Tekijä ETe 1.3 MERKINNÄT Selvitysalueen raja Alueellinen hulevesien viivytys, viitteellinen Poistettava Karanojan uoman reitti Purkupiste Uusi Karanojan uoman reitti Uusi hulevesireitti

24 2 P Osavaluma-alueen 1.7 tonteilla on oletettu olevan tonttikohtainen hulevesien viivytys, joka on huomioitu altaan B mitoituksessa Alueellinen hulevesien viivytysallas C. Viivytystarve n m Purku Karanojaan. Valuma-alue n. 16 ha. Sallittu virtaama 250 LPS Alueellinen hulevesien viivytysallas E. Viivytystarve n m Purku Karanojaan. Valuma-alue n. 20 ha. Sallittu virtaama 300 LPS. Alueellinen hulevesien tulva-alue A käsittää Matinsillansuon kokonaisuudessaan. Viivytystarve n m Valuma-alue n. 135 ha. Laskuojana Karanoja, jonka purkuvirtaamia hallitaaan patorakenteella. Sallittu virtaama 250 LPS Alueellinen hulevesien viivytysallas B. Viivytystarve n m3 Purku Karanojaan. Valuma-alue n. 44 ha. Sallittu virtaama 660 LPS. Alueellinen hulevesien viivytysallas D. Viivytystarve n. 730 m3 Purku Karanojaan. Valuma-alue n. 8 ha. Sallittu virtaama 120 LPS TAIPALEENTIE, HÄMEENLINNA HULEVESISELVITYS LIITE 5A. Hulevesien hallintasuunnitelma VE1 1:5 000 (A3) Tekijä ETe MERKINNÄT Selvitysalueen raja Poistettava Karanojan uoman reitti Uusi Karanojan uoman reitti Uusi hulevesireitti Alueellinen hulevesien viivytys, viitteellinen

25 2 P Osavaluma-alueen 1.7 tonteilla on oletettu olevan tonttikohtainen hulevesien viivytys, joka on huomioitu altaan B mitoituksessa Alue purkaa viivytysaltaaseen D. Kaatopaikan luoteispuolella kulkee nykyisellään oja, jota voidaan hyödyntää, jos sen reittiä muokataan hieman tontin kohdalla ja purkukohdassa viivytysaltaaseen D Alueellinen hulevesien viivytysallas E. Viivytystarve n m Purku Karanojaan. Valuma-alue n. 20 ha. Sallittu virtaama 300 LPS. Alueellinen hulevesien tulva-alue A käsittää Matinsillansuon kokonaisuudessaan. Viivytystarve n m Valuma-alue n. 135 ha. Laskuojana Karanoja, jonka purkuvirtaamia hallitaaan patorakenteella. Sallittu virtaama 250 LPS Alueellinen hulevesien viivytysallas B. Viivytystarve n m3 Purku Karanojaan. Valuma-alue n. 44 ha. Sallittu virtaama 660 LPS. Alueellinen hulevesien viivytysallas D. Viivytystarve n m3 Purku Karanojaan. Valuma-alue n. 19 ha. Sallittu virtaama 290 LPS TAIPALEENTIE, HÄMEENLINNA HULEVESISELVITYS LIITE 5B. Hulevesien hallintasuunnitelma VE2 1:5 000 (A3) Tekijä ETe MERKINNÄT Selvitysalueen raja Poistettava Karanojan uoman reitti Uusi Karanojan uoman reitti Uusi hulevesireitti Alueellinen hulevesien viivytys, viitteellinen