Tiedotustilaisuus klo Työn murros haastaa uuden eduskunnan

Transkriptio

1 Tiedotustilaisuus klo Työn murros haastaa uuden eduskunnan Työn murros ja sosiaaliturva Antti Koivula, pääjohtaja Digitalisaatiollatyönuudelleenajatteluun Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori Työ ja perhe Salla Toppinen-Tanner, ohjelmapäällikkö

2

3 Työn murros haastaa uuden eduskunnan Työelämän kokonaisvaltainen kehittäminen Tekoäly ja digitalisaatio kilpailu- ja muutosvoimana Perhe- ja lapsiystävällisyys kasvun lähteenä Sosiaaliturvauudistus osaamista ja työkykyä edistämään Työllisyysasteen nostaminen

4 Osaamista, osallistumista ja työkykyä vahvistava sosiaaliturva Antti Koivula

5 plan-d #TOIMI2030 linkedin.com/in/anttikoivula Työterveyslaitos

6 Megatrendit: Digitalisaatio Globalisaatio Urbanisaatio Ilmastonmuutos Muutos: Työn murros Taustakohina Suuri tuntematon Muutos 3 Suomen tie ja rahoitusasema Tulevaisuuden sotu-ympäristö EU:n rajat ja mahdollisuudet Työterveyslaitos

7 end=2017&locations=fi&start=1975&view=chart Työterveyslaitos

8 Minkälaiseen Meidän on mahdotonta työn murrokseen nähdä tulevaisuus uskomme? täysin Muutoksen nopeus Nopea Hidas Pieni Suuri Muutoksen koko Työterveyslaitos

9 Muutoksen nopeus Sometus 1-2 päivää Tuet ja toimintaohjeet 1-2 vuotta Koulutus ja osaaminen 5-10 vuotta Asuminen ja julkinen infra Asenteet ja kulttuuri vuotta you never know Työterveyslaitos

10 On Meidän päästävä on mahdotonta kokeiluista nähdä arkkitehtuuriin tulevaisuus täysin Muutoksen nopeus Nopea Hidas - kokeilut - Pieni - arkkitehtuuri - Suuri Muutoksen koko Työterveyslaitos

11 3. Epävarmuus tulevaisuudesta Fragmentoituneet tuet ja palvelut 1. Rahoituksen painopiste Muutoskitka 2. Rahoituksen riittävyys Työterveyslaitos

12 Nyt plan-d Sosiaaliturvauudistus: jotain ihan muuta my-data-arkkitehtuuri 2. siirtymien hallinta 3. osallistuminen, osaaminen, työkyky 4. pitkä parlamentaarinen prosessi

13 Yhteenveto pääviesteistä (plan-d) 1. SOTU-uudistuksen haaste on ennen kaikkea kokonaisuudessa: yksittäisiin tukiin puuttuminen on turhaa, elleivät tuet ja/tai palvelut kommunikoi 2. Osaamista, osallistumista ja työkykyä vahvistava sosiaaliturva on kestävä tavoite siten, että samalla fokus siirtyy siirtymien hallintaan 3. plan-d-toimintamallin ydin on tietoturvallinen my-data, joka toimii alustana innovatiivisille ja yksilöllisille palveluille 4. On varaudutta pitkään parlamentaariseen ja kaikki sidosryhmät kattavaan prosessiin; on johdettava arkkitehtuurin kautta ja varmistettava ensimmäisenä yhteinen tavoite ja tiekartta Työterveyslaitos

14 Hyvinvointi syntyy luottamuksesta Työterveyslaitos

15 Digitalisaatiolla työn uudelleenajatteluun Millaista tutkimusta ja kehittämistä tarvitaan? Tuomo

16 Digitalisaation käsitteestä Digitalisaatiolla tarkoitetaan digitaalitekniikan integrointia osaksi elämän jokapäiväisiä toimintoja hyödyntämällä kokonaisvaltaisesti digitaalitekniikan monipuolistuvia mahdollisuuksia. Merkittävimmät ja vaikutuksiltaan laaja-alaisimmat teknologiset muutostekijät työssä ovat lähivuosina tekoäly, koneoppiminen, älykäs robotiikka ja digitaaliset alustat. Työterveyslaitos

17 Työelämän todellinen digiloikka on vielä ottamatta! Älykkäät digitaaliset teknologiat eivät ole vielä täyttäneet niille asetettuja toiveita työn tuottavuuskasvun vauhdittajina. Teknologiset innovaatiot ovat kautta teollisen historian vaatineet aina tuekseen myös erilaisia sosiaalisia, liiketoiminnallisia ja organisatorisia innovaatioita. Vaikka monet yritykset ja työorganisaatiot Suomessa hyödyntävät digitaalitekniikkaa eri tavoin, vain harva on mieltänyt digitalisaation strategiseksi keinoksi uudistaa tietoisesti (liike)toimintaansa ja työn tekemisen tapojaan. Työterveyslaitos

18 Automaatiokeskustelun kolme vaihetta Työterveyslaitos

19 Älykäs automaatio: mitä uutta? Koneilla on nyt uusia tärkeitä toiminnallisia ominaisuuksia, jotka koskevat mm. näkökykyä, luonnollisen kielen ymmärtämistä, kommunikoivuutta ja mobiilisuutta. Älykäs automaatio korvaa ihmistyötä yhä monenlaisemmissa toiminnoissa. Koneilla on lisääntynyt kyky oppia ja optimoida tämän pohjalta toimintaansa (60 % tekoälyyn tehtävistä investoinneista kohdistuu koneoppimiseen). Älykäs automaatio ei kulu käytössä vaan parantaa jatkuvasti toimintaansa. Työterveyslaitos

20 Liioiteltu ja todellinen työelämän turvallisuushaaste TYÖN LOPPUMINEN = LIIOITELTU HAASTE Työpaikkojen kokonaismäärään digitalisaatio ei välttämättä juuri vaikuta. Automatisoinnin aiheuttama työpaikkojen menetys korvautuu pitkälti työn tuottavuuden nousun synnyttämän ostovoiman lisääntymisen myötä ja uusien teknologioiden myötä syntyvistä uusista tuotteista ja palveluista. OSAAMISEN RIITTÄMINEN = TODELLINEN HAASTE Fyysistä työtä, datan keräämistä ja datan käsittelyä sisältävien tehtävien määrät vähenevät selvästi. Uudet syntyvät työpaikat edellyttävät erilaista osaamista kuin katoavat: odotettavissa iso muutos ammatillisessa ja osaamisrakenteessa. Työterveyslaitos

21 Työelämän todellinen digiloikka edellyttää sekä TYÖN KEHITTÄMISTÄ että OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ Työterveyslaitos

22 Työn kehittäminen Vain verraten harva työtehtävä (alle 5 %) voidaan automatisoida kokonaan; automatisointi koskee tavallisimmin työtehtäviin sisältyviä yksittäisiä työtoimintoja. Yksittäisten työtoimintojen automatisointi mahdollistaa työn organisoinnin uudella tavalla. Yhdistelläänkö ihmisen tekemiksi jääviä työtoimintoja entistä vaativammiksi ja monipuolisemmiksi kokonaisuuksiksi vai onko suuntana työn sisältöjen lisääntyvä sirpaleistuminen ja köyhtyminen? Tämä ei riipu niinkään teknologiasta sinänsä kuin johdon ihmiskäsityksestä ja organisaatiokulttuurista. Haaste: Uusia ratkaisuja kehitetään yksipuolisen teknologialähtöisesti eikä työn kehittämisen näkökulmasta. Työterveyslaitos

23 Osaamisen kehittäminen Teknologia on korvannut yötä ensin työntekijätehtävissä, sittemmin monissa toimihenkilötehtävissä ja korvaa jatkossa yhä enemmän myös vaativissa asiantuntijatehtävissä. Koulutus ja osaamisen lisääminen sellaisenaan ei ole ratkaisu ihmisten työmarkkinakelpoisuuden säilyttämiseksi vaan on tiedettävä, millaista osaamista ei jatkossakaan korvata teknologialla. Koska automatisoinnin merkittävin pullonkaula on työtehtävään sisältyvä luovan ja/tai sosiaalisen älykkyyden vaatimus, tulee tämän olla lähtökohtana suunniteltaessa koulutussisältöjä tai organisoitaessa työtä uudelleen. Keitä koulutetaan, kenen vastuulla se on ja kuka sen maksaa? Haaste: Organisaatiot ovat valmiita kouluttamaan ensisijaisesti korkeimmin koulutettua avainhenkilöstöään. Suurimmassa vaarassa ovat kuitenkin vähemmän koulutetut ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevat. Työterveyslaitos

24 Suomella olisi hyvät edellytykset nousta digiajan työelämäinnovaatioiden johtavaksi kokeilijaksi koko maailmassa ja nostaa tuottavuuskasvu nousuun yhdistämällä keskenään suomalaista työelämän kehittämisosaamista, johtamisosaamista ja teknologiaosaamista. Työterveyslaitos

25 Tällaisten innovaatioiden syntyä tulisi Suomessa edistää nykyisessä teknologisessa murroksessa työpaikkojen, tutkijoiden ja työmarkkinajärjestöjen yhteisillä kehittämisohjelmilla ja lisäämällä digitalisaation vaikutuksiin työssä kohdistuvaa tutkimusta. Työterveyslaitos

26 Työelämän joustavuus työn ja perheen yhteensovittamisen tukena Salla Toppinen-Tanner, PsT, Ohjelmapäällikkö

27 Työn murroksen vaikutukset työelämään heijastuvat myös työn ja perheen yhteensovittamiseen uhka vai mahdollisuus? Työn tekemisen muodot ja työsuhteet moninaistuvat Työn murros Työn aika- ja paikkasidonnaisuus heikkenee Koulutuksessa korostuu jatkuva oppiminen Työn ja perheen yhteensovittaminen? Työmarkkinoiden ja työelämän joustavuus lisääntyy Valtioneuvoston kanslian tulevaisuusselonteon 2. osa. Ratkaisuja työn murroksessa

28 Kolmella neljästä suomalaisesta työpaikasta työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuu hyvin Perhemyönteiset käytännöt suomalaisilla työpaikoilla - Kysely Työterveyslaitos.

29 Työn ja kotiasioiden yhteensovittaminen muutoksia kokemuksissa vain vähän Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimus.

30 Suomalainen työelämä joustaa hyvin myös Muihin Euroopan maihin verrattuna

31 4 Työpaikalla käytössä olevat työaikajärjestelyt ja joustot Perhemyönteiset käytännöt Suomalaisilla työpaikoilla kysely. Työterveyslaitos N=2345 työpaikkaa Työpaikan keinoista helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista ovat tärkeimpiä työaikaan ja työjärjestelyihin liittyvät työntekijälähtöiset joustot. Suomalaisilla työpaikoilla käytettiin näistä yleisimmin yksilöllistä sopimista esimiehen kanssa liukumista tai poissaoloista. 31

32 Työntekijän työn ja perheen yhteensovittaminen vaikuttaa hänen työhyvinvointiinsa ja hänen läheistensä hyvinvointiin.

33 Työhyvinvoinnin kokonaisvaltaisuus Nukkuu Matkustaa työpaikalle, ellei jää etätöihin, vie lapsen/lapset hoitoon On töissä Matkustaa kotiin, hakee lapsen/lapset hoidosta Harrastaa, on perheen kanssa Nukkuu Työpaikka Työntekijän jaksaminen ja hyvinvointi syntyy tästä kokonaisuudesta Lapsi- ja perheystävällisyyttä voi edistää myös työpaikoilla mahdollistamalla yhteensovittamisen avulla sujuva arki. Lähde: Pauli Forma, TTL

34 Työntekijän kokema tasapaino hyödyttää myös työnantajaa Toppinen-Tanner ym. (2015) elämä - Opas työpaikoille työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi. Työterveyslaitos, Helsinki.

35 Työn ja muun elämän yhteensovittamista pitää edelleen kehittää työelämässä huomioiden erityisesti - epätyypillisiä työaikoja tekevät -haastavissa perhetilanteissa olevat kuten yksinhuoltajat ja omaishoitajat -pitkää päivää tekevät asiantuntijat

36 Epätyypilliset työajat lisäävät työn ja perheen yhteensovittamisen ristiriitaa (Sairaalatutkimuksen aineisto ) Yhteisvaikutukset Katkaisukohta Riski (odds ratio) ja 95% vaihteluväli) 1 Riski Vaihteluväli Ikä Sukupuoli Yli 40t työviikot 25 % 1.26 ( ) Yli 48t työviikot 10 % 1.27 ( ) Lyhyet (<11t) vuorovälit 25 % 1.41 ( ) Yksittäiset vapaapäivät 25 % 1.07 ( ) Iltavuorot 10 % 2.19 ( ) Yövuorot 10 % 1.63 ( ) Viikonlopputyö 25 % 1.54 ( ) vakioitu: siviilisääty, pienten ja kouluikäisten lasten lukumäärä, elämäntilanteen kokonaiskuormittavuus ei yhteisvaikutuksia Työterveyslaitos MH KK Karhula ym OEM 36

37 Mitä työpaikalla voidaan tehdä työn ja muun elämän yhteensovittamisen parantamiseksi? 1. Joustoilla voidaan helpottaa yhteensovittamista ja vähentää stressiä Työaikaan liittyvät joustot, esim. työaikaliukuma Vaikutusmahdollisuudet työn tekemisen tapoihin (etätyö, työvuorojen ennakoitavuus) Tuki eri elämänvaiheissa; pienet lapset, ikääntyvät vanhemmat 2. Perhemyönteinen kulttuuri Ymmärretään työntekijän elämänkokonaisuuden merkitys työssä suoriutumiseen Myönteinen suhtautumimen työntekijän muuhun elämään 3. Työpaikan toimijoiden koulutus, erit. Esimiehet ja HR Esim. Ropponen A, Känsälä M, Rantanen J, Toppinen-Tanner S. Työpaikkatason toimenpiteet työn ja muun elämän yhteensovittamisen tukemiseksi työuran eri vaiheissa: systemaattinen katsaus interventiotutkimuksista. Työpoliittinen aikakauskirja. 2016; 59: 5-15

38

39 Perheystävälliseksi työpaikaksi! koulutuspaketti työpaikan toimijoille

40 Perheystävälliseksi työpaikaksi! koulutuspaketti työpaikan toimijoille Kohderyhmät: esimiehet ja johto, HR, työsuojelu, työterveyshuolto, luottamusmiehet Tietopaketti sisältää seuraavat osiot Työ ja muu elämä: vuorovaikutuksen onnistuminen Miksi perheystävällinen työpaikka? Millainen on perheystävällinen työpaikka? Miten luodaan perheystävällinen työpaikka? Tehtäväksi ennen lähikoulutusta Lähikoulutuksen tavoitteena on hyödyntää vertaistukea ja tietoa työpaikan ratkaisumalleista saada valmiudet toimia oman työpaikan perheystävällisyyden kehittäjänä Koulutuspaketti on toteutettu Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE-kärkihanke) osana

41 ttl.fi tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos