PALM

Transkriptio

1 PALM

2 Sisältö I. Lähtökohdat II. Maankäytön toteutusohjelma III. Investoinnit Maanhankinnan ja maan rakentamiskelpoiseksi saattamisen investoinnit Talonrakennusinvestoinnit Peruskaupungin infra investoinnit Liikelaitosten investoinnit IV. Investointitason vaikutukset talouteen

3 I. Lähtökohdat PALM

4 PALM PROSESSI SUUNNITELMA INFRASTRUKTUURI INVESTOINNEISTA KAUPUNGIN TAVOITTEET MAANKÄYTÖN TOTEUTUS OHJELMA SUUNNITELMA KIINTEÄN MAAOMAISUUDEN INVESTOINNEISTA VÄESTÖSUUNNITE SUUNNITELMA TALONRAKENNUS INVESTOINNEISTA Marja Uusivuori

5 Mikä on väestösuunnite? Väestösuunnite on suuntaa antava apuväline tulevan kehityksen hahmottamiseen. Suunnite eroaa puhtaasti trendeihin perustuvista ennusteista siten, että sen perusteena on trendien lisäksi kaksi tavoitteellista elementtiä: kaupunkistrategiassa asetettu väestönkasvutavoite sekä suunnitelmat kaupungin tulevasta asuntorakentamisesta. Väestösuunnite ei yksiselitteisesti kerro miten väestö tulee kehittymään. Sen mahdollisimman tuoreet ja tarkat pohjatiedot yhdistettynä väestötietojärjestelmän matemaattiseen malliin tarjoavat kuitenkin perusteltuja oletuksia siitä, millainen Tampereen väestönkehitys voi olla, mikäli syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä koskevat oletukset sekä kaupungin väestötavoite ja asuntorakentamisen suunnitelmat toteutuvat

6 Missä väestösuunnitetta hyödynnetään? Väestösuunnite on kaupungin palveluverkkosuunnittelun keskeinen lähtökohta. Lisäksi väestösuunnitetta voidaan hyödyntää kaikissa niissä yhteyksissä, joissa kaupungin eri toimintoja suunniteltaessa tai kehitettäessä tarvitaan ennakointitietoa kaupungin tulevasta väestönkehityksestä. Kaupungin PALM prosessiin väestösuunnite liittyy kahdella tapaa. Väestösuunnitteen alueellisen osan yhtenä lähtökohtana on PALM:n osana laadittava maankäytön toteutusohjelma, jossa määritellään kaupunkistrategiaan perustuen mille kaupungin alueille ja minkä verran uutta asuntorakentamista syntyy. (Uusi asuntorakentaminen vaikuttaa osaltaan siihen minne kaupungin väestönkasvu suuntautuu.) Väestösuunnitteen antama tieto väestönkehityksestä kaupungin eri alueilla on keskeinen lähtökohta arvioitaessa kaupungin tulevia investointitarpeita esimerkiksi PALM suunnitelman sisältämien talonrakennusinvestointien osalta

7 Väestönkasvun tavoite Väestösuunnite pohjautuu syksyllä 2017 hyväksytyn Tampereen strategian 2030 väestönkasvun tavoitteeseen. Uudessa strategiassa kaupungin kasvulle on asetettu 1,4 prosentin vuosittainen kasvutavoite. Strategian kasvutavoite on suurempi kuin Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 mukainen tavoite (0,9 % vuosittainen kasvu), johon edellinen väestösuunnite perustui

8 Tampereen kehitys ja 1,4 % kasvu vuosina

9 Miten väestösuunnite tehdään?

10 Esimerkkejä väestösuunnitteen sisällöistä Taustat Väestönkehityksen osatekijät Väestösuunnite ikäryhmittäin koko kaupungin ja maantieteellisten palvelualueiden tasolla

11 Missä muodoissa ja miten väestösuunnitetta jaetaan? 44 sivuinen visualisoitu esitysmateriaali, jossa perustiedot sekä väestö koko kunnan ja palvelualueiden tasolla Väestötietojärjestelmän jakeluliittymä, jossa valittavissa kaikki suunnitealueet sekä ikäkausipisteet Molemmat löytyvät Taskun tietojohtamissivuilta, esitysmateriaali myös tampere.fin Tietonäköalasta

12 Palveluverkkotyö tavoitteena sekä tunnistaa että reagoida palvelutarpeissa tapahtuviin muutoksiin (sekä kaupunki että aluetasoisiin) on maankäyttöön, asumiseen, liikkumiseen kiinteästi liittyvää palveluihin liittyvää suunnittelutyötä uusien alueiden kohdalla on määriteltävä palveluverkkoon liittyvät uudet tarpeet (tontit jne.) ennakolta, ja jo rakentuneilla alueilla suhteutettava tarpeita jo olemassa olevaan palveluverkkoon väestösuunnite on keskeinen väline ennakoida palvelutarpeita talonrakennusinvestoinneissa aikataulutetaan palveluihin liittyvien tilojen perusparannukset ja uudisrakentaminen

13 II. Maankäytön toteutusohjelma PALM

14 Maankäytön toteutusohjelma Maankäytön toteutusohjelma on suunnitelma siitä, miten kaupungin tulee rakentua seuraavan 15 vuoden aikana, jotta kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet saavutetaan. Maankäytön toteutusohjelma koostuu kahdesta osasta: 1) asuntorakentamisen toteutusohjelmasta, sekä 2) yritysalueiden toteutusohjelmasta. Maankäytön toteutusohjelmassa huomioidaan rakentaminen sekä kaupungin että yksityisten maanomistajien maalle. Yksityiselle maalle tulevan rakentamisen osalta kyseessä on arvio. Ennen vuoden 2018 PALM työn käynnistymistä arvioitiin kolmea vaihtoehtoista väestönkasvun skenaariota ( Maltillinen Strategia Huima ). Maankäytön toteutusohjelma ja väestösuunnite päätettiin toteuttaa 1,4 prosentin väestönkasvuun perustuvan Strategia skenaarion pohjalta. 14

15 Pohja muulle suunnittelulle Osana PALM prosessia laadittava maankäytön toteutusohjelma toimii lähtökohtana 1. kaupungin eri alueilla tapahtuvan väestönmuutoksen ennakointiin (väestösuunnite) ja sen myötä myös väestönmuutoksesta aiheutuvien palveluverkon muutostarpeiden ja niitä koskevien investointien suunnitteluun, sekä 2. eri alueiden rakentamiseen liittyvien investointien ajoittamiseen. Nämä investoinnit sisältävät muun muassa maan rakentamiskelpoiseksi saattamisen (pilaantuneiden maiden kunnostus, johtosiirrot, jne.) sekä teknisen infrastruktuurin (kadut, vesi ja viemäriverkko, jne.) rakentamisen. 15

16 Lähtökohtana kaupungin tavoitteet Maankäytön toteutusohjelman lähtökohtana ovat kaupungin tavoitteet, kuten tavoiteltu +1,4% vuosittainen väestönkasvu, väestönkasvuun nähden riittävän asuntotuotannon mahdollistaminen, sekä tarpeita vastaava yritystonttitarjonta. (Tarkemmin ks. Tampere Sinulle paras. Tampereen strategia 2030 sekä Asunto ja maapolitiikan linjaukset ) Lähtökohtana on myös talouden näkökulma se, että toteutettavaksi ohjelmoitujen alueiden edellyttämien investointien taso pysyisi kaupungin talouden kannalta kestävällä tasolla. Suunnittelun alkuvaiheessa olevien alueiden kustannuksia koskevat tiedot ovat kuitenkin karkeita ja osin puutteellisia; suunnittelun edetessä kustannusarviot tarkentuvat ja niiden myötä saadaan uusia tietoja alueiden toteutuksen taloudellisuudesta. Tekniset työkalut maankäytön toteutuksen ja investointien välisten kausaliteettien tarkasteluun ovat puutteelliset. Jatkossa niitä onkin tarpeen kehittää. 16

17 Tavoitteiden lisäksi muita vaikuttavia tekijöitä Kaupungin tavoitteiden lisäksi maankäytön toteutuksen ohjelmoinnissa on huomioitu lukuisia muita tekijöitä, jotka osaltaan vaikuttavat siihen minne, milloin ja millä volyymillä kaupunki voi kasvaa. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa seuraavat: Olemassa oleva lainvoimainen kaavavaranto sekä suunnittelun eri vaiheissa olevat kohteet (sijainti ja kaavaratkaisuiden mahdollistama rakentamisen volyymi) Olemassa olevat eri alueiden maankäytön kehittämistä koskevat päätökset ja sopimukset (esim. maankäyttösopimukset, toteutussopimukset) Alueen toteutuksen riippuvuus muista hankkeista (esim. Viinikanlahden asuinalueen kehittämisen ajallinen kytkös Sulkavuoren jätevedenpuhdistamon rakentamiseen). Eri alueiden edellyttämä maan rakentamiskelpoiseksi saattamisen, olevien rakenteiden purkamisen ja/tai uuden infrastruktuurin rakentamisen ratkaisut ja niiden toteutukseen tarvittava aika. 17

18 Maankäytön toteutukseen liittyvät riskit Useat eri tekijät voivat vaikuttaa siihen, toteutuuko kaupungin rakentuminen suunnitellulla tavalla. Osa rakentumiseen vaikuttavista tekijöistä on erittäin laajoja yhteiskunnallisia ilmiöitä, joihin kaupungin voi olla vaikea vaikuttaa. Joihinkin tekijöihin kaupungin toimilla ja päätöksenteolla sen sijaan on huomattava vaikutus. Mahdollisia kaupungin rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. talouden nousu tai laskukaudet (sekä edellisten vaikutus esim. työmarkkinoihin), asuntomarkkinoiden äkilliset ja ennakoimattomat muutokset, nopeat muutokset kaupungin taloudellisessa tilanteessa, kaupungin väestönmuutoksen toteutuminen merkittävästi kaupunkistrategian tavoitteesta poiketen (pienempi tai suurempi väestönkasvu), sekä maankäytön toteutusohjelmaan sisällytettyjen alueiden kaavoitusta tai toteutusta hidastavat oikeustoimet tai resurssivaje. 18

19 Maankäytön toteutusohjelma: asuntorakentaminen PALM

20 Asuntorakentamisen tarve perustuu tavoiteltuun väestönkasvuun Tarvittava uuden asuntorakentamisen määrä on arvioitu suhteessa kaupungin tavoittelemaan väestönkasvuun (+1,4 % vuodessa). Väestötavoitteen mukainen Tampereen asuntotarvelaskelma huomioi asuntoväestön, asumisväljyyden, asuntokuntien keskikoon, uusien asuntojen keskikoon sekä asuntovarauman ja asuntojen poistuman. Laskelmassa on lähtökohtana, että uusien asuntojen keskikoko kasvaa, vaikka trendin mukaan keskikoko pienenee. Lähtökohta on trendin vastainen, koska suunnittelussa on haluttu huomioida myös isompien asuntojen rakentamisen tarve. Asuntotarvelaskelman mukaan Tampereelle tulisi rakentua seuraavan 15 vuoden aikana keskimäärin 2700 uutta asuntoa vuodessa. Maankäytön toteutuksen ohjelmoinnin lähtökohdaksi asetettiin kuitenkin 3100 uuden asunnon rakentuminen vuosittain: Asumisen hinnannousun hillitsemiseksi tavoitteena on pystyä tarjoamaan tontteja hieman yli kysynnän Vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin jälkeen Tampereelle rakentunut asuntojen määrä oli väestönkasvuun nähden pientä, jonka vuoksi on syntynyt patoutunutta kysyntää. Asetettu tavoite, keskimäärin 3100 uutta asuntoa vuodessa, tarkoittaa noin k m 2 rakentumista vuosittain. Aikajaksolla tavoite tarkoittaa yhteensä uutta asuntoa ja noin 3,45 M k m 2 rakentamista. 20

21 Tavoiteltu asuntorakentamisen määrä aiempaa suurempi Vuosina asuntoja on syntynyt keskimäärin 1821 vuodessa. Vuosittainen vaihtelu on suurta. Vuosille maankäytön toteutuksella mahdollistettava asuntorakentamisen määrä on keskimäärin 3100 asuntoa vuodessa Valmistuneet uudet asunnot (lkm) Lähde: Facta kuntarekisteri / Tampereen kaupunki, Luvut kuvaavat asuntotuotannon bruttokasvua, eli luvuissa ei ole huomioitu asuntokannasta poistuneita asuntoja

22 Tampereen asuntorakentaminen (k m 2 ) Vuosille ohjelmoitu asuntorakentamisen määrä koko Tampereella yhteensä on k m 2 (3,4 M k m 2 ). Tämä vastaa kaupungin väestötavoitteen mukaista asuntorakentamisen tarvetta. Tällä ja seuraavilla dioilla esitetyt kerrosalat (k m 2 ) kuvaavat asuntorakentamiselle kaavoitettua / kaavoitettavaa kokonaisrakennusoikeutta, joka sisältää myös asuntorakentamiselle osoitettujen tonttien muun kerrosalan (esim. autosuojarakennukset). Kämmenniemi YLÖJÄRVI YLÖJÄRVI Niemenranta Hiedanranta Tesomajärvi Tohloppi NOKIA Santalahti Pyhäjärvi PIRKKALA Kylät ja hajarakentaminen pohjoisella suuralueella Muu kantakaupunki Näsijärvi Härmälä Vuores LEMPÄÄLÄ Ranta Tampella Kaleva Viinikanlahti Hervanta Hervantajärvi Lintuhytti Ojala KANGASALA Taustakartta aineisto Maanmittauslaitos

23 Lännen alue Kaupungin tavoitteisiin vastaava asuntorakentaminen edellyttää, että lännen alueelle toteutuu yhteensä k m 2 uutta asuntorakentamista. YLÖJÄRVI Lännen alueella voimakkaimman rakentamisen odotetaan kohdistuvan Niemenrannan ja Hiedanrannan alueille, jotka ovat aikajaksolla keskeisiä kaupungin kasvun painopisteitä. Hiedanrannan rakentaminen jatkuu myös 2033 jälkeen. Tesomajärvi Tohloppi Lielahti Niemenranta Hiedanranta Lännessä merkittäviä määriä rakentamista arvioidaan tulevan myös Lielahteen, Tesoman Tohlopin alueelle sekä Raholaan, joissa on useita erillisiä kaavahankkeita. Toteutus jatkuu osalla näistä alueista myös vuoden 2033 jälkeen. NOKIA Rahola Edellä mainittujen lisäksi lännen alueella on käynnissä tai suunnitteilla useita pienempiä Lännen alueen muu asuntorakentaminen kaavahankkeita. PIRKKALA Taustakartta aineisto Maanmittauslaitos

24 Keskustan alue Kaupungin tavoitteisiin vastaava asuntorakentaminen edellyttää, että keskustan alueelle toteutuu yhteensä k m 2 uutta asuntorakentamista. Keskustan odotetaan olevan vuosina kaupungin voimakkaimmin kasvava alue. Keskustan alueella voimakkain rakentaminen kohdistuu Ranta Tampellaan, Santalahteen sekä Kalevaan. Lisäksi keskustassa on useita muita merkittäviä kehittämiskohteita. Eteläpuiston kaava alue toteutetaan pormestariohjelman linjauksen mukaisesti vain osin. Asemakeskuksen ja Hakametsän kehittämisen odotetaan jatkuvan myös 2033 jälkeen. Edellä mainittujen lisäksi keskustan alueella on käynnissä tai suunnitteilla lukuisia pienempiä kaavahankkeita PIRKKALA Santalahti Keskustan alueen muu asuntorakentaminen Eteläpuisto Ranta Tampella Asemakeskus Kansi Areena Kaleva Hakametsä Taustakartta aineisto Maanmittauslaitos

25 Koillinen alue Kaupungin tavoitteisiin vastaava asuntorakentaminen edellyttää, että koilliselle alueelle toteutuu yhteensä k m 2 uutta asuntorakentamista. Koillisella alueella merkittävin rakentamisen kohde on Ojalan uusi kaupunginosa. Lisäksi Linnainmaan alueelle syntyy uutta rakentamista. Ruotulan golfkentän alueen rakentaminen käynnistyy 30 luvun alkuvuosina, mutta rakentamisen määrä ennen vuotta 2033 on varsin vähäinen. Ruotulan golfkentän alueen rakentaminen jatkuu vielä pitkään vuoden 2033 jälkeen. Ruotulan golfkenttä Linnainmaa Koilliskeskus Ojala Edellä mainittujen lisäksi koillisella alueella on käynnissä tai suunnitteilla useita pienempiä kaavahankkeita Koillisen alueen muu asuntorakentaminen KANGASALA Taustakartta aineisto Maanmittauslaitos

26 Kaakon alue Kaupungin tavoitteisiin vastaava asuntorakentaminen edellyttää, että kaakon alueelle toteutuu yhteensä k m 2 uutta asuntorakentamista. Kaakon alueella voimakkain rakentaminen kohdistuu Hervantajärvi Lintuhytin sekä Vuoreksen alueille, jotka ovat myös koko kaupungin mittakaavassa merkittäviä rakentamisen painopisteitä. Hervanta Kaukajärvi Annala Uutta asuntorakentamista syntyy lisäksi Hervantaan ja Kaukajärvelle, joiden kehittäminen etenee useilla erillisillä kaavahankkeilla. Merkittäviä kehityskohteita ovat muun muassa Hervannan pohjoisakseli ja Kaukajärven pohjoisranta. Vuores Hervantajärvi Lintuhytti KANGASALA Edellä mainittujen lisäksi kaakon alueella on käynnissä tai suunnitteilla useita pienempiä kaavahankkeita Kaakon alueen muu asuntorakentaminen LEMPÄÄLÄ Taustakartta aineisto Maanmittauslaitos

27 Etelän alue Kaupungin tavoitteisiin vastaava asuntorakentaminen edellyttää että etelän alueelle toteutuu yhteensä k m 2 uutta asuntorakentamista. Etelän alueella voimakkaimman rakentamisen odotetaan kohdistuvan Härmälään sekä Viinikanlahden uudelle asuinalueelle. Uusia avauksia ovat myös Lakalaiva ja Särkijärven pohjoispuolelle rakentuva Västinginmäki. Viinikanlahden ja Lakalaivan rakentaminen jatkuu vielä 2033 jälkeen. PIRKKALA Viinikanlahti Hatanpää Härmälä Lakalaiva Västinginmäki Edellä mainittujen lisäksi Etelän alueella on käynnissä tai suunnitteilla useita pienempiä kaavahankkeita Etelän alueen muu asuntorakentaminen LEMPÄÄLÄ Taustakartta aineisto Maanmittauslaitos

28 Pohjoinen suuralue Pohjoiselle alueelle ei kohdistu merkittävää määrää uutta rakentamista, vaan alue säilyttää maaseutumaisen luonteensa. Pohjoiselle suuralueelle toteutuvaksi ennakoitu asuntorakentamisen määrä on yhteensä k m 2. Pohjoisella suuralueen rakentumisen määrän odotetaan olevan karkeasti tarkastellen samaan tasoa kuin aiemmin 2000 luvulla. YLÖJÄRVI RUOVESI Kylät ja hajarakentaminen pohjoisella suuralueella ORI VESI Vuosina Kämmenniemen asemakaava alueelle odotetaan rakentuvan keskimäärin hieman yli 1000 k m2 vuosittain Kämmenniemi Lisäksi pohjoisella suuralueella syntyy hajarakentamista keskimäärin 2500 k m2 vuosittain. KANGASALA Näsijärvi Taustakartta aineisto Maanmittauslaitos

29 Merkittävimmät vuosina avattavat uudet asuinalueet 1. Hiedanranta Kaavoitusohjelmassa (vaiheet I IV). Ensimmäiset uudet asukkaat aikaisintaan Asemakeskus Kaavoitusohjelmassa (vaiheet I II). Ensimmäiset uudet asukkaat aikaisintaan Viinikanlahti Kaavoitusohjelmassa. Ensimmäiset uudet asukkaat aikaisintaan Hakametsän täydentäminen Kaavoitusohjelmassa. Ensimmäiset uudet asukkaat aikaisintaan Ruotulan golf kenttä Kaavoitusohjelmassa. Ensimmäiset uudet asukkaat aikaisintaan Ojala Kaavoitus käynnissä (vaihe I), kaavoitusohjelmassa (vaiheet II ja III). Ensimmäiset uudet asukkaat arviolta Lakalaiva Kaavoitusohjelmassa (vaihe I). Ensimmäiset uudet asukkaat arviolta Västinginmäki Kaavoitus käynnissä. Ensimmäiset uudet asukkaat arviolta Hervantajärvi Kaava lainvoimainen. Ensimmäiset uudet asukkaat arviolta NOKIA Tesoma YLÖJÄRVI 1 Pyhäjärvi PIRKKALA Alueiden 1 7 rakentuminen jatkuu myös vuoden 2033 jälkeen. Näsijärvi 2 Keskusta 3 Härmälä 7 8 LEMPÄÄLÄ 4 5 Hervanta 9 6 Linnainmaa KANGASALA Taustakartta aineisto Maanmittauslaitos

30 Maankäytön toteutusohjelma: yritysalueet ja muu rakentaminen PALM

31 Yritystoimintaan liittyvän rakentamisen alueet Yritystoimintaan liittyvällä rakentamisella tarkoitetaan erilaista liike, toimitila, teollisuus ja palvelurakentamista. Tällä hetkellä voimassa olevien asemakaavojen mukainen työpaikka ja toimitila alueiden tonttivaranto riittää laskennallisesti yli 20 vuodeksi, mutta käytännössä osa kaavoista tulee vaatimaan päivittämistä. Yritysalueiden nykyinen tonttivaranto on esitetty seuraavilla dioilla. Yritystoimintaan liittyvä rakentaminen sijoittuu paitsi varsinaisille yritysalueille, merkittävissä määrin myös kaupungin keskustaan ja alakeskuksiin. Voimassa olevan asemakaavoitusohjelman (KH ; 669 ) mukaan vuosina kaavoitetaan noin kem 2 uuden työpaikka ja toimitilarakentamisen tarpeisiin. 31

32 Työpaikka ja toimitila alueiden tonttivaranto (k m 2 ) kaupungin omistamalla maalla (tilanne 08/2018) YLÖJÄRVI Kaupungin omistamalla maalla yhteensä noin k m 2, joka on noin 74 % Tampereen kaupungin alueella sijaitsevasta työpaikkaja toimitila alueiden tonttivarannosta. NOKIA Lielahti Kolmenkulma Pyhäjärvi PIRKKALA Keskusta Näsijärvi TAYS Kauppi Linnainmaa Taraste KANGASALA Muu Tampere Lahdesjärvi Hervanta Vuores LEMPÄÄLÄ Rusko Taustakartta aineisto Maanmittauslaitos

33 Työpaikka ja toimitila alueiden tonttivaranto (k m 2 ) yksityisen omistamalla maalla (tilanne 08/2018) YLÖJÄRVI Yksityisen omistamalla maalla yhteensä noin k m 2, joka on noin 26 % Tampereen kaupungin alueella sijaitsevasta työpaikka ja toimitilaalueiden tonttivarannosta. NOKIA Myllypuro Lielahti Pyhäjärvi PIRKKALA Keskusta Näsijärvi Hankkio KANGASALA Sarankulma Lahdesjärvi Rusko Muu Tampere LEMPÄÄLÄ Taustakartta aineisto Maanmittauslaitos

34 Yritystoimintaan liittyvä rakentaminen tulevaisuudessa Seuraavan 15 vuoden aikana avataan kolme uutta yritysaluetta: Lahdesjärven eteläosa, Kolmenkulma II sekä Aitovuori. Tarkemmat tiedot alueiden toteutuksesta on esitetty seuraavassa diassa. Lahdesjärven, Kolmenkulman ja Aitovuoren yritysalueiden lisäksi Tampereen kantakaupungin alueelle ei ole mahdollista kaavoittaa uusia suuria yritysalueita, sillä yritystoiminnan kannalta sopivilla sijainneilla ei enää ole tilaa. Jatkossa keskusta ja alakeskukset sekä muut ns. sekoittuneiden toimintojen alueet tulevat olemaan aiempaa merkittävämmässä roolissa yritystoiminnan edellyttämän rakentamisen kohteina. Aiempina vuosina Tampereella on muutettu useita yritystoiminnan alueita asuinalueiksi. Jatkossa näin ei enää voida toimia, vaan elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi nykyisiä yritysalueita on kehitettävä niiden nykyisen toiminnan puitteissa. Näin turvataan myös työpaikka alueiden säilyminen kaupungin alueella. Olemassa olevien yritysalueiden kehittäminen tulee suunnitella ja ohjelmoida mm. Kantakaupungin yleiskaava 2040:n tavoitteiden mukaisesti. 34

35 Työpaikka ja toimitila alueiden rakentaminen Lahdesjärvi, eteläosa Alueella on lainvoimainen asemakaava. Ensimmäiset yritykset voivat sijoittua alueelle aikaisintaan 2020 alkaen. Uutta kerrosalaa n k m 2. Kolmenkulma, II vaihe Alueella on lainvoimainen asemakaava. Ensimmäiset yritykset voivat sijoittua alueelle aikaisintaan 2020 alkaen. Uutta kerrosalaa n k m 2. Aitovuori Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt. Ensimmäiset yritykset voivat sijoittua alueelle alkaen v Uutta kerrosalaa arviolta n k m 2. NOKIA 2 Tesoma YLÖJÄRVI Pyhäjärvi PIRKKALA Keskusta Näsijärvi 1 Hervanta Linnainmaa 3 KANGASALA LEMPÄÄLÄ Taustakartta aineisto Maanmittauslaitos 2018.

36 Yritystoiminnan ja palveluiden kehittämisen edellyttämä tonttitarjonta kehittämistarpeita Käynnissä yritystontteihin liittyvä selvitys, jossa keskeiset kysymykset ovat 1) vastaako kaupungin maalla oleva tonttivaranto yritystontteja koskevaan kysyntään sekä tonttien määrän ja rakennusoikeuden että kaavamääräysten tonteille salliman toiminnan osalta, ja 2) mitkä ovat tarvittavat toimenpiteet joiden avulla kysyntään vastaamista voidaan parantaa. Jatkossa tarpeen Kaupunkirakenteen täydentyessä yhä enemmän huomiota on kohdistettava siihen, että kaupunkirakenteen sisällä on riittävästi tilaa palveluiden järjestämiseen tarvittaville tonteille. Vaikka uuden palvelurakentamisen tarve ei olisi välitön, voimakkaasti kasvavassa kaupungissa on huomioitava palveluverkon kehittämistarpeet myös pidemmälle tulevaisuuteen. Kaikkia nykyisen yhdyskuntarakenteen sisällä olevia rakentamiseen soveltuvia paikkoja ei voi osoittaa asuntorakentamiseen, sillä tilaa tarvitaan myös asukkaiden käyttämille palveluille. Väestönkasvu tuo mukanaan kasvavia tarpeita esimerkiksi päivähoidolle, mutta päiväkotitoiminnalle soveltuvia rakentamattomia tontteja on erittäin vähän. Jatkossa onkin tarpeen selvittää miten esimerkiksi päiväkodeille, palveluasumiseen tai muuhun palvelutoimintaan tarkoitettujen tonttien tarjontaa voitaisiin kehittää siten, että se tulisi nykyistä tehokkaammin kaupungin palvelurakennetta ja verkkoa (riippumatta siitä onko tontille sijoittuva toimija julkinen vai yksityinen). Tarkastelun tarve koskee erityisesti kantakaupungin täydentyviä alueita. 36

37 III. Investoinnit PALM

38 Maanhankinnan ja maan rakentamiskelpoiseksi saattamisen investoinnit PALM

39 Maanhankinta Kaupunki hankkii maata yhdyskuntarakentamisen erilaisiin tuleviin tarpeisiin. Maata hankitaan sekä ns. raakamaana että jo asemakaavoitetuilta alueilta. Lähtökohtana on, että kaupunki hankkii asemakaavoittamattomat alueet omistukseensa ns. raakamaana ennen ensimmäisen asemakaavan laatimista. Kaupunki hankkii myös jo ennestään asemakaavoitettua maata täydennysrakentamisen ja muuttuvan maankäytön tarpeisiin. Riittävän ja oikealla tavalla sijoittuneen kaupungin maanomistuksen avulla turvataan kaupungin kasvun ja täydentämisen edellyttämän maan saaminen käyttöön oikea aikaisesti, oikealta paikalta ja kohtuuhintaan. Maanhankinnalla turvataan kaupungin taloudellinen asema maankäytön kehittämisessä. Maanhankinnan investointitarve vuosina on yhteensä noin 91 M. Vuosina tarve on noin 3,5M eur vuosittain ja vuosina noin 7 M eur vuosittain. 39

40 Maan rakentamiskelpoiseksi saattaminen Maan rakentamiskelpoiseksi saattamisella tarkoitetaan esimerkiksi johtosiirtoja, pilaantuneiden maa alueiden kunnostamista tai maan esirakentamista. Maan rakentamiskelpoiseksi saattamisen investointeja tarvitaan useilla eri alueilla. Tarvittavien investointien suuruus vaihtelee huomattavasti kohteittain esim. sen mukaan, miten laajaa pilaantuneiden maa alueiden kunnostusta tarvitaan tai minkälaisia johtosiirtoja kyseisen kohteen toteuttaminen edellyttää. Maan rakentamiskelpoiseksi saattamisen investoinnit ajoittuvat sen mukaan, milloin suunniteltu alue aiotaan rakentaa: maan on oltava rakentamiskelpoista ennen kuin se luovutetaan rakentajille. Maan rakentamiskelpoiseksi saattamisen investoinnit ovat vuosina yhteensä noin 154 M eur (eli keskimäärin n. 10 M eur vuodessa). Tästä 154 M eur summasta noin 29 M eur kohdistuu Viiden tähden keskusta kehitysohjelman kohteisiin. HUOM. Summa ei sisällä Hiedanrannan rakentamisen edellyttämiä huomattavia maan rakentamiskelpoiseksi saattamisen investointeja. 40

41 Talonrakennusinvestoinnit PALM

42 Talonrakennusinvestointien tarve perustuu kaupungin kasvuun ja rakennusten kuntoon Talonrakennusinvestointeja tehdään, koska 1. väestönkasvun myötä palvelutarve kasvaa ja siitä aiheutuu lisätilan tarvetta 2. olemassa olevien rakennusten kunto laskee ja syntyy peruskorjaustarvetta Uudis ja lisärakentamishankkeet perustuvat joko lisätilantarpeeseen tai vanhan, erityisen huonokuntoisen ja/tai käyttöön sopimattoman rakennuksen korvaamiseen uudisrakennuksella silloin, kun uudisrakennus on edullisempi ratkaisu ja samalla voidaan lisätä palvelukapasiteettia (esim. kouluissa oppilaiden määrä). Rakennusten kuntoon perustuvilla korjaushankkeilla pidetään palveluverkon käytössä olevaa rakennuskantaa käyttökuntoisena ja pyritään takaamaan tilojen käyttäjille kyseiseen palvelutoimintaan soveltuvat, turvalliset ja terveelliset tilat. Perusparannusten suunnittelutyön yhteydessä huomioidaan myös toiminnan muuttuvat tarpeet (esim. uuden oppimisympäristön edellyttämät muutokset) ja mahdollisuuksien mukaan tehostetaan rakennuksen käyttöä. Kaupungin kasvu edellyttää investointeja sekä uusiin että olemassa oleviin palvelutiloihin ja tilankäytön tehostamista. 42

43 Kaupungilla on huomattavasti korjausvelkaa Kaupungin omistamat rakennukset ovat tällä hetkellä keskimäärin vain tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa. Kaupungin omistamien rakennusten korjausvelka on 311 M (tilanne 12/2017). Korjausvelkaa alkaa kertyä kun rakennus ikääntyy ja kunnossapitotoimista huolimatta kuluu käytössä. (Kuntoluokka alle 75%.) Korjausvelka on kasvanut nykyiselle tasolleen pitkän ajan kuluessa: korjaushankkeisiin suunnattujen investointien määrä on jäänyt aiempina vuosina tarpeeseen nähden matalaksi, kun pääosa investointimäärärahoista on suunnattu uudisrakentamiseen. Korjausvelan pienentäminen ja tilojen käyttökuntoisena pitäminen edellyttää, että rakennuskannan korjaushankkeisiin investoidaan aiempaa enemmän. Korjausvelkaa ja korjaushankkeiden tarvetta voidaan vähentää tehostamalla tilankäyttöä ja palveluverkkoa, sekä luopumalla tarpeettomista rakennuksista (myydään, kehitetään uuteen käyttöön tai puretaan)

44 Talonrakennusinvestoinnit : Suurin osa investoinneista korjaushankkeisiin Talonrakennuksen investointisuunnitelmassa on huomioitu talousarviokehys vaiheessa tiedossa olleet investoinnit. Investoinnit vuosina Osuus vuosien investoinneista Investoinnit keskimäärin / vuosi Talonrakennusinvestointien tarvetta ei ole täsmätty tekeillä oleviin päiväkoti ja kouluverkko suunnitelmaan tai liikuntapaikkarakentamisen suunnitelmaan, sillä näillä dioilla esitettyjä talonrakennusinvestointeja ohjelmoitaessa kumpaakaan em. suunnitelmista ei ole vielä hyväksytty. Investointitarpeita arvioitaessa oletuksena on ollut, että sote uudistus toteutuu ja että vastuu sote tiloista siirtyy uudistuksen myötä maakunnille. Uudis ja lisärakentaminen 575 M 38% 38,4 M Korjaushankkeet 909 M 61% 60,6 M Muut luokittelemattomat investoinnit YHTEENSÄ 10 M 1% 0,7 M M (eli 1,495 mrd ) 99,7 M 44

45 Valtaosa uudisrakentamisesta päiväkoteihin ja kouluihin 70,0 Uudis ja lisärakentaminen (M ) 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Varhaiskasvatus ja perusopetus Lukiokoulutus Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut Sosiaali ja terveyspalvelut Muut kiinteistöt 45

46 Korjaushankkeiden investointitarve kasvaa 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Korjaushankkeet (M ) Varhaiskasvatus ja perusopetus Lukiokoulutus Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut Sosiaali ja terveyspalvelut Muut kiinteistöt 46

47 Peruskaupungin infrainvestoinnit

48 Investointitarpeet perustuvat strategiaan, kaupungin kasvuun ja infra omaisuuden kuntoon Peruskaupungin infra investoinnit koostuvat katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamisesta Peruskaupungin osalta investointien tarve perustuu: 1. Kaupungin kasvun mahdollistamiseen sekä kaupunkiympäristön kehittämistä ja liikennejärjestelmää koskevien strategisten tavoitteiden toteuttamiseen 2. Olemassa olevan kaupunki infran kuntoon Yleisten alueiden investointien ohjelmointi perustuu maankäytön toteutuksen ajoitukseen sekä yleisten alueiden saneeraustarpeeseen. Uusien alueiden investointitason arviointi perustuu lähivuosien hankkeiden osalta karkeisiin suunnitelmiin ja kaavatalousarvioihin. Pidemmällä tulevaisuudessa olevien hankkeiden osalta arviointi perustuu vastaavien alueiden tai hankkeiden toteutuneisiin investointitasoihin, koska edes karkeita suunnitelmia tai arvioita ei näiden hankkeiden osalta ole vielä ole tehty Saneerausten edellyttämän investointitason arviointi perustuu aiempien vuosien toteumaan 48

49 Investoinnit kohdistuvat strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti Maankäytön toteutusohjelma pohjautuu kaupungin 1,4 % väestökasvutavoitteen ja muiden strategisten tavoitteiden toteutumiseen. Keskustan ja Hiedanrannan kehittämisohjelmien ja erityisesti näihin kytkeytyvien suurten infrahankkeiden edellyttämä investointitaso nousee merkittävästi lähivuosina. Tämän seurauksena saneerausten volyymin ylläpitäminen tulee olemaan haasteellista nykyisellä kokonaisinvestointitasolla

50 Peruskaupungin infra investoinnit Muut: Sillat ja erikoisrakenteet Kestävä liikenne Ulkovalaistus ja liikennevalot Hulevesien hallinta Suuret infra hankkeet: Näsinkallion eritasoliittymä + Amuritunneli Viinikankadun ajo ja huoltotunneli Vaitinaron eritasoliittymä VT 9 + Tasanteen eritasoliittymä (1 000 ) Uudet alueet Saneeraukset Muut Suuret Infra hankkeet

51 Liikelaitosten investoinnit

52 Tampereen Vesi ja TKL Vuodesta 2019 alkaen investointeja tekeviä liikelaitoksia on kaksi: Tampereen Vesi ja Tampereen kaupunkiliikenne Tampereen kaupunkiliikenne uudistaa kalustoaan ja siihen on varattu 3 milj. euroa vuosittain Tampereen Vesi investoi vuosittain verkoston ylläpitoon ja uuden verkoston rakentamiseen sekä laitoksiin Tampereen Vedelle on varattu vuosittain 21 milj. euroa Tulevaisuudessa korotuspaineita, jotka liittyvät uudelle jäteveden käsittelylaitokselle johdettavien jätevesien putkistojen uusimiseen. Huomioidaan jäteveden hinnassa kuluttajalle

53 IV. Investointitason vaikutukset talouteen PALM

54 Investointitaso PALM investointitaso muodostuu PALMiin valittujen strategisten toiminnan tavoitteiden ja niiden rahoittamisen kautta. Kokonaisinvestoinnit 3,2 Mrd euroa /

55 Peruskaupungin investointitaso

56 Vuosikate ja lainamäärä Lainamäärän kehittymisen arvioimiseksi on määritelty oletettu vuosikate vuosille vuosikatteeksi on arvioitu 125 milj. vuodessa oletetaan tason pysyvän vähintään taloussuunnitelmavuoden 2022 tasolla PALMin mukainen arvioitu lainamäärä peruskaupungilla vuonna 2033 tulisi olemaan 1,6 Mrd. euroa Ajalla kasvu olisi 828 milj. euroa Lainamäärä / asukas olisi vuonna 2033 Ajalla kasvu olisi /asukas

57 Lainan kokonaismäärän kehittyminen

58 Lainamäärä / asukas kehittyminen

59 Vuosikate ja lainamäärä, versio 2. Lainamäärän kehittymisen arvioimiseksi on määritelty oletettu vuosikate Versiossa 2 tarkastellaan tilannetta, jossa oletetuksi vuosikatteeksi on valittu viimeisen 10 vuoden ajalta keskimääräinen vuosikate 81,5 milj. euroa vuosille vuosikatteeksi on arvioitu 81,5 milj. vuodessa PALMin mukainen arvioitu lainamäärä peruskaupungilla vuonna 2033 tulisi olemaan 2,2 Mrd. euroa Ajalla kasvu olisi 1,4 Mrd. euroa Lainamäärä / asukas olisi vuonna 2033 Ajalla kasvu olisi /asukas

60 Lainamäärän kehittyminen, versio

61 Lainamäärä / asukas kehittyminen, versio