Rudus Oy:n maa-ainesottamislupahakemus:

Transkriptio

1 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Rudus Oy:n maa-ainesottamislupahakemus: / /2015 YMRAKLK Rudus Oy hakee lupaa (uusi maa-aineslupa, ei MAL momentin mukainen jatkolupa) maa-ainesten ottamista varten Kirkniemessä sijaitsevalle kiinteistölle Gerknäs kymmenen vuoden ajaksi m³:n määrälle hiekkaa ja soraa (ottoalue 2). Ottamisalueen pinta-ala on noin 12,3 ha. Ottamisalueen omisti luvulla Mannerheim-säätiö. Lohjan ympäristölautakunta myönsi ( 271) maa-ainesluvan m²:n määrälle hiekkaa ja soraa kymmenen vuoden ajaksi (ottoalue 2). Maa-aineslupa päättyi ja tämän hakemuksen tarkoituksena on jatkaa lupaa varsinaisena uutena maa-aineslupana. Kyseessä ei siis ole MAL momentin mukaisesta jatkoluvasta. Uudenmaan lääninhallitus myönsi hakemuksen kohdealueen (ottoalue 2) länsipuolella sijaitsevalle alueelle (ottoalue 1) maa-ainesluvan m³:n määrälle soraa ja hiekkaa kymmenen vuoden ajaksi. Lohjan ympäristölautakunta myönsi ( 317) jatkoluvan (ottoalue 1) m³:n määrälle maa-ainesta kymmenen vuoden ajaksi. Luvan voimassaoloaika päättyi ja kaupunkisuunnittelulautakunta myönsi ( 155) jatkoluvan kymmenen vuoden ajaksi m³:n määrälle soraa ja hiekkaa. Lupa on voimassa saakka (ottoalue 1). Ottamisalue sijaitsee Hankoniementien (valtatie 25) varrella rajoittuen idässä Gustavsberg -nimiseen tiehen, pohjoisessa Hanko-Hyvinkää -rautatiealueeseen ja lännessä samalla tilalla sijaitsevaan ottamisalueeseen 1. Ottamisalue 1 rajoittuu Raaseporin kaupungin rajaan ja entisen minkkitarhan alueeseen. Ottamisalue sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla II -luokan pohjavesialueelle (nro ) pohjaveden pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Lähin pohjavedenottamo (Ristenin tutkittu vedenottamo, ei käytössä) sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä ottamisalueen rajasta. Ottamisalueilla 1 ja 2 ja niiden lähiympäristössä on seurattu säännöllisesti pohjaveden laatua ja pinnankorkeutta luvulta lähtien. Maastomuotojen ja lähiympäristön pohjavedenpinnan korkeuksien perustella voidaan päätellä pohjaveden virtaussuunnan olevan ottoalueelta kaakkoon ja koilliseen / pohjoiseen. Pohjaveden pinnan tarkkailua suoritetaan pohjavesiputkista 007, 008, 201, 101 ja poski 0401 sekä kaivoista 002 ja 003. Pinnantarkkailua tehdään neljä kertaa vuodessa. Pohjaveden laaduntarkkailua tehdään hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti kaivoista 002 ja 003 sekä pohjavesiputkesta 200. Vesinäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa toukokuussa ja marraskuussa. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, KMnO4 -luku, kemiallinen hapenkulutus, mangaani, rauta sulfaatti, kloridi, kokonaiskovuus, sameus, väriluku, alkaliteetti, ammoniumtyppi, nitriittityppi, nitraattityppi, fluoridi ja E Coli bakteerit.

2 Joka toinen vuosi voidaan ottaa ns. vesinäytteiden suppea analyysi, johon sisältyy ulkonäkö, maku, haju, sameus, lämpötila, sähkönjohtokyky, ph ja mineraaliöljyt. Vuonna 2015 tehtyjen pohjaveden pinnan tarkkailun ja ja tehtyjen vesinäytteiden suppean analyysin loppuraportissa todetaan seuraavaa: "Pinnantarkkailutulokset on esitetty liitteen 1 tarkkailutaulukossa. Taulukkoon lisättiin tuotantoalueen ottotaso eri tarkkailupisteillä ja pohjavedenpinnan hälytysrajat. Näin voidaan paremmin seurata pohjavedenpinnan vaihteluita suhteessa ottotasoon ja huolehtia riittävän suojaalueen pysyvyydestä. Saatujen pintatulosten perusteella nähdään, että vedenpinnat ovat vaihdelleet tasaisesti vuodenaikojen mukaan. Pohjaveden hälytysrajoja ei ole ylitetty. Vuoden 2015 vesinäytteet täyttävät tutkituilta ominaisuuksiltaan talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Saadut analyysitulokset eivät eroa oleellisesti aikaisemmista tuloksista. Tulosten perusteella toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta alueen pohjaveden tilaan." Pohjavedenpinnan korkeusvaihteluja: ,01 m + 57,18 m + 54,17 m + 55,45 m + 56,93 m ,70 m + 56,71 m + 53,99 m + 55,31 m + 56,76 m Alimman ottamistason ja ylimmän pohjavedenpinnan tason väliin tulee jättää vähintään 4 metriä leveä koskematon suojakerros havaittu pohjaveden pinnan korkeus, alin ottamistaso ja pv-pinnan hälytysraja: Putki Pv-pinta Alin ottotaso Pv-pinnan hälytysraja ,91 m + 61,25 m + 57,25 m ,99 m + 60,25 m + 56,25 m ,31 m + 60,25 m + 56,25 m Hakemukseen on liitetty selvitys alueen luonnonolosuhteista ja esitetty toimenpiteitä mm. törmäpääskyjen osalta. Tulikukkaa ei alueelta enää tavattu. Uudenmaan ELY -keskus toteaa päivätyssä lausunnossaan mm. seuraavaa: "ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen tarkoittama maa-ainesten ottaminen ei ennalta arvioiden aiheuta em. vaikutuksia." Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisemassa Poski -projektiluonnoksessa alue kuuluu luokkaan II, jolla tarkoitetaan maa-ainesten ottoon soveltuvaa aluetta (Poski -projekti: pohjavesi- ja kallioalueiden nykytilaselvitys ja luokittelu Lohjalla) (Pertti Piirilä) Erikseen jaettavat asiakirjat - sijaintikartta - maastotietokantakartta - nykytilanteen kartta - lopputilanteen kartta - leikkaukset

3 - ottamissuunnitelma - Uudenmaan ELY -keskuksen päivätty lausunto Esitys Yj Ympäristö- ja rakennuslautakunta päättää 1. todeta, että maa-aineslain 6 1. momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen (kohtien 1-4) rajoitusten kanssa. Asiaa harkitessa on myös otettava huomioon lupamääräysten vaikutus. 2. todeta, että esitetty ottamissuunnitelma on asianmukainen eikä kymmenellä vuodella varsinaisella uudella maa-ainesluvalla jatkettava ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen kohtien 1-4 rajoitusten kanssa ja edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa maaaineslain 6 :n mukaisesti. Ottamistoiminnan ei voida katsoa aiheuttavan 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista (kyseessä on vanha maa-ainesottamisalue, maiseman osalta matala harjumuodostuma ei ole hallitseva, kiinteistön keskivaiheille sijoittuva ottamisalue on hyvin suojassa ja se on jälkihoidettavissa hyvin ympäristöön sopivaksi, alue ei ole kaukomaisemallisesti hallitseva ja ottamissyvyys on enimmillään noin 10 metriä, maisemalliset vaikutukset jäävät lähinnä paikallisiksi, valtatietä ja rautatietä vasten on leveä ja tiheä suojametsä, ottamisalueen rajaus noudattaa päättyneen ottamisluvan rajausta, ottamisalue ei siis laajene päättyneeseen ottamislupaan verrattuna, hakemuksen kohdealue ei sijaitse luokitellulla tai inventoidulla maisema-alueella, ottamisalueella ei ole vaikutusta kaukomaisemaan); 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista (alueella ei ole tiedossa luonnonsuojelulaissa mainittuja suojeltavia luontotyyppejä tai erityisestisuojeltavien lajien esiintymispaikkoja tai muitakaan arvokkaita luontokohteita, luontoselvityksen mukaan alueelta ei enää tavattu tulikukkaa, alkio- ja keskeneräinen deltamuodostuma on Salpausselän yleisin tyyppi, kasvillisuus on pääosin puolukka- ja kanervatyypin kuivahkoa ja kuivaa kangasmetsää, törmäpääskyjen pesimäalueiden säilyminen turvataan lupamääräyksissä, alueella ei ole tiedossa muita luontotyyppejä, eliölajeja ja muita suojelukohteita); 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa (maa-ainesten ottaminen lähialueella on aloitettu vuonna 1993, Natura ohjelma-alueeseen kuuluvat Åkärrin luonnonsuojelualue sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä ottamisalueesta ja Strykmossenin suo sijaitsee noin 1,2 km:n etäisyydellä ottamisalueesta, maisemalliset ja luonnonolosuhteisiin kohdistuvat vaikutukset jäävät lähinnä paikallisiksi, lähin asuinrakennus sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä ottamisalueesta); tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa (MAL 3 1. mom.) ( pohjaveden ylimmän pinnankorkeuden ja alimman ottamistason väliin jää noin 4,0 metrin levyinen koskematon suojavyöhyke, pohjaveden ladussa ja korkeuksissa ei ole havaittu merkittäviä maa-ainesottamistoiminnan aiheuttamia muutoksia, vuoden 2015 vesinäytteet täyttävät tutkituilta ominaisuuksiltaan talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset, saadut analyysitulokset eivät eroa oleellisesti aikaisemmista tuloksista, tulosten perusteella toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta alueen pohjaveden tilaan). 3. todeta, että ottamisalue kuuluu Poski -projektiluonnoksessa luokkaan II, jolla tarkoitetaan maa-ainesten ottoon soveltuvaa aluetta;

4 4. myöntää Rudus Oy:lle kiinteistölle Gerknäs maa-ainesluvan kymmenen vuoden ajaksi m³:n määrälle hiekkaa ja soraa liitteenä olevien lupamääräysten mukaisin lupaehdoin. 5. edellyttää, että ennen ottamistoiminnan jatkamista jälkihoidon vakuudeksi asetetaan omavelkainen 87034,10 :n suuruinen pankkitakaus siten, että se on voimassa vähintään saakka. 6. suostua luvan hakijan anomukseen aloittaa maa-ainesten ottaminen ennen tämän luvan lainvoimaiseksi tuloa 87034,10 :n vakuutta vastaan. Päätös annetaan julkipanon jälkeen Muutoksenhaku: Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Päätös Hyväksyttiin. Liite 3 ymraklk Maa-aineslain mukaiset lupamääräykset

5 Liite 3 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Dnro 400/ /2015 Päätös annetaan julkipanon jälkeen MAA-AINESLAIN MUKAISET LUPAMÄÄRÄYKSET Maa-aineslain 4 :n mukainen päätös koskien maa-aineksen ottamista. Luvan hakija Rudus Oy PL Helsinki Kiinteistötiedot ja ottamisalueen sijainti Kirkniemi, kiinteistö Gerknäs , os. Hankoniementie / Gustavsberg. Ottamisalue sijaitsee Hankoniementien (valtatie 25) varrella rajoittuen idässä Gustavsberg -nimiseen tiehen ja lännessä samalla kiinteistöllä sijaitsevaan ottamisalueeseen 1, joka rajoittuu Raaseporin kaupungin rajaan ja entiseen minkkitarha-alueeseen. Gustavsbergin tien risteys sijaitsee Hankoniementien varrella noin 1 km:n etäisyydellä Raaseporin kaupungin rajasta. Ottamisalueen haltija Kirkniemen Kartano Oy. Ottamisoikeutta koskeva sopimus , Kirkniemen Kartano Oy / Rudus Oy. Lupaviranomainen Lohjan kaupungin ympäristötoimen johtosäännön 2. luvun 5 2. momentin 14. kohdan mukaan maa-aineslain 7 :n mukaiset lupaviranomaisen tehtävät kuuluvat ympäristö- ja rakennuslautakunnan ratkaisuvaltaan. Asian vireille tulo Lupahakemus on vastaanotettu Kaavoitustilanne ja muut maankäyttöön liittyvät suunnitelmat - Yleiskaava (kunnanvaltuusto , oikeusvaikutukseton): maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). - Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (ympäristöministeriö ): ei aluevarauksia. - Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisemassa Poski -projektissa alue kuuluu luokkaan II, jolla tarkoitetaan maa-ainesten ottoon osittain soveltuvaa aluetta. (Poski -projekti: pohjavesi- ja kallioalueiden nykyselvitys ja luokittelu Lohjalla).

6 Aikaisemmat luvat 2 - Maa-aineslupa (ottoalue 2, Lohjan ympäristölautakunta ) maa-aineslupa m²:n määrälle hiekkaa ja soraa kymmenen vuoden ajaksi. Maa-aineslupa päättyi ja tämän hakemuksen tarkoituksena on jatkaa lupaa varsinaisena uutena maa-aineslupana. Kyseessä ei siis ole MAL momentin mukaisesta jatkoluvasta. - Maa-aineslupa (viereinen ottamisalue 1, luvan hakijana Kirkniemen kartano, Uudenmaan lääninhallitus ) m²:n määrälle soraa ja hiekkaa. - Ympäristölupa louheen murskaukselle (Ympäristölautakunta ). - Maa-ainesluvan jatkolupa ottamisalueelle 1 (ympäristölautakunta ) m³:n määrälle soraa ja hiekkaa. Luvan voimassaoloaika on päättynyt Maa-ainesluvan jatkolupa ottamisalueelle 1 (kaupunkisuunnittelulautakunta ) jatkolupa kymmenen vuoden ajaksi m³:n määrälle soraa ja hiekkaa. Lupa on voimassa saakka (ottoalue 1). Nykytilanne alueella Maa-aineslain mukainen ottamistoiminta ottamisalueella 2 on aloitettu vuonna 2005 osa-alueella 1. Pintamaat on poistettu ja alueella on kaksi suurempaa sorakuoppaa. Alueelle on läjitetty maa-ainesaumoja. Ottamisalue rajoittuu lännessä maa-ainesottamisalueeseen 1, jolle Lohjan ympäristölautakunta myönsi ( 317) maa-ainesluvan kymmenen vuoden ajaksi m³:n määrälle soraa ja hiekkaa. Molemmat ottamisalueet muodostavat yhtenäisen ottamisaluekokonaisuuden, sillä alueiden väliin ei jää kannaksia. Ottamisalue 1 rajoittuu lännessä entiseen minkkitarha-alueeseen, jossa on myös harjoitettu maa-ainesten ottamista aivan rajan läheisyydessä. Hakemuksen mukaiselta ottamisalueelta 2 on otettu maa-ainesluvan voimassaoloaikana maa-ainesta noin m³. Todellinen ottamismäärä on kuitenkin jäänyt huomattavasti pienemmäksi, koska maa-aines on paikoitellen hienoaineisena käyttökelvotonta ja kallio on tullut lähelle maanpintaa. Ottamisalue 2 on jaettu kahteen osa-alueeseen (vaiheet 1 ja 2), joista osaalueella 1 ottamistoiminta on aloitettu ja puut on kaadettu ja pintamaat on poistettu. Osa-alueella 2 ei ole vielä aloitettu toimintaa, koska lupamääräysten mukaan ennen osa-alueelle 2 siirtymistä osa-alueella 1 on oltava reunaluiskat muotoiltu lopulliseen kaltevuuteen ja pintamaiden levittäminen luiskiin on aloitettu. Hakemus ja ottamissuunnitelma Ottamistasot- ja määrät: Maa-aineslupaa haetaan nykyisen voimassa olevan maa-ainesluvan jatkamiselle siten, että ottamisalueen rajaus noudattaa päättyneen ottamisluvan rajausta. Alimmat ottamistasot muuttuvat vaihealueella ,00 metristä + 60,25 metriin ja + 61,25 metriin ja vaihealueella ,00 metristä + 60,25 metriin. Alimpien ottamistasojen ja ylimmän pohjaveden pinnan väliin esitetään vähintään 4 metrin paksuista koskematonta suojavyöhykettä. Ylin havaittu pohjaveden pinta (putki 200) on ottamisalueella + 55,91 m, joten

7 3 pohjaveden pinta jää noin 4,34 m alimman ottamistason alapuolelle. Suurin ottamissyvyys on noin 10 m. Ottamisalueen pinta-ala on noin 12,3 ha ja ottamismäärä on noin m³. On huomattava, ettei kaivuraja ole sama kuin ottamisalueen raja (= maisemointiraja). Käsite kaivuraja tarkoittaa työn aikaisen reunaluiskan ylärajaa siten, että ottamisalueen ja kaivurajan välissä oleva maa-aines käytetään lopullisten luiskien muotoiluun. Ottamisaika- ja järjestys: Suunniteltu ottamisaika on 10 vuotta, jona aikana alue tulee maisemoida. Suunnitelma-alue on jaettu kahteen osa-alueeseen (vaiheet 1 ja 2), joista vaihealueella 1 on karkeampaa maa-ainesta ja vaihealueella 2 on hienompaa maa-ainesta. Maa-ainesten ottamista jatketaan osa-alueella 1 kaakkoon ja lounaaseen päin. Ottamista jatketaan samanaikaisesti alueen länsipuolella sijaitsevan maa-ainesottamisalueen kautta, josta ottaminen etenee itään päin. Osa-alueelle 2 voidaan kuitenkin joutua menemään mahdollisesti ennen osa-alueen 1 ottamistoiminnan loppumista kiviaineksen laadun vaihtelun takia, sillä maa-aineksia voidaan joutua sekoittamaan keskenään suuren hienoainespitoisuuden takia. Osa-alueen 1 pintakerroksessa on karkeampaa hiekkaa, joka jatkuu osa-alueen 2 puolelle puoleen väliin saakka, jonka jälkeen kiviaines muuttuu hienommaksi. Jälkihoitosuunnitelma: Jälkihoito aloitetaan ottamistoiminnan aikana ottamisen etenemisen mukaisesti. Työaikaisten luiskien kaltevuus on 1:1 ja lopulliset luiskat muotoillaan kaltevuuteen noin 1:3 tai loivemmiksi. Pohjatason jälkihoitoa ei ole aina mahdollista tehdä välittömästi, koska pohjapinta-alaa tarvitaan varastoalueeksi, jalostuslaitosten sijoitteluun ja tieyhteyksiin. Pohjatason jälkihoito tehdään viimeiseksi, koska osa-alueella 1 on päällä karkeaa hiekkaa, joka jatkuu osa-alueen 2 puoleen väliin saakka. Hienon hiekan kysyntä on vähäisempää, joten pohjatasannetta ei voida maisemoida heti ottamisen etenemisen mukaisesti. Lisäksi pohjapinta-alaa tarvitaan varastoalueeksi ja jalostuslaitosten sijoitteluun. Ottamisen suunnittelussa otetaan huomioon jälkihoidon mahdollisimman nopea toteuttaminen. Ennen varsinaista jälkihoitoa maisemoitava alue siistitään, jonka jälkeen alue muotoillaan mahdollisimman hyvin ympäristöön sopivaksi. Tiivistyneiden toiminta-alueiden pohjat muokataan pehmeämmiksi ja tasataan suunnitelman mukaiseen pohjatasoon. Mahdollisista ylijäämämassoista muotoillaan pohjatasolle pieniä maisemaa elävöittäviä mäkiä ja kumpareita. Ottamisalueen lounaisosan ottamisrintauksessa on törmäpääskyjen pesäkoloja. Pesintäalue ja mahdolliset muut pesimäalueet säästetään lintujen pesimäpaikkoina jättämällä luiska jälkihoitamatta pystysuoraksi ja jättämällä pesintäalueen eteen riittävän suuren metsittämättömän alueen. Ottamisalue maisemoidaan luiskien ja pohjatasanteen osalta ympäristöministeriön julkaisun "Maa-ainesten kestävä käyttö, ympäristöhallinnon ohje 1 / 2009, sivu 50" mukaisesti. Jälkihoidossa käytetään em. julkaisun mukaista suojaverhoilua: Suojaverhoiluun käytetään mahdollisuuksien mukaan ottamisalueelta saatavaa alkuperäistä pintamaata. Pintakerroksesta revittävät kannot voidaan

8 4 vähäisissä määrin murskata humusmaiden joukkoon. Jos pintamaita on vähän, voidaan pintamaista ja hiekasta sekoittaa 0,1-0,2 metriä paksu kerros kasvualustaksi. Lisänä voidaan käyttää myös maatunutta turvetta tai maatunutta puunkuorijätettä. Mikäli alueen maisemointiin tarkoitettuja pintamaita ei ole riittävästi, niin alueelle voidaan tuoda muualta puhdasta ylijäämämaata pintamaaksi. Jälkihoito tapahtuu ottamistoiminnan etenemisen mukaisesti. Levitetyn pintamaan päälle istutetaan männyn, koivun ja pihlajan taimia yhteensä 2500 kpl / ha. Ottamistoiminnan päättymisen jälkeen alue palautuu metsätalouskäyttöön. Osayleiskaavassa alue kuuluu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeseen. Kaavamääräyksen mukaan alueen lopullinen käyttötarkoitus ratkaistaan yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma: Pintamaita tulee noin m³, jotka käytetään suojarakenteissa ja maisemoinnissa. Alueelta poistettavat pintamaat ovat puhtaita maa-aineksia, eikä niiden välivarastoinnista aiheudu ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Pintamaat varastoidaan piirustuksen S1 osoittamille paikoille. Poistettavia pintamaita on enää vain osa-alueen 2 alueella. Pintamaakasojen pinnat silotellaan siten, että pölyäminen sekä suotovesien muodostuminen saadaan minimoitua. Kaivannaisjätteen varastoalueet maisemoidaan ja metsitetään. Edellä esitetyillä toimenpiteillä pintamaiden varastoinnista ja käsittelystä tai niistä suotautuvista hulevesistä ei voida katsoa aiheutuvan haittaa ympäristölle, maaperään tai pohjavedelle. Toiminta-aika: Toiminta-aika on maanantaista perjantaihin klo Myyntikuljetukset ajoittuvat pääasiassa arkipäiviin (ma-pe) klo Arvio ympäristövaikutuksista Suunnittelualue sijaitsee 1. Salpausselkään kuuluvalla harjumuodostelmalla, jossa kalliokohoumat tulevat paikoitellen pintaan saakka. Kyseessä on alkio- eli keskeneräinen delta, joka on Salpausselän yleisin tyyppi. Pohjoisja eteläpuolella alue rajoittuu savilaaksoihin. Maa-aines on reunaosissa yleensä melko hienojakoista. Häiriintyvät kohteet - Alue sijaitsee II luokan pohjavesialueella pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Kirkniemen pohjavesialueen luokitus tärkeästä I luokan pohjavesialueesta laskettiin vuonna 2011 luokkaan II. - Ristenin tutkittu (koepumppaus tehty) vedenottamo sijaitsee ottamisalueen itäpuolella noin 100 metrin etäisyydellä. - Lähin kaivo sijaitsee noin 220 metrin etäisyydellä. - Lähin omakotitalo sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Pohjavesi Alueen pohjaveden korkeustietoja on tiedossa vuodesta 1995 lähtien. Pohjaveden pinnan korkeudet ovat eri pisteissä noudattaneet tyypillisiä vuodenaikojen vaihtelua. Alueen pohjaveden laatua seurataan hyväksytyn pohjaveden tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuvuosina alueen pohjavesi on pääpiirteissään täyttänyt tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Alueen pohjaveden tiettyjen aineiden kohonneet pitoisuudet eivät välttämättä selity so-

9 5 ranottotoiminnalla. Ottoalueen 1 länsipuolella sijaitsee lakkautettu minkkitarha, joka on vaikuttanut haitallisesti varsinkin typpipitoisuuksiin alueen pohjavedessä. Lisäksi ottoalueen vieressä sijaitsevan valtatien 25 suolaus vaikuttaa alueen pohjaveden kloridipitoisuuksiin. Ottamistoiminta ottoalueella 2 ei tule vaikuttamaan merkittävästi alueen pohjavesiolosuhteisiin, sillä tilanne ei muutu juurikaan alueella nykyisin vallitsevasta tilanteesta. Pohjaveden suojaksi jätetään vähintään neljän metrin paksuinen koskematon suojakerros. Alueella on harjoitettu maa-ainesten ottamistoimintaa yli 20 vuotta ja tarkkailun mukaan vaikutukset pohjaveteen ovat olleet vähäisiä. Pohjavedenpinnan korkeusvaihteluja: ,01 m + 57,18 m + 54,17 m + 55,45 m + 56,93 m ,70 m + 56,71 m + 53,99 m + 55,31 m + 56,76 m Alimman ottamistason ja ylimmän pohjavedenpinnan tason väliin tulee jättää vähintään 4 metriä leveä koskematon suojakerros havaittu pohjaveden pinnan korkeus, alin ottamistaso ja pv-pinnan hälytysraja: Putki Pv-pinta Alin ottotaso Pv-pinnan hälytysraja ,91 m + 61,25 m + 57,25 m ,99 m + 60,25 m + 56,25 m ,31 m + 60,25 m + 56,25 m Tällä hetkellä ottamisalueella ei ole tankkauspistettä, vaan koneet tankataa suoraan paikalle tulevasta ajoneuvosta. Maisema ja luonto Ottamistoiminta ei näy valtatielle 25 tai rautatielle. Nykytilanteeseen verrattuna ei tapahdu merkittäviä muutoksia ja koska ottamisalue on matala harjuesiintymä, niin ottamistoiminnalla ei ole vaikutusta kaukomaisemaan maisemahaittojen jäädessä paikallisiksi. Lohjan olosuhteissa I Salpausselkään kuuluva alue ei ole poikkeuksellinen. Maiseman osalta muodostuma ei ole hallitseva. Ottamisalue on hyvin suojassa ja se on jälkihoidettavissa hyvin ympäristöön sopivaksi. Suunnittelualueen vieressä on toiminnassa oleva ottamisalue 1. Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla tai inventoidulla maisemaalueella. Ottamistoiminnalla ei ole vaikutusta lähialueen suojelualueisiin, sillä ne eivät sijaitse ottamisalueen välittömässä läheisyydessä. Törmäpääskyjen osalta alueella sijaitsevat pesäkolot pyritään säästämään luiskaamalla ko. rintaukset vasta pesäkolojen alapuolelta. Ottoalueiden 1 ja 2 välisellä alueella sijaitsevia törmäpääskyjen pesäkoloja ei todennäköisesti pystytä säilyttämään, sillä ne sijaitsevat keskellä ottamisaluetta. Kyseisellä alueella kaivu suoritetaan pesintäajan ulkopuolella, jolloin koloissa ei ole lintuja. Maisemoinnin yhteydessä jätetään tarvittaessa pesinnän kannalta edullisiin kohtiin pystysuoria luiskia, joihin törmäpääskyt voivat rakentaa uusia pesä-

10 koloja tulevaisuudessa. Pesintäpaikkojen sijainnit muuttuvat myös jatkuvasti, kun linnut löytävät parempia pesintäpaikkoja. 6 Suunnittelualue sijaitsee 1. Salpausselkään kuuluvalla harjumuodostelmalla, jossa kallio kohoumat tulevat paikoitellen pintaan saakka. Kyseessä on alkio- eli keskeneräinen delta, joka on Salpausselkien yleisin tyyppi. Pohjois- ja eteläpuolella alue rajoittuu savilaaksoihin. Maa-aines on reunaosissa yleensä melko hienojakoista. Kasvillisuus on pääosin puolukka- ja kanervatyypin kuivahkoa ja kuivaa kangasmetsää. Alueen valtapuustona on mänty, paikallisesti myös kuusta sekä lehtipuustoa. Alueen eteläpuolella noin 200 metrin etäisyydellä sijaitsee Natura ohjelma-alueeseen kuuluva Åkärrin luonnonsuojelualue. Naturaan kuuluva Strykmossen suo sijaitsee noin 1,2 km:n etäisyydellä. Suunnitellulla ottamisalueella ei ole tiedossa törmäpääskyjä lukuun ottamatta muita suojelukohteita, luonnonsuojelulaissa mainittuja suojeltavia luontotyyppejä tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja tai muitakaan arvokkaita luontokohteita. Asuinympäristö Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin omakotitalo sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä ottamisalueesta, Omakotitalon itäpuolella on kuuden omakotitalon muodostama rakennuskeskittymä. Muutoin alueella on harvaa asutusta. Ottamisalueen länsipuolella sijaitsevat entisen minkkitarhan kiinteistön asuinkerrostalo ja rivitalo ovat huonokuntoisia ja tyhjillään. Asutuksen ja ottamisalueen välissä on suojametsää ja toiminta alueella sijoittuu pääasiassa ottamisalueen ympäröivää maastoa alemmalle tasolle, joten ottamistoiminnan ei voida katsoa aiheuttavan asutukselle kohtuutonta haittaa. Pöly Pölyä aiheutuu kuormauksesta, työmaaliikenteestä, kuljetuksista ja seulonnasta. Tuulisella säällä pölyä syntyy myös varastokasoista ja hienoainesta sisältävistä seinämistä. Hieno pöly leviää lyhyitä matkoja tuulen mukana pölylaskeuman kohdistuessa lähinnä vain ottamisalueelle. Pölyhaittoja voidaan tarvittaessa vähentää kastelulla ja teiden säännöllisellä kunnostuksella. Pölyn sidontaan ei käytetä suolaa. Pölyn leviämistä vähennetään myös varastokasojen oikealla sijoittelulla. Melu Melu syntyy pääasiassa kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Maa-aineksen seulomisen aiheuttamat meluhaitat ovat erittäin vähäisiä. Ottamistoiminnasta aiheutuva liikennemelu ei vaikuta merkittävästi lähimpien häiriintyvien kohteiden melutasoon. Valtatien 25 liikenne aiheuttaa lisäksi taustamelua alueelle. Ottamistoiminnasta aiheutuvia meluhaittoja voidaan tarvittaessa vähentää varastokasoista tehdyillä meluvalleilla. Lisäksi toiminta tapahtuu pääasiassa ympäristöä alemmalla tasolla ja ympärillä on tiheää suojametsää, joten melun leviäminen lähiympäristöön rajoittuu tehokkaasti. Liikennemäärät Ottamistoimintaan liittyvä ulkoisen raskaan liikenteen määrään vaikuttaa vuodenaika ja markkinatilanne. Kesällä toiminta on selvästi talviaikaa vilk-

11 7 kaampaa. Arvioitu kiviainekseen myynnin aiheuttama liikennemäärä on keskimäärin 5-15 kuljetusta vuorokaudessa (250 d/a). Hankoniementien liikennemäärät olivat vuonna 2006 noin 5438 ajoneuvoa / vuorokausi, joten ottamisalueen kiviaineskuljetuksilla ei ole suurta vaikutusta Lohjanharjuntien kokonaisliikennemääriin. Asian käsittely Hakemuksesta tiedottaminen Lohjan kaupunki ilmoitti kirjeitse naapureille (21 naapuria) asian vireille tulosta, joissa varattiin mahdollisuus kirjallisen huomautuksen tekemiseen. Hakemuksen vireille tuloa koskeva kuulutus julkaistiin Länsi-Uusimaa -nimisessä sanomalehdessä ja se oli lisäksi nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla Määräaikaan mennessä naapureilta ei saapunut huomautuksia. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristön suojelun vastuualueen ja liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen, Liikenneviraston, Raaseporin kaupungin, Lohjan ympäristöterveyden ja kaavoitustoimiston lausunnot. 1. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristönsuojelun vastuualue toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Alueen luonnonolosuhteet on tarkistettu kesällä 2015 mm. törmäpääskyjen ja kasvillisuuden osalta. MAL 2 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaiset rajoitteet: Hakemukseen on liitetty selvitys alueen luonnonolosuhteista ja esitetty toimenpiteitä mm. törmäpääskyjen osalta. Tulikukkaa ei alueelta enää tavattu. ELY -keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen tarkoittama maa-ainesten ottaminen ei ennalta arvioiden aiheuta em. vaikutuksia. MAL 3 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut vaikutukset: Hakemuksen tarkoittama maa-ainesten ottoalue sijaitsee Kirkniemen vedenhankintaan soveltuvalla II-luokan pohjavesialueella Nro Alueen määrällinen tila on hyvä, mutta kemiallinen tila on huono. Vaikka soranotto liitännäistoimintoineen on luokiteltu Kirkniemen pohjavesialueen riskitoiminnaksi, on pohjaveden kemiallinen nykytila aiheutettu muilla toiminnoilla. Lähinnä kohonneet typpiyhdistepitoisuudet ovat siirtäneet alueen pohjaveden vedenhankinnallista käyttöönottoa eikä soranoton vaikutusten vuoksi puhdistustoimenpiteitä ole alueella toistaiseksi pidetty tarpeellisena. Ottoalueen itäpuolella on kuitenkin yksityisiä kiinteistöjä ja niiden talousvesikaivoja, jotka saavat vetensä ko. muodostumasta. Koska ottaminen laajenee itään päin, tulee ainakin ottoaluetta lähimmän kiinteistön kaivon perustilaa selvittää (vesipinta, veden laatu, kaivokortti). Samasta syystä tulee havaintoputki 101 ottaa tarkkailuun myös veden laadun osalta.

12 Muilta osin tarkkailua tulee suorittaa myönnetyn luvan lupaehtojen mukaisesti (ottoalue 1). Mikäli alueella seulotaan, tulee myös seulaston suojaamisesta huolehtia. Hakemuksessa esitetty tukitoiminta-alueen rakenne ja suojaus ei vastaa voimassa olevan luvan mukaisia määräyksiä, ja tästä tulee määrätä myös tässä luvassa. Tukitoiminta-alueen tulee olla rakennettu ja suojattu voimassa olevan maa-ainesluvan mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset: Maa-aineslain 6 :ssä säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. Lupa on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Perustelut: Mikäli otetaan huomioon tässä lausunnossa mainitut seikat, ELY-keskus katsoo, ettei ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa maa-aineslain 6 :n mukaisesti. Hakemusasiakirjat ovat asetuksen mukaiset. Vastine: Lausunto otetaan huomioon. 2. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Valtatien 25 suoja-alue ko. alueella on 30 m maantien keskilinjasta mitattuna. Maantien suoja- tai näkemäalueella ei saa pitää sellaista aitaa tai rakennelmaa, josta tai jonka käytöstä on haittaa liikenneturvallisuudelle tai tienpidolle. ELY -keskus arvioi, että ottotoimintaan liittyvä vuorokausiliikennemäärä ei ole merkittävän suuri. ELY -keskus muistuttaa, että hakijan on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottoalueelta Hankoniementielle (vt 25) ja tarpeen mukaan puhdistettava tiealueelle kulkeutuneet maa-ainekset. Tämä naapurilausunto on oltava käsillä rakentamisesta päättävän viranomaisen harkitessa MRL taikka muun lainsäädännön edellytyksiä luvan myöntämiseksi suunnitellulle rakennushankkeelle. Vastine: Lausunto otetaan huomioon. 3. Liikennevirasto on antanut seuraavan lausunnon: Ottamisalueen toiminta on suunniteltu sijoittuvaksi lähimmillään noin 50 metrin etäisyydelle Hyvinkää-Karjaa -radasta. Hakijan on huomioitava maa-ainesten oton vaikutukset rautatien vakavuudelle ja junaturvallisuudelle. Kaikki kuljetukset tulee järjestää Hankoniementien (vt 25) kautta. Maaainesten kuljetuksiin ei tule käyttää Honkaniementie -nimistä Gustavsbergin yksityistien (ratakm ) tai Bålabyntien yksityistien (ratakm ) tasoristeyksiä. Hakijan on huolehdittava siitä, ettei maa-ainesten otossa ja kuljetuksissa hienoaines leviä radan päällysrakenteeseen. Vastine: Lausunto otetaan huomioon. 4. Raaseporin kaupunki on antanut seuraavan lausunnon: 8

13 Riittävä suojakerros (6 m) tulee jättää pohjaveden pinnan ja alimman kaivutason väliin. Tankkauksen ja öljytuotteiden säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pohjaveden pintaa ja laatua tulee tarkkailla riittävästi. Alueen maisemoinnissa tulee pyrkiä säilyttämään perhosten ja törmäpääskyjen elinympäristöä. Vastine: Neljän metrin suojakerros on yhteneväinen viereisen ottamisalueen 1 suojakerroksen kanssa. Ottamistoiminta ottoalueella 2 ei tule vaikuttamaan merkittävästi alueen pohjavesiolosuhteisiin, sillä tilanne ei muutu juurikaan alueella nykyisin vallitsevasta tilanteesta. Alueella on harjoitettu maa-ainesten ottamistoimintaa yli 20 vuotta ja tarkkailun mukaan vaikutukset pohjaveteen ovat olleet vähäisiä. Ottoalueen 1 länsipuolella sijaitsee lakkautettu turkistarha, joka on vaikuttanut haitallisesti varsinkin typpipitoisuuksiin alueen pohjavedessä. Lisäksi ottoalueen vieressä sijaitsevan valtatien 25 suolaus vaikuttaa alueen pohjaveden kloridipitoisuuksiin. Muilta osin lausunto otetaan huomioon. 5. Lohjan ympäristöterveys on antanut seuraavan lausunnon: Kiinteistö sijaitsee II-luokan pohjavesialueella. Lähimmät asuintalot sijaitsevat ottoalueen itä ja kaakkoispuolella vt 25 varrella noin 250 metrin etäisyydellä. Asuinrakennuksia on myös ottoalueen 2 länsipuolella noin 400 metrin päässä. Eteläpuolella lähin asuintalo sijaitsee yli 500 metrin päässä. Pohjoispuolella on useita asuintaloja noin metrin etäisyydellä. Suunnitelma on laadittu siten, että alueelle kohdistuvat ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Suunnitelmassa on huomioitu alueen pohjaveden pinnankorkeuteen ja laatuun sekä luontoon ja asutukseen liittyvät seikat. Ottotoiminnan päätyttyä ja mahdollisuuksien mukaan jo toiminnan aikana tullaan aluetta maisemoimaan metsittämällä. Toimitettujen asiakirjojen perusteella Lohjan ympäristöterveyspalvelut toteaa seuraavaa: Toiminnassa on noudatettava tarkasti maa-ainesten ottosuunnitelmassa (päivitetty ) sivuilla 11 ja 12 kohdassa 3.6 esitettyjä varotoimenpiteitä, jotta pohjaveden pilaantumisvaara ehkäistään. Vastine: Lausunto otetaan huomioon. 6. Kaavoitustoimisto on antanut seuraavan lausunnon: Suunnitelma koskee maa-ainesten ottoaluetta, joka sijaitsee Kirkniemessä tien 25 ja Hyvinkää-Karjaa-radan välillä. Alue, jota käsillä oleva maa-ainesten ottosuunnitelma koskee, on pinta-alaltaan noin 12,3 ha. Tälle alueelle on voimassa olevaa maa-ainesten ottolupaa voimassa marraskuulle Kaikkia vielä voimassa olevan luvan mukaisia massoja ei meneillään olevalla kaudella ole hyödynnetty, joten jatkolupaa haetaan pääpiirteissään jo vuonna 2005 esitetyn suunnitelman periaatteilla. Lohjan kaupungin laatimien kaavojen osalta alueen kaavoituksessa ei ole tapahtunut muutosta vuoden 2005 jälkeen. Aluetta koskee oikeusvaikutukseton Lohjan kunnan yleiskaava vuodelta Siinä ottamisalue on osoitettu maa-ja- metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta (MU). Tuore Lohjan taajamaosayleiskaava (2013) ei käsitä kyseistä aluetta. Uudenmaan maakuntakaavassa ja vaihemaakuntakaavoissa ei ole merkintöjä alueella, jonka maa-ainesten ottosuunnitelman päivitys käsittää. Kaavoituksella ei ole huomautettavaa suunnitelmasta. 9

14 10 Asian ratkaisu Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää Rudus Oy:lle luvan maa-ainesten ottamiseen Kirkniemen kylässä sijaitsevalle kiinteistölle Gerknäs RN:o 1:148 esitetyn päivätyn maa-ainesottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: 1. Ottamisalueen rajaus. Ottamisalue käsittää liitteenä olevaan (S2) päivättyyn suunnitelmakarttaan rajatun noin 12,3 ha:n suuruisen alueen. Ottamismäärä on noin m³ hiekkaa ja soraa. 2. Kaivausten ja leikkausten syvyys ja muoto. Alin ottamistaso on osa-alueen 1 länsiosassa + 61,25 m, joka muuttuu osa-alueen itäosassa tasolle + 60,25 m. Osa-alueen 2 alin ottamistaso on + 60,25 m. Työaikaisten luiskien kaltevuus saa olla enintään 1:1;5 tai loivempi ja lopullisten luiskien kaltevuus tulee olla 1:3 tai loivempi. Alueelle tulee jättää törmäpääskyjen pesiä varten maisemoimattomia jyrkähköjä rintauksia ja olemassa olevat tormäpääskyjen pesintäalueet tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Ottamista ei saa ulottaa neljää metriä lähemmäksi pohjaveden ylintä pinnankorkeutta. Kaivu ei kuitenkaan saa alittaa em. tasoja + 60,25 m ,25 m. Muotoilua ei tule tehdä kaavamaisesti vaan ottamisalueesta pyritään luomaan monipuolinen ympäröivään luontoon ja maisemaan sulautuva alue. Maiseman elävöittämiseksi luiskien kaltevuutta on syytä vaihdella alueen eri osissa. Ottamisalueen pohjalle jätettävät kumpareet ja harjanteet lisäävät pinnan muotojen vaihtelua. Luiskan yläreunan taitekohdat on pyöristettävä sopivalla säteellä. Ottamista ei saa ulottaa varsinaisen ottamisalueen rajaan kiinni, vaan ns. kaivualueen rajan ja ottamisalueen rajan väliin on jätettävä riittävän leveä koskematon vyöhyke, jonka kiviaines riittää luiskan muotoiluun (ns. luiskausvara). Alueella ei saa suorittaa massanvaihtoja. 3. Ottamisen eteneminen. Ottamisen eteneminen ja vaiheistus on esitetty päivätyssä nykytilanteen kartassa (S1). Suunnitelma-alue on jaettu kahteen osa-alueeseen (vaiheet 1 ja 2), joista vaihealueella 1 on karkeampaa maa-ainesta ja vaihealueella 2 on hienompaa maa-ainesta. Maa-ainesten ottamista jatketaan osa-alueella 1 kaakkoon ja lounaaseen päin. Ottamista jatketaan samanaikaisesti alueen länsipuolella sijaitsevan maa-ainesottamisalueen 1 kautta, josta ottaminen etenee itään päin. Alueella olevia mahdollisia vettä pidättäviä kerroksia ei saa rikkoa. Ennen osa-alueelle 2 siirtymistä on osa-alueella 1 oltava seuraavat jälkihoitotyöt aloitettuna: - reunaluiskien muotoilu lopulliseen kaltevuuteensa; ja - pintamaiden levittäminen luiskiin.

15 11 4. Alueen suojaaminen ja siistiminen ottamistoiminnan aikana ja sen jälkeen. Kaivualue on suojattava maavalleilla, aitaamalla ja varoituskyltein. Ennen ottamistoiminnan aloittamista luvan hakijan on esitettävä Lohjan ympäristövalvontaan hyväksyttäväksi suunnitelman törmäpääskyjen pesintäalueiden turvaamiseksi. Kaivualuetta ei saa käyttää pohja- ja pintavesille vaarallisten aineiden varastopaikkana. Alueella ei saa polttaa, eikä sinne saa haudata jätteitä. Romutavara ja jätteet on kuljetettava muualle hävitettäviksi. Ottamisalue maisemoidaan luiskien ja pohjatasanteen osalta ympäristöministeriön julkaisun "Maa-ainesten kestävä käyttö, ympäristöhallinnon ohje 1/2009, sivu 50" mukaisesti. Jälkihoidossa on käytettävä em. julkaisun mukaista suojaverhoilua: Suojaverhoiluun käytetään mahdollisuuksien mukaan ottamisalueelta saatavaa alkuperäistä pintamaata. Pintakerroksesta revittävät kannot voidaan murskata humusmaiden joukkoon. Jos pintamaita on vähän, voidaan pintamaista ja hiekasta sekoittaa 0,1-0,2 metriä paksu kerros kasvualustaksi. Lisänä voidaan käyttää myös maatunutta turvetta tai maatunutta puunkuorijätettä. Mikäli alueelle joudutaan tuomaan pintamaita muualta, tulee varmistua niiden puhtaudesta. Alueen maisemoinnissa on sallittua hyödyntää vain maisemoinnin kannalta välttämätön määrä ylijäämämaita. Ottoalueen maisemoinnissa tulee pyrkiä mahdollisimman luonnonmukaiseen pintamaakerrokseen, joka harjualueella on tyypillisesti ohut ja vähäravinteinen. Esimerkiksi runsasravinteisen kompostimullan hyödyntämistä ei sallita. Mikäli on mahdollista, tulisi humuskerros ja sen alapuolinen maannos irrottaa erikseen ja levittää maisemoinnin yhteydessä jälleen alkuperäisessä järjestyksessä. Osa sorakuopan reunamista tulee säilyttää avoimena siten, että ne eivät pääse pusikoitumaan, jotta turvataan alueella aikaisemmin tavatun uhanalaisen ja valtakunnallisesti vaarantuneeksi luokitellun tulikukalla elävän tulikukkakoin mahdollinen uudelleen leviäminen. Varsinaiselle ottamisalueelle ja luiskiin tulee jättää muotoiltuja alueita, joihin levitetään mahdollisimman ohut vähäravinteinen karkearakeisen soran ( mm) ja pintamaan sekoitus. Jälkihoidolla alue on palautettava mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Muotoilua ei tule tehdä kaavamaisesti vaan ottamisalueesta pyritään luomaan monipuolinen ympäröivään luontoon ja maisemaan sulautuva alue. Maiseman elävöittämiseksi rinteiden kaltevuutta on syytä vaihdella alueen eri osissa. Ottamisalueen pohjalle jätettävät kumpareet ja harjanteet lisäävät pinnan muotojen vaihtelua. Mikäli ottamisalueella murskataan kiviä, voidaan koko ottamisaikana murskata meluilmoituksella enintään 50 vuorokautta. Tämän ylittävä murskausaika edellyttää ympäristölupaa. Jälkihoito on aloitettava mahdollisimman nopeasti ottamistoiminnan etenemisen mukaisesti.

16 12 5. Puuston säilyttäminen, uusiminen ja uudet istutukset ottamisen aikana ja sen jälkeen. Ottamisalueeseen rajoittuva puusto on säilytettävä. Puiden kaatamista ja pintamaiden kuorimista ei saa tehdä ennen kuin se on tarpeen ottamistoiminnan etenemisen vuoksi. Pintamaat varastoidaan piirustuksen S1 osoittamille paikoille ottamisalueen reuna-alueille ja pohjatasanteelle aumoihin ja levitetään muotoilluille luiskille ja tasanteelle pintakerrokseksi viimeistään ottamistoiminnan päätyttyä. Suuret kivet / lohkareet käytetään tulevien luiskien täyttöön ja / tai jätetään pohjatasanteelle luomaan vaihtelevuutta. Läjitettyjen pintamaa-aumojen pinnat tasoitetaan niin, että pölyämistä ja suotovesien muodostumista saadaan vähennettyä. Aumat toimivat samalla meluvalleina ja suojavalleina ihmisille ja eläimille. Kaivannaisjätteen varastoalueet maisemoidaan ja metsitetään. Lupamääräysten mukaisesti muotoillulle ja suojaverhoillulle ottamisalueelle (luiskat ja pohjatasanne) on välittömästi istutettava männyntaimia 2500 kpl/ha, sekä koivua ja / tai pihlajaa yhteensä 500 kpl/ha. Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan on tarkistettava istutukset kahden vuoden kuluttua. Vajaat taimikot on täydennettävä Metsänhoitoyhdistyksen ohjeiden mukaisesti. Tarkastusta varten hakijan on otettava yhteys Metsänhoitoyhdistykseen. Ottamisalueen pohjalle voidaan jättää istuttamatta kulkuväylinä ja kiviainesvarastona käytettävät alueet, sekä mahdolliset todelliset toteutumiskelpoiset rakennusten paikat. Törmäpääskyjen pesimärintausten eteen tulee jättää oin 15 metrin levyinen metsittämätön alue. Taimia ei saa istuttaa ennen kuin valvova viranomainen on tarkastanut, että suojaverhoilun levitys on tehty lupamääräysten mukaisesti. 6. Ottamiseen liittyvät laitteet, liikenteen järjestäminen, melu ja pöly ja tukitoiminta-alue (erityisesti pohjaveden suojelemiseksi). Kaikki tankkaustoiminta, kemikaalien varastointi ja käsittely, sekä koneiden säilytys tulee tapahtua ottamissuunnitelmaan merkityllä tukitoiminta-alueella. Maa-ainesten ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi alueella olevat öljyt ja kemikaalit tulee ensisijaisesti säilyttää pohjavesialueen ulkopuolella sijaitsevalla varikkoalueella. Öljytuotteiden käsittelyssä tulee olla erityisen varovainen. Alueella saa varastoida öljytuotteita ainoastaan siellä käytettäviä työkoneita varten. Mikäli alueella kuitenkin säilytetään öljyjä ja kemikaaleja, tulee ne säilyttää kaksoisvaipallisissa säiliöissä tai siten, että öljy- ja kemikaaliastiat on sijoitettu maan päällä olevaan katokselliseen, reunukselliseen ja pinnaltaan tiivistettyyn suoja-altaaseen. Suoja-altaan on oltava vähintään 100 % alueelle sijoitettavien astioiden ja säiliöiden yhteenlasketusta tilavuudesta.

17 13 Koneiden tankkausta alueella tulee välttää. Mikäli koneita kuitenkin tankataan alueella, on tankkaus suoritettava erikseen rakennettavalla tankkauspaikalla, jonka suojaukset ovat vähintään samaa tasoa kuin Lohjan ympäristönsuojelumääräyksissä ja tankkauspisteen rakentamisohjeissa edellytetään. Tankkauspaikan alustan tulee olla polttoainetta läpäisemätön ja toteutettu kaksoispidätyksen periaatteella, ja viemäröity öljynerotuskaivon kautta. Tankkauspaikasta on laadittava etukäteen rakennesuunnitelmat, jotka on toimitettava maa-ainesluvan valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi. Mikäli koneita tankataan suoraan alueelle tulevasta ajoneuvosta, tulee tankkaus tehdä tukitoiminta-alueella erillisellä em. vaatimukset täyttävällä tankkauspaikalla. Työkoneissa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä kasviöljypohjaisia öljytuotteita. Öljysäiliöt ja koneiden säilytyspaikat on ensisijaisesti sijoitettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on ne sijoitettava kaivualueen ulkopuoliselle toiminta-alueelle seuraavia maaperän- ja pohjavedensuojelutoimenpiteitä noudattaen: Mikäli työkoneita säilytetään alueella, tulee säilytyspaikan olla katettu ja pohjaltaan polttoainetta läpäisemätön. Öljyvahingon torjuntaan tulee varautua. Mahdollisesta öljyvahingosta on ilmoitettava välittömästi palo- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Ottamisalueella käytettävistä öljytuotteista ja muista vaarallisista kemikaaleista on pidettävä kirjaa. Ottamisalueella on sisäinen kulkutie. Kulkuyhteys ottamisalueelle on järjestetty Gustavsberg -nimisen yksityistin ja olemassa olevan tieliittymän kautta Hankoniementielle (valtatie 25). Kaikki kuljetukset tulee järjestää Hankoniementien (vt 25) kautta. Maa-ainesten kuljetuksiin ei tule käyttää Gustavsbergin yksityistien (ratakm ) tai Raaseporin puolella sijaitsevan Bålabyntien yksityistien (ratakm ) tasoristeyksiä. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottoalueelta Hankoniementielle (vt 25) ja tarpeen mukaan puhdistettava tiealueelle kulkeutuneet maa-ainekset. Pöly- ja meluhaittojen vähentämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pölyhaittoja tulee tarvittaessa vähentää kastelulla ja teiden säännöllisellä kunnostuksella. Pölyn ja melun leviämistä voidaan vähentää myös varastokasojen oikealla sijoittelulla. Ottamisaluetta ympäröivä suojametsä tulee säilyttää. Alueella ei saa käyttää tiesuolaa pölyämisen estämiseksi. Mikäli alueella seulotaan, tulee myös seulaston suojaamisesta huolehtia. 7. Pohjaveden korkeuden ja laatumuutosten seuranta. Alueen pohjaveden korkeutta ja laatua on tarkkailtava ympäristöministeriön julkaisun "Maa-ainesten kestävä käyttö, ympäristöhallinnon ohje 1/2009, liite 6, sivu 97" esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Pohjaveden tarkkailussa tulee lisäksi noudattaa hyväksyttyä pohjaveden tarkkailuohjelmaa, jota on täydennetty jäljempänä mainituin muutoksin. Olosuhteiden muuttuessa valvova viranomainen voi tehdä muutoksia tarkkailusuunnitelmaan.

18 14 Vähimmäistarkkailuvelvoitteena pohjaveden pinnan korkeuden seuraamiselle on havaita korkeus neljä kertaa vuodessa kahdesta kaivosta (kaivo 2 ja kaivo 3) ja kuudesta pohjavesiputkesta (putket 007, 008, 200,201, 101 ja Poski 0401). Lisäksi uutena tarkkailuvelvoitteena tulee kiinteistön kaivo ottaa mukaan pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailuun. Virallisessa korkeusjärjestelmässä olevat pohjaveden korkeustiedot on toimitettava neljä kertaa vuodessa ympäristövalvontatoimistoon 15.1, 15.4, 15.7 ja mennessä. Pohjaveden laatua on seurattava kaksi kertaa vuodessa kaivoista 002 ja 003 sekä pohjavesiputkesta 200 otettavista näytteistä. Lisäksi uusina tarkkailuvelvoitteina tulee kiinteistön kaivo ja pohjavesiputki 101 ottaa mukaan pohjaveden laadun seurantaan. Näytteet otetaan ottamistoiminnan alussa laajan analyysin mukaisin näyttein ja tämän jälkeen kahden vuoden välein otettavin laajan analyysin mukaisin näyttein, joiden laboratoriotutkimusten tulokset tulee toimittaa rakennusvalvontatoimistoon. Välivuosina voidaan vesinäytteet analysoida suppeamman analyysin mukaisin näyttein. Mikäli suppeamman analyysin tuloksissa havaitaan pohjaveden yleisestä laadusta poikkeavia arvoja, tulee tehdä välittömästi laajempi analyysi kohonneen pitoisuuden aiheuttajan selvittämiseksi. Laajaa seurantaa ei tarvitse tehdä välttämättä kokonaisuudessaan, vaan parametrien valinnassa voidaan huomioida kyseessä oleva suppean seurannan raja-arvon ylitys. Vesinäytteiden laaja analyysi: - fluoridi, F - COD Mn (kem. hapenkulutus) - kloridi, Cl- - nitriittityppi, NO 2 -N - ulkonäkö - nitraattityppi, NO 3-N - kokonaiskovuus - ammoniumtyppi, NH 4-N - lämpötila - silikaatti, SiO2 - sameus - lämpök. e.coli bakteerit - sähkönjohtokyky - liukoinen rauta - alkaliteetti - haju - ph - liukoinen mangaani - väriluku - mineraaliöljy (jakeisiin jaoteltuna, hiilivedyt) - sulfaatti, SO 4 - KMnO4 -luku - maku Vesinäytteiden suppea analyysi: - ulkonäkö - maku - haju - sameus - lämpötila - sähkönjohtokyky - ph - mineraaliöljy (jakeisiin jaoteltuna, hiilivedyt) 8. Toiminta-ajat. Maa-ainesten ottaminen, jalostaminen ja kuljetukset on sallittua arkipäivisin maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät klo

19 15 9. Aika, jonka kuluessa lupamääräysten mukaiset toimenpiteet on suoritettava loppuun. Kaikki lupamääräysten mukaiset toimenpiteet on suoritettava loppuun yhden vuoden kuluessa ottamistoiminnan lopettamisesta, mikäli ottaminen lopetetaan ennen luvan voimassaoloajan päättymistä. Ottamistoiminnan lopettamisesta on välittömästi ilmoitettava ympäristövalvontatoimistoon. 10. Valvonta. Lohjan ympäristötoimen johtosäännön 4. luvun 9 :n 10 momentin kohtien 1 ja 2 mukaan valvontatehtävien viranhaltijatehtävät kuuluvat kaavoitusinsinöörin ja ympäristötarkastajan toimivaltaan. Ympäristövalvontatoimisto suorittaa ottamisalueella vähintään yhden maastotarkastuksen vuodessa. 11. Muut lupamääräykset. Lupaa ei ole oikeutta siirtää ilman ympäristö- ja rakennuslautakunnan lupaa. Luvan saajan on pyydettäessä toimitettava selvitys valvontaviranomaiselle senhetkisestä ottamistilanteesta ja suoritetuista jälkihoitotoimenpiteistä. Luvan saajan tulee nimetä jälkihoidosta vastaava henkilö ja esittää hyväksyttäväksi ympäristövalvontatoimistoon. Vastuuhenkilön velvollisuutena on toimittaa valvontaviranomaiselle kaikki ne tiedot, jotka ovat valvonnan kannalta tarpeellisia. Hakija vastaa lupahakemusasiakirjojen oikeellisuudesta. Mikäli lupahakemuksessa on annettu vääriä tai virheellisiä tietoja, voidaan lupamääräyksiä muuttaa tai lupa peruuttaa. Ottamisalueen raja on merkittävä maastoon puupaaluilla. Merkitseminen on sidottava maastoon pysyvästi asetettuihin kiintopisteisiin, esim. rajapyykkeihin tai monikulmiopisteisiin. Alue on liitettävä kunnassa käytettyyn korkeusjärjestelmään (N60) ja alin ottamistaso on merkittävä maastoon siten, että alinta ottamistasoa voidaan luotettavasti valvoa ottamistoiminnan aikana. 12. Alueen käyttö ottamisen jälkeen. Ottamistoiminnan päättymisen jälkeen alue palautuu metsätalouskäyttöön. Perustelut Maa-aineslain 6 :n mukaan lupa on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkitessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: